Nainen tulee ulos valtavasta punatiilisestä talosta muuttolaatikko sylissään.
– Tulitteko te katsomaan kun rotat jättävät uppoavan laivan? hän kysyy ja naurahtaa.
Olikohan se ironiaa?
Hän nostaa laatikon auton takakonttiin ja sanoo, että se oli viimeinen. Hän kertoo, ettei hänen asunnossaan ole viime aikoina ollut ongelmia, mutta viisi vuotta sitten kylpyhuoneessa kasvoi homematto. Kylpyhuone korjattiin sittemmin.
Tunnelma Toralinnan pihalla on kummallinen.
Talo sijaitsee Helsingin Pasilan vanhan ratapihan tuntumassa, tulevan Tripla-kauppakeskuksen kupeessa. Museoviraston suojelema Toralinna on rakennettu vuonna 1899 ja se on ollut aikoinaan rautatieläisten käytössä.
Talon omistaa Sato, joka on yksi Suomen suurimmista vuokranantajista: Satolla on 50 000 vuokralaista eri puolilla Suomea.
Sato teetti taloon kesällä kuntotarkastuksen. Talven mittaan asunnoista alkoi tulla Saton mukaan reklamaatioita kosteus- ja sisäilmaongelmista. Viimeksi talo on peruskorjattu vuonna 1987.
Hirsirakenteista löytyi mikrobivaurioita ja kellarin seinistä kosteusvaurioita. Tutkimukset tehtiin kesä-heinäkuussa ja tulokset saatiin elokuussa, kertoo liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki.
Kun Asteljoelta kysyy voisiko hän tarkentaa, millaisia mikrobivaurioita talosta löytyi ja voisiko hän nimetä esimerkiksi joitakin homeita, hän vastaa, että käytännössä kyse on lahovaurioista.
– Siellähän on käytetty hirsirakenteita, kuten on ollut tyypillistä sen aikaiselle rakentamiselle, Asteljoki sanoo.
Talon kaikkien asukkaiden vuokrasopimukset irtisanottiin heti, kun tutkimustulokset valmistuivat. Asuntoja on 84.
Jos Saton mukaan Toralinnassa ei ole nyt turvallista asua, oliko siellä turvallista vielä kuukausi tai puoli vuotta sitten, vuokralaiset kysyvät. Entä sitä ennen?
Vaikka Sato on auttanut vuokralaisia etsimään uusia koteja, kaikki eivät ole onnistuneet löytämään uutta asuntoa. Puolen vuoden sisällä kaikkien täytyy joka tapauksessa lähteä. Sato ei kommentoi, ovatko talossa vielä asuvat vaarassa.
– En ole terveysviranomainen, en osaa sanoa. Mutta sitä [turvallisuutta] ei voida taata, sanoo Antti Asteljoki.
Sato on väittänyt, että tutkimustulokset ja talon huono kunto yllättivät sen täysin.
Asukkaat ovat eri mieltä: heidän mielestään vuokranantaja on tiennyt talon ja monen asunnon huonosta kunnosta jo vuosia ennen tutkimuksia. Asukkaat haluavatkin nyt kertoa Ylelle omista kokemuksistaan.
Osa vuokralaisista hakee takautuvasti vuokranalennusta vetoamalla huoneenvuokralakiin, jonka mukaan vuokralaisella on oikeus hakea vuokraan alennusta tai vapautusta, jos asunto ei ole siinä kunnossa, missä se on sopimuksentekohetkellä ollut.
Jotkut hakevat korvauksia myös muun muassa homeen pilaamista huonekaluista. Moni on myös sairastunut: astma tai nenäverenvuoto on tunnetusti vaikeaa todistaa epäterveellisestä sisäilmasta johtuvaksi, eivätkä kaikki asukkaat ole saaneet oireita.
Terveystarkastaja ei ole käynyt talossa, eikä sitä siis ole asetettu asumiskieltoon.
