Kun neljän lapsen äiti Tarja Venäläinen, 36, alkoi kolme vuotta sitten avomiehensä kanssa tarkastaa ruokakauppojen kuittejaan, oli yllätys melkoinen. Hän huomasi, että ruokaan ja hygieniatarvikkeisiin menee kuukaudessa rahaa noin 1 000 euroa.
Marttaliiton kodin talouteen ja raha-asioihin erikoistunut hankekoordinaattori Erkki Ukkola kertoo, että harva harkitsee ostoksiaan.
– 90 prosenttia ostoksista tehdään enemmän intuitiolla kuin harkitsevasti.
Tarja Venäläisen säästäminen alkoi havainnosta, että ruokaan menee paljon rahaa. Viime vuonna summa tippui parhaimmillaan noin 700–800 euroon kuukaudessa, kun lasketaan yhteen Venäläisen ja hänen miehensä ruokamenot. Keskimäärin Venäläisellä menee rahaa noin 500 euroa kuukaudessa.
– Kun vertasin vuotta 2017 viime vuoteen, koko vuoden säästö oli 2 500 euroa. Säästöä tulee loppupeleissä pienillä asioilla. Havahduin siihen, miten paljon ruokaan meni rahaa. Säästäminen on vaikuttanut elämänlaatuunkin.
Siinä missä hän vuosia aikaisemmin meni kauppaan ilman ostoslistaa, suunnittelee hän nykyään ostoksensa.
Marttaliiton Erkki Ukkolan mukaan suunnittelemattomuus näkyy helposti siten, että ostaa helpommin heräteostoksia. Esimerkiksi suklaalevystä, päivän lehdestä tai take away -kahvista kertyy vuodessa jo huomattavia summia.
– Kun on selvillä, minkätyyppisiin ruokatarpeisiin menee rahaa, pystyy erottelemaan välttämättömät, karsittavat ja turhat. Tässä tulee huomaamattakin säästöä.
Kaupassa kannattaisi Ukkolan mukaan käydä vain pari kertaa viikossa.
Tarja Venäläinen ostaa harvoin valmisruokaa ja tekee ison osan ruoasta itse. Näin hän saa tehtyä isollekin perheelle ruokaa moneksi päiväksi.
– Jos jää jotain, olen tehnyt seuraavan päivän ruoan siitä.
Joskus käy niin, että hän suunnittelee kolmen päivän ruoat ja huomaakin kaupan tuotteessa ale-lapun ja ostaa ruoan. Sitten hän muuttaa ruokasuunnitelmiaan.
Venäläinen kertoo lisäksi suosivansa jossain määrin kauden vihanneksia.
– Esimerkiksi mandariineja ostan talviaikaan ja nyt tulee syötyä tankoparsaa.
– Kun osa ateriasta tulee salaatista tai kasviksista, ei mene niin hirveästi pääruokaa. Pyrin siihen, että olisi monta päivää riittäviä laatikoita ja keittoja.
Venäläisen esimerkkiruoka, lihaperunalaatikko:
- Noin 1,55 euroa perunoihin
- Noin 5,6 euroa lihasuikaleisiin
- Noin 1 euro porkkanoihin
- Noin 0,10 euroa lihaliemeen
- Lisukkeena tankoparsaa (noin 3 euroa/500 g) tai perusvihersalaattia (kurkku, salaatti, tomaatti, paprika) noin 4–5 euroa
Einekset ovat jääneet pois.
– Kun on jäänyt turhia ostoksia pois, on keskittynyt itse säännölliseen ruokailuun. Myöskään turhaa leivän napostelua ei enää ole. Yritän jatkaa samalla linjalla.
Riikka-Johanna Pohjola: "Ruokaa riittää yllättävillekin vieraille"
Seinäjoella asuvan Riikka-Johanna Pohjolan, 29, perheeseen kuuluu kolme lasta, mies ja kaksi koiraa. Pohjola on ammatiltaan kokki.
Hän kertoo, ettei suostu pihtailemaan ruoan määrässä, mutta ostaa vain sen, mitä tarvitsee. Pohjola on huomannut, että pystyy valinnoillaan säästämään noin parisataa euroa kuukaudessa. Perheellä menee kuukaudessa ruokaan 400–500 euroa.
– Sitä pitää olla tarpeeksi, mutta ei liikaa. Ruokaa tehdään niin, että se riittää yllättävillekin vieraille.
Pohjola käy kerran viikossa kaupassa tekemässä isot ostokset ja pari kertaa viikossa lähikaupassa pienempiä ostoksia.
Pohjolalle sekä ostos- että ruokalistan suunnittelu on kaiken a ja o. Jos kaupassa on ale-lapulla varustettuja tuotteita, hän saattaa ostaa niitä ja laittaa pakastimeen.
– Se vaatii niskasta kiinni pitämistä. Olen myös kaivanut vanhoja vuoden takaisia ruokalistoja esiin, jos olen kaivannut ideoita siihen, mitä söisin seuraavaksi.
Koska Pohjola tekee itse kaiken ruoan ja ruokaa on määrällisesti paljon, lapset ovat joskus sanoneet kyllästyneensä syömään samaa ruokaa neljä päivää.
– Teen usein ruokaa kuin armeijalle. Laitan ylijäävän ruoan pakkaseen.
Punaisen lihan, kalan, marjojen ja kasvisten lisäksi Pohjolan perhe syö täysjyväviljoja. Karkkipäivä on kerran viikossa ja herkkuja ja jälkiruokaa ei syödä arkisin.
– Kun esimerkiksi juhannukseksi ostetaan vähän löysemmällä kädellä herkkuja, niin sen euromäärän huomaa kyllä loppulaskussa.
Pohjola ei ole huomannut, että kesäaikaan tulisi ostettua liikaa esimerkiksi grillausruokia, vaikka heillä grillataankin joka viikonloppu.
Pohjola suosii laatikko- ja keittoruokia. Ruoat ovat niitä, mitä lapset tykkäävät syödä koulussa ja päiväkodissa.
– On turha tarjota ruokaa, mitä lapset eivät halua syödä. Perinteinen makaronilaatikko, spagettikastike, kalakeitto tai esimerkiksi nakit ja muusi ovat hyviä.
Pohjola kertoo katsovansa tuotteen hinnan sijaan kilo- ja litrahintoja.
– Kun esimerkiksi lihan kilohinta on halvempi 800 gramman kuin 400 gramman pakkauksessa, ylijäävän 400 grammaa voi pakastaa.
Pohjolalla on keittiössään satokausikalenteri. Hän katsoo joka päivä listaa. Pakastemarjoja Pohjola ostaa, kun kesän marjat on keväällä syöty, eikä uusi sato ole vielä kypsä.
Pohjola on tutustunut myös hävikkiruokapalveluihin.
– Silläkin säästää sievoisen summan, kun nälkäisenä työpäivän jälkeen ei menekään kauppaan heräteostoksille, vaan hakee valmiin boksin.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Säästätkö ruokalaskussasi? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella kello 21 asti.
Lue myös:
Hävikkiruoka kasvattaa ruokalaskua 500 eurolla vuodessa – millaista apua kiertotalous voisi tarjota?
