Quantcast
Channel: Yle Uutiset | kotimaa | Tuoreimmat uutiset
Viewing all articles
Browse latest Browse all 127725

Rajakivestä löydettiin "hymiö", joka voi olla 300 vuotta vanha ruotsalaisvitsi – Uudenkaupungin rauhan raja näkyy vielä monin paikoin maastossa

$
0
0

300 vuotta vanhassa rajakivessä pitäisi näkyä pelkästään Ruotsin kruunu. Kruunun sisällä kuitenkin töllistelee kahdesta ympyrästä ja viivasta tehty yksinkertainen naama.

Nykyaikaiselle katsojalle naama näyttää hymiöltä.

Kyse on vuonna 1771 solmitun Uudenkaupungin rauhan rajakivestä Lappeenrannan Konnussa Nuijamaalla. Konnun rajakivi sijaitsee noin kilometrin päässä nykyisestä itärajasta.

– Siihen on huumorimielessä pistetty silmät ja suu, paikallishistorian harrastaja Seppo Ravantti arvelee.

Lappeenrannan Konnussa 1722 merkitty Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Kiveen on hakattu Ruotsin kruunun alle F-kirjain, vieressä venäläisiä tarkoittava risti jonka alla venäjäksi
Vuoden 1772 rajakiven Ruotsin kruunun alle on kaiverettu naama.Mikko Savolainen / Yle

Mysteeri, johon tuskin löytyy vastausta

Venäläisiin tekijöihin viittaa ainakin se, että rajakiven venäläisiin merkintöihin ei ole tehty lisäyksiä. Ruotsin kruunun ja sen alla olevan Ruotsin Fredrik-kuninkaaseen viittaavan F-merkinnän vieressä on Venäjän symboli, risti, ja sen alla kyrillisillä kirjaimilla sana Grai eli raja.

Ovatko venäläiset tehneet pilaa ruotsalaisista jo 300 vuotta sitten vai onko kyseessä myöhemmin jonkun muun toimesta tehty käytännön pila? Asiaa on pohtinut myös sanomalehti Etelä-Saimaa jutussaan.

Tähän kysymykseen ei luultavasti koskaan saada vastausta.

– Se antaa oman sävynsä tähän rajamerkkiin. Voihan se olla alkuperäiseltäkin ajalta vuodelta 1722, kun raja tänne merkittiin, Ravantti pohtii.

Kartta Kaakkois-Suomessa kulkeneista Uudenkaupungin rauhan ja Pähkinäsaaren rauhan rajoista.
Uudenkaupungin rauha vuonna 1771 siirsi rajan kaukaa idästä suunnilleen nykyiselle paikalleen. Ilkka Kemppinen / Yle

Uusi raja jakoi kirkonkin kahtia

Lappeenrannan Konnun rajakivi on yksi monista Uudenkaupungin rauhan rajamerkinnöistä, joita voi edelleen löytää itärajalta.

Uusi raja 300 vuotta sitten merkitsi radikaalia muutosta nykyisen Kaakkois-Suomen alueella Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Raja siirtyi tuolloin kaukaa idästä suunnilleen nykyiselle paikalleen. Alueen keskuskaupunki Viipuri menetettiin ja Kaakkois-Suomea alettiin linnoittaa.

Erityisesti Kymenlaakson Virolahdella Suomenlahden rannalla uusi raja merkitsi suurta muutosta, koska pitäjän alue jaettiin käytännössä kahtia Venäjän ja Ruotsin välillä.

Rajasopimuksessa oli määritelty, että raja kulkee Virolahden kautta. Venäläiset tulkitsivat tätä niin, että rajan pitää kulkea keskeltä kirkonkylää. Paikallishistorian harrastajan Heikki Arpiainen arvelee , että kirkkokin jaettiin Venäjän ja Ruotsin välillä.

– Siinä oli sellainen tulkintaerimielisyys, että mitä se Virolahti merkitsee. Venäläinen osapuoli katsoi, että se tarkoittaa kirkkoa ja rajan pitää kulkea sen kirkon kautta, Heikki Arpiainen kertoo.

Pohja nykyiselle rajalle

Vuonna 1771 solmittu Uudenkaupungin rauha päätti Ruotsin suurvalta-ajan ja toi Ruotsin itärajan kaukaa idästä Suomenlahden pohjukan takaa suunnilleen nykyiselle paikalleen.

Vanha raja tuli uudelleen ajankohtaiseksi 81 vuotta sitten Talvisodan jälkeen, kun uutta rajaa vedettiin jälleen Suomen ja Neuvostoliiton välille. Venäläisten vaatimuksesta uuden rajan pohjaksi otettiin tuolloin juuri Uudenkaupungin rauhan raja, jota kutsutaan myös Pietari Suuren rajaksi.

Tuolloin sovittu rajalinja jäi tietyin muutoksin voimaan myös jatkosodan jälkeen.

vanhempi rajavartija Ossi Manninen
Nykyinen itäraja on suunnilleen samalla kohdalla kuin Uudenkaupungin rauhan raja.Kalle Schönberg/Yle

Kaakkois-Suomessa suuri osa Uudenkaupungin rauhan rajasta kulkee aivan nykyisen itärajan rajan tuntumassa Suomen puolella.

