Nuorten hiihtäjien määrä on kymmenkertaistunut muutamassa vuodessa Lahden Hiihtoseurassa. Seuran toiminnassa oli mukana 5 vuotta sitten 25 alle 16-vuotiasta hiihtäjää. Nyt lapsia ja nuoria sivakoi LHS:ssa yli 200.
12–15-vuotiaiden Hopeasompa-ryhmän päävalmentajan Sami Maunosen mukaan seurassa on tehty töitä hiihtoharrastuksen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Toiminnan laatua on kehitetty, ja seura on pyrkinyt tekemään harrastuksesta kiinnostavaa.
– Tärkein asia on porukka, vahva yhteishenki ja se, että mukana on samanhenkisiä kavereita, Maunonen sanoo.
Hiihtoharrastuksen voi aloittaa seurassa jo kaksivuotias vanhempansa kanssa.
– Laitetaan sukset jalkaan, sauvat käteen, ja katsotaan miten kukin pääsee, liikkuuko eteen- tai taaksepäin. Luodaan hyvää fiilistä siihen, harjoitellaan vaikka miten kaadutaan suksilla ja miten päästään mäkeä ylös, Maunonen kuvailee.
Eteläisessä Suomessa kiinnostus kasvussa
Lahdessa näkyvä trendi kasvavasta kiinnostuksesta maastohiihtoa kohtaan vahvistetaan Hiihtoliitosta. Selvä lisäys hiihtokouluissa näkyy myös Vantaan Hiihtoseurassa sekä Pakilan Vedossa, jossa kaikkia halukkaita ei ole edes pystytty ottamaan hiihtokouluun.
Pahin alho lasten ja nuorten hiihtoharrastuksessa on takanapäin.
– Kasvukeskuksissa hiihtokouluja on kasvatettu ja pienemmillä paikkakunnilla hiihtokouluja on aloitettu uudelleen pitkän tauon jälkeen. Muutos näkyy selkeimmin eteläisessä Suomessa, mutta pohjoisempanakin on hyvää pöhinää, sanoo seuratoiminnan kehittäjä Henna Tanhuanpää Hiihtoliitosta.
Nuorten kilpailulisenssien määrässä ei näy kasvua. Viime vuonna Hiihtoliiton lisenssejä alle 18-vuotiaille oli 1 402, kun luku esimerkiksi vuonna 2012 oli 1 552. Muiden hiihtoa harrastavien lasten ja nuorten tarkka määrä ei ole tiedossa, koska hiihtokoululaisia ei tilastoida.
Ero menneisiin vuosikymmeniin on silti selvä.
– Vuonna 2002 nuorten kilpailulisenssejä oli yli 5 800. Silloin hiihtokoululaiset vielä tilastoitiin ja heitä oli koko maassa yli 20 000, luettelee Tanhuanpää.
Hiihtoliiton nuorisotoimintaa kehittävä Tanhuanpää listaa kasvaneen kiinnostuksen syiksi hyvän lumitilanteen ja urheilijoiden menestyksen hiihdon MM-kotikisoissa Lahdessa.
– Tämänhetkinen olympiahuuma näkyy toivottavasti kiinnostuksena ensi talven hiihtokouluihin, toivoo Tanhuanpää.
Valmentaja voi sytyttää kipinän liikuntaan
Lahtelainen valmentaja näkee, että hiihdossakin harrastusmahdollisuus kannattaa antaa kaikille. Aikanaan joukosta alkavat erottua he, jotka haluavat harjoitella myös omalla ajallaan. Vielä 15-vuotiaastakaan ei aleta leipoa väkisin huippu-urheilijaa.
– Hopeasompa-iässä tehdään asioita siten, että jos on palava halu tulla huippu-urheilijaksi niin mahdollistetaan se, mutta ei missään nimessä lähdetä liian totisesti vääntämään. Mutta nuorten sarjoissa tulee eteen tulevat isommat valinnat, kuten se, lähdetäänkö urheilulukioon, Sami Maunonen selittää.
Hän muistuttaa, että tulevia olympiamitalisteja ei välttämättä erota joukosta vielä teini-iässäkään.
– 12-vuotiaalla voi olla hyvä tekniikka ja joku pärjää kilpailussa. Se ei tarkoita sitä, että meidän kannattaisi ryhtyä poimimaan sieltä tällaisia niin sanottuja lahjakkuuksia ja kehittämään heitä erityisemmin.
Maunonen opiskelee liikunnanohjaajaksi ja tähtää ammattivalmentajaksi. Hän kuvailee etenevänsä tavoitetta kohti askel kerrallaan.
– Se on sellaista hommaa, jota tykkään tehdä. Hienointa on se, että voin olla positiivisesti vaikuttamassa lasten ja nuorten elämään sillä tavalla, että jos joku haluaa huipulle, pystyn mahdollisesti jeesimään siinä. Ja jos joku valitsee toisen tien, pystyn ehkä sytyttämään elinikäisen kipinän liikuntaan.