Minigrip-pussi, muutama hintalapun kiinnike, pari läpinäkyvää leipäpussin osaa, yksi korkki ja wc-paperipussi.
Siinä muoviroskat, jotka oululainen Satu Lapinlampi, 46, tuotti helmikuun aikana.
Lapinlampi on omien sanojensa mukaan jotain ituhipin ja viherpiipertäjän välimaastosta, mutta muoviton helmikuu ei sujunut aivan mutkattomaksi häneltäkään. Isoksi haasteeksi muodostui niinkin arkipäiväinen asia, kuin vessapaperi.
– Sinnittelimme aika kauan säästeliäällä vessapaperilinjalla. Kyllä se henkisesti jurppii, että saat pidettyä muovin määrän tosi pienenä ja sitten ostat yhden vessapaperipaketin, jolloin muovin määrä räjähtää prosentuaalisesti käsiin.
Hardcore-muovinvälttelijät käyttävät vessapaperin sijasta kankaisia pestäviä rättejä. Sille linjalle Lapinlampi ei kuitenkaan lähtenyt.
Suomalainen tuottaa noin 2,5 kiloa muovijätettä kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan Lapinlampi sai muovijätteen pysymään suhteellisen pienenä ottaen huomioon, että muovia on lähes kaikkialla.
Täysin muoviton elämä onkin tällä hetkellä mahdotonta. Maailmassa tuotetaan vuodessa tällä hetkellä Statistan (statista.com) tilaston mukaan yli 300 miljardia kiloa muovia, josta 10 prosenttia päätyy meriin.
Lapinlampi ei aluksi meinannut lähteä kokeilemaan muovitonta arkea, sillä hän tiesi sen olevan mahdotonta. Hän kuitenkin käänsi ajatuksen nurin kurin.
– Ajattelin, että lähden kokeilemaan ja katson, miten pahasti muoviton kuukausi menee pieleen.
Paniikki vihannesosastolla
Kuinka muoviton arki käytännössä sujui kaksihenkiseltä perheeltä?
Lapinlammen mukaan ruokatarvikkeista esimerkiksi salaatti, kurkku ja erilaiset lihankorvikkeet tuli jättää pois. Samoin leipä ja erilaiset juurekset tuottivat päänvaivaa. Ruokakaupan vihannesosastolla Lapinlampi huomasi, että iso osa tuotteista oli pakattu muoviin.
– Siinä kohtaa oli hetken aikaa pieni paniikki, kunnes tajusin, että nyt vain syödään kuukausi vähän rajoittuneemmin, mutta ei välttämättä yhtään huonommin.
Lapinlampi hämmästeleekin erilaisten juuresten ja hedelmien pakkaamista muoviin. Erityisesti häntä kismitti esimerkiksi munakoisojen ja granaattiomenien muovikääreet. Hän teki kuukauden aikana myös hänet yllättäneen havainnon.
– Mitä luomumpi tuote, sitä muovisemmin se on pakattu, Lapinlampi huokaa.
Lapinlampi pitää muoviin pakattuja luomutuotteita ristiriitaisina. Tässä kuussa Lapinlampi on joutunut jättämään luomun kaupan hyllylle ja valitsemaan luomuttoman ja samalla muovittoman tuotteen.
Yksi syy luomutuotteiden muovipakkauksille on se, että luomua myydään edelleen vähän. Esimerkiksi kurkut pakataan muoviin jo pelkästään siksi, että ilman muovikäärettä ne kuivuisivat parissa päivässä myyntikelvottomiksi.
Lapinlampi suosittelee muovitonta arkea kokeilevalle erilaisia kauppahalleja ja pieniä myymälöitä.
– On hyvä valita ostopaikat sen mukaan, että niissä on joko henkilökuntaa myymässä tuotteita tai ne ovat riittävän pieniä, jotta siellä osataan palvelevan asiakasta riittävän hyvin. Kannattaa suosia kauppoja, joissa on palvelutiski.
Harva kuitenkaan viitsii hakea juurekset kauppahallista, leivän leipomosta, muovittoman munakoison sieltä ja irtonaiset hedelmät täältä.
– Siitä seuraa helposti epäekologista ylimääräistä ajelua. Aikaisemmin on voinut käydä pääasiassa siinä kaupassa, joka on vaikka työreitin varrella, Lapinlampi miettii.
Muutama lipsahdus
Ruoka ei ole ainoa asia, joka on kääritty usein tiukasti muoviin. Tämän asian Satu Lapinlampi huomasi välttäessään muovia muuallakin kuin ruokaostoksia tehdessään. Muutamilta lipsahduksilta ei voinut välttyä.
– Muutama hintalapun kiinnike on tullut huomaamatta kinttaista ja pipossa. Lisäksi on tullut pari pientä minigrip-pussia lahjaksi saatujen tuotteiden mukana, Lapinlampi kertoo.
Lapinlampi ei ostanut helmikuun aikana kodin kemikaaleja tai kosmetiikkaa. Käsirasva oli ainoa kosmetiikkatuote, jota hän kaipasi.
– Muuten käytän tosi vähän kosmetiikkaa, en viitsi meikata. Hiuksiin, kuten näkee, ei tarvitse ihan hirveästi erilaisia aineita, Lapinlampi naurahtaa ja haroo hiuksiaan.
