Lohjanjärvi on kuuluisa vahvasta kuhakannastaan. Tänä kesänä kuhaa on noussut Uudenmaan suurimmasta järvestä vielä tavanomaista enemmän. Lämmin sää toi kuhat järven pintaan, josta ne olivat helppo saalis mökkiläisille ja kalastajille.
Eräs toinen kalalaji olisi kuitenkin vielä mieluisampi saalis: lohi.
– Sitähän kannattaa pyytää vaikka ei saisikaan. Lohi on hyvä ja arvostettu kala, joka tuo hienoja kalastuselämyksiä. Se on mahtava saalis siiman päässä, Lohjan Kalaseuran puheenjohtaja Jussi Eloranta kuvailee.
Kalaseura on aikanaan istuttanut sekä järvilohta että taimenta Lohjanjärveen, mutta tulokset ovat jääneet heikonlaisiksi.
Lohihaave on nyt kuitenkin lähempänä toteutumista kuin Eloranta on kenties uskaltanut villeimmissä unelmissaankaan toivoa.
Virtavesien hoitoyhdistys patistaa kuntia rakennustöihin
Vaelluskalojen kuten lohen ja taimenen kulku merestä Mustionjokea pitkin Lohjanjärven suuntaan tyssää vielä tällä hetkellä Åminneforsin voimalaitoksen patoon. Sen jälkeen vastassa on vielä kolme muuta voimalaitosta: Billnäs, Peltokoski ja Mustio.
Jo ensi vuonna kalat pääsevät kuitenkin vaeltamaan kahden alimman voimalaitoksen ohi, sillä sekä Åminneforsiin että Billnäsin rakennetaan parhaillaan kalateitä. Kalatiellä tarkoitetaan rakennelmaa, jonka avulla kalat pääsevät patojen tai voimaloiden ohi.
Kahden kalatien rakentaminen maksaa noin 2,5 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus on 1,1 miljoonaa ja loppusumma katetaan EU:n, alueen kuntien, voimalaitosten omistajan Koskienergian ja Kirkniemen paperitehtaan tuella.
Virtavesien hoitoyhdistys patistaa nyt nimenomaan kuntia rahoittamaan kalateiden rakentamista.
– Sanoisin, että kuntien osallistuminen kalateiden rakennuskustannuksiin on valitettavan harvinaista, yhdistyksen puheenjohtaja Esa Lehtinen tiivistää.
Uudellamaalla kalateitä on tällä hetkellä noin sata. Virtavesien hoitoyhdistys toivoo maakunnan kalatiemäärän jopa tuplaantuvan nykyisestä.
– Me ollaan tällä hetkellä ehkä välttävällä tai tyydyttävällä tasolla ja vireillä olevat hankkeet voi laskea yhden käden sormilla. Vielä on kuitenkin jäljellä varmaan toiset sata sellaista kohdetta, joihin jonkinlainen ohitusmahdollisuus pitäisi saada, Lehtinen laskee.
Yhdistys toivoo kunnilta paitsi rahaa myös tukea raskaisiin lupaprosesseihin.
Raaseporia ei välttämättä olisi ilman Mustionjoen koskien kuohuja
Raaseporin kaupungin rahoitusosuus nyt rakenteilla olevissa Åminneforsin ja Billnäsin kalateissä on noin 30 prosenttia. Mustionjoki koskineen on mahdollistanut esimerkiksi Billnäsin rautaruukin perustamisen ja näin ollen vaikuttanut koko nykyisen Raaseporin kaupungin syntymiseen.
– Kosket ja voimalaitokset ovat tuoneet vaurautta tälle alueelle, mutta tietyllä hinnalla. Eräs kuntapoliitikko sanoi mielestäni hyvin, että nyt on takaisinmaksun aika, Raaseporin katupäällikkö Piia Nordström pohtii Billnäsin ruukin keskellä kuohuvan kosken äärellä.
Mutta toisaalta:
– Tämä on erikoisrakentamista vaativissa olosuhteissa, joten toki projekti on pienelle kunnallisorganisaatiolle raskas. Tässä tapauksessa halusimme kuitenkin tarttua hetkeen valtion ja muiden kuntien tuella.
WWF: Taimen kertoo koko vesistön hyvinvoinnista
Maa- ja metsätalousministeriö on listannut koko maasta 20 vesistöä, joissa vaelluskalakantojen kohentaminen on erityisen tärkeää. Osaan kohteista on myönnetty valtion lisärahoitusta, jonka avulla kalatieprojekteja on viime vuosina aloitettu poikkeuksellisen paljon.
Uudeltamaalta listalla on Mustionjoen lisäksi Siuntionjoki, jonka sivuhaaraan rakennetaan parhaillaan kahta kalatietä Uudenmaan Ely-keskuksen ja kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n rahoituksella.
WWF on saanut osuutensa lahjoituksena Lassi Leppinen Säätiöltä.
– Me panostamme parhaillaan todella vahvasti virtavesityöhön ja itse asiassa koko ekosysteemin suojeluun. Taimenesta puhutaan paljon, mutta kyse on kokonaisuudesta. Taimen on toki hyvä indikaattorilaji, sillä yleensä vesistö, jossa taimen lisääntyy, voi muutenkin hyvin, WWF Suomen sisävesivastaava Elina Erkkilä kuvaa.
Esimerkiksi jokihelmisimpukka eli raakku loisii toukkavaiheessa taimenen tai lohen kiduksissa.
Vapaana virtaavista vesistöistä on hyötyä myös useille muille eliö- ja eläinlajeille.
– Kaikki muut kalalajit, ravut, pohjakatkat ja esimerkiksi saukot viihtyvät virtavesistöissä, Erkkilä luettelee.
Kalateiden toteuttaminen on pitkäveteistä puurtamista
Siuntionjoen kalatiet valmistuvat vielä tänä vuonna, Åminnefors ensi keväänä ja Billnäs noin vuoden kuluttua. Mustionjoen kahden ylemmän kalatien osalta suunnittelutyö on jo käynnissä, mutta rahoituksesta ei toistaiseksi ole tietoa.
Nopeimmillaan vaelluskalat voisivat nousta aina Lohjanjärveen saakka jo ensi vuosikymmenellä.
– Me tietysti toivomme, että nämä kaksi ensimmäistä kalatietä poikisivat lisärahoitusta ja tukea kahteen seuraavaan kohteeseen. Nyt jos koskaan ne tehdään, Raaseporin katupäällikkö Piia Nordström painottaa.
Suurin kysymys kalateiden rakentamisessa tai rakentamatta jättämisessä on yleensä nimenomaan raha, muusta hankauksesta puhumattakaan.
– Kalateitä on toki rakennettu jo pitkään, mutta ne eivät ole ihan helppoja projekteja viedä eteenpäin. Aina ei ole itsestään selvää, että eri osapuolien välinen yhteisymmärrys löytyy, Uudenmaan Ely-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari muotoilee.
Esimerkiksi Siuntion kalatierakennustyömaan vieressä sijaitsevan maatilamatkailuyrityksen omistajat muistelevat olleensa ensimmäisessä projektiin liittyvässä tapaamisessa vuonna 2009.
Lue myös:
Vaelluskaloille padot auki – tutkijat väläyttävät vuosikymmenien pattitilanteeseen jopa pakkokeinoja (30.10.2017)
Kalateiden toimivuudessa on hurjia eroja – Suomi on peränpitäjä (6.9.2016)
Kalatie on nyt kuuma – hypnoottinen video tuo nousulohet ruudullesi (3.8.2015)
Yksi Suomen suurimmista kalateistä avattiin – poikasten määrän odotetaan moninkertaistuvan (6.6.2016)