Hanoista ei tule vettä, eikä jätevesihuoltokaan toimi. Kerimaassa mökin omistava Annemaija Summanen on sinnitellyt miehensä kanssa ilman juoksevaa vettä jo yli kuukauden ajan. Mökkiläisten kesäkeidas on muuttunut painajaiseksi pitkään jatkuneen vesikiistan takia.
Summaset asuvat viisi kuukautta vuodesta Kerimaan mökillään. Huhtikuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle kestävän mökkijakson lisäksi he viettävät mökillä talviviikonloppuja. Nyt mökkiä ei voi käyttää. Summasen luotto siihen, että asiat hoidetaan ja ne järjestyvät, on mennyt.
– Me mökkiläiset emme ole saaneet Savonlinnan kaupungilta mitään ohjeita, jopa sähköposteihin on jätetty vastaamatta, hän ihmettelee.
Kerimaassa on 20 lomakylään kuuluvaa rakennusta ja noin 70 yksityisten omistamaa kiinteistöä. Alueen matkailuyritys on joutunut lopettamaan toimintansa, ja henkilökunta on lomautettu.
Savonlinnan kaupunki, Itä-Savon Vesi Oy ja Kerimaan sisäisen vesi- ja jätevesiverkoston omistava Puikkari Oy ovat kiistelleet jo vuosia alueen vesihuollon järjestämisestä. Käytännössä vesihuollosta on vastannut Puikkarin vuokralaisena oleva matkailuyritys, Puikkari Oy:n tytäryhtiö Kerimaan Lomakeskus Oy. Monimutkaisessa vyyhdissä kiistan osapuolilla on paljon näkemyseroja, eivätkä he ole päässeet yhteisymmärrykseen akuutin vesihuoltotilanteen ratkaisemisesta.
Kaivovesi käyttökiellossa terveysriskin takia
Summaset ovat tuoneet mukanaan mökille kaiken käyttöveden jo puolentoista vuoden ajan. Itä-Savon Vesi katkaisi Kerimaan alueelta vedenjakelun heinäkuussa 2016. Sen jälkeen, kun vedenjakelu katkaistiin, käyttövesi tuli alueen omasta kaivosta. Se ei päättynyt Annemaija Summasen osalta hyvin.
– Join hanasta vettä, joka tietämättäni tulikin noin viisitoista vuotta kiinni olleesta vanhasta kaivosta. Myöhemmin yöllä sairastuin kovaan vatsatautiin ja jouduin Savonlinnan keskussairaalaan, hän muistelee.
Tällä hetkellä kaivovesi on juomavetenä käyttökiellossa terveysriskin vuoksi. Samalla kun Puikkari joutui lopettamaan kaivoveden käytön Kerimaassa, se joutui laittamaan alueen jätevesiverkoston käyttökieltoon. Kiellosta huolimatta alueella lasketaan vettä viemäriin, ja pieni jätevesisäiliö on jo tulvinut yli. Summanen peräänkuuluttaa kaupungin vastuuta.
– Kyllä minulle Savonlinnan kaupungin veronmaksajana olisi tärkeää, että kaupunki ottaisi tästä nyt myös vastuun. Meidät mökkiläiset ja asunnonomistajat on jätetty heitteille. Mielestäni kaupungin pitäisi saada Puikkarin kanssa neuvotteluyhteys pelaamaan ja hoitaa yhdessä tämä asia, hän vetoaa.
Meidät mökkiläiset ja asunnonomistajat on jätetty heitteille. Annemaija Summanen
Savonlinnan vesihuoltopäällikön Esa Hinkkasen mukaan jätevesikysymys olisi helpompi ratkaista kuin puhtaan käyttöveden saaminen alueelle. Hän esittää ratkaisuksi sitä, että kiinteistönomistajat voisivat toistaiseksi tehdä jäteveden osalta sopimuksen Itä-Savon Veden kanssa. Kerimaan jätevesiverkoston käytöstä ei ole kuitenkaan päästy vielä sopimukseen. Verkoston omistava Puikkari ei ole valmis luovuttamaan sitä käyttöön ilman vuokraa.
Annemaija Summasen mielestä pahinta tukalassa tilanteessa on ollut se, että vedet katkaistiin 15. tammikuuta ja kesti kuukauden ennen kuin asukkaille ja kiinteistönomistajille pidetään tiedotustilaisuus.
Kiistaa puitu korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti
Vesihuoltokiistassa on ollut monta käännettä. Vedenjakelu katkaistiin Kerimaassa kesällä 2016 Puikkarin sopimusrikkomuksen takia. Kiistaan liittyy myös maksamattomia jätevesilaskuja. Alueen jäteveden mittaus- ja laskutuskäytäntöä muutettiin maaliskuussa 2014. Jäteveden laskutusperusteita on puitu käräjäoikeudessa vuodesta 2015 lähtien. Itä-Savon Vesi katkaisi jäteveden vastaanottamisen Kerimaan alueelta syksyllä 2017.