Sato sanoo tutkineensa yleisiä rakenteita, vuokralaisten mukaan myös asuntojen rakenteita tutkittiin
Vuokralaisten korvausvaatimusten kannalta olennainen kysymys on, onko asunnoista tai asuntojen rakenteista löydetty terveydelle haitallisia aineita.
Toralinnan vuokralaisten mukaan Sato on tutkinut asuntojen rakenteita, Saton mukaan ei.
– Tämä ei ollut asuntoja koskeva tutkimus, vaan koko kiinteistön rakenteita koskeva tutkimus, jonka tarkoituksena oli kartoittaa peruskorjaustarve, liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki sanoo.
Tutkimuksia kohdistettiin Asteljoen mukaan seiniin, lattioihin ja kattoon.
Asuntoja ei tutkittu, Astejoki painottaa.
– Tutkimusta ei tehty asuntoihin, vaan tämä oli kiinteistön rakenteita koskeva tutkimus, sitä ei tehty asuntoihin, hän toistaa.
Vuokralaiset ovat eri mieltä.
– Miten niin asuntoja ei tutkittu? He kävivät 23 asunnossa poraamassa reikiä seiniin ja avaamassa lattioita näytteidenottoa varten. Meilläkin on juuri käyty laastilla peittämässä noita jälkiä, ihmettelee Katri Koivuneva. Hän kertoo asuneensa lähes koko elämänsä Toralinnassa.
Jessica Laidler: "Miksi meidän pitää maksaa vuokraa, jos asunnoissa ei ole turvallista asua?"
Pihalla juoksee lapsia ja koira pallon perässä. Lapset ja koira ovat Jessica Laidlerin.
Laidler näyttää asuntoa toimittajalle ja kuvaajalle. Lastenhuoneesta löytyvät poraamisesta ja lattian avaamisesta aiheutuneet jäljet. Ne tehtiin asukkaiden mukaan kuntotutkimusta varten.
Laidlerin perhe ehti asua asunnossa kolme kuukautta, kunnes Sato ilmoitti, että kaikki vuokralaiset irtisanotaan.
Vuokralaisten mukaan juuri Laidlerin asunto on "yksi pahimmista homekämpistä". Asunnosta on lyhyen ajan sisällä muuttanut monta perhettä pois saatuaan pahoja oireita.
– Edellinen perhe asui tässä vain kuukauden. He sairastuivat kahden viikon asumisen jälkeen niin pahasti, että lapset joutuivat Lastenklinikalle. He kaikki saivat nenäverenvuotoa, Laidler sanoo.
Laidlerin perhe asui aiemmin toisessa asunnossa Toralinnan toisessa päässä, mutta koska perhe tarvitsi isompaa asuntoa, se muutti tähän asuntoon.
– Kysyin Satolta monta kertaa, onko asunnossa turvallista asua ja onko se kunnossa. He vakuuttivat, että se on kunnossa. Sitten he tulivat tekemään kesällä tutkimuksia ja avasivat seiniä ja lattioita, hän kertoo ja esittelee porauskohtia.
– Ehdimme asua asunnossa vain kolme kuukautta ja nyt jo sanotaan, että se ei välttämättä ole turvallista.
Sato on tarjonnut asukkaille vuokranalennusta. Toralinnan asukkaiden ei tarvitse maksaa elokuun vuokraa. Ne, jotka eivät sen jälkeen ole löytäneet uutta kotia, maksavat 75-prosenttista vuokraa.
– Miksi meidän pitää maksaa vuokraa enää ollenkaan? Jos asunnoissa ei ole turvallista asua, miksi me joudumme maksamaan loppuajasta ollenkaan vuokraa? Samaa miettii moni muukin, joka ei ole vielä onnistunut saamaan itselleen uutta kotia, Laidler sanoo.
Antti Kiuru: "Jos ihmisen terveyttä vaarantaa tahallaan, voiko silloin olla kyseessä petos?"
Toralinnan katolla kasvaa koivu.
Antti Kiuru asui viisi vuotta Toralinnan B-rapun ylimmässä kerroksessa.
