Entisen kissahuoneen tiloissa kuuluu hiljainen ilmankostuttimen ja lämmityslaitteen ääni. Hyllyillä on useita läpinäkyviä muovisia laatikoita, joissa käy melkoinen kuhina. Kotisirkkojen liikehdintä on silmiinpistävää ja vauhtia riittää.
Mia Koivumäen ja Tarja Kurikan kohdalla uuden yritystoiminnan ja toimeentulon etsimien tuli ajankohtaiseksi, kun heidän löytöeläinyrityksensä jäi ilman uutta sopimusta. Lyhyen pähkäilyn jälkeen ajatus kääntyi hyönteiselinkeinon harjoittamiseen.
Koivumäen ja Kurikan sirkkafarmi Oulun Sanginjoella tuottaa jo ensimmäisiä jälkeläisiä.
Pienellä panostuksella alkuun
Sirkkayrityksen perustaminen vaati opiskelua ja tutustumista hyönteisten kasvattamiseen. Mia Koivumäki ja Tarja Kurikka aloittivat sirkkafarminsa joulukuussa 2017.
Hyönteisten kasvattamisen aloittaminen vaatii emosirkkojen hankkimista, muutaman muovisen elintarvikekelpoisen laatikon bakteerivapaine multineen, sekä rehua ja kotimaista tuorekurkkua sirkkojen syötäväksi. Sirkat munivat jälkeläisensä multaan.
Koivumäki ja Kurikka aloittivat hankkimalla noin 800 emosirkkaa hyönteismaataloutta edistävän Finsectin kautta.
Sanginjoella sijaitsevat yrityksen tilat todettiin hygeniatarkastuksen jälkeen sopivaksi sirkkojen kasvattamiseen. Kasvatushuoneen lämpötila on 28–30 astetta.
Idea on, että uusillakin tuottajilla täytyy olla menestymisen mahdollisuus. Lauri Jyllilä
Ilmankosteuden täytyy pysyä tasaisena. Kaikkiaan aloituspanostus yrittäjillä on ollut reilut parin tonnin luokkaa.
– Nämä ovat varsin helppohoitoisia. Ruokaa lisätään pari kertaa päivässä. Sirkat ovat valoisassa 12 tuntia ja pimeässä toiset 12 tuntia, Koivumäki toteaa.
Kotisirkat kasvavat täyskasvuiseksi noin kuudessa viikossa. Osa pakastetaan, osa jää munimaan kuukauden ajaksi. Sitten edessä on pakastaminen ja myynti markkinoille.
Hyönteisbisnes kasvaa kovaa vauhtia
Kotimainen hyönteisyrittäjyys on varsin tuore asia. Finsectin Lauri Jyllilä on ollut perustamassa kotimaista hyönteisbisnestä vuodesta 2015.
Finsect lähti hakemaan tuottajia hyönteisyrittäjiksi maaseudulta, koska siellä oli totuttu alkutuotantoon. Tällä hetkellä Finsectin yrittäjäringissä on 20 toimijaa, mutta ala kasvaa kovaa vauhtia. Loppuvuonna hyönteisyrittäjien määrä voi ylittää sadan, Jyllilä arvioi.
– Hyönteisbisnes räjähtää kuluvan vuoden aikana. Meillekin on tullut useita satoja kyselyjä, miten päästä mukaan, kertoo Jyllilä.
Toivottavasti saadaan Mian kanssa elanto tästä. Tarja Kurikka
Hyönteisruokatuotteita myyvän Muurahaiskauppa.com-sivuston toimitusjohtaja Tommi Nuolioja on samoilla linjoilla.
– Viimeisen puolen vuoden aikana hyönteisyrittäjiä on tullut alalle 60–70, ja lisää tulee koko ajan. Alan näkymä on valoisa, kertoo Nuolioja.
Kurikkalainen Finsect laajentaa toimintaansa harkiten. Kotimaiselle hyönteisraaka-aineelle on Jyllilän mukaan kysyntää.
– Meillä on ollut koko ajan kantava ajatus, että kasvatetaan tuottajamäärää ja tuotantomäärää harkiten. Idea on, että uusillakin tuottajilla täytyy olla menestymisen mahdollisuus, jatkaa Jyllilä.
Hyönteisyrittäjyyden aloittamisessa menee 3–4 kuukautta, eli alkutuotantoon pääsee varsin nopeasti. Suurimmat tuotantotilat ovat tällä hetkellä kooltaan toista sataa neliötä. Loviisaan rakennetaan Euroopan suurin elintarvikehyönteisiä kasvattavaa tehdas (Loviisan Sanomat).
Finsectin Lauri Jyllilä laskeskelee, että hyönteistilan tulee tuottaa toista sataa kiloa hyönteisiä kuukausittain, jotta toiminta olisi kannattavaa. Yhtiö ostaa tuottajien sadon, ja myy ne eteenpäin ravintoloille ja tukuille.
Isoista brändeistä Fazer on tehnyt jo sirkkaleipää ja Kotipizza on ilmoittanut harkitsevansa sirkkoja pitsantäytteeksi (Maaseudun Tulevaisuus).
Asiakas ratkaisee alan tulevaisuuden
Löytääkö hyönteistuotanto kotimaiseen ruokapöytään, riippuu tuottajista, mutta ennenkaikkea asiakkaista.
Muurahaiskaupan toimitusjohtaja Tommi Nuoliojan mukaan on harvinaista, että maahan syntyy kokonaan uusi elintarviketuotantoala. Kun yrittäjien määrä ja hyönteisten tarjonta kasvaa, laskee hyönteistuotteiden hinta kuluttajille edullisemmaksi.
Hänen mukaansa Suomessa on hyönteisravinnosta tarjontaa kaupoissa jo varsin hyvin.
– Moni on kyselyissä ilmoittanut halunsa päästä maistamaan hyönteisiä, kertoo vuorostaan Lauri Jyllilä.
– Tavoite tietenkin on, että hyönteisten ja hyönteistuotteiden maku olisi kohdallaan. Silloin kuluttaja tekee ostopäätöksen, joka kantaa pitkälle. Maku ratkaisee hinnan ohella tietenkin, jatkaa Jyllilä.
Oulun Sanginjoella Mia Koivumäki ja Tarja Kurikka odottavat jännityksellä miten kotisirkat kasvavat ja miten hyönteiset kiinnostavat kuluttajia.
– Toivottavasti saadaan Mian kanssa elanto tästä. Jos tämä sirkkojen kasvatus lähtee kunnolla lentoon, niin katsotaan sitten, kuin paljon laajennetaan ja palkataanko mahdollisesti työntekijä meille, Tarja Kurikka kertoo.