– Chewy (sitkeä), kuvailee Amy Truong muovisen kupin pohjalla olevia tapiokahelmiä.
Tapiokavihanneksesta valmistetut pallurat eli bobahelmet ovat taiwanilaisen kuplateen tärkein ainesosa. Sitkeiden helmien valmistaminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä työvaiheita on monta ja valmistuksessa menee noin 1,5–2 tuntia.
– Se ei tunnu työläältä, koska olemme niin ylpeitä tuotteistamme, että haluamme valmistaa ne mahdollisimman hyvin, Truong kertoo.
Truong ja hänen miehensä Thinh Truong avasivat aasialaisen kahvilan Lappeenrannan keskustaan kuukausi sitten. Yrityksen perustaminen oli molemmille täysin vierasta.
– Yrittäjyys on antanut mahdolllisuuden astua mukavuusalueeni ulkopuolelle ja tehdä asioita, joista nautin, vaikka en kaikkea osaakaan, Thinh Truong selittää.
Vietnamilainen yrittäjäpariskunta tapasi toisensa opiskellessaan Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa.
Truongit eivät suinkaan ole ainoita vietnamilaislähtöisiä nuoria, jotka ovat suunnanneet opiskelemaan juuri Lappenrantaan. LAB-ammattikorkeakoulun kansainvälisistä opiskelijoista suurin osa on vietnamilaisia.
Opiskelijoiden myötä Lappeenrantaan on syntynyt vahva vietnamilaisten yhteisö.
Hyvä maine
Tällä hetkellä Lappeenrannan kampuksella opiskelee noin 120 vietnamilaista opiskelijaa. Suurin osa heistä opiskelee liiketalouden yksikössä hotelli- ja matkailualaa tai kansainvälistä kaupankäyntiä.
Yksi isoimmista syistä vietnamilaisten suureen määrään Lappeenrannassa on positiivisen puskaradion voima.
–Suomella ja LABilla on todella hyvä maine Vietnamissa. Tänne tullaan, koska puskaradio kertoo, että meillä on hyvää koulutusta, upea luonto ja hyvät opettajat, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön johtaja Milla Laisi-Wessman.
Laisi-Wessmanin mukaan vietnamilaiseen kulttuuriin kuuluu yhteisöllisyys ja tapa jakaa asioita sukulaisten ja ystävien kesken.
Vietnamilaisia opiskelijoita on myös houkuteltu Lappeenrantaan markkinointimatkoilla, joissa korkeakoulun henkilökunta tapaa opiskelijoita ja heidän vanhempiaan paikan päällä kohdemaassa.
– Henkilökohtaiset suhteet ovat Vietnamissa erittäin tärkeitä. Jo se, kun vanhemmat tapaavat lyhyesti meidän edustajiamme, luo henkilökohtaisen suhteen heille.
Laisi-Wessmanin mukaan vanhempia ja nuoria kiinnostaa kovasti tietää lisää opettajista ja mitä koululla konkreettisesti voi opiskella. Hän on itse käynyt noin viidellä markkinointimatkalla Vietnamissa.
Nyt matkat ovat koronapandemian takia jäissä, mutta niitä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa.
– Matkat ovat olleet onnistuneita ja koen ne erittäin tärkeiksi yhtiön tasolla sekä henkilökohtaisesti. Vanhempien kanssa on ollut oikein mukavia kohtaamisia, kun heitä on sattumalta tavannut kampuksella jälkeenpäin.
Suomalainen talvi yllätti
Myös Amy Truong päätyi Suomeen osaksi tutun suosituksen kautta.
– Suomalaisen koulutuksen laatu on hyvin tunnettu Vietnamissa. Moni Suomessa opiskeleva vietnamilainen mainostaa koulutusta sosiaalisessa mediassa. Näin Instagramissa vanhemman opiskelijakaverini kertovan elämästään Suomessa, joten tiesin entuudestaan jotakin maasta, Amy kertoo.
Alunperin hän aikoi lähteä opiskelemaan muualle, mutta kun hän sai tietää tulleensa hyväksytyksi myös Suomeen, mieli muuttui.
– Uskon suomalaiseen koulutukseen ja vuonna 2015 ei tarvinnut vielä maksaa lukuvuosimaksua. Päätin uskaltaa kokeilla.
Tuohon aikaan 17-vuotias Amy asui vielä vanhemmillaan, joten muutto omilleen vieraaseen maahan, jonka kieltä hän ei osannut, jännitti.
– Ihmiset ovat täällä erittäin ystävällisiä. Muistan, kuinka ensimmäisenä päivänä eräs mies auttoi minua ja ystävääni kantamaan matkalaukkumme opiskelija-asuntoomme.
Ainoastaan Suomen kylmä ja pimeä talvi yllätti Amyn.
– Se oli niin erilaista kuin trooppinen ilmasto, mihin olin tottunut!
Amyn sopeutumista helpotti suuresti Lappeenrannan vahva vietnamilainen yhteisö.
– Söimme yhdessä vietnamilaista ruokaa ja pelasimme lautapelejä. Kun sain lisää itsevarmuuttta, uskalsin tutustua myös muihin ihmisiin.
Lue seuraavaksi: