Itä-Ukrainan tilanne velloo tulenarkana ja taisteluissa on kuollut 10 000 ihmistä viime vuosina. Minskin tulitaukosopimus on hillinnyt pahimpia taisteluja, mutta rikkomuksia on keskimäärin tuhat päivittäin.
Münchenin turvallisuuskokouksessa julkaistussa raportissa tilanteen helpottamiseksi ehdotettiin rauhanturvaajia – tarkemmin sanottuna jopa 20 000:ta YK:n rauhanturvaajaa. Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin mukaan rauhanturvaajien pitäisi tulla ennen kaikkea Naton ulkopuolisista maista. Esimerkeiksi Rasmussen nimesi suoraan Suomen, Ruotsin ja Itävallan.
– Tavoite 20 000 rauhanturvaajasta on niin raju, ettei se Suomen, Ruotsin ja Itävallan voimavaroilla ole täytettävissä. Se on päivänselvä asia, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoi Ylen aamu-tv:ssä.
– Siinä on pakko olla mukana merkittäviä Euroopan unionin jäsenmaita hoitamassa tällaista rauhanturvaoperaatiota – olivat ne sitten Naton jäseniä tai eivät, hän vielä jatkoi.
Ruotsi on ilmoittanut olevansa valmis lähettämään rauhanturvaajia Itä-Ukrainaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi aiemmin kuinka Suomen pitää olla mukana, jos Itä-Ukrainaan saadaan sovittua rauhanturvaoperaatio laajalla YK:n mandaatilla. Presidentti Niinistö totesi kylläkin tuolloin myös, että ehdotettua 20 000:ta rauhanturvaajaa on vaikea kerätä pienestä määrästä maita.
Kanerva totesi aamu-tv:ssä, ettei lähtisi hakkaamaan suunnitelmia vielä millimetrilleen kiveen. Hänen mielestään uskottava rauhanturvaoperaatio vaatisi esimerkiksi koko Donbassin alueen rauhoittamista.
– En usko, että länsi tulee koskaan hyväksymään mallia, jossa rauhanturvaoperaatio tulisi toteutettavaksi Ukrainan ja Itä-Ukrainan väliin. Se on lapsellinen ajatus.
Edessä jopa vuosikymmenien kysymys?
Presidentti Niinistö on kuvaillut Ukrainan sotaa Euroopan suurimmaksi ongelmaksi. Kanerva kuvailee Itä-Ukrainan tilannetta muun muassa riivaajaksi Euroopan turvallisuuspoliittisessa asetelmassa.
Kanervan mukaan nyt kuitenkin pitäisi ottaa rauhallisesti ja edetä askel kerrallaan – esimerkiksi Krimiä ei juuri nyt kannata nostaa pöydälle, sillä Minskin aseleposopimuskin on taiteilua.
– On haettu Minskin sopimuksen täytäntöönpanoa, ja nyt keskitytään siihen.
Vaikka Krimin aika ei ole Kanervan mukaan nyt sopimuspöydällä, niin se nousee varmasti esille tulevaisuudessa. Kysymykseen, uskooko kukaan Euroopassa oikeasti Venäjän antavan Krimin takaisin Ukrainalle, Kanerva vastasi:
– Voi olla, että neljän vuoden kuluttua Pekingin talviolympiakisojen aikana joudumme koskettelemaan vielä tätä kysymystä.
Vanhempi tutkija EU:n itäisen naapuruston ja Venäjän tutkimusohjelmasta Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista pohti asiaa historian näkökulmasta.
– Tämä voi olla vuosikymmenten kysymys, mutta totta kai paljon riippuu Venäjän sisäisestä kehityksestä, Lassila totesi.
Lue myös:
Tällainen on Itä-Ukrainan "tulitauko": Keskimäärin 1 000 rikkomusta päivässä