Kouvolassa on ruvettu ratkomaan lasten ja nuorten ilkivaltaongelmaa.
Kouvolassa on havaittu viime aikoina vahingontekoja eri puolilla kaupunkia. Poliisi on saanut ilmoituksia yläkouluikäisten pahoinpitelyistä ja vahingonteoista varsinkin Korian kaupunginosasta.
Kouvolan kaupunki järjesti maanantai-iltana Korialla tilaisuuden, jossa kyläläiset kokoontuivat miettimään ratkaisuja ongelmaan.
Osa kyläläisistä oli huolissaan siitä, mitä pitää tehdä tilanteissa, joihin tulisi puuttua, mutta ei uskalla.
Paikalla olleet poliisit neuvoivat, että jos omaisuutta tai henkeä uhataan, pitää soittaa hätänumeroon 112. Poliisit myös jakoivat tilaisuudessa käyntikorttejaan, jotta asukkaat voivat olla heihin yhteydessä silloin, jos tilanne ei ole akuutti.
Tilaisuudessa oli paikalla 18 osanottajaa. Listasimme alle toimenpiteet, joilla ilkivalta halutaan nyt saada kuriin.
1. Höntsäliikunta
Nuoriso-ohjaaja Hanna Vilkin mukaan tilaisuudessa keskusteltiin paljon siitä, että nuorten liikuntaharrastukset ovat nykyään hyvin tavoitteellisia.
– Olisi suotavaa, että olisi sellaista liikuntaa, johon ei tarvitsisi niin sitoutua eikä se olisi niin tavoitteellista.
Ryhmä päätyi siihen, että nuoriso-ohjaajat pitävät paikallisten järjestöjen kanssa aiheesta palaverin.
– Järjestöpalaverissa tuumitaan, mitä harrastusmahdollisuuksia nuorille voitaisiin järjestää, Hanna Vilkki sanoo.
Tavoitteena on löytää eri järjestöjen kautta vapaaehtoisia ohjaajien avuksi tai ohjaajiksi lasten ja nuorten harrastuksissa. Vastaavia järjestöpalavereja on järjestetty aiemminkin ennen korona-aikaa ja kokoontumisrajoituksia.
2. Valvontarinki
Kun nuorisotilat olivat kiinni pahimman koronatilanteen aikana, Kouvolan nuoriso-ohjaajat kiersivät kylillä nuorten parissa.
– Nyt kun nuokkarit ovat auki, jalkautumiselle ei oikein jää aikaa, Hanna Vilkki sanoo.
Huoltajat ehdottivat, että joukko vapaaehtoisia lähtisi mukaan kiertämään kylää. Vapaaehtoisten mukaan voisi lähteä yksi nuoriso-ohjaaja. Näin vastuuta saataisiin jaettua.
– Toivotaan, että nuoriso-ohjaajan kanssa lähteminen kynnys voisi olla matalampi.
Vilkki jakoi tilaisuudessa sähköpostiosoitteen, johon halukkaat voivat ilmoittautua. Vielä hän ei ole saanut yhtäkään viestiä. Seuraavaksi Hanna Vilkki lähettää aiheesta muistutusviestin Wilmaan sekä alueen erilaisiin sosiaalisen median kanaviin.
Nuoriso-ohjaaja Hanna Vilkki sanoo, että jalkautumiset ovat tärkeitä varsinkin tässä akuutissa tilanteessa.
– Jos tilanne rauhoittuu, voidaan miettiä, tarvitseeko enää jalkautua.
Kokeneet rinkiläiset voisivat pyörittää toimintaa myöhemmin ominensa.
Vilkki muistuttaa, että ihmiset voisivat pyöriä nuorten suosimilla alueilla ihan vain iltalenkin varrella ilman varsinaista rinkiä.
– Sekin rauhoittaa tilannetta tosi paljon, jos lähtee koiran, kaverin tai perheen kanssa lenkille. Ei siinä tarvitse mihinkään puuttua, vaan kävelisi vain koulun pihan tai rautatieaseman kautta.
3. Lastensuojeluilmoitus
Ilkivaltaa tekee vain pieni osa nuorista. Tilaisuudessa huoltajat kysyivät, miten voivat vaikuttaa asiaan.
Nuoriso-ohjaaja Hanna Vilkki kertoo, että yksi keino on lastensuojeluilmoitus. Sen voi tehdä kuka tahansa.
Vilkki muistuttaa, että ammattilaiset tekevät lastensuojeluilmoituksen omalla nimellään, mutta siviilihenkilö voi tehdä sen nimettömänä.
– Yhteinen nimittäjä on aina huoli nuoresta. Jos mielessä alkaa kaihertaa ja nuoresta herää huoli, siinä ei tarvitse enempää miettiä: silloin se on tehtävä, Hanna Vilkki sanoo.
Hän huomauttaa, että lastensuojeluilmoituksesta on vallalla ajatus, että se olisi sama asia kuin lasten huostaanotto.
– Näin asia ei ole. Se on täysin eri asia.
Kun lastensuojeluilmoitus on jätetty, viranomaiset selvittävät ensin tilanteen ja alkavat sitten miettiä keinoja, miten voisivat auttaa lasta ja perhettä.
– Huostaanotto on yleensä ihan vihoviimeinen asia, mitä tapahtuu. Se on yhteiskunnallekin niin kallista, että sitä ei todellakaan kovin kevein perustein tehdä, nuoriso-ohjaaja Hanna Vilkki sanoo.
Voit keskustella aiheesta 16.9.2021 kello 23 asti.
