Palovaroitin tuli pakolliseksi suomalaisiin koteihin ja huoneistoihin yli 20 vuotta sitten, kun pelastustoimilaki astui voimaan. Vuoden 2009 helmikuusta alkaen uudisrakentamisessa asuntoihin on edellytetty sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia.
Nyt valmisteilla oleva lakimuutos vaatisi omistajaa sijoittamaan huoneistoihin tarvittavat palovaroittimet.
Uusiin asuntoihin varoittimet asennetaan jo rakennusvaiheessa. Asuntojen, majoitustilojen, hoitolaitosten, päivähoitolaitosten, päiväkotien ja muiden varhaiskasvatuksen tilojen sekä koulujen on oltava varustettu tarkoituksenmukaisella laitteistolla, joka varhaisessa vaiheessa ilmoittaa alkavasta palosta.
Suomalaisten pelastusasenteet 2017 -kyselytutkimuksen mukaan palovaroitinta pidetään erittäin tärkeänä ja palovaroitin löytyy jokaisesta kodista. Pelastustoimen onnettomuustilastot kertovat kuitenkin karua kieltä: useasta asunnosta puuttuvat toimivat palovaroittimet.
Pelastustoimen tilastoista selviää, että vuosina 2009–2018 asuinrakennusten tulipaloista keskimäärin 32 prosentissa asunnossa ei ollut palovaroitinta.
Toimimattomia palovaroittimia oli keskimäärin 16 prosentissa asunnoista. Kuolemaan johtaneissa tulipaloissa palovaroitin puuttui tai ei toiminut keskimäärin 39 prosentissa tulipaloista.
Pelastuslaitokset valvovat ja seuraavat palovaroitinvaatimusten toteutumista asuinrakennusten palotarkastuksilla ja paloturvallisuuden itsearviointilomakkeilla.
Esimerkiksi Kymenlaakson pelastuslaitoksen vuonna 2019 kokoamien tietojen mukaan omakotitaloista noin 85 prosentissa oli palovaroittimia vähimmäisvaatimuksen edellyttämä määrä, mutta 13 prosenttia palovaroittimista ei toiminut ja 21 prosenttia oli yli 10 vuotta vanhoja.
Palovaroittimen käyttöikä on enintään 10 vuotta ja pariston aina lyhyempi
Tukes on selvittänyt ikääntyneiden palovaroittimien toimintaa ja luotettavuutta. Selvitysten mukaan vanha palovaroitin ei toimi luotettavasti ja selvitysten tulokset tukevat tarvetta uusia palovaroittimet säännöllisesti.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hankkeessa selvitettiin, miten palovaroitinvaatimukset toteutuvat vuokrataloissa.
Palovaroittimet oli vuokrataloissa usein asennettu väärin, niitä ei ollut riittävästi tai ne puuttuivat kokonaan, varoittimet olivat liian vanhoja tai eivät muusta syystä toimineet. Vuokrataloissa, joissa palovaroittimista huolehti vuokranantaja esimerkiksi uusimalla varoittimet vuokralaisen vaihtuessa, palovaroittimissa oli puutteita 20 prosentissa asunnoista.
Niissä vuokrataloissa, joissa palovaroittimien hankinta ja kunnossapito oli asukkaan vastuulla, tilanne oli kehno. Puutteita oli 70 prosentissa asunnoista.
Nyt pelastuslakiin ollaan tekemässä muutosta, jossa palovaroittimen hankinta- ja kunnossapitovelvoite on tulossa rakennuksen omistajan vastuulle. Asukkaalle halutaan säätää velvoite ilmoittaa omistajalle, jos palovaroittimen paristo loppuu tai palovaroitin vikaantuu.
Nyt palovaroittimista huolehditaan heikosti
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) vanhempi asiantuntija Ilpo Leino sanoo, että lakiin valmisteltu muutos selkeyttää asunnon omistajan ja asukkaan rooleja, kun tiedetään kuka vastaa mistäkin asiasta.
Nyt palovaroittimien asentamiseen ja ylläpitoon liittyy epäselvyyksiä.
– Paristokäyttöisistä huolehtii huoneiston haltija ja jos on kiinteitä sähköverkkoon asennettuja palovaroittimia, niin niistä huolehtii rakennuksen omistaja tälläkin hetkellä. Muutoksen jälkeen kaikki huolenpitovastuu siirtyy omistajalle ja asukkaan tehtäväksi jää vain säännöllinen testaus ja mahdollisista vioista ilmoittaminen, Leino kertaa tulevaa muutosta.
