Helsingin Sanomien toimittajan kotiin joulukuussa tehty kotietsintä ja takavarikot on todettu lailliseksi. Helsingin käräjäoikeus antoi tapauksesta ratkaisunsa tänään tiistaina.
Käräjäoikeus hylkäsi toimittajan hakemuksen ja totesi, että kotietsintä on täyttänyt pakkokeinolain edellytykset.
Helsingin Sanomien toimittaja vaati käräjäoikeutta tutkimaan, oliko hänen asuntoonsa tehdylle kotietsinnälle ja takavarikoille lainmukaiset edellytykset. Toimittajan mukaan edellytyksiä ei ollut ja poliisi yritti rikkoa hänen lähdesuojansa. Poliisin mukaan se toimi lakikirjan mukaan.
Toimittajan asianajaja Kai Kotiranta totesi käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen Ylelle, että he aikovat valittaa tapauksesta hovioikeuteen.
– On kyse lähdesuojan periaatteellisesta linjauksesta, joka on syytä viedä hovioikeuden tarkasteltavaksi. Tässä tapauksessa eivät riitele asiat, vaan periaatteet, Kotiranta sanoo.
Valitus hovioikeuteen pitää tehdä 30 vuorokauden kuluessa.
Poikkeuksellista pakkokeinoasiaa käsiteltiin oikeudessa pari viikkoa sitten. Yle seurasi istuntoa paikan päällä.
Käräjäoikeuden mukaan kiireellinen kotietsintä oli perusteltu
Käräjäoikeus katsoi ratkaisussaan, että poliisi sai tehdä kotietsinnän kiireellisesti, ilman tuomioistuimen päätöstä. Lisäksi poliisi oli pitänyt kotietsinnän aikana huolta toimittajan oikeudesta suojata tietolähteensä.
Kiireellisestä kotietsinnästä käräjäoikeus totesi, että toimittajaa epäiltiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja kyseessä oli akuutti todisteiden hävittämistilanne.
Keskusrikospoliisi on kertonut tehneensä kotietsinnän, sillä oli syytä epäillä toimittajan tuhoavan Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointiin ja tietovuotoon liittyvään esitutkintaan kuuluvaa aineistoa.
Toimittaja oli soittanut hätäkeskukseen sen jälkeen, kun hän oli vasaroinut tietokonettaan ja se oli alkanut kärytä. Palosyyntutkintaa paikalle saapunut poliisipartio ilmoitti asiasta keskusrikospoliisille.
Lähdesuojasta oli pidetty huolta, totesi käräjäoikeus
Lähdesuojan toteutumisesta käräjäoikeus totesi muun muassa, että paikalla erityisessä kotietsinnässä oli ollut etsintävaltuutettu ja tutkinnanjohtaja oli etsintäpäätöksessään antanut määräyksen, ettei lähdesuojaa saa rikkoa.
Lähinnä erilaisia muistitallentimia sisältävät tavarat odottavat edelleen poliisin hallussa laite-etsintää.
Lue tästä jutusta, mitä erityinen kotietsintä tarkoittaa.
Keskusrikospoliisi takavarikoi joulukuussa toimittajan kotoa yhteensä 19 esinettä, muun muassa muistikirjan, tietokoneen ja puhelimia. Niissä oli toimittajan mukaan lähdesuojan alaista materiaalia, mutta ei Viestikoekeskus-juttua koskevaa materiaalia.
Käräjäoikeus totesi ratkaisussaan, että takavarikoitu aineisto ei ole tällä hetkellä sinetöity pakkokeinolain edellyttämällä tavalla. Näin ollen poliisin ei ole tarvinnut tuoda sitä tuomioistuimen ratkaistavaksi kolmen vuorokauden kuluessa.
Toimittajan mukaan poliisin takavarikko oli rauennut, koska poliisi ei tuonut sinetöityä aineistoa tuomioistuimen tarkasteltavaksi määräajassa.
Poliisi: Kotietsinnän riitauttaminen hidastaa esitutkintaa
Poliisi teki kotietsinnän toimittajan asuntoon pian sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli julkaissut Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän artikkelin. Jutussa oli käytetty salaisiksi leimattuja asiakirjoja.
Kotietsinnän kohteeksi joutunut toimittaja oli toinen jutun kirjoittajista.
Puolustusvoimat teki HS:n artikkelista tutkintapyynnön keskusrikospoliisille. Helsingin Sanomien osalta rikosnimike on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Epäiltyä tietovuotoa tutkitaan virkasalaisuuden rikkomisena.
Toinen tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Markku Ranta-aho kertoo, että esitutkinta ei ehkä valmistu suunnitellusti huhti-toukokuun taitteessa. Hänen mukaansa kotietsinnän riitauttaminen on hidastanut poliisin työtä.
Lisätty 27.2.2018 kello 14.16 Kai Kotirannan kommentti.
Lue myös:
Salaisia asiakirjoja, vasaroitu kiintolevy ja kotietsintä – Lue tästä Viestikoekeskus-kohun käänteet