Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset Suomessa halutaan paremmin ja helpommin matkailijoiden saataville.
Työn alla on uusi Visit Alvar Aalto -matkailusivusto. Se avataan netissä toukokuun lopulla.
Sivusto esittelee erilaisia Aalto-kohteita Suomessa. Mukana ovat esimerkiksi Jyväskylä ja Seinäjoki.
Aalto aloitti uransa Jyväskylässä, joka mainostaa itseään Suomen Alvar Aalto -pääkaupunkina. Seinäjoki puolestaan tunnetaan Aalto-keskuksestaan, jonne Aalto suunnitteli useamman kulttuuri- ja hallintorakennuksen.
Useamman rakennuksen kokonaisuuden muodostavat myös edelleen toimivien paperi- ja sellutehtaiden varjosta löytyvät Sunilan tehdasyhteisö Kotkassa ja Inkeroisten Tehtaanmäki Kouvolassa. Ne luokitellaan usein vähemmän tunnetuiksi Aalto-kohteiksi.
– Kiinnostusta on paljon. Mukaan haluavat myös esimerkiksi Varkaus ja Vantaa, joissa Aallon kohteita on vain vähän. Vantaalla esimerkiksi on Finnairin työntekijöiden asunnoiksi rakennettu rivitalokokonaisuus Aerola, Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh sanoo.
Yhteensä Suomessa on 23 paikkakuntaa, joilla Aallon käden jälki näkyy.
– Valitsemme sivustolle sellaisia kohteita, joihin matkailija voi mennä. Osa Aallon suunnittelemista kohteista on yksityiskoteja, joten ne on jätettävä pois. Vahinko on myös, ettei esimerkiksi Sunilan tehtaan alkuperäistä konttorisisustusta pääse näkemään, Kiili sanoo.
Stora Enson toimivan tehtaan alueelle ei turisteilla ole pääsyä.
Alvar Aalto -säätiö on julkaisemassa kokoamansa tiedon pohjalta myös painettua Alvar Aalto -opasta.
Turisteja ei jätetä oman onnensa nojaan
Arvokkaat ja arvostetut arkkitehtuurikohteet on tarkoitus myös paketoida helposti ostettaviksi kokonaisuuksiksi. Tarjolle voi tulla erilaisia matkailureittivaihtoehtoja, jotka yhdistävät esimerkiksi kahden tai useamman naapurikaupungin kohteet.
– Matkailupalveluja tuottavat yritykset ovat avainasemassa. Emme aio houkutella vaikkapa japanilaisia matkailijoita tänne oman onnensa nojaan. Jokaisen kohteen ympärille etsitään verkosto yrityksiä, jotka tarjoavat huolellisesti suunnitellun matkan ja sen palvelut, Alvar Aalto -säätiön matkailureittihankkeen tuottaja Noora Kiili sanoo.
Aalto-matkailupaketteja kaupataan turistiryhmille tai vaikkapa kokousmatkustajille.
– Samalla syntyy valtava tietopaketti ihan yksittäisten matkailijoiden luettavaksi. Matkansa voi siten suunnitella myös itsenäisesti, Kiili sanoo.
Aalto-säätiön matkailureittihanketta rahoittaa osaltaan opetus- ja kulttuuriministeriö. Kiilin mukaan hankkeen budjetti on noin 60 000–70 000 euroa.
Tarjolle matkailijan tarvitsemaa perustietoa
Nimeomaan matkailijoille suunnattua tietoa Aallon suunnittelemista kohteista kootaan nyt ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan.
– Alvar Aalto -säätiön verkkopalvelu on toki runsas. Siellä voi jo nyt tutustua hänen ja hänen arkkitehtitoimistonsa työhön, sekä eri kaupunkien kohteisiin, Kiili muistuttaa.
Matkailijan tarvitsemaa palvelutietoa ei kuitenkaan ole ollut saatavilla kootusti.
– Miten Suomessa voi liikkua ja miten Aallon kohteisiin pääsee, mistä erilaisia palveluita, kuten syömistä tai majoitusta voi ostaa tai milloin ne Aallon suunnittelemat paikat ja rakennukset ovat auki. Tällainen yksityiskohtaisempi tieto löytyy pian Visit Alvar Aalto -palvelun kautta, Kiili sanoo.
Kaikkein innokkaimmat Aalto-fanit ja arkkitehtuuriopiskelijat ovat aina löytäneet myös ne kaikkein harvinaisimmat Aalto-kohteet.
– Sitä voi kutsua sinnikkyydeksi, Kiili nauraa.
Uuden infopaketin myötä Aallon kohteisiin halutaan käymään myös kaikkiruokaiset kulttuurimatkailijat niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Uudesta sivustosta halutaan tehdä mahdollisimman monta kieliversiota.
– Esimerkiksi Aalto-säätiön museokohteissa Helsingin Munkkiniemessä suurin kävijäryhmä on japanilaiset. Suomalaiset tulevat vasta toisena. Sieltä löytyy myös hieman yllättävä matkailijaryhmä eli espanjalaiset, joiden oma arkkitehtuurimatkailu on vahvaa ja he tykkäävät myös Aallosta paljon, Kiili sanoo.