– Kyllä se ohuesti harmitti, Polvijärven kunnanjohtaja Jari Tuononen myöntää kunnanvaltuuston lokakuisesta päätöksestä.
Polvijärven valtuusto kaatoi lokakuun alussa yhden äänen enemmistöllä sopimusluonnoksen Pohjoismaiden suurimman terveydenhuolto- ja hoivapalveluyrityksen Attendon kanssa.
Sopimuksella kunta olisi myynyt korjausta tarvitsevan palvelukeskus Turvalan Attendolle 800 000 eurolla. Ostaja olisi rakentanut tilalle uuden palvelukodin ja keskuskeittiön. Lisäksi Attendo olisi purkanut kunnan puolesta entisen kunnanviraston, yhden rivitalon ja vanhan lämpökeskuksen. Purkukuluiksi on arvioitu 700 000 euroa.
Kunnanjohtajan mielestä kaupan peruuntuminen pysäyttää kunnan hyvässä vauhdissa olleen kehittämisen.
– Sopimuksella olisi turvattu, että meillä olisi säilynyt hoivapalvelut ja työpaikat kunnassa, Jari Tuononen uskoo.
Minulle se ei ollut pelkkä kiinteistön myyminen. Riitta Kuronen
Sekä kunnanhallituksessa että -valtuustossa myyntiä vastustanut demaripäättäjä Riitta Kuronen näkee asian toisin.
– Minulle se ei ollut pelkkä kiinteistön myyminen. Mielestäni Attendo tavoittelee kaupalla myös niitä hoivapalveluita. En voinut hyväksyä, että kaikki Polvijärven vanhusten asumispalvelut olisivat siirtyneet heille, Kuronen perustelee.
Hän ei usko vanhuspalveluiden karkaavan kunnasta minnekään.
– Meillä on niin paljon ikäihmisiä, että on järkevä hoitaa heidät omassa kunnassa. Mutta palveluntuottajahan ei ole kunta, Kuronen muistuttaa.
Polvijärvi kuuluu Siun sote -kuntayhtymään, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Pohjois-Karjalassa. Osan palveluista kuntayhtymä tuottaa itse, osan ostaa yksityisiltä yrityksiltä kuten Attendolta.
Attendo neuvottelee sadan kunnan kanssa
Miksi pörssiyhtiö Attendo ostelee sosiaali- ja terveyskiinteistöjä kunnista?
– Aloite on lähtenyt kunnilta, niillä on huoli mitä vanhoille kiinteistöille tapahtuu. Kun niitä rakennuksia aikanaan suljetaan, on vaarana, että tilalle ei tule mitään. Nyt on oiva tilaisuus läpivalaista kuntien sote-kiinteistöjä ja turvata lähipalvelut ja työpaikat alueella, Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen markkinoi.
Attendo tavoittelee Karjalaisen mukaan kiinteistöjä, joista kunnat ovat valmiita luopumaan.
– Meillä on käynnissä noin sata tällaista neuvottelua Suomessa, toiset etenevät, toiset eivät. Kauppoja on tehty kymmeniä. Tai sanotaan, että on lähellä saada neuvottelut maaliin, toimitusjohtaja täsmentää.
Aloite on lähtenyt kunnilta, niillä on huoli mitä vanhoille kiinteistöille tapahtuu. Pertti Karjalainen
Polvijärven kielteinen kanta ei ole ainoa: niukalla enemmistöllä kaatui myös esimerkiksi Joutsassa vanhainkodin myynti Attendolle. Valituksetkaan eivät Karjalaisen mukaan ole harvinaisia. Toimitusjohtajan mielestä kuntien päättäjillä on sitkeitä harhaluuloja.
– On ihan huhupuhetta, että siirtyvän henkilöstön palkat laskisivat, liikkeenluovutuslaki säätelee sen. Toinen on se, että asiakkaiden maksut muuttuisivat. Eivät muutu, koska asiakasmaksut määrittelee maakunta, ei Attendo. Meillä on yhtenäinen hinnasto koko Suomessa, ammattimaiset ostajat osaavat ostaa ja määritellä hinnat, Karjalainen selvittää.
Vaihtoehtoina hoitobisnes tai velkaisempi kunta
Polvijärven kunnanjohtaja arvioi kunnan kiinteistökaupan kaatuneen epäluuloon Attendoa kohtaan.
– Pörssiyhtiö varmaan nähtiin ikävänä peikkona, vaikka kunnan kannalta se olisi tuottanut täsmälleen samat palvelut suunnilleen entisellä hinnalla. Sopimuksessa oli ehto, että hinta ei nouse Joensuun seudun yksityisten hoivapalvelujen keskihinnan yläpuolelle ja sopimussakot oli määritelty, Jari Tuononen harmittelee.