Kiuru teki ensimmäisen valituksensa home-epäilystä helmikuussa. Hänen toisen huoneensa lattianraosta tuli pistävä haju. Omien sanojensa mukaan hän sai huoneessa oltuaan "migreeninkaltaisia päänsärkyoksennuskohtauksia". Kiuru epäilee, että haju johtui rakenteissa lymyilleestä homeesta, joka reagoi lämmön aiheuttamaan kuivumiseen.
Kiurun asunnossa käytiin tekemässä maaliskuussa tutkimuksia. Kiurun mukaan asunnon rakenteista löytyi ainakin kolmesta eri kohdasta hometta. Kiuru kertoo nähneensä laboratoriotulokset, joissa hänen mukaansa oli lueteltu useita erilaisia homelaatuja.
– En saanut ottaa kuvaa raportista, koska se oli kuulemma salainen, Kiuru sanoo.
Kun tulokset tulivat juhannuksena, Kiuru oli jo muuttanut pois asunnosta. Hän on saanut vuokranalennusta osasta aikaa, jolloin hän odotteli tutkimustuloksia. Sato on myöntänyt korvauksia kahdella eri perusteella: asiakastyytymättömyyden ja tutkimusten viivästymisen vuoksi.
– Olin siis tehnyt helmikuussa ensimmäisen ilmoituksen, jossa epäilin hometta. Tutkimukset tehtiin maaliskuussa ja sain tulokset kesällä. Eli puoli vuotta odottelin tuloksia pääasiassa evakossa, koska pelkäsin oireita, Kiuru sanoo.
Kiuru epäilee, että Sato yrittää välttää vahingonkorvausvastuuta ja siksi kieltää, että hänen oireensa johtuisivat asunnon rakenteissa olleista mikrobeista, vaikka "asunnon nurkat olivat täynnä mikrobikasvustoja".
Kiuru kyselee myös, mitkä ovat vuokra-asukkaan oikeudet homeasuntoasioissa: jos ostaa homeasunnon, kaupat voidaan lain nojalla purkaa ja esimerkiksi työsuojelulain mukaan työnantaja on vastuussa työpaikan sisäilmasta.
– Olisiko kyseessä petos, jos omistaja vuokraa uudelleen asuntoja, vaikka tietää, että niissä on hometta tai että ihmisiä on muuttanut niistä pois oireiden takia, eikä vuokranantaja ole tehnyt riittäviä korjauksia eri asukkaiden välillä?
Kiuru viittaa esimerkiksi asuntoon, jossa Jessica Laidler nyt asuu.
– Meille on valehdeltu päin naamaa vuosikausia, Kiuru sanoo.
– Sato on ollut tasan tarkkaan tietoinen kellarihomeesta, vuotavasta katosta, kylmyysongelmasta ja kymmenen vuoden aikana homeoireiden takia pois muuttaneista ihmisistä, sanoo Kiuru.
Vuodesta 2013 lähtien ainakin asukkaat ovat Kiurun ja muutaman muun asukkaan mukaan laittaneet ensimmäisiä vallituksia ja kuvia home-epäilyistään muualtakin kuin kylpyhuoneista.
– Jos ihmisten terveyttä vaarantaa tahallaan, niin voisiko silloin olla kyseessä petos? Kiuru kysyy.
Sato kiistää valehdelleensa tai huijanneensa vuokralaisia.
– Me emme missään tapauksessa ole valehdelleet, vaan meillä on ollut paras tieto, mitä meillä on ollut saatavilla. Kuten todettu: kesä-heinäkuussa tutkimus tehtiin ja tulokset tulivat elokuussa, joista me informoimme asukkaita, sanoo liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki.
Jotkut vuokralaiset sanovat, että Satolla on ollut tietoa home- ja kosteusvaurioista sekä ilmanvaihto-ongelmista useita vuosia. Saton mukaan reklamaatioita on tullut vasta viime talvena ja koska reklamaatioita tuli useampi, Sato päätti aloittaa koko taloa koskevat kuntotutkimukset. Vuokralaiset kokoavat parhaillaan listaa vuosien varrella Satolle tekemisistään ilmoituksista ja vastauksista niihin.
Ovatko ne vuokralaiset väärässä, jotka väittävät, että joidenkin asuntojen kosteus- ja homevaurioita ja sisäilmaongelmia ei ole korjattu ajoissa tai niitä ei ole korjattu ollenkaan?
– Minun on vaikea ottaa kantaa yksittäistapaukseen, mutta kyllä meidän tietoomme tulleet tapaukset on laitettu kuntoon.
Entinen Toralinnan asukas Antti Kiuru ihmettelee myös, miten Museoviraston suojelema historiallinen talo voidaan päästää niin huonoon kuntoon sisäpuolelta.
– Eikö kukaan valvo sitä millaisessa kunnossa suojeltavat kohteet ovat sisäpuolelta? Kiuru kysyy.
Sato vastaa, ettei se ole ollut tekemisissä Museoviraston kanssa Toralinnan kunnon takia, mutta peruskorjaus suunnitellaan yhdessä Museoviraston kanssa.
– Aika tekee tehtävänsä näin vanhoissa taloissa. Sitten taloja tutkitaan. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että me antaisimme tahallaan talojen mennä huonoon kuntoon, sanoo Asteljoki.
Satolla on 750 kohdetta eri puolilla Suomea ja niissä asuu kymmeniä tuhansia vuokralaisia.
Toralinnan asukas: "Minua suututtaa Saton välinpitämätön asenne"
Katri Koivunevan naapuri haluaa myös kertoa omista asumiskokemuksistaan Toralinnassa. Hän ei halua kuitenkaan nimeään juttuun, koska siinä käsitellään arkaluontoisia asioita ja koska hänellä on korvausvaatimusasia Saton kanssa kesken.
Rappukäytävä on täynnä muuttolaatikoita: naisen ja hänen lastensa pakattuja laatikoita sekä tyhjiä pahvilaatikoita, jotka odottavat Katrin muuttoa.
Naapurilla on todisteet siitä, että Sato on myöntänyt sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan jo ennen elokuuta, jolloin asukkaille ilmoitettiin kuntotutkimusten tuloksista.
Hän avaa oven ja pahoittelee kaaosta. Muuttoauto tulee jo seuraavana aamuna, mutta kaikkea ei ole vielä ole pakattu.
Keittiön nurkassa on vanhanaikainen kylmäkomero. Kuvaajamme tunkee komeroon kameran kanssa ja ottaa kuvia mustista pilkuista, joita asukkaat epäilevät homeeksi. Asukkaiden mukaan samanlaisia pilkkuja on monen muunkin asunnon komerossa. Samanlaisia pilkkuja on myös monen kylpyhuoneen seinillä.
Kurkistan remontoituun kylpyhuoneeseen. Nainen näyttää, missä pilkut olivat ennen kuin seinä maalattiin remontin yhteydessä.
Hän näyttää myös valokuvan, jonka hän on ottanut ennen remonttia kylpyhuoneen seinästä. Pilkkuja ja homeelta näyttävää kasvustoa on suihkun yläpuolella noin metrin korkuisella alueella sekä ikkunalaudalla.
Nainen otti yhteyttä Satoon ensimmäisen kerran pian muutettuaan Toralinnaan vuonna 2015 epäiltyään sisäilmaongelmia oireiden, kuten päänsäryn, hengitysvaikeuksien, nuhan ja äänen painumisen takia.
Kylpyhuoneeseen asennettiin tuuletusräppänät ja se maalattiin.
Pilkut ilmestyivät seiniin uudelleen ja hän reklamoi niistä useasti. Vuoden 2018 keväällä asunnossa tehtiin kylpyhuoneremontti. Vuokralaisen mukaan asuntoon ei ole kertaakaan tehty sisäilma- tai mikrobimittauksia, vaikka hän on niitä vuokranantajalta pyytänyt.
