Emil Lindström ja Joona Tarjavuori ovat 13-vuotiaat ystävykset. Molemmat pojat harrastavat paljon urheilua. Lindströmin laji on pesäpallo. Tarjavuori pelaa jääkiekkoa.
Nyt kaksikko häärii Lindströmien keittiössä koulun jälkeen ja valmistaa itselleen välipalaleivät.
– Me laitetaan leivän päälle rasvaa, juustoa, kinkkua, kurkkua ja salaattia, Lindström esittelee.
Monipuolinen maku
Kaksikon touhuja seuratessa käy selväksi, että Lindström ja Tarjavuori eivät ole niitä nuoria miehiä, joille kasvisten syöminen on ongelma. He ovat kiinnostuneita ruokavalion terveellisyydestä ja tietävät hämmästyttävän hyvin senkin, miten paljon kasviksia suositusten mukaan kuuluu syödä.
– Yleensä minulla toteutuu se lautasmallin ajatus, että puolet lautasesta on kasviksia. Salaattia, porkkanaa, raasteita. Kaikki menee, Lindström kuvaa monipuolista suosikkilistaansa.
Tarjavuoren joukkue on lappeenrantalainen SaiPa. Juniorijoukkueen apuvalmentaja Petri Laamanen kertoo, että ruokavaliosta tai sopivista välipaloista ei tavallisina harjoitusiltoina ehditä poikien kanssa puhua.

Viikonlopun pelimatkoilla ja leireillä joukkueen aikuiset yrittävät jonkin verran muistutella kasvisten syönnistä. Leireillä on pidetty pieniä ravitsemusluentoja.
– Meillä on iso ryhmä, joten löytyy sieltä heitäkin, joille ei hirveästi kasvikset maistu, Laamanen kertoo.
Pojat syövät vähemmän kasviksia kuin tytöt
Kouluikäisten suomalaispoikien vähäinen kiinnostus kasvisten syöntiin on viime aikoina pistänyt silmään monista tutkimuksista. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Kouluterveyskysely 2017 kertoo, että pojat syövät kasviksia, hedelmiä ja marjoja harvemmin kuin tytöt.
Neljännen ja viidennen luokan oppilaille ja heidän perheilleen suunnatussa tutkimuksessa kysyttiin, syötkö joka päivä tuoreita tai keitettyjä kasviksia, jotain muuta kuin perunaa? Samoin pyydettiin vastausta kysymykseen, syötkö joka päivä hedelmiä tai marjoja? Vastaajista runsas kolmannes ei syö kasviksia hedelmiä tai marjoja päivittäin.
THL:n mukaan myös aikuiset miehet syövät kasviksia liian vähän ja lihaa suosituksia enemmän. Aikuisten esimerkillä tiedetään olevan suuri merkitys lapsuuden ruokailutottumusten kehittymisessä.
– Suomalaiset perheet syövät aika vähän yhdessä verrattuna siihen, miten muun Euroopan maissa yleensä on tapana, sanoo kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä Marttaliitosta.

Tutkimuksissa on huomattu myös se, että perheen aikuisista miehet ovat naisia vähemmän läsnä lasten arjessa.
– Perheet ovat hyvin erilaisia mutta tällainen suuntaus näkyy, Härmälä jatkaa.
Huolestuminen johti tekoihin
Poikien ja miesten vähäinen kiinnostus kasviksiin huolettaa paitsi heidän oman terveytensä vuoksi myös ilmastonlämpenemisen näkökulmasta. Nuorten miesten kasviksia välttelevä ruokavalio ei lupaa hyvää tavoitteelle vähentää lihantuotantoa maapallolla lähivuosina.
Marttaliitto ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto jalostivat huolen tänä syksynä tiedotuskampanjaksi Kasvista poikien pöytään. Kampanjan keulakuviksi on kutsuttu nuorten ehdottamia julkisuuden hahmoja jalkapalloilija Mikael Forssellista tubettaja ZoneVD:hen.
Heidän kasvisreseptejä esitteleviä videoita julkaistaan nuorten suosimissa somekanavissa syksyn mittaan. Kasvista poikien pöytään -kampanjaan toivotaan mukaan myös poikien kanssa työskenteleviä urheiluseuroja.
Esikuvien esimerkillä vaikutusta
Marttaliiton ajatuksena on, että huoltoasemilla pelimatkojen varrella ja turnausten buffeteissa on paljon kilpailijoita terveelliselle ruualle. Niiden äärellä olisi joukkueen aikuisilla hyvä paikka ottaa vastuuta nuorten valinnoista.
Juniorivalmentaja Petri Laamanen suhtautuu varauksellisesti jääkiekkojoukkueen mahdollisuuksiin lisätä poikien intoa kasvisten syöntiin.Jos pojalle ei ole kotona ikinä tarjottu kasviksia, niin aika vaikea on tässä vaiheessa ruveta opettelemaan niitä, Laamanen sanoo.
Kotona opittujen ruokatottumusten lisäksi urheilulajille ominainen ruokapuhe vaikuttaa nuoriinkin. Laamasen mukaan jääkiekossa lajin aikuiset esikuvat eivät juurikaan tue kasvisten syöntiä.
– Lätkämaailmassa keskitytään pastaruokiin, joista saa energiaa. Kasviksista ei välttämättä tule sellaista tatsia tai energiamäärää, mitä pelaaja hakee.