Yhdeksältä aamulla osa päiväkodin lapsista on ehtinyt jo pihalle, keinut ovat kovassa käytössä ja hiekkalapiot viuhuvat hiekkakakkuleipomossa. Sisällä päiväkodissa Tammi-ryhmässä on levitetty temppurata keskelle käytävää. Tunnelma on iloinen ja hyväntuulinen.
On syyslomaviikko. Lapsia on normaalia vähemmän päivähoidossa, eikä eskarilaisillakaan ole opiskelua.
Miska Hyytiäinen kiipeää tikapuita pitkin nopeasti kuin kärppä ylimmälle askelmalle. Samassa hän on jo liukumassa penkkiä pitkin alas ja haluaa näyttää miten mahalaudalla mennään.
– Otat ensin tällä tavalla vauhtia ja sitten heittäydyt tämän päälle ja annat mennä, selittää Miska innoissaan.
Ekholmintien päiväkodissa Kouvolan Kuusankoskella lapset saavat temmeltää ja riemuita sydämensä kyllyydestä. Sisällä saa juosta ja päiväkodin mukaan se on joskus jopa toivottavaakin.
Minni Nevasaari haluaa esitellä trampoliinia ja pomppaa saman tien hyppimään kuin kenguru.
– Ensin pompitaan tässä ja sitten loikataan toiseen trampoliiniin ja lopulta loikataan tuonne tyynyille, selittää Minni.
Kun lapset lähtevät pukemaan, niin eteiseen voi loikkia aitojen yli tai ilmapalloja kurkotellen.
Euroopan laajuista tunnustusta
Ekholmintien päiväkoti tavoitteli Euroopan parhaan kasvatus- ja opetusalan liikuttajan titteliä Unkarin Budapestissä reilu viikko sitten. Suomesta mukaan oli valittu kolme hakijaa, jotka kaikki oli aiemmin palkittu Ilo kasvaa liikkuen -tunnustuspalkinnolla.
#BeActive Education -palkinnosta kilpaili yli 60 tahoa eri puolilta Eurooppaa. Voittajaksi valittiin Viron liikkuva koulu -hanke.
Ekholmintien päiväkoti sai 2 500 euron tunnustuksen pitkäjänteisestä työstään lasten liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi.
– Rahalla ostetaan lisää liikkumisvälineitä lapsille, sanoo Ekholmintien päiväkodin varhaiskasvatusyksikön johtaja Tarja Hairo.
Kolme tuntia liikkumista päivässä
Valtakunnallisen liikuntasuosituksen mukaan alle kouluikäisen lapsen fyysinen aktiivisuus pitäisi olla vähintään kolme tuntia liikuntaa vuorokaudessa.
Liikkuminen voi koostua pitkin päivää tapahtuvista pienistä pätkistä. Vauhdikasta liikuntaa pitäisi olla päivän aikana yhteensä vähintään yksi tunti.
– Se voi olla hippaa, kiipeilyä, trampoliinihyppelyä, uintia, hiihtoa tai muuta missä hengästyy, kertoo lasten liikuntakasvatuksen dosentti, yliopistotutkija Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.
Reilut kaksi tuntia pitäisi olla reipasta ulkoilua, esimerkiksi metsäretkeilyä, polkupyöräilyä tai luistelua.
– Se voi olla myös kevyempää liikuntaa, joka kehittää esimerkiksi tasapainoa, kuten kävelyä, pallonheittoa ja keinumista. Liikuntaa, jossa opetellaan hallitsemaan omaa kehoa. Kevyttä liikuntaa voi tehdä myös sisällä, kertoo Sääkslahti.
Päiväkotien liikuntasuositusten täyttymisestä ei ole vielä tutkittua tietoa. Sääkslahden mukaan kuitenkin sellaiset päiväkodit, jossa ulkoillaan vähintään kahdesti päivässä, lapsilla on myös mahdollisuus saavuttaa asetetut liikuntatavoitteet.
– Ulkona lapsella on enemmän tilaa leikkiä ja siellä on enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi juoksu- ja hippaleikkeihin.
Päiväkodit ovat hyvin erilaisia ja esimerkiksi päiväkotien piha-alueet voivat olla hyvinkin pieniä, mikä rajoittaa lasten liikkumista. Myös suurissa päiväkodeissa on usein jouduttu rajaamaan leikkialueita.
