– Ihan perus, että tytöt haluaa olla parhaita. Musta ainakin tuntuu, että kaikki tytöt yrittää saada parhaan keskiarvon stipendin ja osoittaa, että ovat hyviä, Helena Rauha kertoo.
Rauha on juuri lopettanut kahdeksannen luokan Seinäjoen lyseossa. Hänellä on paljon tarkkoja huomioita ja ajatuksia koulumenestyksen sukupuolittumisesta ja asenteista koulussa.
Rauha kokee, että pojilta odotetaan automaattisesti huonoa käytöstä ja tytöiltä odotetaan hyviä numeroita.
– Kyllä tytöillä on parempi koulumenestys kuin pojilla. Ja ihan selkeästi, Rauha kertoo oman koulunsa tilanteesta.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastot kertovat samasta ilmiöstä.
Peruskoulun päättötodistusten arvosanoissa tyttöjen keskiarvot ovat vähintään kahdeksan kaikkialla Suomessa. Poikien keskiarvo taas ei ylitä kahdeksaa missään maakunnassa.
Vastaavasti tytöt kirjoittavat vuosittain yli kaksinkertaisen määrän laudatureita poikiin verrattuna.
Vipusesta käy myös ilmi, että yli puolet korkeakouluista valmistuneista on naisia.
Sama ilmiö voidaan nähdä myös Suomen Pisa-tuloksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Pisa-tuloksissa vuonna 2018 tytöt saivat Suomessa 53 pistettä enemmän kuin pojat.
Muissa OECD-maissa keskimääräinen ero on 30 pistettä.
Suomessa sukupuolittuminen on merkittävä ilmiö
Tilastojen valossa tyttöjen ja naisten koulumenestys näyttää siis loistavalta.
Koulumenestyksestä huolimatta tytöt päätyvät kuitenkin todennäköisemmin matalapalkkaisiin töihin ja pojat johtajiksi.
Opetushallituksen opetusneuvos Satu Honkalan mukaan kyseessä on suomalainen tasa-arvo-ongelma.
– Meillä tyttöjen ja poikien väliset erot ovat aika suuret. Tämä on ongelmavyyhti, jota on pyritty korjaamaan jo vuosikaudet, Honkala sanoo.
Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Tytöt ovat pärjänneet paremmin koulussa jo vuosikaudet.
– Jos katsoo historiaa niin näin on ollut jo aikanaan oppikoulussa, Honkala kertoo.
Tyttöjen ja poikien koulumenestyksen erot ovat suuria muuallakin maailmassa, mutta Honkalan mukaan Suomessa ero on harvinaisen iso.
Ongelma ei myöskään Suomessa jää koulutustasolle, vaan myös ammattialat ovat jakautuneet miesten ja naisten aloihin.
– Vaikka odotuksia ei lausuttaisi ääneen, niin meillä ammatit on jakaantuneet miesten ja naisten ammatteihin, Honkala kertoo.
Hänen mukaansa nuoret katsovat mallia aikuisten maailmasta ja omaksuvat asenteita. Suomessa alat ovat jakautuneet vielä voimakkaammin kuin muissa Euroopan maissa.
Tytöt kokevat kovia paineita hyvästä menestyksestä
Tyttöjen menestykseen yhdistetään usein heihin kohdistuvat korkeat odotukset. Jo vuosia koulussa pärjäämistä on selitetty sillä, että he ovat kokeneet pakkoa menestyä.
– Minulla ainakin on kovat paineet pitää arvosanat hyvinä, Rauha sanoo.
Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Sirpa Lappalainen uskoo, että paineet koulussa myös heikentävät tyttöjen hyvinvointia. Tytöt voivat yleisesti koulussa huonommin kuin pojat.
Tyttöjen itselleen asettamat tavoitteet näkyvät joskus ahdistuneisuutena ja vähäisenä uskona omaan osaamiseen, joka on kuitenkin kansainvälisesti huipputasoa.
Myös Helena Rauha on kokenut, miten kovat paineet vaikuttavat hyvinvointiin.
– Minulla paineet koulusta ja ahdistus kulkevat käsi kädessä, Rauha kertoo.
Tyttöjen korkeat tulokset kuitenkin jäävät usein vähäiselle huomiolle.
