Portugalilainen Clara Gaspar muutti Suomeen viisi vuotta sitten, kun hänen miehensä sai täältä työpaikan. Vaikka Clara on korkeasti koulutettu biologi, työn saaminen osoittautui tuskallisen vaikeaksi.
– Olin surullinen. Minä etsin viisi vuotta työpaikkaa ja se oli tosi vaikeaa, koska en puhu hyvin suomea. Sitä kysyttiin aina ensimmäiseksi: "Puhutko suomea?"
Claran mielestä heikon suomen kielen taidon lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä hidastaa kontaktien puuttuminen. Vieraassa maassa verkostoituminen on vaikeaa, jos ei tunne yhtään kantasuomalaista.
Rahaa on koossa 14 miljoonaa
Samojen ongelmien kanssa painivat työ- ja elinkeinoministeriön kotuttamishankkeen osallistujat. Koulutus on tarkoitettu työikäisille maahanmuuttajille, joilla on oleskelulupa ja jotka ovat TE-toimistossa työttöminä työnhakijoina.
Mukana on työikäisiä naisia ja miehiä eri puolilta maailmaa. Heidän koulutustaustansa vaihtelee. Osa tarvitsee kädestä pitäen ohjausta työhakemuksen tekemisessä, osalla on takanaan korkeakouluopinnot ja ammatti synnyinmaasta.
Vietnamilainen Thao Nguyen toivoo löytävänsä töitä kaupan alalta. Hän puhuu jo sujuvasti suomea.
– No joo, on se vaikeaa totta kai. Opin kun luen suomenkielisiä lehtiä, katson telkkaria, elokuvia ja uutisia sekä kuuntelen musiikkia ja juttelen ihmisten kanssa.
Kolmivuotisen valtakunnallisen hankkeen tarkoitus on suomen kielen perusteiden opiskelu, työhönvalmennus ja mahdollisimman nopea työllistyminen. Invalidisäätiön Orton Pro toimii yhtenä palveluntarjoajista.
Mikäli maahanmuuttajat työllistyvät, sijoittajat saavat takaisin tuottoa sijoitukselleen. Sonja Hämäläinen
– Koulutus rahoitetaan yksityisellä sijoittajarahalla, jonka olemme keränneet yksityisiltä pääomamarkkinoilta. Tässä eivät liiku lainkaan valtionhallinnon kotoutumiskoulutusrahat.
– Mikäli tulokset ovat hyviä ja maahanmuuttajat työllistyvät, sijoittajat saavat takaisin tuottoa sijoitukselleen, kertoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Koossa on 14 miljoonaa euroa.
– Siitä 10 miljoonaa on Euroopan investointirahastolta ja loput kotimaisilta sijoittajilta.
Tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa.
Toistaiseksi osallistujia on ollut 550, joista kolmannes on saanut työpaikan. Useimmiten se löytyy teollisuudesta, joukkoliikenteestä, rakennuksilta, kaupan alalta tai kiinteistöhuollosta.
– Maahanmuuttajien selkeä toive on, että ei ainoastaan päästä niin sanottuihin sisääntuloammatteihin. He toivovat myös kontakteja ja verkostoja suomalaiseen työelämään, Sonja Hämäläinen sanoo.
Yrittäjä sai "huippukoulutetun" osaajan
Clara Gaspar sai työ- ja elinkeinoministeriön hankkeessa työhönvalmennusta ja työpaikka löytyi pikavauhtia suunnittelijana Avaavasta. Se on esteettömään ympäristöön ja saavutettavaan viestintään ja palveluihin erikoistunut helsinkiläisyritys.
– Teen muun muassa opasteita, 3d-mallinnuksia ja pohjakuvia, hän vastaa suomeksi.
Olen yllättynyt superpositiivisesti. Saimme tiimiimme huippukoulutetun ihmisen. Terhi Tamminen
Toimitusjohtaja Terhi Tamminen kehuu vuolaasti uutta työntekijäänsä.
– Olen yllättynyt superpositiivisesti. Saimme tiimiimme huippukoulutetun ihmisen, jolla on valtavasti osaamista. Hän rikastuttaa työyhteisöämme ja tuo lisäarvoa meidän liiketoiminnallemme.
Clara Gaspar iloitsee työstä ja työyhteisöstä. Suomen kielen taito kehittyy suomalaisten työkavereiden parissa nopeasti.
– Tykkään työstäni todella paljon. Kiitän Terhiä siitä, että yrittäjä avasi minulle ovia ja uskoi siihen, mitä osaan.