Valtaosa, 92 prosenttia, suomalaisista ajattelee, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Enemmistön, 57 prosenttia, mielestä yksilön pitää vastata omasta hyvinvoinnistaan erittäin paljon. Läheisten hyvinvoinnista vastuuta suuntaa seitsemän kymmenestä vastaajasta perheille ja lähiomaisille.
Vastuuta halutaan myös laajemmille harteille. Kansalaisten hyvinvoinnista seitsemän kymmenestä vastaajasta osoittaa valtion ja kuntien suuntaan sekä vastaavasti työntekijöiden hyvinvoinnista sama määrä työnantajille. Noin puolet laittaisi vastuuta maakunnalle, noin joka kolmas vastaaja seurakunnille ja hieman alle joka kolmas järjestöille.
Hallituspuolueiden kannattajat korostavat yksilöiden vastuuta, oppositiopuolueiden tukijat valtion vastuuta. Kokoomuksen kannattajat ovat voimakkaimmin sitä mieltä, että yksilöiden on oltava vahvasti vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Vasemmistoliiton kannattajat ovat ainoa ryhmä, jossa valtion vastuuta pidetään suurempana kuin yksilön vastuuta itsestään.
Naiset asettavat kaikille tahoille enemmän vastuuta kansalaisen hyvinvoinnista kuin miehet. Myös iällä on yhteyttä mielipiteisiin. Nuoret, 18–30-vuotiaat, suhtautuvat kaikkien tahojen vastuisiin hieman varauksellisemmin kuin varttuneemmat ikäluokat. Nuorista joka toinen katsoo, että maakunnalla ei pidä olla kovin paljon vastuuta asukkaiden hyvinvoinnista. Eläkeläiset siirtävät vastuuta keskimäärääräistä enemmän julkiselle sektorille eli valtiolle, kunnille ja maakunnille sekä seurakunnille ja järjestöille.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Aineisto koottiin Gallup Kanavalla 1.–5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 016. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue myös:
Poliisi ei ylläty, kun lähipiiri huijaa ikäihmiseltä rahat – tapauksia koko ajan tutkinnassa