Joku tankkaa pienen määrän bensaa ja jättää maksamatta. Anonyymi tili solvaa netin keskustelupalstalla. Kähmintä baarijonossa päättyy sovitteluun.
Esimerkiksi tämäntyyppisten rikosten tutkinta saattaa poliisitarkastaja Antti Leppilahden mukaan päätyä poliisin esitutkinnan rajoittamistilastoon.
Poliisilla on esitutkintapakko eli velvollisuus tutkia sen tietoon tulleet rikokset. Esitutkinnan rajoittaminen on poikkeus tähän. Tietyin lakiin kirjatuin perustein esitutkinta voidaan olla suorittamatta tai se voidaan lopettaa, vaikka tapauksessa olisi syytä epäillä rikosta.
Viiden viime vuoden osalta tilasto kertoo omaa kieltään: harkinnanvaraiset esitutkintojen rajoittamiset ovat lähes kaksinkertaistuneet.
Samaan aikaan poliisin tietoon tullut rikollisuus on vähentynyt. Esimerkiksi viime vuonna poliisi kirjasi 790 700 rikosta, mikä on muutama prosentti vähemmän kuin edellisvuonna.
Vuonna 2017 poliisi lopetti esitutkinnan tai jätti sen kokonaan aloittamatta noin 11 600 tapauksessa.
– Minun muistini aikana on tullut paljon lisää erilaisia lakiin perustuvia mahdollisuuksia luopua toimenpiteistä vähemmän tärkeiksi katsotuissa rikosasioissa, sanoo valtionsyyttäjä Jukka Rappe.
Monia koskettavat pikkurikokset tulevat bumerangina takaisin
Leppilahti kertoo, että valtaosa tutkimatta ja syytteettä jäävistä tapauksista on näpistyksiä, lieviä varkauksia ja petoksia, kunnianloukkauksia ja liikennerikkomuksia.
Rappe näkee tapausten arkipäiväisyyden ongelmallisena.
– Juuri nämä asiathan ovat niitä, joita paljon tapahtuu, ja jotka koskettavat monia ihmisiä. Yhä useammin tulee vastaan näitä tapauksia, joissa viranomaiset eivät vieneet juuri tätä minun tapaustani loppuun asti, Rappe toteaa.
Mitä Rappe on mieltä, nakertaako tämä ihmisten uskoa viranomaisiin?
– Vaikea sanoa. Sinälläänhän Suomessa luottamus poliisiin ja oikeusviranomaisiin on kansainvälisesti katsoen varsin korkealla tasolla.
Poliisi pyrkii ottamaan rajoituspäätöksissä huomioon uhrin näkökulman
Esitutkinnan rajoittamispäätöksen tekee syyttäjä poliisin ehdotuksesta. Syyttäjä voi tehdä esitutkinnan rajoittamispäätöksen tai syyttämättäjättämispäätöksen tietyin lakiin kirjatuin perustein.
Antti Leppilahti kertoo, että esitutkinnan rajoittamiset ovat haastavia tapauksia etenkin rikoksen uhrin kannalta. Millä eväillä poliisi sitten pystyy arvioimaan uhrin subjektiivista kärsimystä?
Leppilahden mukaan punninta perustuu valtakunnansyyttäjän ohjeeseen ja uhrin näkökulma pyritään huomioimaan poliisissa niin hyvin kuin mahdollista.
– Jos ei ole muuta kuin suppeat ilmoitustiedot, voi olla että nähdään huonommin. Jos on kuulustelutietoja ja muuta, voi olla että nähdään paremmin, pohtii Leppilahti.
Onko pikkurikosten ratkaiseminen tarpeetonta?
Esitutkinnan rajoittaminen tuli lakiin vuonna 1997. Tarkoituksena oli välttää tarpeetonta työtä.
Tarkoittaako rajoittamispäätösten kasvu sitä, että yhä useamman rikoksen selvittäminen nähdään tarpeettomaksi?
– En osaa sanoa, luokitellaanko näin. Ehkä tänä päivänä pitää jo ajatella, että koneistomme on niin raskas, ettei kaikkia rikoksia ole tarkoituksenmukaista siellä käsitellä. Ennen oli toisin, pohtii poliisitarkastaja Antti Leppilahti.
– Virta vie siihen suuntaan, että erilaisten toimenpiteistä luopumisen keinoin pyritään jättämään pienempiä ja vähäisempiä asioita rikosprosessin ulkopuolelle. Näin me olemme valitsemiemme kansanedustajien välityksellä säätäneet, sanoo puolestaan valtionsyyttäjä Jukka Rappe.
Vaikeat jutut vievät vähenevät resurssit
Leppilahden mukaan rajoittamispäätösten kasvu selittyy osittain sovintomenettelyn yleistymisellä sekä poliisin ja syyttäjän yhteistyön lisääntymisellä. Syyttämättäjättämistilastoissa tämä ei kuitenkaan näy – päätökset ovat pysyneet viimeiset viisi vuotta melko tasaisena.
Vuonna 2017 syyttäjän pöydälle saapuneista tapauksista noin 6 500:ssa tehtiin harkinnanvarainen syyttämättäjättämispäätös.
Syyttäjälaitosten juttukanta on vaikeutunut viime vuosina merkittävästi. Yli puolet syyttäjien työajasta menee vaativimman viiden prosentin käsittelyyn.
Muun muassa tästä syystä syyttäjälaitos keskittää nopeat rikosasiat omaan yksikköönsä. Lue uudesta yksiköstä Keskisuomalaisesta.
– Onhan tämä sellaista talvisodan meininkiä, että pieniä resursseja yritetään käyttää siellä, mistä niistä saadaan paras hyöty, Rappe sanoo.
Poliisi ja syyttäjä muistuttavat, että jokainen tapaus on erilainen, eikä kategorisia linjauksia esitutkinnan lopettamisesta tai syytteen nostamatta jättämisestä voi tehdä.
Lue myös: