Siivooja avaa Sellon kirjaston miesten wc:n seinällä olevan lukollisen, metallisen laatikon. Sen yläosassa on pyöreä noin 2 senttiä halkaisijaltaan oleva reikä. Aukosta pudotetaan käytetyt huumeneulat ja -ruiskut. Tällä kertaa keräysastian pohjalla lojuu parikymmentä neulaa ja ruiskua. Siivooja Sirie Partin mukaan astia käydään tyhjentämässä 3-4 kuukauden välein. Viimeksi tehdyn tyhjennyksen ajankohtaa hän ei tiedä.
Alkoholinkäyttö hiipuu. Marihuanan, lakan ja ehkä voimakkaampienkin huumeiden käyttö lisääntyy. komisario Hannu Väänänen
Keräyslaatikot ovat olleet miesten ja naisten vessoissa noin vuoden. Niiden oli tarkoitus vähentää huumeiden käytön aiheuttamia haittoja ja vaaratilanteita muille asiakkaille, mutta täysin siinä ei ole kirjastossa onnistuttu, sillä käytettyjä neuloja löytyy viikoittain vessojen lattialta tai roskiksista. Lasten osaston vessasta neuloja ei ole siivoojan mukaan löytynyt, mutta nuorten on.
– Nuorten puolelta on löytynyt 1-2 kertaa kuukaudessa, tietää kirjastossa 6 vuotta siivonnut Sirie Part.
Siivooja sai piston käytetystä huumeneulasta
Kirjastoa johtava Merja Pihlajamäki ei tunnu olevan täysin tilanteen tasalla, sillä hän kertoo, että ei tiennyt, että nuorten vessoista on löytynyt huumeneuloja.
– Kuvastaa sitä mitä yhteiskunnassa muutenkin tapahtuu. Eihän se toivottava tilanne ole, toteaa Leppävaaran alueen kirjastopalvelupäällikkö Pihlajamäki.
Siivooja Part jatkaa ja kertoo, että kerran yksi hänen työkavereistaan sai huumeneulasta piston reiteensä, kun hän tyhjensi tavallista roskista, eikä huomannut varoa neuloja. Työtapaturma vaati lääkärihoitoa.
– Hänet vietiin rokotettavaksi, kertoo siivooja Part ja näyttää roskisten tyhjentämiseen tarkoitettuja tavallista paksumpia työkäsineitään.
Asiakkaat eivät hyväksy huumeiden käyttöä
Haastattelemamme kirjaston asiakkaat ovat yksimielisesti sitä mieltä, että huumeiden käyttö on saatava kirjastossa loppumaan. Lounasta oleskelualueen laidalla syövä Oscar Smartia huolestuttaa erityisesti se, että lapset ja nuoret saattavat nähdä huumeiden käyttöä.
– En pidä sitä hyväksyttävänä julkisella paikalla, jossa on lapsia ja nuoria. Ehdottomasti ei, sanoo Smart painokkaasti.
– On se vähän nihkeää mennä vessaan, jossa on just piikitetty heroiinia, pohtii espoolainen Vesa Jaakola.
Vartijat kirjaston ovilla ovat kuin tekohengitystä tällaisen ilmiön kanssa. Päihdetyön asiantuntija Mervi Holm
Erika Kalenius selaa parivuotiaan tyttärensä kanssa lastenosastolla kuvakirjoja. Hän on ihmeissään huumeiden käytöstä kirjastossa ja pitää sitä pelottavana.
– Ihan karmeaa. Lisää järjestyksenvalvontaa kirjastoon, vaatii Kalenius.
Ensimmäiseksi kirjasto poistaa vessojen keräysastiat
Kysyn toisen kerran kirjastopalvelupäällikkö Merja Pihlajamäeltä huumeiden käytöstä yleisissä vessoissa. Pihlajamäki varoo liioittelemasta huumeongelman vakavuutta.
– Onhan se ongelma, jos siivooja näin kertoo, Pihlajamäki sanoo, mutta ei vaikuta olevan kovin huolestunut asiasta.
Joka tapauksessa kirjasto yrittää Pihlajamäen mukaan vähentää huumeiden käyttöä tiloissaan. Ensimmäiseksi kirjasto poistaa alakerran yleisistä vessoista huumeneulojen keräysastiat.
– Laatikot symboloivat sitä, että huumeiden käyttö vessassa on hyväksyttävää toimintaa. En kyllä tiedä varmasti kannattaisiko ne olla vai ei. Kokeilemallahan se selviää, sanoo Sellon kirjastoa johtava Pihlajamäki.
Poliisi: Nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt
Poliisin mukaan Leppävaarassa yhden Suomen vilkkaimman kauppakeskuksen yhteydessä sijaitseva Sellon kirjasto ei poikkea huumeiden käytön osalta mitenkään muista paikoista Espoossa. Kirjastossa saattaa näkyä komisario Hannu Väänäsen mukaan kuitenkin se, että nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt.
– Alkoholinkäyttö hiipuu. Marihuanan, lakan ja ehkä voimakkaampienkin huumeiden käyttö lisääntyy. Yhä nuoremmat ja enenevässä määrin käyttää, kertoo komisario Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Kirjasto lisää myös vartiointia
Kun tivaan, mitä muuta kirjasto aikoo tehdä huumeiden käytön vähentämiseksi vessoissa, kirjastopalvelupäällikkö Pihlajamäki kertoo, että valvontaa lisätään. Kevään aikana kirjaston ovella seisoo yhä useammin vartija.
– Vartijoiden lisääminen on konkreettisin asia, mistä on sovittu tähän mennessä. Harkitsemme myös vessojen lukitsemista ja puutumme aina, kun tilanne nähdään, kertoo kirjastopalvelupäällikkö Merja Pihlajamäki.
Päihdetyön asiantuntija pitää kirjaston toimia huumeongelman kitkemiseksi ymmärrettävinä, mutta ei usko niiden tuottavan toivottua tulosta.
– Veikkaan, että vähenee. Jos loppuu kirjastossa, siirtyy muihin tiloihin. Kaikki rajoitustoimenpiteet, esimerkiksi vartijat kirjaston ovilla ovat kuin tekohengitystä tällaisen ilmiön kanssa, arvioi haittoja vähentävän päihdetyön asiantuntija Mervi Holm A-klinikkasäätiöstä.
Paras ratkaisu olisi se, että kirjaston lähelle perustettaisiin matalan kynnyksen toimipiste. päihdetyön asiantuntija Mervi Holm
Neulojen keräyslaatikoiden poistamisella voi olla Holmin mukaan jopa erittäin vaaralliset seuraukset.
– Todennäköisesti siitä seuraa se, että neuloja ja ruiskuja löytyy lattioilta hyllyjen välistä sekä oven edestä ulkopuolelta maasta. Siellä ne ovat vaarallisia, sillä ohi kulkee lapsia, jotka eivät osaa niitä varoa, sanoo päihdetyön asiantuntija Holm.
Poliisi haluaa laajaa yhteistyötä
Poliisi lupaa auttaa kirjastoa tarvittaessa tulemalla paikalle, kun huumeongelma putkahtaa esiin, mutta laajempaa yhteistyötä tarvittaisiin.
– Meidän keinot on siinä, että käymme kirjaston kanssa keskustelua siitä, miten turvallisuutta pystytään lisäämään esimerkiksi rakenteellisesti tai toimintatavoilla, komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Asian lopullinen ratkaisu vaatii komisario Väänäsen mukaan laajempaa yhteistyötä.
– Tarvitaan monien sidosryhmien toimintaa, ja veikkaan, ettei huumeiden käyttöä yleisissä vessoissa saada silti kokonaan loppumaan, arvioi komisario Väänänen.
Asiantuntija: Paras ratkaisu olisi matalan kynnyksen toimipiste
Päihdetyön asiantuntijan mukaan toimivin keino rauhoittaa kirjasto huumeiden käytöltä olisi perustaa Leppävaaraan huumeiden käyttäjille oma paikka.
– Kaikista paras ratkaisu olisi se, että kirjaston lähelle, tai sinne missä huumeporukka liikkuu, perustettaisiin matalan kynnyksen toimipiste, jossa ihmiset voisivat asioida huumeiden käytöstään riippumatta, kertoo haittoja vähentävän päihdetyön asiantuntija Mervi Holm A-Klinikkasäätiöstä.
Holmin mukaan vastaavanlaisesta toiminnasta on hyviä kokemuksia Helsingistä.
– Yleensä järjestöt perustavat paikkoja hankeavustuksen turvin ja toimintaa jatkaa kaupunki. Helsinki on tästä hyvä esimerkki. Minä lähestyisin järjestöjä ja Espoon kaupunkia, kehottaa Holm.
Lue myös: