Musta hevonen oli luonnehdinta, jota SDP:n Erkki Kukkosesta käytettiin Järvenpään kaupunginjohtajavalinnan yhteydessä vuonna 1992 (Helsingin Sanomat). Valinta oli kaikkea muuta kuin selvä, kun kaupunkia parikymmentä vuotta johtanut Kaarle Salmivuori jäi eläkkeelle ja laman keskellä rämpivälle Järvenpäälle piti saada uusi vetäjä.
Pankinjohtajana tuolloin työskennellyt Kukkonen ei hakenut virkaa, vaan antoi tehtävään suostumuksensa. Hän sai lopulta suljetussa lippuäänestyksessä 24 ääntä, mikä oli kolme ääntä enemmän kuin vastaehdokkaalla, kokoomuksen ja keskustan kannattamalla Martti Heinosella (sit). Tuosta vaalista alkoi Kukkosen 25 vuotta kestänyt kausi Järvenpään kaupunginjohtajana.
Näin pitkään hän ei itsekään uskonut tehtävässä viihtyvänsä.
– Sitä on tullut mietittyä. Suurin syy on, että Järvenpää on ollut niin tavattoman kehittyvä kaupunki koko tämän ajan. Kaupunkikehittämisessä on ollut jatkuvasti mielenkiintoisia tehtäviä. En ole malttanut lähteä havittelemaan muita hommia.
Saatiin Prisma-keskushanke viriämään, ja sen myötä kaupunkiin tehtiin myös kävelykeskusta. Se oli hieno vaihe. Erkki Kukkonen
Vaikka 25 vuotta on pitkä aika kaupungin johdossa, ennätyksiä sillä ei rikota. Esimerkiksi Nurmeksen kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ehti istua virassaan peräti 39 vuotta.
Pitkät työsuhteet kuntajohtajana ovat kuitenkin harvinaistumassa. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom antaa selityksiksi ainakin suuret eläköitymismäärät sekä nuorempien kuntajohtajien kuntavaihdokset.
KT-Kuntatyönantajat kertoi viime kesäkuussa, että kuntajohtajien keski-ikä oli 52,3 vuotta lokakuussa 2016 ja ikähaarukka 29-68 v. Kuntajohtajista 13 % oli iältään alle 40-vuotiaita. Kunnanjohtajat olivat hieman kaupunginjohtajia nuorempia. Myös naiskuntajohtajien määrä on jatkanut kasvuaan: lokakuussa 2016 kuntajohtajista yli viidennes oli naisia.
Kuntapomon työstä on glamour kaukana
Lunta sataa vaakatasossa ja pohjoistuuli puskee sisään tumman talvipalttoon hihansuista. Erkki Kukkonen putsaa lumiharjalla autonsa tuulilasia Järvenpään kaakkoiskulmassa sijaitsevan yritysalue Boogien parkkipaikalla.
Meneillään on Kukkosen viimeinen työviikko kaupunginjohtajana. Juhlia ja jäähyväispuheita on viime päivinä riittänyt, mutta lumisateen keskellä autoa harjaava kaupunginjohtaja on kaikkea muuta kuin juhlava näky.
Se tarjoaa kuitenkin hyvän tilaisuuden tiedustella pitkän virkamiesuran huippuhetkiä ja aallonpohjia. Kukkonen aloittaa huonoista hetkistä.
– Merkittävä aallonpohja oli vuosi 1997, jolloin kaupungin talous notkahti pahasti. Se johti ikäviin seurauksiin, jouduttiin irtisanomaan ihmisiä.
Clik here to view.
Järvenpää putosi tuolloin nopeasti maan pahimpien kriisikuntien joukkoon. Kaupunki pääsi ahdingosta kohtalaisen pian tolpilleen lomautuksilla, verojen nostoilla, leikkauksilla ja säästöillä.
Uransa huippuhetkistä hän nostaa esille 1990-luvun loppupuolen, jolloin kaupungin keskusta onnistuttiin pelastamaan näivettymiseltä.
– Saatiin Prisma-keskushanke viriämään, ja sen myötä kaupunkiin tehtiin myös kävelykeskusta. Se oli hieno vaihe.
Alkoholinkäyttö nousi lööppeihin
Julkisuuskuvan perusteella Kukkosen heikkoja hetkiä oli marraskuu 2011, jolloin hän esiintyi päihtyneenä Uudenmaan parlamentin risteilyllä ja laiminlöi virkatehtäviään. Samanlainen episodi oli tapahtunut jo kolme vuotta aiemmin, niin ikään ruotsinlaivalla kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaarissa.
Kukkonen sai törttöilyistään kaupunginhallituksen varoituksen ja rutkasti lööppijulkisuutta (Ilta-Sanomat), mutta pystyi kuitenkin jatkamaan tehtävässään.
Järvenpää kasvaa hurjalla vauhdilla
Samalla kun Kukkonen jää eläkkeelle, Järvenpää elää vahvaa kasvun aikaa. Asukasluku on kasvanut kymmenellä tuhannella 90-luvun alun lamavuosista. Valtiolta pakkolunastetuille Lepolan pelloille on rakennettu kokonaan uusi asuinalue, ja kaupungin kautta aikain suurin investointi, terveyskeskus Just on valmistunut keskustan tuntumaan.
Samalla keskusta muovautuu jälleen kerran uuteen muotoon. Kaupunkikuvaa vuosikymmenten ajan hallinnut Perhelän kortteli on purettu maan tasalle, ja kaupungin maamerkiksi nousee 26-kerroksinen tornitalo liikekortteleineen.
Kukkosen mukaan nyt on luonteva hetki jäädä sivuun, sillä meneillään on vaihe, jolla keskusta elvytetään jälleen uuteen vauhtiin.
Omista tulevaisuudensuunnitelmistaan 63-vuotias Kukkonen ei osaa tai halua sanoa vielä mitään.
– Alan tehdä sitä harkintaa ensi viikolla. Sitä täytyy miettiä pitkään ja hartaasti.