Tampereen valtuusto päätti tiistaina, ettei kaupungin tiloja vuokrata rasistisille järjestöille. Käytännössä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yleisohjeeseen kirjataan lisäys:
"Tiloja ei vuokrata YK:n rotusyrjinnän vastaista sopimusta (Finlex-sivusto) rikkoviin tilaisuuksiin tai väkivaltaa tuottavaa toimintaa tai sen suunnittelua harjoittaville yhteisöille."
– Tällä muutoksella kielletään Rajat kiinni, Suomen vastarintaliike ja Soldiers of Odinin kaltaisten järjestöjen tilaisuudet Tampereen kaupungin vuokratiloissa, koska järjestöt ovat rasismia edistäviä ja siihen yllyttäviä, sanoo asiaa ajanut vihreiden valtuutettu Jaakko Mustakallio.
Valtuuston hyväksymä lisäys on Mustakallion mukaan osa suurempaa kuvaa. Kansalaisaloitteella on yritetty saada järjestäytynyttä rasismia rikoslakiin.
– Tämä on se selvä signaali kaupunkilaisille siitä, mikä yhteiskunnan näkökulmasta on sallittua ja mikä ei. Järjestöt yrittävät vedota sananvapauteen, että tämä on vain yksi poliittinen mielipide. Ei se ole poliittinen mielipide, että haluaa rajoittaa muiden kansalaisvapauksia, Mustakallio sanoo.
Tarve tuli Mustakallion mukaan esille vuoden 2016 keväällä, kun Rajat kiinni -väki vuokrasi Vanhan kirjaston omaan tilaisuuteen.
Tällöin varausta ei peruttu, sillä kaupungin tulkinnan mukaan yhteiskunnallinen keskustelu on sallittava, vaikkei se edustaisi kaupungin virallista linjaa. Väkivaltaista poliittista radikalismia tai rikollista toimintaa ei silloinkaan olisi sallittu.
Mutta miten määritellään rasistinen järjestö?
Kunnallisoikeuden asiantuntija Asko Uoti pitää Tampereen valtuuston tekemää linjausta selkeänä signaalina ei-toivotusta toiminnasta. Linjauksella vahvistetaan sitä, mikä laista jo ainakin osittain löytyy. Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on lailla kielletty.
Ongelmallista voi Uotin mukaan olla linjauksen soveltaminen. Soveltamistilanteessa joudutaan määrittelemään, mikä järjestö on rasistinen.
– Erotuomarina toimiminen voi olla ongelmallista. Vuokrauksista päättävä voi ottaa huomioon tehdyn linjauksen, mutta viranhaltijaa sitoo Suomen oikeusjärjestys. Silloin asia on selvä, jos on olemassa lainvoimainen tuomio, Uoti sanoo.
Jos tuomiota ei ole ja tila kieltäydyttäisiin vuokraamasta, voisi juttu edetä oikeuteen tai kanteluna ylimpien lainvalvojien pöydälle.
– Järjestö voisi todeta, että heitä syrjitään ja heidän sananvapauttaan rajoitetaan. Voi olla, että oikeutta tarvittaisiin ratkaisemaan onko järjestössä rasistisia elementtejä. Silloin virkamies ja kaupunki joutuisivat perustelemaan millä perusteella päätös syntyi, Uoti jatkaa.
Kansainväliset sopimukset, kuten linjauksessa mainittu YK:n rotusyrjinnän vastainen sopimus, sitovat ensisijaisesti valtiotasolla. Tämä on Uotin mukaan kuntatasolla monimutkaisempaa. Sopimus pitäisi selkeästi saattaa voimaan lainsäädännöllä. Suomessa rikoslaki ei tunnista selkeästi järjestäytynyttä rasismia.
Vaikka järjestöllä olisi tuomio, voi aina perustaa uuden järjestön. Sellaisia tapauksia on Uotin mukaan tullut vastaan muualla Euroopassa.
20.2.2018 klo 16.52 Juttuun lisätty asiantuntijan kommentit.