Junaradan alitse kohti Pasilan veturitalleja kulkeva tie on niin kapea, että siitä mahtuu juuri ja juuri ajamaan kaksi henkilöautoa vastakkain. Tie on suljettu välittömästi reunastaan, sillä siitä pohjoiseen, Pasilan aseman suuntaan tehdään uutta kaupunkikeskusta.
Pasilan sillan takana sadan metrin päässä kohoaa nostokurkien armeija, ja nousevien tornitalojen betonielementit loistavat keskitalven auringonvalossa harmauttaan.
Tässä, rautateiden ja työmaiden syleilyssä, uinuu kuin unohtuneena muutama puolikaaren muotoinen punatiilinen rakennus ja kääntöpöytä, jolla korjattavaa junakalustoa on ohjailtu kiskoja pitkin halleihin. Historiallisten veturitallien rakentaminen on alkanut jo 1800-luvun lopulla.
Junalla aivan vierestä ajavat tuhannet matkustajat saattavat miettiä, että tapahtuukohan näillä VR:n vanhoilla veturitalleilla enää mitään. Kyllä tapahtuu: tiloissa on muun muassa kiipeilykeskus, bänditiloja, petanqueyhdistyksen halli sekä ympäristöjärjestö Dodon toimisto.
– VR:n makasiineilta tuli häätö aikoinaan. Sitten tuli mahdollisuus, että päästiin edelleen vanhaan, punatiiliseen rautatieläismiljööseen. Tämähän on ihan uniikki miljöö, toteaa Dodon koordinaattori Kirmo Kivelä.
Osa talleista on edelleen Liikenneviraston hallussa ja niissä säilytetään kunnossapitokalustoa. Ratapihahistoriasta kielii myös muutama ikääntynyt junavaunu tallien vieressä.
Pasilaa kehitetty jo vuosisata
Tehokkaampaa käyttöä Pasilalle on suunniteltu vähintään sata vuotta. Esimerkiksi jo Eliel Saarisen yleiskaavassa 1918 rautatieliikenteen kaavailtiin siirtyvän keskustasta Pasilaan.
– Silloin jo ensimmäistä kertaa nähtiin visio, mitä Pasila voisi olla. Sata vuotta myöhemmin tapahtuu maastossa jotain, eli tulee uusia asukkaita ja palveluita. Onhan tätä pitkään jo odotettukin, hymyilee Helsingin kaupunkiympäristön Pasilan tiimipäällikkö Dan Mollgren.
Vaikka tornitalot nousevat aseman ympäristöön vauhdilla, veturitallien ja ratapihan toisella puolella Veturitien suuntaisesti sijaitsevan Toralinnan välinen alue on kuin joutomaata. Kiskot on kääritty pois ja ratapihatoiminnot ovat siirtyneet Ilmalan varikolle.
– Rakennukset ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita ja ne tullaan suojelemaan, mutta millainen ympäristö täällä lopulta on, niin se on vielä auki, toteaa Mollgren.
Lähivuosina kuullaan sekä alueen asukkaita että muitakin toimijoita siitä, mitä alueella voisi sijaita.
Solmukohta keskustan vieressä
Alue on joka tapauksessa huipputärkeä, sillä se sijaitsee liikenteen solmukohdassa ja alle kolmen kilometrin päässä pääkaupunkimme keskustasta. Tornitaloista alkava Pasilan asemanseudun kehittäminen tuo aikanaan alueelle jopa 13 000 työpaikkaa ja 7 000 asukasta. Kävijöitä alueelle tulee miljoonia vuodessa.
– Hienoa, että Pasila otetaan nyt hyötykäyttöön, koska tämä on niin keskeisellä paikalla. On järkevää rakentaa tähän asuntoja ja työpaikkoja. Tällä eteläisellä ratapihalla voisi ottaa hengähdystaukoa ja katsoa pidemmälle tulevaisuuteen, toteaa Dodon Kirmo Kivelä, joka asuu itsekin Pasilassa.
Toivon sydämestäni, että rakennuksille löytyy hyvää käyttöä, koska se on kaiken säilymisen edellytys. Minna Aarnio
Veturitallit kuuluvat valtiolle. Niiden omistus jakaantuu Liikenneviraston ja Senaattikiinteistöjen kesken. Rakennusten suojelu on kaiken käytön lähtökohta jatkossakin.
– Rakennukset odottavat isoa peruskorjausta, ja se tulee vaikuttamaan suoraan vuokratasoon. Nyt nämä ovat edullisia, mutta loppuunkäytettyjä, toteaa Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityspäällikkö Minna Aarnio.
Veturitallien lisäksi suojeltuja ovat myös Toralinna sekä osa alueen puutaloista. Suojelun lisäksi haasteensa kaupunkisuunnittelulle tuovat myös alueen korkeuserot sekä lukuisat, risteävät kulkuväylät.
– Se on sitä kaupunkisuunnittelua ja yhteensovittamista, toteaa Dan Mollgren.
Keski-Pasilan kokonaisuus on laaja, sillä se ulottuu etelässä Nordenskiöldinkadulle saakka. Sen jälkeen maisema vaihtuu Töölönlahteen sekä sitä reunustaviin Linnunlauluun ja puistoihin.
Yksi asia kuitenkin on varmaa: vaikka Pasilaa rakennetaan voimakkaasti vähintään kymmenen vuotta eteenpäin, jäävät veturitallit Keski-Pasilaan muistuttamaan alueen historiasta. Käyttötarkoitus vain on epäselvä.
– Toivon sydämestäni, että rakennuksille löytyy hyvää käyttöä, koska se on kaiken säilymisen edellytys, sanoo Senaattikiinteistöjen Minna Aarnio.