Suomen ensimmäinen apinarokkotartunta varmistui eilen illalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
HUSin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan tartunta oli odotettavissa ja vain ajan kysymys.
– Todennäköistähän tämä oli, kun sen verran laajasti sitä nyt maailmalla esiintyy. Tämä tartunta on kuitenkin yksittäistapaus, enkä pitäisi tätä sen erikoisempana, Järvinen sanoo.
Tauti ei vaadi erityistä reagointia
Nyt diagnosoitu potilas kärsii kuumeesta ja ihorakkuloista, mutta on suhteellisen hyvässä kunnossa kotihoidossa. Hänen lähikontakteilleen on kerrottu asiasta. Uusia apinarokkoepäilyjä ei Suomessa tällä hetkellä ole.
Järvisen mukaan apinarokko ei muodosta uhkaa valtaväestölle. Hän ei koe, että asiaan tarvitsisi reagoida sen suuremmin.
– Tauti tarttuu kohtalaisen huonosti ja edellyttää pitkäaikaista hyvin läheistä kontaktia mieluiten limakalvojen kautta.
Tauti ei Järvisen mukaan vaadi erityisiä toimenpiteitä myöskään terveydenhuollossa. Henkilöstölle on tehty ohjeita siitä, miten ja missä tilanteissa tautia tulee epäillä.
Myös laboratoriodiagnostiikkaa on laitettu ennakoiden pystyyn.
Isorokkorokote suojaa apinarokolta
Isorokkorokotteen on nähty antavan hyvän suojan tartunnalta tai ainakin vakavammalta taudinmuodolta. Virukset ovat läheisiä, joten niissä on ristireagointia.
Järvinen muistuttaa, että näin ollen iso osa ennen vuotta 1970 syntyneestä väestöstä on todennäköisesti hyvässä suojassa aiemmin annettujen isorokkorokotteiden ansiosta.
Järvisen mukaan joissain tutkimuksissa on esitetty, että apinarokko voisi tarttua myös ihmiseltä eläimeen, kuten lemmikeihin.
– Tauti ei ilmeisesti ole tarkka isäntäelimen suhteen.
"Onnettomien yhteensattumien summa"
Poikkeuksellista tilanteessa on, että apinarokko ei ole aiemmin tarttunut ihmisiin. Järvisen mukaan tämän taustalla on useampien onnettomien yhteensattumien summa.
– Ihmisten käyttäytyminen synnyttää uusia leviämistapoja. Kun viruksille sattuu otollinen tilaisuus, se saattaa lähteä leviämään uusilla tavoilla.
Järvinen painottaa, että tauti ei vertaudu mitenkään koronaan tai vastaaviin vakaviin pandemioihin.
– Pelko siitä, että tästä tulisi laajempi uhkaava epidemia, on liioiteltua ja on varmaan syntynyt näistä koronaviruspandemian jälkitunnelmista, Järvinen sanoo.
Tauti on Järvisen mukaan myös itsestään rajoittuva, eli kun rakkulat rupeavat rupeutumaan, on tauti ohitse. Kerran sairastettuna ihminen saa todennäköisesti elinikäisen suojan tautia vastaan.
Kuumetta ja rakkuloita vakavampia oireita ei ole todettu. Järvisen mukaan isoin riski liittyy jälkioireisiin, kuten rakkuloiden tulehtumiseen.
– Tämänkin riski näissä olosuhteissa lienee aika pieni.
Myös HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoi perjantaina, että on hyvin pieni todennäköisyys, että tauti lähtisi leviämään Suomessa.
Apinarokko tarttuu pitkäkestoisessa lähikontaktissa
Nimestään huolimatta apinarokkoa esiintyy tavallisimmin jyrsijöillä. Järvisen mukaan tartunta ihmiseen voi liittyä esimerkiksi tilanteeseen, jossa on siivottu varastoa, jossa on runsaasti jyrsijöiden virtsaa.
STT:n tietojen mukaan tartunnat saaneet ihmiset ovat tavallisesti olleet tekemisissä villieläinten kanssa.
Ihmisestä toiseen apinarokko tarttuu hyvin läheisessä kontaktissa. Kontaktin pitää olla pitkäkestoista ja mielellään limakalvokontakti. Ihmisestä toiseen tarttuminen on edelleen hyvin harvinaista.
– Vaikuttaisi siltä, että apinarokko olisi saattanut tarttua myös sukupuoliyhteyden kautta, eli sillä olisi uusi tartuntareitti. Tämä on ehkä yksi selittäjä sille, minkä takia tauti on laajemmin päässyt leviämään, Järvinen sanoo.
Apinarokon oireisiin kuuluu kuume, päänsärky ja hengitystiealueen oireet. Tämän jälkeen kehittyy rakkuloita, joihin kasvaa vesikelloja. Rakkulat syntyvät aluksi kasvoihin ja lähtevät myöhemmin leviämään muihin elimistön osiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan taudin itämisaika on tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoa.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu muutaman viime viikon aikana useita kymmeniä apinarokkotapauksia. Pääosin tautia on havaittu Länsi- ja Keski-Afrikassa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5.2022 kello 23:een saakka.
Lue myös:
Johtajaylilääkäri: Pirkanmaalla valmistellaan toimenpiteitä apinarokon diagnosoimiseksi
Apinarokkoon varaudutaan myös Keski-Suomessa – ensimmäinen tapaus ehkä Uudellamaalla