Marjoja tuhoava tyrnikärpänen on levinnyt nopeasti länsirannikolla parin viime vuoden aikana.
Tulokaslajista on Luonnonvarakeskuksen mukaan tehty havaintoja Turun seudulta aina Kokkolaan saakka. Satakunnassa tyrnikärpäsen epäillään tehneen tuhojaan ainakin Luvialla ja Raumalla, Varsinais-Suomessa havaintoja on Paraisilta ja Kaarinasta.
Tyrnikärpänen munii kypsymässä oleviin marjoihin ja toukka voi kasvaessaan tuhota suuren osan pensaan marjoista.
Syy voi olla myös tauti
Luvian saaristossa tyrnikärpäsen uskotaan aiheuttaneen merkittäviä marjavaurioita. Tyrniä vuosia mehustaneen Veikko Valtasen mukaan tuho Maskalin, Vähä-Pietarin ja Katakarin tyrnipensaissa on niin totaalista, ettei mehua enää saa.
Parhaimpina vuosina hän kertoo puristaneensa 500–700 litraa mehua, tänä vuonna vitamiinipommia kertyi vajaat viisi pullollista.
Marja tyhjenee ja muuttuu mustaksi. Veikko Valtanen
– Heti, kun marja alkaa punertaa, se tyhjenee ja muuttuu mustaksi. Ihan kuin se mädäntyisi puskaan. Kyllä tyrninpoiminta täällä on nyt loppu.
Myös Raumalla Kuuskajaskarin ja Kylmäpihlajan saarilla tyrnikärpäsen arvellaan iskeneen luonnon tyrnikasvustoihin.
– Tänä kesänä tuhot ovat näkyneet Kylmäpihlajassa selvästi. Kuuskajaskarin saarella on sama ongelma, kertoo Kylmäpihlajan majakkahotellin keittiöpäällikkö Antti Lehti.
Tyrneistään tunnetussa Ouran saaristossa Merikarvialla sen sijaan kasvustot voivat hyvin.
Saariston tyrnituhojen syynä voi Luonnonvarakeskuksen mukaan olla myös tauti, joka kuivattaa marjoja.
Luonnossa yleinen hiivasieni saattaa aiheuttaa tyrnillä pahankin sadonmenetyksen. Taudin edetessä marjoihin, lehtiin ja versoihin ilmaantuu tummia laikkuja. Lopulta marjat kuivuvat ja jäävät pensaaseen kiinni.
Pensaat poikki puutarhassa
Tyrniä viljellään myös puutarhoissa. Isoja viljelmiä Suomessa on hyvin vähän.
Johanna Kesäläinen viljelee tyrniä puutarhassa ja pellolla Porin Preiviikinlahdella. Tyrnikärpänen on löytänyt tiensä myös hänen pensaisiinsa. Avonaisella ja tuulisella pellolla se ei ole niin viihtynyt, mutta suojaisassa puutarhassa pensaat piti viime vuonna katkaista.
– Toivomme, että tyrnikärpänen häipyisi, kun sillä ei ole tänä vuonna syötävää. Mutta se jää nähtäväksi.
Koivun tyrnitilalla Luvialla on vielä säästytty tuhoilta, vaikka kärpäsen leviämistä pelätään.
– Yksittäisiä kärpäsiä olemme nähneet, mutta ehkä se auttaa, että keräämme sadon ajoissa leikkaamalla, kertoo Anneli Koivu.
Puutarhassa torjuntaa voi yrittää puskien huputtamisella, jos niitä ei ole kovin paljon. Isa Lindqvist
Ei luontaisia vihollisia
Tyrnikärpästä löytyy jo useimmista Euroopan maista, joissa tyrniä kasvaa.
– Laji on levinnyt meille idästä. Sitä on havaittu ensin Valkovenäjällä, toteaa tutkija Isa Lindqvist.
Suomessa ei ole tiedossa tyrnikärpäselle luontaista vihollista. Puutarhassa torjuntaa voi yrittää puskien huputtamisella, jos jaksaa nähdä vaivaa eikä puskia ole kovin paljon.
– Pensaille voi ommella verkkopussit. Koekentällämme saimme pussittamisella hyvän marjasadon. Tyttöpuskat huputettiin kesäkuun puolivälissä niin, että pussit olivat alaosastaan kiinni rungoissa.
Toivomme, että tyrnikärpänen häipyisi, kun sillä ei ole tänä vuonna syötävää. Johanna Kesäläinen
Lämpö suosii tuholaista
Aikuinen tyrnikärpänen on kooltaan huonekärpästä pienempi ja sillä on selkeä siipikuvio. Kärpäsen kotelot talvehtivat maassa, mistä aikuiset alkavat kuoriutua kesä-heinäkuun vaihteessa, jos talvi ei onnistu tappamaan koteloita.
Poikkeuksellisen lämmin ja pitkä kesä saattaa suosia tyrnikärpästä.