Huoltajat valittavat opettajien ja rehtorien toiminnasta aikaisempaa herkemmin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon tulleiden kantelujen määrä on lisääntynyt. 2000-luvun alussa kanteluja tuli vuodessa noin 10 kappaletta, vuoden 2010 jälkeen niiden määrä on tuplaantunut.
– Viime vuonna saavutettiin huippu, kun meille tuli 35 kantelua, kertoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuurialueen vastuujohtaja Veijo Kosola.
Vaikka kantelujen lukumäärä tuntuu isolta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa olevien koululaisten, opiskelijoiden ja koulujen määrään suhteutettuna se on vähäinen. Maakunnissa on noin 60 000 (Tilastokeskus) peruskoululaista.
Valitusten määrän lisääntymisen on huomannut työssään myös Kajaanin kaupungin työsuojeluvaltuutettu.
– Ilmeisesti kynnys on madaltunut. Vanhempi voi kirjoittaa tuohtuneena Wilmaan yön pimeinä tunteina. Viime vuosina opettajiin kohdistuneet valitukset ovat lisääntyneet, ja työsuojelullisesti se on uusi ilmiö ainakin tällä korkeudella, kertoo Kajaanin kaupungin työsuojeluvaltuutettu Kaisu Soukkala-Hekkala.
Yleensä kantelut kohdistuvat opettajan tai rehtorin tekemisiin tai sanomisiin.
Kodin ja koulun välillä on noin kymmenen vuoden ajan ollut käytössä Wilma-tietojärjestelmä, joka on helpottanut yhteydenottoa opettajiin niin hyvässä kuin pahassa. Lisäksi sosiaalisessa mediassa saatetaan ottaa herkästi kantaa asioihin.
Kolmen viimeisen vuoden aikana opettajista ja rehtoreista tehtyjen kanteluiden määrä on lisääntynyt myös Lounais-Suomen AVIssa. Siellä vuonna 2015 kanteluita tuli 7 kappaletta, viime vuonna niitä tehtiin 15.
Muualla ei juurikaan muutosta
Muiden AVIen alueilla ei aivan vastaavaa muutosta ole tapahtunut. Etelä-Suomen AVIin tehdään vuosittain 60–80 kantelua opettajista ja rehtoreista.
– Niiden käsittelyssä on ruuhkaa, se kestää lähes 8 kuukautta. Siinä on suvivirret laulettu ennen kuin käsittely on ohi, kertoo ylitarkastaja Asta Sark Etelä-Suomen AVIsta.
Lapin AVIin tulee vuosittain opettajista ja rehtoreista 10 kantelua.
Länsi- ja Sisä-Suomen AVIin tehdään kaikkiaan 35–45 kantelua, joista suurin osa koskee perusopetusta kohdistuen opettajiin ja rehtoreihin. Puolestaan Itä-Suomen AVIin 23–43 kantelua, joista karkeasti arvioiden puolet koskee jollakin tavoin rehtorin ja opettajien menettelyä.
Koko Suomessa ruotsinkielisiä valituksia tulee vuosittain kaikkiaan alle 10. Viime vuonna vireille tuli kuusi kantelua, jotka koskivat esi- ja perusopetusta tai toisen asteen koulutusta.
Siinä on suvivirret laulettu ennen kuin käsittely on ohi Asta Sark
Aluehallintovirastolle voi kannella varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen asioista. Yleensä eniten kanteluja tehdään perusopetukseen liittyen.
Opetustoimen kanteluiden kirjo on sisällöllisesti laaja. Yleisiä aiheita niissä ovat muun muassa koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen, sisäilmaongelmat, oppilaan tarvitsemaan tukeen liittyvät asiat, uskonnonvapaus ja koulukuljetus sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kantelut voivat liittyä myös kunnan hallintomenettelyyn tai rehtorin tekemiin hallintopäätöksiin.
Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä kertoo, että oikeusasiamiehelle tulee vuosittain opetus- ja kulttuuritoimen puolelle alle 200 kantelua. Kanteluiden määrä on vakiintunut.
– Kestoaiheita ovat muun muassa kodin ja koulun yhteistyöongelmat, koulun päätöksenteossa olevat ongelmat, kiusaamisasiat ja sisäilma. Aiheet ovat hyvin samantyyppisiä kuin aluehallintovirastoissa.
Oikeusasiamies ei ota kantaa sellaisiin asioihin, jotka voidaan viime kädessä saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi.
Ennaltaehkäisevää neuvontaa
Pohjois-Suomen AVIin otetaan usein yhteyttä myös etukäteen. Huoltajat haluavat tietää, onko kantelun tekeminen aiheellista. Moni valitus on jäänyt tekemättä puhelinkeskustelun pohjalta. Ongelmia on käyty läpi ja on nähty minkä tasoisesta asiasta on kyse.
Tästä huolimatta monet aluehallintovirastoon tulleet kantelut ovat sellaisia, että ne olisi voitu ratkaista keskustelemalla rehtorin tai opettajan kanssa.
– Siinä voitaisiin katsoa näkemyserot, ja se, mistä ne johtuvat. Kantelua ei olisi tarvinnut tehdä, sanoo Pohjois-Suomen AVIn opetus- ja kulttuurialueen vastuujohtaja Veijo Kosola.
Opettajalla on myös oikeus puolustautua. Jos valitukset menevät solvauksen puolelle, hän voi esimerkiksi nostaa asiasta rikossyytteen.
Kajaanin kaupungin työsuojeluvaltuutettu Kaisu Soukkala-Hekkalan mielestä kuitenkin paras vaihtoehto on neuvotteleminen ja puhuminen asianosaisten kesken, sillä kodin ja koulun yhteistyö on kaiken lähtökohta.
– Työturvallisuuslain mukaan työoloista vastaa esimies eli rehtori. Hänen kanssaan asiasta kannattaa puhua sekä ottaa vanhempiin yhteyttä yhdessä rehtorin kanssa. Yleensä asiat järjestyvät paremmin, kun niitä käsitellään ja ajetaan leveämmillä hartioilla.
Huoltajat saattavat vedota opettajan vaitiolovelvollisuuteen, minkä vuoksi opettajan puolustautuminen ei välttämättä ole yksinkertaista. Soukkala-Hekkalan mukaan vaitiolovelvollisuus pätee kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen asti.
– Ammattitaitoiset opettajat osaavat arvioida, milloin asia ei ole enää vaitiolovelvollisuuden piirissä. Tällöin hänen pitää jakaa asia esimiehensä kanssa.
Perusopetuslaissa ja koulutoimen lainsäädännössä on todettu, että opetuksen kannalta välttämättömistä tiedoista voidaan koulussa keskustella.
– Silloin kun puhutaan lapsen asioista, niin opettaja ja huoltaja voivat niistä keskustella. Tämä on tietysti huoltajasta kiinni, toteaa Veijo Kosola.