– Optimaalinen tilanne on, että myös päiväkodin sisällä kaikenlaiset siirtymät tehdään liikkuen vaikka puolapuita kiiveten tai ruutua hyppien, kertoo Sääkslahti.
Sääkslahden mukaan lapsi joka saa liikkua monipuolisesti ja paljon, oppii samalla myös hallitsemaan ja tuntemaan kehonsa paremmin.
– Liikkumalla lapsi oppii tuntemaan omat rajansa, mitä osaa ja mitä ei. Monipuolisella liikkumisella tulee myös vähemmän oman taitotasonsa yliarviointeja. Se pienentää myös tapaturmariskiä, sanoo lasten liikuntakasvatuksen dosentti Arja Sääkslahti.
Liikuntaa lisätty pienin askelin
Ekholmintien päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Lapsia on noin sata seitsemässä eri ryhmässä.
Päiväkodissa on tietoisesti pyritty vähentämään tilanteita, jossa lapset joutuisivat istumaan. Siellä on tehty jo vuosia pitkäjänteistä työtä lasten liikkumisen eteen.
Varhaiskasvatuksen opettaja Sanna Rantoja-Hämäläisen mukaan mitään hokkuspokkustemppuja ei ole tehty, vaan liikkumisen lisäämiseksi on edetty pienin askelin.
– Moni ryhmä aloittaa aamun tanssilla tai aamujumpalla. Olemme ulkona useita kertoja päivässä ja käymme retkillä lähimetsässä, kertoo Rantoja-Hämäläinen.
Päiväkodissa tehdään myös liikunnan vuosisuunnitelma, jonka mukaan lapset liikkuvat viikoittain lähialuella sekä erilaisilla temppuradoilla sisällä ja ulkona.
Päiväkodissa tehdään yhteistyötä myös paikallisten urheiluseurojen kanssa.
– Esimerkiksi urheiluseura Sudet on lahjoittanut salibandymailoja ja suojalaseja päiväkodille. Lisäksi seura on käynyt vetämässä ohjattuja salibandy- ja jalkapallotunteja lapsille, kertoo varhaiskasvatusyksikön johtaja Tarja Hairo.
Päiväunikäytännöt uusiksi
Päiväkodissa on myös muutettu päiväunikäytäntöjä. Lounaan jälkeen kaikki lapset pitävät lepohetken ja nukkuvat tarvitessaan.
– Ne lapset joille riittää lepo sadun jälkeen pääsevät ulos liikkumaan kello 13–14 välisenä aikana. Alle kolmevuotiaat tietysti nukkuvat päiväunet, tarkentaa Hairo.
Lasten liikunnan määrää on saatu lisättyä huomattavasti uudistuksen myötä. Vuoropäiväkotina ulkoilua on myös päivällisen eli kello 17 jälkeen.
Henkilökunta voi jakaa lapsia pienempii ryhmiin ja lähteä vaikka muutaman lapsen kanssa ulos vaikka taskulamppujen kanssa.
– Mikä on lapsesta kivempaa näin pimeän aikaan, kun taskulamppu, heijastinliivit ja leikkiä pihalla vaikka piilosta, kuvailee Hairo.
Liikunnan lisääminen päiväkodissa ei ole lisännyt henkilökunnan tarvetta.
– Me olemme etukäteen suunnitelleet, mikä ryhmä vastaa ulkoliikunnasta ja ulkoliikuttajat järjestävät, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia liikkumistehtäviä lapsille.
Vanhemmat luottavat kasvattajiin
Vaikka päiväkodissa temmelletään, juostaan ja liikutaan reippaasti, niin tapaturmia sattuu harvoin.
– Meidän mielestämme on tärkeää, että lapsi saa liikkua ja hän tietää omat rajansa. Me tunnemme lapset ja tiedämme, kenen voi antaa kiivetä katon rajaan asti.
Hairon mukaan vanhemmat luottavat heihin kasvattajina ja yhteistyö sujuu hyvin.
– Totta kai meillä on koko ajan aikuisia myös seuraamassa tilanteita.
Päiväkodissa on jo huomattu lisäliikunnan hyödyt.
– Kun lapsi liikkuu, touhuaa ja leikkii, niin emootiot ovat positiivisia. Ennen kaikkea se näkyy siinä ilossa, riemussa ja tekemisen meiningissä, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Sanna Rantoja-Hämäläinen.
Parhaimmillaan lasten riemu tarttuu myös kasvattajiin.