SDP:läinen kuntapäättäjä Riitta Kuronen puolestaan uskoo, että Attendo olisi kilpaillut Polvijärven pienet yrittäjät hengiltä. Hän tuntee järjestelmää, koska työskentelee esimiehenä Siun sote -kuntayhtymän ikäihmisten palveluissa.
– Ymmärrän kuinka vanhuspalvelut toimivat ja kuinka ihmisiä sinne sijoitetaan. Liiketoiminta on liiketoimintaa ja silloin verovaroilla tuotettu palvelu ostettaisiin yksityiseltä ja heidän täytyy tuottaa voittoa, Kuronen näkee.
Kunnan kannalta pörssiyhtiö olisi tuottanut täsmälleen samat palvelut suunnilleen entisellä hinnalla. Jari Tuononen
Uuden palvelukeskuksen ja keskuskeittiön rakentaminen maksaisi Polvijärvelle arviolta 10 miljoonaa euroa. Kunnanjohtajan mielestä lähivuosien investointiohjelmaa on karsittava ja purkua odottavat rakennukset saavat nököttää kirkonkylän raitilla vielä tovin.
– Muuten oltaisiin valtakunnan velkaantuneimpien kuntien joukossa, kun nyt ollaan vähävelkaisimpia, Tuononen laskeskelee.
Vasemmistolaisen päättäjän mielestä Polvijärvellä on tarvittaessa varaa velkaantua.
– Täytyy arvioida uudelleen, että mitä Turvalassa kannattaa korjata ja mitä rakentaa uudelleen. Tämän vuoden tilinpäätökseen tulee todennäköisesti 170 euroa asukasta kohti velkaa, velkatilanne on hyvin hallinnassa, Riitta Kuronen tuumaa.
Lieksassa ei luoteta kuntayhtymään
Kun Polvijärvi hylkäsi Attendon tarjouksen, toisaalla Pohjois-Karjalassa Lieksa hyväksyi yhteistyön suuryrityksen kanssa. Yksi 20-vuotisen sopimuksen puoltajista on perussuomalainen Esa Räty, jonka mielestäkuntapäättäjän osa vanhojen sote-kiinteistöjen suhteen on hankala.
– Meillä oli vain huonoja ja helvetin huonoja vaihtoehtoja. Otettiin se huono, toivottavasti tämä osoittautuu jatkossa parhaaksi. Pyrkimys oli, että meidän koukkupolvien tulevaisuus turvattaisiin kotipaikkakunnalla eikä vanhusten tarvitsisi lähteä Joensuuhun, Valtimolle tai muihinkaan ympäristökuntiin, Räty perustelee.
Vaikka Räty on saanut päätöksestä myönteistä palautetta kaupunkilaisilta, häntä epäilyttää hoitoalan monopolisoituminen.
– Jos joku yritysketjuista pääsee määräävään asemaan, se ei tiedä meille veronmaksajille hyvää jatkossa. Siellä ei ole kuin viidakon laki ja bisnes on raakaa, palvelujen hinnoittelussa ei armoa anneta, Räty pelkää.
Pyrkimys oli, että meidän koukkupolvien tulevaisuus turvattaisiin kotipaikkakunnalla. Esa Räty
Kuntien omaa halua investoida uusiin sote-rakennuksiin hillitsee se, että valtionosuuksien pienentyessä tulevaisuudessa kuntien maksukyky heikkenee. Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen on huolissaan kiinteistöriskistä.
– Sote-uudistuksessa tuleva maakunta sitoutuu nykykiinteistöissä kolmen vuoden vuokra-aikaan. Sen jälkeen tyhjien kiinteistöjen riski jää kunnalle ja niistä voi muodostua merkittävä tappio, jos tuottoa ei saada. Erityisesti, kun tilat ovat vanhoja ja niiden tehokkuus ei ole kilpailukykyinen uusien kiinteistöjen kanssa, Määttänen pohtii.
Lieksan Attendo-sopimuksesta on valitettu hallinto-oikeuteen. Oikeuden ratkaisua odoteltaessa kaupungin päättäjiä huolestuttaa terveyskeskuksenkin korjaustarve. Kaupunginvaltuutettu Esa Räty ei usko, että kuntayhtymä rakentaisi uuden terveyskeskuksen.
– Pyrkimykset päästä järkevästi vaikuttamaan Siun soten päätöksiin eivät ole toteutuneet, Räty tuumaa.
Siun sotea korpeaa: kunnat myyvät omalla vastuulla
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote ärsyyntyi, kun jäsenkunnat alkoivat hieroa kauppoja sote-kiinteistöistään. Syyskuussa kuntayhtymä lähetti paimenkirjeen kauppojen vaikutuksista julkisiin palveluihin.
– Kunta voi myydä kiinteistöjään, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kunnat ovat Siun soten perussopimuksessa luovuttaneet kuntayhtymälle. Kiinteistöjen käytöstä palvelujen tuotannossa päättää Siun soten organisaatio, kuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen tähdentää kuntapäättäjille.
Entisenä kunnanjohtajana Pirskanen ymmärtää kuntien kiinteistöriskin: kunnostaako velkarahalla rapistuneita vanhainkoteja, palveluasuntoja ja terveyskeskuksia, joista kunta ei välttämättä saa tulevaisuudessa tuloja.
– Toinen puoli kolikosta on, että yhden toimijan monopoli ei ole hyvä. Paras tilanne olisi monituottajamalli, jossa paikkakunnalla on kussakin palvelussa sekä yksityisiä että julkisia tuottajia, Pirskanen sanoo.
Paras tilanne olisi monituottajamalli. Ilkka Pirskanen
Polvijärven tilannetta kuntayhtymän johtaja pitää erityisen hankalana, koska ainoa palvelukeskus on iäkäs ja epäkäytännöllinen eikä paikkakunnalta löydy korvaavia tiloja palveluasumiseen. Korjausvastuu on silti Pirskasen mukaan kunnalla.
– Se on kunnan kiinteistö ja kunta päättää sen kohtalosta – kunnossapidosta ja korjauksista – suvereenisti. Siun sote sitten vuokraa toimitiloja omaan tuotantoonsa, Pirskanen toteaa.
Siun soten perussopimuksen mukaan kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti jäsenkunnilta. Kuntayhtymä saattaa kuitenkin lähteä vuokratiloista vain jättämällä kunnalle irtisanomisilmoituksen, kuten tapahtui kesällä Lieksan terveyskeskuksessa.
– Ei ole otettu korvaavia tiloja, koska ei tarvittu sitä tilaa. Sitä varten vuokrasopimuksessa on irtisanomisehdot. Ei mikään toimija, Siun sotekaan, pidä vuokratiloja, joita se ei toiminnassaan tarvitse, Pirskanen puolustautuu sanelusyytöksiltä.
Attendon johtaja uskoo asumispalveluiden uusjakoon
Attendon edustaja tyrmää, että hoivajätti pääsisi jossakin alueella määräävään markkina-asemaan.
– Monopolihan on ostajapuolella. Näillä näkymin maahan tulee 18 jättiostajaa ja se on pelottava tilanne meille. Eli maakunnat määrittelevät, millä hinnalla haluavat näitä palveluja ostaa. Me on varauduttu tähän, koetamme olla kustannustehokas toimija, Karjalainen muotoilee.
Attendon toimitusjohtaja haluaa kyseenalaistaa julkisten palvelujen paremmuuden.
– Miten tulevat maakunnat perustelevat sen, että omasta tuotannosta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ostopalvelusta? Veronmaksajien rahoille pitää saada tasalaatuinen vastine. On kestämätöntä, että pitemmän päälle hinnat poikkeaisivat toisistaan, kun puhutaan samasta tuotteesta, Pertti Karjalainen haastaa.
Monopolihan on ostajapuolella. Maakunnat määrittelevät, millä hinnalla haluavat näitä palveluja ostaa. Pertti Karjalainen
Hoivabisneksessä hääräävät myös Mehiläinen, Esperi, Coronarian ja Pihlajalinna. Attendon tavoite on selvä.
– Että tähän maahan tulee tasapuoliset markkinat, yksityinen ja julkinen toiminta saatetaan samalle viivalle. Kun se on saavutettu, niin Attendo on tyytyväinen. Mihin se johtaa, sen aika näyttää, toimitusjohtaja Pertti Karjalainen sanoo.
Kehityksen suunnasta Karjalainen on kuitenkin varma.
– Kunnilla on noin 25 000 vuodepaikkaa asumispalveluissa omana tuotantona. Olisin ihmeissäni, jos näistä puolet ei vaihda omistajaa lähivuosina siten, että niihin tulee jokin yksityinen tuottaja. Syy on yksinkertainen: yksityinen sektori on useissa tutkimuksissa osoittautunut edullisemmaksi, Attendon toimitusjohtaja perustelee.