Maallikolle saattaa jäädä epäselväksi, mitä tarkoittaa säännöllinen testaaminen. Ilpo Leino ei halua antaa esimerkiksi viikkomäärettä.
Muutoksen jälkeen kaikki huolenpitovastuu siirtyy omistajalle ja asukkaan tehtäväksi jää vain säännöllinen testaus. Ilpo Leino, vanhempi asiantuntija, SPEK
– Säännöllinen testaaminen tarkoittaa ainakin sitä, että kun on oltu pidempään pois kotoa, niin testataan. Muutoin sillä lailla, että vuoden mittaan sopivin välein koitetaan, että siitä palovaroittimesta kuuluu hälytysääni.
SPEK on tutkinut taloyhtiöitä, joissa palovaroittimista vastaa omistaja ja niitä, missä vastuu on asukkaalla. Jos vastuu huollosta ja ylläpidosta on asukkailla, niin Leinon mukaan toimivien palovaroittimien osuus oli huomattavasti pienempi.
– Voi olla, että kyseessä on vähän ajatus siitä, että kun sen on kerran sinne kattoon asentanut, niin se on niin yksinkertainen laite, ettei se tarvitse mitään säännöllistä huoltoa.
Asukas saattaa olla myös laiska testaamaan säännöllisesti laitteen toimivuutta. Käytännössä vuokralainen voi ottaa asentamansa palovaroittimen mukaansa, kun muuttaa pois.
Toimiva palovaroitin säästää rahaa ja vaivaa kerrostalopaloissa
Lakimuutos toisi lisää turvallisuutta kerrostaloasumiseen, sillä usein tulipalo aiheuttaa niissä melkoisia vahinkoja. Ei auta, jos omat palovaroittimet toimivat, jos naapuri laiminlyö paloturvallisuuden. Savu- ja vesivahingot levittäytyvät kerroksiin, irtaimistoa tuhoutuu ja pahimmassa tapauksessa edessä on kuukausia kestävä sijaisasuminen.
Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama arvioi, ettei monellakaan tule mieleen, minkälaiset seuraukset ja kustannukset kerrostalon tulipalosta koituu.
– Vaikka vahinko ei välttämättä ole vakuutuskorvausten takia suuri taloudellisesti, niin silti niistä aiheutuu aikamoinen haitta.
Valkaman mukaan on aika yllättävääkin, että moni ajattelee, ettei minun kodissani aiheudu tulipaloa, kun toimin huolellisesti.
– En polta kynttilöitä valvomatta tai muuta vastaavaa, mutta aikamoinen härdelli siitä saadaan aikaiseksi, kun naapurissa palaa, ja siellä palovaroitinta ei ole, Valkama kuvaa tilannetta.
Jatkossa vastuu palovaroittimista on taloyhtiöllä ei käytännössä isännöitsijä ja hallitus vastaavat siitä, että varoittimet on asianmukaisesti asennettu ja pidetään kunnossa. Nyt varoittimien toimintakunnosta aika iso vastuu on asukkaalla.
– Tilannetta ei valvo tällä hetkellä kollektiivisesti kukaan. Ehkä olennainen puute liittyy siihen, että sitä ei ole ollenkaan. On voinut olla 20 vuotta sama palovaroitin ilman, että on testattu, toimiiko se. Siihen asukkaan rooliin ehkä se isoin ongelma tällä hetkellä liittyy, Jenni Valkama sanoo.
Asunto-osakeyhtiöiden palovaroittimien omavalvonta vaihtelee yhtiöittäin. Lakimuutoksen myötä tähän toivotaan jämäkkyyttä.
– Yhtiöllä on velvollisuus ottaa se osaksi normaalia huoltotoimintaa ja ainakin määrävälein käydä tarkistamassa huoneistojen tilanne.
Niissä yhtiöissä, missä on ammatti-isännöitsijä, niin isännöitsijän aloitteesta asia täytyy käsitellä yhtiön hallituksessa ja tarvittaessa yhtiökokouksessa.
Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkaman mukaan taloyhtiön hallitukselta vaaditaan aktiivisuutta erityisesti pienemmissä yhtiöissä, missä ei ole ammatti-isännöitsijää tai on omatoimi-isännöitsijä.
Lue myös:
Onko katossasi vääränlainen palovaroitin? Tiedä tämä ostaessasi uutta
Pelastuslaitos joutui pelastamaan liikuntarajoitteisen ihmisen savuavasta talosta Ylihärmässä