Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla lain, joka tarjoaa nykyisille 5.-luokkalaisille mahdollisuuden luopua pakollisesta kuudennella luokalla alkavasta ruotsin kielen opiskelusta. Kunnat selvittävät parhaillaan koululaisten halukkuutta osallistua tähän kielikokeiluun, mutta innostus on jäämässä hyvin laimeaksi. Kokeiluun mukaan lähteviä kuntia tulee näillä näkymin olemaan hyvin vähän.
Erityisesti Sininen tulevaisuus ja Perussuomalaiset ovat vaatineet, että pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta pitää luopua. Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho on perustellut ruotsin kielestä luopumista sillä, että erityisesti Itä-Suomesta ja Lapista on tullut viestiä luopua pakollisesta ruotsin kielestä. Toisin on kuitenkin käymässä.
Kielikokeilussa nykyisillä 5.-luokkalaisilla on mahdollisuus olla aloittamatta ruotsin kielen opiskelua kuudella luokalla, mutta sen tilalle täytyy valita jokin muu vieras kieli.
Pohjois-ja Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta sekä Kainuusta ainoastaan Tohmajärven kunta on aikeissa hakea mukaan kielikokeiluun. Tohmajärvellä on Niiralan rajanylityspaikka ja siellä kanssakäyminen rajan yli on ollut vilkasta. Kunnassa on tähän mennessä jo neljännes ikäluokasta valinnut neljännellä luokalla alkavaksi pitkäksi A2-kieleksi venäjän kielen.
Ei halukkuutta
Itä-ja Kaakkois-Suomessa halu luopua ruotsin kielestä on ollut yllättävänkin vaisua. Esimerkiksi Lappeenrannassa 715 viidesluokkalaisesta vain 11 ilmaisi halukkuuteensa vaihtaa ruotsin kieli johonkin muuhun kieleen.
Lappeenrannan vs. opetustoimenjohtaja Tomi Valkeapää aikoo esittää tiistaina kokoontuvalle lautakunnalle, ettei kaupunki lähde kielikokeiluun mukaan. Kokeiluun mukaan halunneet oppilaat olisivat olleet eri puolilla kaupunkia, ja he olivat toivoneet kuutta eri kieltä ruotsin tilalle.
Imatran kaupunki on aivan Venäjän rajan tuntumassa. Myös siellä on ollut hyvin vilkasta yhteistyötä rajan yli. Siksi siellä on toivottu, että ruotsin kielestä voisi luopua ja sen tilalla olisi esimerkiksi venäjän kieli. Kun imatralaisilta 5.-luokkalaisten vanhemmilta kuukausi sitten kysyttiin halukkuudesta osallistua kielikokeiluun, ilmoittautui kiinnostuneita vain 24.
Kokeiluun mukaan halunneet oppilaat asuvat hyvin eri puolilla Imatraa, eivätkä vanhemmat olleet halukkaita siirtämään lastaan toiseen kouluun tai järjestämään lapselle kuljetusta toiseen kouluun esimerkiksi venäjän kielen tunnille. Jokaiseen kouluun venäjän kielen ryhmää ei olisi ollut ryhmien pienuuden takia mahdollista perustaa. Imatra päättikin olla lähtemättä kielikokeiluun.
Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella vain kahden lapsen vanhemmat olisivat halunneet tarjota lapselle jotain muuta kieltä kuin ruotsia.
Pohjois-Karjalassa Lieksassa oli halua lähteä mukaan kielikokeiluun niin paljon, että paikalliset Perussuomalaiset tekivät siitä viime vuoden puolella valtuustoaloitteen. Kaupunki kysyikin lieksalaisten 5.-luokkalaisten vanhemmilta, haluavatko he vaihtaa ruotsin kielen johonkin muuhun kieleen. Kaupungin 92 viidesluokkalaisen vanhemmista 10 koululaisen vanhemmat olisivat halunneet luopua pakollisesta ruotsin kielestä. Kunnan hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen esittääkin lautakunnalle, että Lieksan kaupunki ei lähde kielikokeiluun mukaan.
