Yritysten perustamisintoa vauhdittaa paitsi talouden hyvä suunta, myös asenteiden ja työelämän muuttuminen. Yrittäjyys nähdään yhä useammin vaihtoehtona työllistää itsensä.
Esimerkiksi Lapissa uusien yritysten määrä kasvoi viime vuonna 160:llä edellisvuodesta. Valtaosa uusista yrityksistä on toiminimellä toimivia yksityisiä elinkeinonharjoittajia.
– Tänä päivänä voi olla vaikeampi löytää kokoaikainen työ, viitenä päivänä viikossa kahdeksan tuntia päivässä. Joskus voi olla helpompaa perustaa yritys ja myydä omia palveluita kolmelle eri yritykselle ja siten saada itselle täysi työaika ja hyvä palkka, sanoo Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Heidi Alariesto.
Alarieston mukaan on nähtävissä yhteiskunnallinen murros, joka johdattaa erilaiseen yrittäjyyteen.
Pk-yrityksiin 120 000 työpaikkaa
Yksi syy kiinnostuksen kasvuun voi Alarieston mukaan olla myös siinä, että pk-yritysten merkitys työpaikkojen syntymiseen osataan jo tunnustaa. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin syntyi Suomessa vuosina 2001–2016 lähes 120 000 työpaikkaa. Samaan aikaan suuryrityksistä väheni 42 000 työpaikkaa.
Alarieston mukaan Suomessa yrittäjiä ja yrittäjyyttä arvostetaan.
– Voisi sanoa, että yrittäminen on jopa trendikästä. Uusien yrittäjien joukosta löytyy heitä, jotka haluavat kansainvälisille markkinoille, mutta tosi monelle riittää, että työllistää itsensä vaikkapa hierojana, lakimiehenä, parturina tai siivoojana, Alariesto kertoo.
Merkittävin yrityselämän vauhdittaja viime vuosina ja tälläkin hetkellä on Lapissa matkailu. Se on avannut ovia monenlaisille yrityksille. Matkailun supervuodet ovat vauhdittaneet muun muassa mainostoimistoalaa, ravintolapalveluita, sosiaalista mediaa sekä kuljetus-, kiinteistö- ja elämyspalvelualaa.
Suurteollisuus ruokkii yrittäjyyttä
Yrittäjät saavat kipinää myös suurteollisuudesta. Esimerkiksi Meri-Lapin seutukunnassa valtaosa alueen uusista pk-yrityksistä syntyy niin teollisuuden kuin muille palvelualoille.
Suurteollisuuden nykyisen palvelutarpeen huomaa konkreettisimmin silloin, kun Outokummun terästehtaalla tai Kemin sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla rakennetaan uutta tai tehdään kunnossapitourakoita. Tehdasalueella työskentelee lukuisia firmoja ja työvaatteiden logoista voi päätellä senkin, kuinka monenlaista erityisosaajaa teollisuus tarvitsee.
– Tänne on syntynyt jo 1970- ja 1980-luvulla teollisuuden palvelusektori, joka on sitten kasvanut. Monessa yrityksessä toimitaan jo toisessa ja kolmannessa polvessa, kertoo yrityskehittäjä Kimmo Nurmos Tornion kehittämisyhtiö Team Botniasta.
Vaikka Lapin länsirajalla on vahva kaupan keskittymä, on yksityisen vähittäiskaupan merkitys yrittämisessä vähentynyt kuumimmista vuosista. Näin siitäkin huolimatta, että potentiaalista asiakaskuntaa on sekä Suomessa että Ruotsissa.
– Vähittäiskauppa on tänä päivänä todella vaativa laji, se on täällä rajaseudullakin huomattu. Enemmän panostetaan nyt sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointialan palveluihin, Kimmo Nurmos sanoo.