"Minusta tuntuu, että mua tuijotetaan", virkkoo Pepper-niminen humanoidirobotti ja tapittaa tiukasti suurilla silmillään.
Eikä se väärässä ole. 120-senttinen robotti on selkeästi Kalasataman uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen tähti. Se vetää uteliaita luokseen ja saa monen kaivamaan kännykän taskustaan. Robotti on jopa ohjelmoitu poseeraamaan selfie-kuvissa.
Klik! Klik! Klik!
Mutta vaikka se on hauska ja tervehtii pirkanmaalaisittain morjensta, se ei ole leikkikalu.
Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalveluiden johtaja Leena Turpeinen muistuttaa, että robotin hankkiminen liittyy Helsingin Maailman toimivin kaupunki -strategiaan, jossa uudistuvien palveluiden avainkäsitteitä ovat digitalisaatio, tekoäly ja robotaatio sekä näiden hyödyntäminen.
Jatkossa voimme ohjelmoida kaikenlaista, minkä koemme tarpeelliseksi. Periaatteessa mahdollisuudet ovat rajattomat Leena Turpeinen, terveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Helsingin kaupunki
–Tämä on yksi tapa, jolla sosiaali- ja terveyspuoli lähtee mukaan edistämään tavoitteita. Ideana on, että kun tulevaisuuden teknologia tuodaan ihmisten lähelle, siihen totutaan ja se koetaan lähestyttävänä, Turpeinen kertoo.
Pepper-robotin käytöllä halutaan selvittää, mitä lisäarvoa robotti voi tuoda asiakaspalveluun.
Nyt Pepper on ohjelmoitu opastamaan asiakkaita käyttämään ilmoittautumisautomaatteja, ohjaamaan asiakkaat oikeaan odotustilaan, ottamaan vastaan palautetta ja vinkkaamaan tien lähimpään vessaan.
– Jatkossa voimme ohjelmoida siihen kaikenlaista muutakin, minkä koemme tarpeelliseksi. Periaatteessa mahdollisuudet ovat rajattomat, Turpeinen sanoo.

Robotti ei vienyt kenenkään ihmisen työpaikkaa
Turpeinen korostaa, ettei Pepperin tulo vähentänyt yhtään henkilöä. Aulassa saa aina palvelua myös ihan oikealta henkilökunnalta ja nyt keskuksen alkuviikkoina myös vapaaehtoisilta oppailta. Kenenkään ei tarvitse jäädä neuvottomana hortoilemaan uutuuttaan kiiltävän keskuksen käytäville.
Kuinka paljon tällainen humanoidirobotti sitten maksaa?
Ihan halvasta hankinnasta ei ollut kysymys, ostopäätöksen tammikuussa tehnyt Turpeinen myöntää.
Pepperin hintalappu oli kaikkiaan 55 000 euroa. Robotti itsessään maksoi 23 500 euroa ja siihen sovittujen toiminnallisuuksien ohjelmointi 32 000 euroa. Tuesta ja ylläpidosta on maksettava kuukausittain 1000 euroa.
–Toki tämä on kertakustannuksena iso. Tulevaisuudessa kun robotit yleistyvät, hinnatkin varmasti laskevat. Jostain oli nyt pakko aloittaa, jos haluaa olla digitalisaation aallonharjalla ja viedä sitä eteenpäin.
Turpeisen ajatus on, että Pepperistä tulee oleellinen osa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen peruskalustoa.
– Ei sitä vain yhdeksi vuodeksi ole ostettu. Jos ajatellaan käyttökustannuksia useammalle vuodelle, niin ei tällä rahalla palkata henkilökuntaa. Pepper työskentelee 13 tuntia viitenä päivänä viikossa eikä pidä lomia.
.

Lapset ja eläkeläiset eniten tohkeissaan
Tällä hetkellä suurin Pepperistä saatava hyöty näyttäisi olevan se hämmästynyt ilo, jota se valaa ympärilleen.
– Minun mielestäni se on erittäin kiva ilmestys. Ja se on niin uusi asia vielä tämmöisissä julkisissa tiloissa! Se todellakin vetää puoleensa. Ääntä voisi tulla vähän enemmän, niin se herättäisi enemmän huomiota, ihastelee Anja Pitkänen.
Samoilla linjoilla on Katja Peiponen, joka käy antamassa Pepperin rinnuksiin kiinnitettyyn tablettitietokoneeseen asiakaspalautetta. Arvio erinomainen saa robotin hykertelemään.
Hyvin selkeää, yksinkertaista ja ihan mukavaa oli asioida robotin kanssa. Hauska kaveri! Katja Peiponen
"Voi jehna! Tässähän ihan punastuu!" se kiittelee.
No, millaista oli asioiminen robotin kanssa?
– Hyvin selkeää, yksinkertaista ja ihan mukavaa oli asioida robotin kanssa. Hauska kaveri, Peiponen vastaa.
Aulaemäntänä Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa työskentelevä Anu Koskinen kertoo, että poikkeuksellinen työkaveri saa ihmiset hyvälle tuulelle, mikä ei ole tämänkaltaisessa paikassa mikään itsestäänselvyys.
– Kaksi porukkaa on aivan erityisen tohkeissaan: lapset ja eläkeläiset, Koskinen kertoo ja hymyilee.
Itse hän ei ole enää robotista kovin innoissaan. Siihen on ymmärrettävä syy: aulaemäntä paljastaa kyllästyneensä jo kolmessa viikossa Pepperin soittamiin kahteen biisiin, joiden tahdissa se tanssii.
– Pikkuhiljaa voisi vaihtaa jo levyä, Koskinen naurahtaa.
Koska Pepper-robotti saa kollegoita?
Suomessa ja ylipäänsä Euroopassa Pepperin kaltaiset humanoidirobotit ovat vielä paljon harvinaisempia kuin Japanissa.
Siellä robotteja ostetaan viihdykkeeksi ja hyödyksi jo kotiinkin. Väsymättömän tekoälyn toivotaan myös helpottavan esimerkiksi lastentarhanopettajien suurta työtaakkaa.
Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalveluiden johtaja Leena Turpeinen kertoo, että alustavaa pohdintaa Pepperin lajitovereiden hankkimisesta kaupungin palvelukseen on jo ollut.
Hän sanoo, että esimerkiksi perhekeskukset ja monipuoliset palvelukeskukset olisivat paikkoja, joissa roboteista hyödyttäisiin.
– Vielä ei ole tehty toista hankintaa. Nyt katsomme, miltä Pepperin kanssa toimiminen tuntuu Kalasatamassa ja mitkä ovat suurimmat hyödyt. Kaiken takana tässä on tavoite, että olemme digitaalisuuden etujoukoissa siksi, että asiakas saisi entistä parempaa palvelua.