Noin 50 Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijaa ideoi tammi-helmikuussa Jyväskylän keskustan itäosan tulevaisuutta. Suuri ja keskeinen alue sisältää neljä ruutukaava-korttelia Vaasankadulta Matkakeskukseen, pienen palan Lutakon aluetta, laajan ratapihan, rautatie- ja maantiealueita sekä Jyväsjärven rantaa.
Opiskelijoiden harjoitustöistä on hyötyä, kun Jyväskylän kaupunki laatii parhaillaan uutta Rantaväylän osayleiskaavaa. Alue nivoutuu ydinkeskustaan, jonka asukasmäärän kaupunki haluaa tuplata vuoteen 2050 mennessä. Opiskelijoita auttoi ideointityössä noin 20 jyväskyläläisen sparrausryhmä, joka koostui aktiivisista kaupunkilaisista ja viranhaltijoista.
– Suunnittelualue on poikkeuksellisen monimuotoinen ja mielenkiintoinen. Uusien ratkaisujen löytäminen ei missään nimessä ollut helppoa, mutta onneksi jyväskyläläisten apua oli tarjolla, kertoo kurssin vetäjä, yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi.
Keskusta yhdistettävä Jyväsjärven rantaan
Ennakkoluulottomissa ryhmätöissä opiskelijat ovat löytäneet monia tapoja yhdistää Jyväskylän keskusta Jyväsjärven rantaan. Kaikki opiskelijaryhmät haluavat linkittää keskustan vahvemmin rantaan. Moni ryhmä siirsi ratapihan järjestelyraiteet toisaalle, ehdotti suuria muutoksia valtatiejärjestelyihin ja käytti kansiratkaisuja liikenneväylien ylittämiseen.
– Jotkut ratkaisut voivat aluksi näyttää radikaaleilta, mutta suuri osa niistä on toteutettavissa vaiheittain vuoteen 2050 mennessä, muun muassa järjestelyratapihan siirtäminen muualle. Suunnitelmat tuovat esiin ranta-alueen huomattavan potentiaalin niin asuinympäristönä kuin urbaanina virkistysalueena, arvioi professori Rajaniemi.
Rohkeimimmista suunnitelmista löytyy 25 -kerroksisia tornitaloja Matkakeskuksen vierestä, 200 metriä leveitä tekosaaria Jyväsjärvestä ja puolentoista kilometrin pituinen kansi, joka veisi ratapihan ja valtatien maan alle.
Rautatie ja valtatie jättikannen alle
Laura Kömin, Joel Stenroosin, Tito Tunnelan ja Vili Lustmanin ryhmä halusi ratapihan ja 9-tien kaistat pitkään tunneliin ja päälle uutta uljasta kaupunkia. Työn nimi on Kanta eli yhdistelmä kannesta ja rannasta. Ryhmän idea lähti siitä, että haluttiin säilyttää ratapiha, rautatie ja valtatie koskemattomana.
– Päädyttiin rakentamaan massiivinen kansirakenne yhdistämään rantaa ja keskustaa. Kannen päälle voi rakentaa mittavasti asuin- ja liikerakennuksia sekä viheralueita. Joka puolelta keskustaa on hyvät yhteydet kannelle, kuvailee Laura Kömi.
Vitsi, eikö tuo valtatie voisi kiertää jostain vähän kauempaa? Laura Kömi
Kalliin urakan kustannuksia katettaisiin ryhmän mukaan kannen runsaalla rakennusoikeudella. Kannen alle syntyisi helposti ja runsaasti parkkipaikkoja autoille.
– Vanhoissa kaupungeissa annettiin taannoin lupa vetää valtatie läpi keskeltä kaupunkia parhaasta mahdollisesta kohdasta. Nyt on ruvettu ajattelemaan, että ei vitsi, eikö tuo valtatie voisi kiertää jostain vähän kauempaa, kertoo Kömi.
Liki 50 arkkitehtiopiskelijan työ Jyväskylän kehittämiseksi on mittava. Professori Juho Rajaniemi laskee, että seitsemän viikon kurssin yhteenlaskettu tuntimäärä on noin 9 000 tuntia.
Tämä ei ole enää mikään kyläpahanen. Jyri Marttunen
Opiskelijajoukosta löytyy myös yksi Jyväskylästä kotoisin oleva opiskelija. Jyri Marttunen pohti jo ennen kurssia Lutakon rannan ja Jyväskylän keskustan yhteen saattamista.
– Täällä asuneena voin sanoa, että olisi kiva nähdä sellainen Jyväskylä, missä keskusta ja ranta pelaisivat paremmin yhteen. Ettei Lutakko ja keskusta olisi niin erillisiä osia. Se on suuri haave.
Jyri Marttusen ryhmään kuuluivat Eetu Hyvönen, Tiia Kilpeläinen ja Ida Schmidt. Suunnittelutyön nimeksi valikoitui Jyväskaupunki.
– Se on lennokas ja leikittelevä nimi. Se antaa aistia, että tämä ei ole enää mikä kyläpahanen ja Jyväsjärven ranta ei ole enää pelkkä ranta, vaan osa kaupunkirakennetta.
Ryhmän suunnitelmaa Marttunen kuvaa melko maltilliseksi, jossa ominaisinta on tuoda keskusta erilaisilla silta- ja kansirakenteilla Jyväsjärven rannalle. Ranta-alue täyttyy suunnitelmassa elämyksellisillä kortteleilla.
Opiskelijoilla ihmisläheinen mittakaava
Arkkitehti, projektipäällikkö Tuija Solin Jyväskylän kaupungista arvioi, että opiskelijoiden suunnittelutehtävä on erittäin ajankohtainen.
– Alueella on merkittävyyttä Jyväskylän ydinkeskustan täydennysrakentamisessa, kun keskustan asukasmäärä aiotaan kaksinkertaistaa. Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen on erityinen haaste.
Saa nähdä sparraataanko kohta ratikkaa Jyväskyläänkin. Juho Rajaniemi
Solin kertoo yllättyneensä opiskelijoiden hienosta tavasta siirtyä ruutukaava-rakenteesta vapaamuotoisempaan kaupunkirakenteeseen ja kykyyn käsitellä kivasti pientä ihmisläheistä mittakaavaa.
Professori Juho Rajaniemi arvioi, että Jyväskylän tavoitteissa on samaa kuin Tampereen keskustan suurissa hankkeissa. Kyseessä on maailmanlaajuinen trendi, joissa kaupunkikeskustojen rooli kasvaa.
– Tampereella Kansi ja areena -hanketta edelsi suunnittelukilpailu, jossa katettiin isompikin alue rautatien kohdalta. Kansi ja areena on valtava, 500 miljoonan hanke. Ratikkaa jo rakennetaan. Saa nähdä sparraataanko kohta ratikkaa Jyväskyläänkin.
Arkkitehtiopiskelijoiden ryhmätöistä tehdään keväällä julkaisu, joka tulee nähtäville Jyväskylän kaupungin internetsivuille.