Nainen on sairastanut viime vuosina paljon. Ennen Toralinnaan muuttoaan pitkään oireettomana pysynyt astma on hänen mukaansa pahentunut: astmaan on nyt vahva lääkitys. Toissa talvena hän sairasti pitkän keuhkokuumeen, josta toipumiseen meni monta kuukautta. Viime aikoina ovat alkaneet nivelkivut. Remontin ajan väistöasunnossa asuessa kunto koheni. Myös henkinen jaksaminen on ollut koetuksella.
Vuokralainen sanoo, että hän on tällä hetkellä lähinnä vihainen.
– Minua suututtaa Saton välinpitämätön asenne ja tapa kierrellä vastuuta Toralinnan kohdalla. Minua huolestuttaa se, kuinka monelle toralinnalaiselle on tullut ongelmia ja kuinka monen terveys on mennyt.
Kuten monet muutkin Toralinnan asukkaat, myös Tämä asukas on sitä mieltä, että Sato on tiennyt talon ja asuntojen huonosta kunnosta ennen kuntokartoitusta ja on näin ollen laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää talo ja asunnot hyvässä kunnossa.
Asukkaalla on siitä myös todisteita: hän näyttää kahta sähköpostia, joissa vuokranantaja myöntää jo ennen kuntokartoitusta, että osassa asunnoista on ilmanvaihto-ongelmia ja että sisäilmassa saattaa olla epäpuhtauksia ja rakenteissa voi olla "piilevinä sellaisia yhdisteitä, joista herkimmät voivat saada oireita".
Kun asukas yritti hakea kaupungin vuokra-asuntoa, Sato kirjoitti muuttoa puoltavan liitteen hakemukseen lokakuussa 2017. Siinä luki:
"Tällä hetkellä ilmanvaihto ei kaikissa asunnoissa riittävällä tasolla kaikissa sää- ja lämpöolosuhteissa, jolloin ilman epäpuhtaudet saattavat jäädä huonetilaan ja aiheuttaa oireilua jo aiemmin altistuneille asukkaille. Puollamme asunnonvaihtoa.
Kun asukas oli pyytänyt korvauksia homeelta haisevan irtaimiston osalta, Satolta tuli suositus muuttaa pois asunnosta kesällä 2018 eli ennen kuin asukkaille oli kerrottu kuntokartoituksen tuloksista. Sato ei myöntänyt korvauksia irtaimistolle, mutta tarjosi "asiakaspalvelullisista syistä tuhannen euron vuokrahyvitystä."
"Asuntonne osalta meillä ei ole tutkittua tietoa sisäilmaongelmasta. Pyrimme kaikissa asunnoissa mahdollisimman hyviin olosuhteisiin, mutta yli 100-vuotiaassa talossa olosuhteet voivat poiketa uusien talojen tilanteesta. Kiinteistössä ei ole havaittu aktiivisia kosteusvahinkoja, mutta kiinteistön iästä johtuen rakenteissa saattaa olla piilevänä sellaisia yhdisteitä, joille herkimmät voivat altistua ja saada oireita.
Edellä mainitun perusteella katsomme, että meillä ei ole korvausvelvollisuutta irtaimistostasi, koska meillä ei ole tietoa, että irtaimistosi olisi vaurioitunut sisäilmaongelman vuoksi. Olemme kuitenkin valmiit asiakaspalvelullisista syistä myöntämään 1.000 € vuokrahyvityksen kertakorvauksena.
Suosittelemme, että harkitsisitte vakavasti muuttoa toiseen asuntoon, joka soveltuisi paremmin herkistyneille ja astmaattisia oireita kokeville henkilöille."
Asukas on saanut jo jonkin verran vuokrahyvitystä, mutta ei vielä ole päässyt häntä tyydyttävään ratkaisuun vuokranantajan kanssa.
Katri Koivuneva: "Remonttimies sanoi minulle, että Sato on kieltänyt kertomasta asukkaille homeesta"
Toralinnan ohi kulkevat kaikki Helsingistä lähtevät ja sinne saapuvat junat. Ne hidastavat Toralinnan kohdalla.
