Saksalainen kansalaisjärjestö Die Initiative Nachrichtenaufklärung julkaisee vuosittain listan uutisista, jotka Saksan tiedotusvälineet ovat asiantuntijaraadin mukaan jättäneet liian vähälle huomiolle.
Järjestön toimijoina on yliopistoväkeä eri aloilta ja toimittajia, joista Suomessa tunnetuin lienee yksi maailman johtavista tutkivista journalisteista Günter Walraff.
Listalle ehdotettujen uutisten todenperäisyys tarkistetaan eri korkeakouluissa. Samoin se, että aiheita ei ole käsitelty tiedotusvälineissä. Kymmenen tärkeimmän "unohdetun uutisen" listan valikoi järjestön asiantuntijaraati. Raadin laatima lista löytyy tämän jutun lopusta.
Yle on tehnyt kymmenen unohdetun uutisen listan, tosin keveämmällä metodilla. Kymmenen eri alojen asiantuntijaa tai vaikuttajaa eri puolelta Suomea sai kukin vastata seuraavaan kysymykseen: "Mitä uutista tai asiaa viime vuonna käsiteltiin tiedotusvälineissä liian vähän tai ei lainkaan, vaikka olisi pitänyt?"
Kukin vastaaja sai valita aiheen mielensä mukaan, eikä valinnoista ole tarkistettu, että niitä ei oltaisi käsitelty mediassa. Tällaisiin valintoihin Ylen raati päätyi:
1. Suomalaisten lukutaito rapautuu, ja samalla jää kehittymättä medialukutaito
Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson
Lukukeskus julkaisi 2017 kymmenen faktaa lukemisesta. Tässä tietopaketissa kerrottiin, että samalla kun lukutaidon merkitys kasvaa koko ajan, niin taso heikkenee. Tätä uutisoitiin jonkin verran. Niinkin paljon kuin 10 000 jokaisesta ikäluokasta on syrjäytymisvaarassa siitä syystä, että lukemisen osaaminen on heikolla tasolla. Ne ovat aika hurjia lukuja. Meillä ei ole varaa siihen, että tällainen määrä ihmisiä putoaa kyydistä joka vuosi.
Tämä liittyy myös meidän kaikkien kykyymme navigoida nykyisessä mediaympäristössä. Jos näinkin perustavaa laatua oleva taito lähtee rapautumaan, kyseessä on oikeasti todella hälyttävä asia. Tämä liittyy toki omaan toimialaanikin siten, että visuaalinen lukutaito on myös lukutaitoa sen kirjallisen lukutaidon rinnalla. Jos ei ole kapasiteettia hallita perustyökaluja päivittäisessä elämässä, ei ole myöskään kykyä arvottaa tietosisältöjä ja sitä, mikä on totta ja mikä ei.
2. Lasten kohtalo, kun perheenjäseniä kuolee aseellisissa konflikteissa
Hammaslääkäri, Vuoden pakolaismies 2017 Ramin Akhi, Oulu
Kun käsitellään sotia esimerkiksi Ukrainassa, Syyriassa ja eri puolilla maailmaa, asiaa tarkastellaan aikuisten näkökulmasta. Kun aikuinen kuolee, ei pohdita sitä, että hänellä usein on myös lapsia. Lapset kärsivät sodissa kaikkein eniten, kun he menettävät vanhempansa, sukulaisensa tai koulukaverinsa.
Median kautta sota näyttäytyy siten, että kaupungissa on tapahtunut vaikkapa pommi-isku. Kerrotaan, että siinä on kuollut 20 ihmistä. Asiaa ei käsitellä syvemmältä, kuten lapsien kärsimystä. Isoa kuvaa ei käsitellä. Lasten kohtalo tulee esiin vain pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kautta.