Voidemainen deodorantti hänellä on peltisessä purkissa. Kun se loppuu, suunnitelmissa on kokeilla kainaloihin ruokasoodaa.
– Lähimmäiset kärsikööt sitten.
Entä jos vaikkapa pyykin- tai astianpesuaine olisi loppunut helmikuun aikana?
– Aika pitkälle kodin pintojen pesussa pääsee mikrokuituliinalla. Olen kuullut myös etikka- ja soodavirityksistä. Kunhan se hetki tulee, niin aion koittaa, Lapinlampi pohtii.
55 muovipussia vuodessa
Lapinlammen taloudessa ekologinen elämä ei ole uutta. Muovin totaallista välttelyä hän ei kuitenkaan aikaisemmin ole yrittänyt.
Suomalainen käyttää noin 55 muovipussia vuodessa. Viime vuoden aikana Lapinlampi piti kirjaa siitä, kuinka monta muovipussia heidän kahden hengen talouteen kertyi. Lopputulos oli 28 pussia.
– Yhtään muovipussia en ole kaupankassalta ostanut, ne ovat tulleet muun muassa kodinkoneiden ja joululahjojen mukana. Tänä vuonna ei ole tullut yhtään muovipussia.
Vuosittain noin miljoona merilintua ja satatuhatta merinisäkästä ja -kilpikonnaa kuolee syömäänsä muoviin, sillä eläin ei aina erota muovia ruuasta. Muovipussit ovatkin yksi muovijäte, johon eläimet kuolevat. Viime vuoden alussa Norjan rannikolle ajautui kuoleva valas, jonka vatsa oli täynnä muovipusseja.
Kauppaketjut ovatkin luopuneet muovikasseista eri puolilla maailmaa. Suomessa niistä ei olla kuitenkaan täysin luopumassa.
Muovi vaikuttaa ympäristön sekä eläinten lisäksi talouteen ja viime kädessä terveyteemme. Se jauhautuu mikroskooppisen pieniksi hiukkasiksi eli mikromuoveiksi, ja kulkeutuu ravintoketjun kautta ihmisiin. On ennustettu että vuonna 2050 merissä on enemmän muovia, kuin kaloja.
Spontaanit ostokset vähenivät
Ekologisuus on trendi ja se on huomattu myös markkinoilla. Vihreästi pakatut tuotteet maksavat ehkäpä enemmän, mutta toisaalta joitain edullisiakin juureksia ja vihanneksia saa edelleen ilman muovikuorta.
Onko meillä jokaisella varaa ostaa muovitonta ja ekologisinta tuotetta?
– On kalliimpaa ostaa kauppahallista vihanneksia kuin jostain muusta kaupasta, mutta toisaalta kun ostaa kaksi kourallista porkkanoita, pari naurista ja yhden palsternakan, ei osta yhtään ylimääräistä, Lapinlampi pohtii.
– Hävikkiä tulee vähemmän, hän jatkaa.
Luulen, että muovin välttely jää päälle. Satu Lapinlampi
Helmikuun aikana myöskään spontaanit ostokset kauppareissulla eivät päässeet laihduttamaan Lapinlammen kukkaroa.
– Kaupoissa ei ole paljoa vaihtoehtoja, mitä ostaa. Monesti kaupassa käydessä olen ajatellut, että tuonkin olisin ostanut ja tuota olisin koittanut jos en välttelisi muovia.
Muovin välttely jatkuu
Maailman suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Näistä viidestä maasta tulee 60 prosenttia merten muoviroskasta.
Mitä merkitystä yhden suomalaisen muovin välttelyllä voi olla?
Lapinlammen mukaan paljonkin.
– Minulla on luja usko kuluttajan vaikutusvaltaan. Jos riittävän moni alkaa valittamaan ja vaatimaan vaihtoehtoja, niin kyllä niitä alkaa löytymään. Ei tyydytä vain harmittelemaan itsekseen vaan yritetään tehdä asialle äänekkäästi jotain.
Muoviton arki jatkuukin Lapinlammen perheessä jossain määrin myös jatkossa.
– Luulen, että muovin välttely jää päälle. Jatkossa en ehkä ole yhtä absolutisti asian suhteen.
Hän kannustaakin myös muita kokeilemaan elämää ilman muovia. Lapinlammen mukaan se vaatii hieman luovuutta, mutta herättää huomaamaan sen, että muovia on kaikkialla.
Lapinlammella on yksi tärkeä konkreettinen neuvo ihmisille, jotka haluavat välttää muovia.
– Kannattaa lausua asia ääneen. Minun itsekurini on aika lähellä nollaa ellei pikkuisen miinuksellakin. Jotta saan jotain aikaiseksi, niin lausun sen ääneen kavereille ja sen lisäksi somessa.
Lapinlampi onkin tehnyt jokaiselta muovittomalta päivältä lyhyen päiväkirjamaisen päivityksen Facebookiin.
– Se ryhdistää kummasti kun tietää, että muutkin tietävät omasta tavoitteesta, Lapinlampi kiteyttää.
Korjaus 28.2. klo 13:19: Korjattu maailmalla vuosittain tuotettavan muovin määrä 90 miljardista kilosta yli 300 miljardiin kiloon.
Lue lisää:
Onko tämä 19-vuotias ratkaissut valtamerten muoviongelman?
Professori: Muovin välttely ei ole aina helppoa – Ylen kysely kertoo, että moni silti yrittää