Pikkutytöstä asti talossa asunut Katri Koivuneva istuu pihalla. Hän on kuumeessa ja vatsataudissa, siksi hän ei pyydä toimittajaa ja kuvaajaa asuntoonsa. Koivunevan 10–vuotiaat kaksoset Eemeli ja Elena potkivat palloa.
Perhe on saanut asunnon Käpylästä.
– Voin vain kuvitella, miten junien ääniä tulee ikävä, kun siihen on tottunut, Koivuneva huokaa haikeana.
Katri Koivuneva kertoo, että hänellä ja hänen äidillään on puhjennut Toralinnassa asuessa paha astma ja hänen pojallaan on ollut pahoja hengitysvaikeuksia.
– En ole aiemmin ajatellut kovin paljon asiaa, mutta nyt kun laskee yksi plus yksi, niin voivathan ne johtua näistä asumisolosuhteista. Tämä talo on ollut minulle niin rakas, että olen tainnut vähän sulkea silmiäni enkä ole halunnut myöntää näitä ongelmia, hän sanoo.
Koivuneva on asunut monessa eri asunnossa Toralinnassa ja lyhyitä aikoja muuallakin. Myös hänen asunnoissaan on ollut esimerkiksi keittiön kaapissa näkyvää kasvustoa, jota hän on epäillyt homeeksi.
Katri Koivuneva kertoo, että hänen asunnossaan kävi kuntotutkimusten jälkeen talon hyvin tunteva remonttimies peittämässä porausjälkiä.
– Remonttimies sanoi minulle, että Sato on kieltänyt jo kahdeksan vuotta sitten kertomasta asukkaille homeongelmasta. Uskoin häntä, sillä mietin, että mitä syytä hänellä olisi sellaista keksiä.
Sato kiistää antaneensa tällaisia ohjeita huoltomiehille.
Muuttolaatikoiden keskellä asukkaat ovat keränneet yhteistä listaa asunnoista, niissä epäilemistään vioista, oireista, reklamaatioista ja vuokranantajan toimenpiteistä.
He ovat olleen yhteydessä myös terveystarkastajaan ja kuluttaja-asiamieheen. Kuluttaja-asiamies on suositellut asukkaille yhteisen vuokranalennusvaatimuksen tekemistä ainakin tämän vuoden alusta lähtien. Osa vuokralaisista puhuu myös ryhmäkanteen nostamisen mahdollisuudesta.
Sato ei lämpene ryhmävaatimuksille.
– Tapaukset katsotaan aina yksittäistapauksina, Saton liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki sanoo.
– Toki on mahdollista, että jos me olemme katsoneet jonkin tapahtuman edenneen sillä tavalla, että asukkaalle on tullut siitä ylimääräistä vaivaa, emmekä ole reagoineet siihen riittävän nopeasti, niin totta kai on mahdollista yksittäistapauksissa, että me hyvitämme jotakin muutakin, Asteljoki sanoo.
Koivuneva muuttaa pian pois. Sato on antanut mahdollisuuden palata peruskorjauksen jälkeen Toralinnaan asumaan. Koivuneva ei osaa sanoa, ottaisiko vastaan tarjousta, vai jättääkö kaiken taakseen.
– Vuokrakin varmaan nousee entisestään peruskorjauksen jälkeen.
Toralinna on kivenheiton päässä uudesta Pasilasta ja kauppakeskus Triplasta. Vuokrat ovat markkinahintoja. Tällä hetkellä kaksion vuokra Toralinnassa on 1400 euroa.
– Kyllä minä tunnen itseni huijatuksi. On se kova paikka, kun koti lähtee alta. Eikä kaikkea voi mitata rahassa, Katri sanoo.
Talo tyhjenee pikku hiljaa, joku muuttaa joka päivä pois. Pian eivät koirat ja lapset juokse pihalla pallon perässä. Junat hidastavat yhä Toralinnan kohdalla.
Lue myös: