Osataanko Suomessa suunnitella riittävän kunnianhimoisia tornitaloja? Yle kysyi tätä aiemmin tänä aamuna Aalto-yliopiston rakennussuunnittelun professorilta Pirjo Sanaksenaholta.
Sanaksenahon mielestä "eivät ne maailman parhaat esimerkit Suomesta löydy". Hän kuitenkin huomautti, että tornitalon ulkonäöstä ei ole vastuussa vain arkkitehti.
Kyse on mitä suurimmissa määrin rakennuttajan tahtotilasta, hän totesi Ylelle.
– Usein rakennuttaja on ahne ja haluaa mahdollisimman paljon kerrosalaa. Ja silloin tornista tulee kömpelön näköinen, Sanaksenaho sanoi jutussa.
Onko asia näin? Yle kysyi vastausta kahdelta suurelta rakennusyhtiöltä: SRV:ltä ja YIT:ltä. Kysymyksiin vastasivat SRV:n varatoimitusjohtaja ja Suomen hankekehityksen johtaja Timo Nieminen sekä YIT:n liiketoimintaryhmän johtaja Harri Isoviita.
YIT: Katsomme, että tulee hyvä kokonaisuus
Isoviita sanoo Ylelle, että suunnittelu on yhteistyötä, jossa ovat mukana kaavoittaja, rakennuttaja ja arkkitehti.
– Sitä kautta se kokonaisuus muodostuu. Se, onko rakennus kömpelön näköinen vai ei, riippuu monesti paikasta, sijainnista ja muista suunnittelun lähtökohdista.
Myös Timo Niemisen mukaan rakentaminen ylipäätään on yhteistyötä. Se ei ole yhden tahon päätettävissä oleva asia, hän korostaa.
Totta kai mekin haluamme tehdä hyvää kaupunkikuvaa ja hyvännäköisiä rakennuksia. Timo Nieminen
– Kun mennään korkeisiin rakennuksiin, kaupunkikuvaulkonäkö on vain yksi tekijä. Siellä tulevat fysikaaliset ominaisuudet ja muut normit vastaan, jotka ovat korkeissa rakennuksissa ehkä vielä haastavampia, kun ollaan ylhäällä. Tuulen paine on erilainen kuin matalammissa rakennuksissa, ja detaljien pitää olla sellaiset, että ne pitävät veden ulkopuolella ja lämmön sisällä.
Mitä mieltä yhtiöt ovat Sanaksenahon näkemyksestä, että rakennuttaja olisi usein ahne ja haluaisi mahdollisimman paljon kerrosalaa?
– Katsomme tietysti sen, että tulee hyvä kokonaisuus. Kerrosalan määrä on riippuvainen muun muassa kaavasta ja siitä, mitä kyseiseen paikkaan voidaan rakentaa, YIT:n Harri Isoviita vastaa.
SRV:n Niemisen mielestä kerrosala-ahneus oli huipussaan 1980-luvulla, mutta nyt se on jo taakse jäänyttä elämää.
– Totta kai mekin haluamme tehdä hyvää kaupunkikuvaa ja hyvännäköisiä rakennuksia, koska niillä on vaikutuksia niihin yrityksiin ja asukkaisiin, joita sinne tulee. Kukapa haluaisi asua tai työskennellä rumannäköisessä asunnossa?
SRV: Olemme hakeneet parhaita arkkitehtejä
Entä miten kunnianhimoista korkea rakentaminen tällä hetkellä on?
– Tornitalojen rakentamisessa otetaan huomioon Suomen viranomaisvaatimukset ja -määräykset. Sen mukaan nämä tornitalot yleisesti ottaen suunnitellaan. Monesti siellä on asemakaava pohjalla, minkä pohjalta rakennuttajat tulevat mukaan ja pääsevät suunnittelemaan taloa näiden lähtökohtien ja edellytysten mukaisesti, Isoviita sanoo.
Hyvinkin kunnianhimoista, vastaa puolestaan Nieminen.
– SRV:n osalta voi sanoa, että kyllä me olemme hakeneet parhaita suomalaisia ja kansainvälisiä arkkitehtejä. Arkkitehtien valinnan kautta me sitä kunnianhimoa haemme, hän sanoo.
Lue myös:
Onko kaupunkisi korkein talo ruma? Se voi johtua rakennuttajan ahneudesta, väläyttää professori