Heinäkuisena aamuna lahtelaisen rautakaupan noutopihalla käy vilinä. Mökkiläiset hamstraavat lautatavaraa ja ammattirakentajan tilaamaa puutavarakuormaa lastataan trukilla kuorma-autoon.
Kesä on rautakaupassa vilkasta aikaa, kun remontoijat ja uutta rakentavat koettavat hyödyntää lämpimän vuodenajan mahdollisimman tehokkaasti. Kauppa onkin käynyt alkuvuonna hieman vilkkaammin kuin vuosi sitten.
Lahden Holmassa sijaitseva kauppa on kaupungin tuoreimpia rautakauppoja. Se on ollut toiminnassa nyt runsaat kolme vuotta. Kauppiaalla on pitkä yrittäjäkokemus, mutta uuden kaupan perustaminen ei ole helppoa. Varsinkaan kun samalla paikkakunnalla on toinenkin saman ketjun myymälä. Työ on kuitenkin onnistunut, sillä myymälä palkittiin viime vuonna ketjunsa parhaana.
– Uuden liikkeen avaamisessa on omat haasteensa, eikä mikään tule ilmaiseksi. Työ vaatii hyvän strategian, suunnitelmat siitä mitä tehdään. Ja tietysti hyvän porukan tekemään, listaa Lahden Holmassa sijaitsevan K-Raudan kauppias Kimmo Tirkkonen.
Sementtiin valetut markkina-asemat
Rautakaupan markkinatilanne on melko vakiintunut, eikä kakusta ole helppoa saada isompaa siivua. Runsas viikko sitten Osuuskauppa Hämeenmaa ilmoitti myyvänsä tappiollisen Lahden Kodin Terran kansainväliselle Bauhaus-ketjulle. Osuuskauppa ei tahdo eritellä syitä, miksi myymälä oli tappiollinen.
Koko maassa S-ryhmän rautakaupat ovat saavuttaneet vajaan kymmenen prosentin markkinaosuuden, edellään muun muassa Stark-ketju ja Keskon rautakaupat. Yksi syy voi löytyä siitä, että S-ryhmä tavoittelee yksityiskuluttajia, kun kilpailijat havittelevat myös ammattirakentajia.
– Alalla on tapahtunut myös keskittymistä. Kivijalkakauppojen määrä on trendinomaisesti ollut pienessä laskussa muutaman vuoden ajan. Kaupungistuminen näkyy myös rautakaupassa, eli pieniltä paikkakunnilta, joissa ostovoima vähenee, suljetaan kauppoja, sanoo Rakennus- ja Sisustustarvikekauppa ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala.
Huolia ja toiveikkuutta
Alkuvuonna rautakauppa on ollut pienessä, puolentoista prosentin kasvussa. Suurin markkinaosuus on K-ryhmällä, yli neljäkymmentä prosenttia. Kansainväliset ketjut eivät takavuosien tapaan himoa Suomen markkinoille, koska venäläisten ostosmatkailun vähentynyt.
Vaikka rakentaminen on alkanut hiipua, uskoo rautakauppa tulevaan. Uskoa vahvistaa se, että korjausrakentamiseen vapautuu paremmin työvoimaa, kun uudisrakentaminen vähenee. Toisaalta alan ylle luo varjoja kaavailut kotitalousvähennyksen leikkaamisesta.
– Uskon, että loppuvuonna kauppa päätyy hieman plussalle. Ensi vuodelle uskoa tuo se, että moneen kiinteistöön on tulossa jätevesiremontteja, Liuksiala summaa.