Pohjoisempana osa vanhasta rajasta on Venäjän puolella.

– Etelä-Karjalan alueella rajamerkkejä on kymmenkunta. Samoin Kymenlaakson Virolahden alueella, jossa ne ovat vielä helpommin saavutettavissa, Seppo Ravantti kertoo.

Kaakkois-Suomi muuttui raja-alueeksi

Uudenkaupungin rauha muutti Kaakkois-Suomen alueen eli nykyisen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kertaheitolla raja-alueeksi. Erityisen suuri menetys oli se, että alueen keskuskaupunki ja taloudellinen veturi Viipuri menetettiin Venäjälle.

Toisaalta rauha oli hyödyllinen, koska se päätti Suomelle erittäin tuhoisaksi muodostuneen Suuren Pohjan sodan eli Isovihan. Sodan aikana Suomi oli ollut pitkään Venäjän miehittämä ja venäläisjoukot olivat tuhonneet maata laajalti.

Lue lisää: 300 vuotta sitten Pohjanmaalla tehtiin hirmutöitä, joista nyt tuomittaisiin kansanmurhana – "Raaimmista verilöylyistä jäivät todistamaan vain ruumiskasat"

Rauhan myötä Kaakkois-Suomessa päästiin vihdoin uudelleenrakentamaan maata. Kaakkois-Suomessa tämä merkitsi suuria linnoitustöitä, koska uusi raja piti turvata Venäjää vastaan.

Haminan linnoitus
Haminaa ryhdyttiin linnoittamaan Uudenkaupungin rauhan jälkeen.Antti-Jussi Korhonen

Lappeenrannassa ja Haminassa olevat suuret linnoitukset ovatkin saaneet alkunsa juuri tältä aikakaudelta. Myöhemmin Venäjä jatkoi linnoitustöitä alueella, kun raja siirtyi Turun rauhassa vuonna 1743 jälleen lännemmäksi Kymijoki-linjalle ja koko Kaakkois-Suomi jäi Venäjän haltuun.

Suomea saapui Venäjältä lopulta linnoittamaan kuuluisa venäläinen sotapäällikkö Aleksandr Suvorov.

Generalissimus Aleksandr Suvorov
Kenraali Aleksandr Suvorov rakensi Kaakkois-Suomeen kolmiportaisen linnoitusjärjestelmän 1700-luvun lopulla. Museovirasto

Lue lisää: Kuuluisa venäläinen sotapäällikkö rakensi yli 200 vuotta sitten valtavan linnoitusketjun Suomeen – käyttöä sille löytyi vasta nyt

Linnavuorella kohtasivat kaksi rajaa

Pohjoisempana Etelä-Karjalan Rautjärven kunnan Linnavuorella kohtaavat kaksi rajaa. Toinen on jo vuonna 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauhan raja ja toinen vuoden 1771 Uudenkaupungin rauhan raja. Vuoren huipulta avautuvat huimat näkymät.

Paikka on mielenkiintoinen myös sen vuoksi, että perimätiedon mukaan Suuren Pohjan sodan aikana paikalliset ihmiset piileskelivät vuoren juurella sijaitsevassa luolassa ja kätkivät kalleuksiaan sen lähistölle.

Torsansalon Pirunkirkko, pimeä luola kalliossa.
Mikko Savolainen / Yle

Parikkala jäi Venäjän puolelle

Kaikin osin nykyinen itäraja ei kuitenkaan noudata Uudenkaupungin rauhan rajaa. Esimerkiksi Etelä-Karjalan pohjoisosassa Parikkalan kunnan alue jäi rajanvedossa pääosin Venäjän puolelle.

Koitsanlahden hovi Parikkalassa.
Koitsanlahden hovi Parikkalassa joutui venäläisten halutuun vuoden 1721-rauhassa. Nykyinen päärakennus on 1800-luvulta. Mikko Savolainen / Yle

Parikkala onkin ainoa paikka Suomessa, joka jäi Uudenkaupungin rauhassa Venäjän puolelle, mutta on nykyään osa Suomea.

Venäjän valta Parikkalassa ja muilla entisillä Ruotsin alueilla merkitsi suurta muutosta erityisesti maaseudulla, jossa talonpojat joutuivat pitkälti maaorjan asemaan.

Koitsanlahden hovin pihalla Parikkalassa muistomerkki:
Muistomerkki talonpojille, jotka joutuivat tekemään yli sadan vuoden ajan pakkotyötä Koitsanlahden hovin isännille. Mikko Savolainen / Yle

Tämä herätti kapinamielialaa Parikkalassa. Esimerkiksi suuren kartanon Koitsanlahden hovin omistaja venäläinen kreivi Mihail Vorontsov joutui lopulta luovuttamaan tiluksensa Venäjän keisarinnalle vuonna 1793 suomalaisten talonpoikien noustua kapinaan.

Hovin päärakennus on nykyään yksityinen museo.

Kreivi Michael Vorontsovin muotokuva Koitsanlahden hovissa Parikkalassa.
Kreivi Mihail Vorotsov joutui luopumaan tiluksistaan talonpoikien kapinan jälkeen. Mikko Savolainen / Yle

Viewing all articles
Browse latest Browse all 127725

Trending Articles



<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>