Lappeenrannan uuden monitoimiareenan tarveselvitys ja hankesuunnitelma ovat valmistuneet.
Tarveselvityksessä ja hankesuunnitelmassa vertailtiin kaupungin keskustaan Lappeenkadun päälle ja Kisapuistoon, nykyiseen talviliikuntakeskukseen toteutettavia vaihtoehtoja. Areenan ydin on 5000 katsojan jäähalli.
Selvitykset kahdelle vaihtoehdolle on laatinut Ramboll Oy.
Viidestä vaihtoehdosta karsittiin kaksi parasta
Uuden jäähallin paikaksi oli alunperin tarjolla viisi vaihtoehtoa.
Finaaliin ylsivät Kisapuisto ja Lappeenkadun kansiareena.
Kisapuistossa sijaitsevat Lappeenrannan nykyinen jäähalli, harjoitushalli, tekojäärata sekä yksityinen jäähalli.
Lappeenkadun vaihtoehto merkitsisi monitoimiareenan rakentamista ydinkeskustaan Lappeenkadun, Snellmaninkadun ja Mutkakadun alueelle. Alueella toimii tällä hetkellä muun muassa SPR:n Kontti ja Nesteen kylmäasema. Halli olisi yhteydessä Kauppakadun varrella sijaitsevaan kauppakeskus Galleriaan.
Aiemmissa tarkasteluvaiheissa pelistä putosivat Opintien alue Kesämäen koulun vieressä, Prisman vieressä sijaitseva Kivenkadun alue sekä Armilankadun alue. Armilan sairaalan tuntumassa sijaitsevat Lappeenrannan urheilutalo, uimahalli, Kimpisen koulu ja ammattiopisto Sampo.
Kaupunkilaiset saivat esittää mielipiteensä monitoimiareenan paikasta verkkokyselyssä. Kyselyyn tuli tuhat vastausta, ja ykköseksi nousi Lappeentien vaihtoehto.
Kustannusero syntyy perustamiskuluista ja infrasta
Ohjaus- ja asiantuntijaryhmän selvityksen mukaan monitoimiareenan rakentamiskustannukset eivät poikkea toisistaan, rakennetaanpa areena sitten Kisapuistoon tai Lappeenkadun päälle kaupungin keskustaan.
Monitoimireenan rakentaminen maksaisi ohjausryhmän selvitysten perusteella noin 36,8 miljoonaa euroa.
Kustannuseroa sijaintipaikkojen välille syntyisi perustamis-, tontti- ja liitännäiskustannuksista, kuten liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta.
Lappeenkadun vaihtoehdossa kokonaistoteutus maksaisi noin 49,8 miljoonaa euroa ja Kisapuisto-vaihtoehdossa 42,4 miljoona euroa.
Lappeenkatu-vaihtoehdossa lisäkustannuksia aiheuttaisivat kansi ja tukiseinä sekä muun muassa jätevedenpumppaamo.
Areenan yhteyteen olisi mahdollista rakentaa pysäköintitiloja sekä areenan etelä- ja länsipuolelle liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia sekä esimerkiksi hotelli.
– Lappeenkatu-vaihtoehdon kustannukset eivät sisällä lisärakennusoikeuden ja pysäköintilaitoksen rakentamiskustannuksia, sanoi selvityksiä esitellyt kaupunginsihteeri Juha Willberg.
Areenan edellyttämän 16 000 kerrosneliömetrin lisäksi alueelle olisi kuitenkin mahdollista saada runsaasti lisärakennusoikeutta Iskun talon sekä Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön ja Lappeenrannan Asuntopalvelun omistamien asuinkerrostalojen paikalta.
Rakennukset jouduttaisiin purkamaan uudisrakentamisen tieltä. Myös Mutkakadun ja Lappeenkadun liikennejärjestelyt menisivät osin uusiksi.
Willbergin mukaan 16 000 kerrosneliömetrin monitoimiareena mahtuisi Kisapuistoonkin. Uudisrakentaminen vaatii kuitenkin maankäytönsuunnittelua ja kulkuyhteyksien muuttamista.
Kisapuisto-vaihtoehdossa nykyiset pysäköintitilat riittäisivät, kun nykyisen pääjäähallin alue varattaisiin osittain pysäköinnille. Jääpallohalli saataisiin rakennettua nykyisen tekojääradan paikalle.
Molempiin vaihtoehtoihin on mahdollista saada valtionapua 750 000 euroa.
Kisapuistossa rajalliset mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen
Selvityksen mukaan monitoimiareenan Lappeenkatu-vaihtoehto tarjoaisi käyttäjille ja hallille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaisi toiminnan taloudellisuutta. Monitoimiareena toisi myös lisää asiakkaita keskustan yrityksille.
Sen sijaan Kisapuisto-vaihtoehto ei tarjoaisi liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia juurikaan nykyistä jäähallia enempää.
Sisäliikuntatarpeisiin oma halli
Ohjaus- ja asiantuntijaryhmän toisena selvityskohteena ollut sisäliikuntahalli toteutetaan omana erillisenä hankkeenaan.
Sen sijoituspaikkoja voisivat olla Amiksen tekonurmikenttä, Harapaisen urheilualue, Kimpisen harjoitusnurmikenttä ja Opintien varikkoalue.
Sisäliikuntahalli rakennetaan ensisijaisesti yleisurheilijoiden tarpeisiin. Hallista tehdään kuitenkin muunneltava, jotta se soveltuisi myös pesäpallolle ja jalkapallolle sekä koululiikunnan ja urheiluakatemian käyttöön.
Sisäliikuntahallin kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 8,8 miljoonaa euroa. 750 000 euron valtionavun jälkeen kaupungin maksettavaksi jäisi noin 8,1 miljoonaa euroa.
Todelliset kulut ja yhteistyökumppanit selvitetään kilpailuttamalla
Ohjaus- ja asiantuntijaryhmä suosittelee monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin valmistelun jatkamista avoimella kilpailutuksella.
Samalla etsitään yhteistyötahoja molempiin hankkeisiin. Kilpailutuksessa tarjottaisiin yhteistyöhanketta areenan kahteen sijoituspaikkavaihtoehtoon ja erillisenä hankkeena sisäliikuntahalliin.
Avoimen kilpailutuksen perusteella saataisiin selville Lappeenrannan kaupungille koituvat investointi- ja käyttökustannusten todelliset vuosikustannukset.
Kilpailutuksen ja yhteistyötahojen kanssa tehdyn jatkovalmistelun jälkeen tiedettäisiin, millaisia toteuttamisratkaisut voisivat olla, mitä ne maksaisivat, ja miten ne katettaisiin.
Monitoimiareenan osalta tarvitaan 6–9 kuukautta lisäaikaa.
Tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa esitelleen Juha Willbergin mukaan vaihtoehdot ovat selvillä vuoden kuluttua.
Artikkelia täydennetty klo 22.07.