Nykyinen Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen muistelee mielellään 30 vuoden takaisia tapahtumia. Virkkunen toimi tuolloin Finnairissa projektipäällikkönä. Hän oli yksi heistä, joiden tehtävänä oli rakentaa suora lentoyhteys Helsingistä Kiinan pääkaupunkiin. Oman ensimmäisen Pekingin matkansa Virkkunen teki syksyllä 1986. Ensivaikutelma Kiinasta kyseenalaisti koko projektin.
– Kun ajoimme illalla kentältä taksilla kohti kaupunkia, oli aika hiljaista ja tyhjää. Ajattelin, että näinköhän on fiksua avata tänne lentoyhteys, muistelee Virkkunen.
Seuraavana päivänä Virkkusen usko Kiinan markkinaan kuitenkin palasi ja loppu on sitä kuuluisaa historiaa.
– Kun heräsin ja näin ne miljoonat ihmiset ajamassa polkupyörällä, ajattelin, että ehkä tässä sittenkin on potentiaalia, kertoo Virkkunen.
Viime vuonna Finnairin Kiinan-liikenne toi Virkkusen mukaan Suomeen noin 330 miljoonaa euroa ja pelkästään kasvu oli toistasataa miljoonaa euroa.
Istuttiin karttapallon ääressä ja vedettiin reittejä kohteisiin, joihin pystyttäisiin rakentamaan Helsingistä kilpailukykyiset, nopeat yhteydet. Paavo Virkkunen
– Kyllä panostukset ovat maksaneet itsensä takaisin, pohtii Visit Finlandin johtaja Virkkunen.
Kiinasta lyhin reitti Eurooppaan kulkee Helsingin kautta
Ensimmäinen suora reittilento Helsingistä Pekingiin lennettiin 2. kesäkuuta 1988. Virkkunen kertoo, että yhtiössä visioitiin noihin aikoihin ankarasti tulevaisuutta.
– Nähtiin kyllä, että Suomi on maantieteellisesti Kiinaa lähimpänä oleva eurooppalainen valtio, mutta kukaan ei osannut kuvitella, miten merkittävä verkosto syntyy Suomen ja Aasian välille. Eikä pelkästään Suomen, vaan Euroopan ja Aasian, kertoo Virkkunen.
Tulevaisuuden hahmottelemisessa kunnostautui Virkkusen mukaan erityisesti silloinen Finnairin ulkomaan myynnin vetäjä, nyt jo edesmennyt, Eero Ahola.
– Istuttiin karttapallon ääressä ja vedettiin reittejä kohteisiin, joihin pystyttäisiin rakentamaan Helsingistä kilpailukykyiset, nopeat yhteydet, Virkkunen muistelee.
Ratkaisevaa olivat hyvät suhteet Kiinaan
Avainasemassa suoran lentoyhteyden avaamisessa oli Virkkusen mukaan poikkeuksellisen hyvät valtioiden väliset suhteet. Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan ensimmäisten maiden joukossa vuonna 1950 ja solmi diplomaattisuhteet samana vuonna.
Peking oli erityinen siksi, että se oli päänavaus Kiinan markkinan suuntaan. Paavo Virkkunen
Kiinan tunnustaneista valtioista Suomi oli 17. maailmassa ja ensimmäisiä Euroopassa.
– Se muistetaan hyvin. Tällaisilla asioilla on valtavan suuri painoarvo, kun neuvotellaan, kertoo nykyisin Business Finlandin Visit Finland yksikön johtajana toimiva Paavo Virkkunen.
Toinen merkittävä asia oli Suomen ja Kiinan välille jo vuonna 1954 solmittu lentoliikennesopimus. Siinä määritellyt lento-oikeudet olivat Virkkusen mukaan melko suppeat, mutta sopimus mahdollisti kuitenkin neuvottelut laajemmista oikeuksista ja ensimmäisen suoran lentoyhteyden Euroopasta Kiinan pääkaupunkiin.
Kasvunvaraa on Kiinan lisäksi Japanissa ja Kaakkois-Aasiassa. Mikko Turtiainen
Peking ei ollut Finnairin ensimmäinen kohde Aasiassa. Yhtiö oli lentänyt aiemmin Tokioon, Bangkokiin ja Singaporeen, mutta Kiinan markkinoille pääsyllä oli tulevaisuuden kannalta, kuten nyt tiedetään, valtavan suuri merkitys.
– Peking oli erityinen siksi, että se oli päänavaus Kiinan markkinan suuntaan. Kiina oli ollut siihen asti hyvin suljettu markkina, Virkkunen muistuttaa.
Suomi ei ole kiinalaisille enää vain kauttakulkupaikka
Finnairin Kiinan-kohteiden määrä on kasvanut 30 vuodessa valtavasti. Tänä vuonna yhtiö lentää Kiinassa seitsemään eri kohteeseen. Pekingin lisäksi Finnair lentää päivittäin Shanghaihin. Hong Kongiin yhtiö liikennöi talvella kaksi kertaa päivässä. Viikossa lentoja on 38.
Yhtiössä on menossa myyntijohtaja Mikko Turtiaisen mukaan sen historian suurin kasvun aika.
– Hankimme tulevina vuosina lisää Airbus 350 laajarunkokoneita. Uskon, että kasvunvaraa on Kiinan lisäksi Japanissa ja Kaakkois-Aasiassa.
Helmikuussa Finnairin matkustajamäärä Helsingin ja Aasian välillä oli vajaat 200 000 matkustajaa ja se kasvaa edelleen. Myönteistä on sekin, että kiinalaiset ovat löytäneet Helsingin ja Suomen myös matkakohteena.
Käänne tapahtui Turtiaisen mukaan pari vuotta sitten. Alunperin kiinalaisten pääkohteita olivat Keski-Euroopan suuret kaupungit, kuten Pariisi ja Rooma, mutta parisen vuotta sitten heidän suosituimmaksi kohteekseen nousi Kööpenhamina.
– Nyt he ovat löytäneet Lapin. Kiinalaiset ovat jo suurin turistikansalaisuus Rovaniemellä, kertoo myyntijohtaja Turtiainen.
Muokattu 8.4.2018 klo 9:17 Korjattiin ensimmäisen lennon päivämäärä. Tekstissä oli 1.6.1988, oikea päivämäärä 2.6.1988.