3. Uutisointi mahdollisuuksista kauhukuvien sijaan, esimerkkinä uusiutuva energia
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen
Minua mietityttää se, että uutisointi on niin dystooppista [kauhukuvien luomista]. Voisimme pohtia sen sijaan sitä, että eri aloilla on myös mahdollisuuksia enemmän kuin ennen. Jos haluamme miettiä, miten ihmiskuntaa voidaan viedä eteenpäin, haasteiden lisäksi pitäisi uutisoida, mitä ratkaisuja on näköpiirissä.
Kylläpä se uudistuva energia sieltä vaan on tulossa, vaikka suhde on vielä 80–20 fossiilisten polttoaineiden hyväksi. Kehitys on mennyt eteenpäin nopeammin kuin mitä esimerkiksi 5–7 vuotta sitten ajateltiin.
4. Kaupungistumisen myönteiset vaikutukset
MustRead-digijulkaisun päätoimittaja Heidi Hammarsten
Jostain syystä, kun kaupungistuminen nousee meillä esiin, se tuntuu olevan ilmiö, jota pitää torjua tai ainakin hidastaa. Oikeasti on kuitenkin kyse globaalista megatrendistä, joka vaikuttaa monella tavalla myönteisesti.
Ensinnäkin koulutetut nuoret ja myös muut haluavat kaupunkiin mielenkiintoisen elämän ja hyvien työpaikkojen perässä. Tästä seuraa puolestaan taloudelle hyviä asioita. Talouden tuottavuus tehostuu ja syntyy uusia innovaatioita ja hyvinvointia kaikille eli kaupungit toimivat kehityksen vetureina. Kaiken lisäksi tiivis asuminen on ympäristön kannalta hyvä asia, koska liikkuminen vähenee. Pystyy käyttämään joukkoliikennettä, kävelemään ja pyöräilemään eri paikkoihin, jos kaupungistuminen suunnitellaan fiksusti.
5. Seutukaupunkien kohtalo sote- ja maakuntauudistusten paineessa
Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen
Maakunta- ja sote-uudistukset ovat puhututtaneet paljon. Huomattavasti vähemmän on puhuttu siitä, että kun Suomea nyt niin vahvasti maakuntien keskuskaupunkien varaan kehitetään, niin mikä on seutukaupunkien rooli.
Seutukaupungit ovat usein hyvin vahvoja teollisuus- ja vientipaikkakuntia ja myös alueensa koulutuspaikkakuntia. On noussut huoli siitä, että keskittämistoimenpiteet imevät elinvoimaa seutukaupungeista oli sitten kyse valtion työpaikoista, koulutuspaikoista tai muista kilpailukykyyn ja elinvoimaan vaikuttavista tekijöistä.
Esimerkiksi Kemin kohdalla käräjäoikeus on viimeisin, joka siirtyy valtaosin pois maakuntakeskukseen, Rovaniemelle. Valtionhallinnon esimerkkejä voisi luetella kovastikin. Kemi–Tornion seutu tuottaa noin kahdeksan prosenttia Suomen viennin arvosta. Tässä on jo pidempään ollut noin 40–50 seutukaupungin verkosto, joka koettaa saada pienempien kaupunkikeskusten ääntä kuuluville. Vielä vähän vaatimattomalla menestyksellä.
6. Suomen kansallisvaltion tulevaisuus
Perussuomalainen-lehden ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittaja Matias Turkkila
Koko viime vuoden ajan oli käynnissä valtavia keskusteluja eri maiden tilanteesta ja itsenäisyydestä. Sivuttiin brexitiä, Trumpia, Ranskan vaaleja ja myös perussuomalaisten tilanne oli tapetilla. Vaikka itsenäisyyden teemoja sivuttiin, ei silti tunnuta päästävän asian ytimeen.
Itse pitäisin olennaisimpana sitä kysymystä, mikä on Suomen valtion asema tulevaisuuden Euroopassa. Jos jatketaan sitä reittiä, mitä tällä hetkellä kuljemme, olemmeko menossa kohti jonkinlaista osavaltio-Suomea? Onko meillä edessämme samankaltainen tilanne kuin vaikkapa Minnesotan osavaltiolla Yhdysvalloissa? Suunnilleen saman verran asukkaitakin olisi ja sijainti siellä kaukana pohjoisen periferiassa.