Länsi-Savo-lehden mukaan Pieksämäen kaupunki on hakemassa mukaan kielikokeiluun. Mikkelissä ja Juvalla pohdinta on vielä kesken.
Helsinki jäämässä pois – Jämsä lähdössä
Helsingissä kaupunginhallitus käsittelee tänään maanantaina kaupungin osallistumisesta kielikokeiluun. Kansliapäällikkö Sami Sarvilinna esittää, että Helsinki ei kokeiluun lähde mukaan, koska Helsingissä toteutuu jo nyt laaja kielivalikoima.
Tampereen ja Jyväskylän puolessa välissä sijaitseva Jämsä sen sijaan on aikeissa hakea mahdollisuutta osallistua kielikokeiluun. Kaupungin sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläisen mukaan kaupunginvaltuusto on jo viime keväänä tehnyt päätöksen osallistua kielikokeiluun.
–Se päätös ohjaa valmistelua, kertoo Kilpeläinen.
Jämsässä varsinainen hakemus ministeriöön lähtee, kunhan poliitikot ovat lopullisen päätöksen kokeiluun osallistumisesta tehneet. Vielä Jämsässä ei pystytä kertomaan, kuinka moni 5.-luokkalainen kokeiluun osallistuisi ja miten monessa koulussa jotain muuta kieltä ruotsin kielen asemesta opetettaisiin. Ryhmäkoot täytyy tulla tarpeeksi isoiksi, jotta uuden vieraan kielen opetus alkaisi.
Hakijoita vähän
Lain mukaan kokeiluun voi lähteä korkeintaan 2 200 oppilasta. Oppilas voi siis luopua kuudennella luokalla alkavasta ruotsin kielen opiskelusta. Sen tilalla pitää opiskella jotain muuta kieltä, esimerkiksi ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa tai italiaa. Näin tapahtuu, jos ryhmä saadaan tarpeeksi isoksi ja kunta pystyy opetuksen järjestämään.
Opetusneuvos Anu Halvari Opetushallituksesta kertoo, että kuntia on varauduttu tukemaan valtionavustuksin, joilla on tarkoitus kattaa noin 95 prosenttia kokeilusta aiheutuvista kustannuksista.
Varsinaisesti Halvari ei ole yllättynyt siitä, että hakijoita tulee olemaan vähän.
– Lopullista hakijamäärää ei sen perusteella voi ennakoida, mutta ehkä aika meni jo ohi. Jos tämä kokeilu olisi tehty viisi vuotta sitten, niin innostus olisi saattanut ollut suurempaa.
Halvari myös ymmärtää vanhempia, jotka miettivät lapsensa kielivalintoja. Ruotsin kielen taitoa kun vaaditaan edelleen moniin ammatteihin ja yliopisto-opintoihin.
Poliitikko ei yllättynyt
Perussuomalaisten lappeenrantalainen kansanedustaja Jani Mäkelä on ollut ajamassa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta. Hän ei kuitenkaan ole yllättynyt siitä, että sen mahdollistava laki ei saakaan vanhempia valitsemaan ruotsin asemesta jotain muuta kieltä.
Mäkelän mukaan pakollinen virkamiesruotsi aiheuttaa sen, että ihmiset eivät halua lähteä tällaiseen kielikokeiluun mukaan.
– Aito kielten valinnanvapaus vaatisi, ettei olisi tällaista pakollista koetta sitten myöhemminkään.
Mäkelän mielestä ihmisen pitäisi pystyä opiskelemaan niitä kieliä mitä haluaa.
Kielilain taustalla on vuonna 2014 tehty kansalaisaloite, jonka mukaan ruotsin kieli olisi pitänyt saada vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla. Eduskunta hylkäsi aloitteen, mutta käsittelyn yhteydessä eduskunta vaati hallitusta selvittämään, miten kielivalikoimaa voidaan laajentaa ilman velvoittavaa toisen kansalaiskielen opiskelua.
Juha Sipilän hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi tuli kielikokeilun aloittaminen: "Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti".
Kunnilla on aikaa hakea kielikokeiluun vielä 23.2.2018 saakka.