Etelä-Savon Ely-keskus jyrähti Savonlinnan kaupungille vuonna 2015, ja kaupunki valitti muun muassa saamastaan hallintopakkomääräyksestä. Tuorein käänne koettiin, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen tammikuun alussa. Se tarkoitti sitä, että Savonlinnan kaupungin on määriteltävä Kerimaa virallisesti jonkin vesilaitoksen toiminta-alueeksi syyskuun loppuun mennessä.
– Tilanne on äärimmäisen pulmallinen. Ei tavallista kiinteistönomistajaa varmasti hirveästi kiinnosta se, mikä se toiminta-alueen laajuus on, vaan se kiinnostaa milloin sitä vettä tulee hanasta, vesihuoltopäällikkö Hinkkanen myöntää.
Puikkarin toimitusjohtajan Pekka Nurmisen mukaan ongelman juuret ulottuvat vuoteen 2002, kun Kerimaan lomakylä liitettiin silloisen Kerimäen kunnan vesijohtoverkostoon. Nurmisen mielestä Kerimäen kunta alkoi silloin rikkoa vesihuoltolakia, joka oli tullut voimaan vuonna 2001. Hänestä kunnan olisi jo silloin pitänyt järjestää Kerimaan alue oman vesihuoltolaitoksensa toiminta-alueeksi.
Kunnan vesijohtoverkostoon liittymisen jälkeen Kerimaan alue alkoi kasvaa.
– Ongelmat alkoivat vuosien 2003 ja 2012 välillä, kun alueelle alettiin rakentaa ulkopuolisten omistamia uusia rakennuksia, Nurminen sanoo.
Puhdasta vettä ei ennen kesää
Savonlinnan vesihuoltopäällikön Esa Hinkkasen mukaan Kerimaassa ei saada puhdasta vettä hanoista ennen kesää, koska vesijohtoverkoston desinfiointia ja koepaineistusta ei voi tehdä keskellä talvea.
– Jos asiat etenevät suotuisasti, niin kunhan tässä kevät tulee niin päästäisiin testaamaan sitä olemassa olevaa vesijohtoverkkoa eli paineistamaan se. Se voisi tapahtua lumien sulettua, mutta se vaatii myös toiselta osapuolelta myönnytyksiä, hän sanoo.
Itä-Savon Veden toimitusjohtajan Reetta-Kaisa Pelkosen mielestä Puikkari on avainasemassa akuutin tilanteen ratkaisemisessa, sillä ilman Puikkarin verkostoa asukkaille ei saada vettä pitkään aikaan.
– Se on ihan Puikkarin käsissä. Heti, kun verkosto on siinä kunnossa, että sinne pystyy vettä syöttämään ja Puikkari täyttää oman osuutensa sopimuksesta, niin ihan välittömästi Itä-Savon Vesi alkaa sinne vettä toimittaa, hän sanoo.
Pelkonen korostaa, että verkosto pitää ensin huuhdella ja desinfioida ennen kuin sinne voi luotettavasti vettä toimittaa.
Se voisi tapahtua lumien sulettua, mutta se vaatii myös toiselta osapuolelta myönnytyksiä. vesihuoltopäällikkö Esa Hinkkanen
Etelä-Savon Ely-keskuksen johtava asiantuntija Vesa Rautio toivoo, että Puikkari kantaisi vastuunsa siihen asti, kunnes toiminta-alue määritellään jonkin vesilaitoksen hoitoon.
– Kyllähän tässä avaimet on erityisesti Puikkarilla. Kerimaan asukkailla ja Puikkarilla on voimassa olevat sopimukset veden toimittamisesta ja jäteveden vastaanottamisesta, ei niitä sopimuksia ole kukaan missään vaiheessa perunut, hän sanoo.
Epätietoisuus piinaa asukkaita
Vesihuoltosotkussa sijaiskärsijöinä olevat Kerimaan asukkaat haluavat pikaisia vastauksia siihen, milloin puhdasta vettä tulee hanasta ja että se menee ympäristöriskiä aiheuttamatta jätevesiverkostoon.
Annemaija Summanen aikoo tehdä poliisille tutkintapyynnön.
– Oma oikeustaju on tässä kyllä aika kovalla koetuksella. Tässä ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Asuntomme ovat muuttuneet asumis- ja myyntikelvottomiksi. Näköpiirissä ei ole, että milloin tämä oikein loppuu, ja olemmeko me myös ensi kesänä sinne syyskuun loppuun saakka ilman vettä, hän tuskailee.
Summasen mielestä umpisolmun voisi avata se, että kiistan osapuolet katsoisivat asian inhimillistä puolta.
– Toivon, että Savonlinnan kaupunki ja Puikkari yhdessä ajattelisivat myös meitä mökkiläisiä ja yrittäisivät löytää parhaan mahdollisen ratkaisun.