Keskustelu jankkaa sen välillä, kuinka "vääriä" populistisen kommentit ovat ja sen, kuinka "välttämätöntä" on edetä EU:n ja Euroopan hankkeessa. Kokonaan jää käsittelemättä se, kuinka paljon itsenäisen valtion toimintoja voi siirtää ylikansallisille elimille, joka ei tottele äänestäjää.
7. Korruptio
Vihreä lanka -lehden päätoimittaja Riikka Suominen
Viime vuonna oli useita korruptio- tai laittomuustapauksia, joita ei huomioitu tarpeeksi. Meillä oli samaan aikaan tapaus, jossa eduskunta kieltäytyi noudattamasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, valtakunnansyyttäjä saa tuomion ja ilmenee, että Helsingin poliisin tietosuoja, lähdetoiminta on ollut ihan täysin retuperällä. Tästä olisi pitänyt käydä iso, periaatteellinen keskustelu. Suomi pärjää korruptiotilastoissa hyvin, mutta se johtuu osittain siitä, että emme ymmärrä tämän olevan korruptiota.
On aivan megasuuri asia, että meillä esiintyy laittomuuksia korkeimmalla tasolla. Me luulemme, että tämä on vain kehittyvien maiden ongelma, mutta meillä on tällaista itsellämme – me emme vaan katso sinnepäin.
8. Yritykset eivät investoi tulevaisuuteen vaan kotiuttavat voitot heti osinkoina
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund
Yritysten tulokset halutaan ulosmitata välittömästi, kun parempi vaihtoehto olisi se, että yritykset käyttäisivät isomman osan tuloksestaan huomisen päivän kilpailukyvyn kannalta paremmin.
Korkeita osinkoja maksettiin jo vuoden 2016 tuloksista ja nyt tullaan maksamaan vielä enemmän. Liian paljon omistajille välittömästi ja liian vähän huomiseen varautumiseen.
9. Suomen kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen
Suomen kustannuskilpailukykyongelma jäi myönteisten talousuutisten varjoon. Suomen taloushan lähti elpymään mukavalla tavalla vajaa vuosi sitten. Se tuotiin hyvin esiin tiedotusvälineissä, niin kuin pitikin. Se mikä jäi nostamatta esiin, oli pitkän ajan kuluessa syntynyt kustannuskilpailukykyongelma, joka on edelleenkin korjaamatta. Sitä on onnistuttu kohentamaan kilpailukykysopimuksessa ja työehtosopimusneuvotteluissa viime syksynä, mutta olisin toivonut, että tiedotusvälineet olisivat nostaneet kustannuskilpailukykyongelman vakavuuden paremmin esille.
Jos elettäisiin vielä markka-aikaa ja olisi mahdollista vielä valuuttakurssimuutosten avulla korjata kustannuskilpailukykyä, se oltaisiin varmastikin Suomessa tehty. Sitä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, jolloin jäljelle ei jää muita keinoja kuin se, että sopeutetaan palkkakehitys kulloiseenkin tuottavuuskehitykseen. Tässä on epäonnistuttu viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja ongelma on korjattava.
10. Aktiivimallin käsittely ennen päätösten tekoa
Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Epp Lauk
[Työttömien aktivoitumiseen ja työllistymiseen tähtäävästä] aktiivimallista on uutisoitu todella paljon sen jälkeen, kun sitä koskevat päätökset oli jo tehty. Ennen päätöksentekoa asia olisi voinut paljon enemmän esillä kuin se oli. Esimerkiksi oluenmyynti kaupoissa oli enemmän mukana uutisissa kuin aktiivimallin valmistelu.
Jokaisesta Trumpin tviitistä uutisoidaan, mutta voisi enemmän kertoa siitä, mitä päätökset tarkoittavat Suomelle. Samoin siitä, mitä erilaiset kansainväliset päätökset tarkoittavat Suomelle.