Tutkimuksen mukaan Suomen erinomaisista tuloksista kirjoitetaan, mutta hehkutukseen ei liitetä suomalaisten tyttöjen maailmanmestaruutta ylpeyden aiheena, vaan se esitetään jossain määrin ongelmallisessa valossa, koska tilastoissa pojat näyttävät jäävän jälkeen.
On siis hyvä huomioida, että vaikka poikien keskiarvo on Suomessa merkittävästi heikompi kuin tyttöjen, se on Pisa-tutkimuksissa kaiken kaikkiaan hyvin korkea.
Tutkimus myös osoittaa, että sukupuoliero esimerkiksi suomalaisten nuorten lukutaidossa ei kerro poikien heikosta tasosta, vaan ennen kaikkea suomalaisten tyttöjen erinomaisesta suorituksesta.
Pojilta odotetaan huonoa käytöstä
Rauha kokee, että poikiin sen sijaan usein kohdistuu vähemmän odotuksia hyvien arvosanojen suhteen.
– Tuntuu, että kukaan opettaja ei ylläty, jos pojat saavat nelosia, kun muut saavat kymppejä, Rauha kertoo.
Sirpa Lappalainen arvioi, että tästä ei yleensä kuitenkaan seuraa pojille heikompaa menestystä myöhemmin elämässä.
Vaikka koulutus on usein nähty tapana korjata tämä asetelma, tilastot osoittavat muuta.
– Tilastollisesti tytöt kuitenkin hyötyvät koulutuksesta vähemmän, Lappalainen sanoo.
Myös opetusneuvos Satu Honkala näkee asian samoin.
– Jostakin syystä meillä tosiaan pojat ovat koulussa vaikeuksissa, mutta sitten yhteiskunta kuitenkin on rakentunut niin, että johtajan paikoissa on ihan joka ammattialalla miehet, Satu Honkala arvioi.
Erilaiset asenteet tyttöjä ja poikia kohtaan näkyvät myös muussa koulun arjessa.
Helena Rauhan mukaan pojilta jopa odotetaan huonoa käytöstä. Poikien toimintaa tarkkaillaan ja siitä rangaistaan. Vastaava toiminta tytöiltä saatetaan sivuuttaa täysin.
– Ei tytötkään osaa aina käyttäytyä, mutta kukaan meidän luokan tytöistä ei ole saanut merkintää huonosta käytöksestä, Rauha sanoo.
Hän uskoo, että tämä voimakkaiden ennakkoluulojen kohdistaminen poikiin osaltaan vaikeuttaa heidän koulunkäyntiään.
– Minusta tuntuu, että nämä asenteet lähtee aina opettajista. Se on välillä ihan sellaista suoraa kommentoimista opettajilta, mikä on väärin, hän sanoo.
Ratkaisuja epäkohtiin
Helena Rauhan mielestä opettajien pitäisi olla vähemmän vaativia.
– Luokan sisäiseen vertailemiseen pitäisi puuttua, hän sanoo.
Voimakasta sukupuolittumista onkin pyritty korjaamaan erilaisilla keinoilla.
Satu Honkalan mukaan lukutaito on tärkeä tekijä koulumenestyksen ylläpitämisessä. Tilastoissa nimenomaan lukutaidossa on nähtävillä laskeva trendi, myös tytöillä. Myös opetussuunnitelmalla on pyritty tukemaan erilaisten oppijoiden koulutyötä.
Toisaalta myös opinto-ohjauksella voidaan vaikuttaa nuorten jatko-opintovalintoihin, niin hyvässä kuin pahassa.
Sirpa Lappalaisen mukaan joskus ennakko-oletukset näkyvät myös opinto-ohjauksessa.
– Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ohjataan hoiva-alalle, sillä helposti ajatellaan, että hoivaaminen on heille jotenkin ominaista, Lappalainen kertoo.
Kyseessä on nimenomaan koko yhteiskuntaa koskeva, rakenteellinen ilmiö, joten muutoksenkin tulisi tapahtua koko yhteisössä.
– Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, mitä me odotamme ja sallimme. Meidän pitäisi tarkastella omia sukupuolittuneita olettamuksiamme, eikä oikeastaan olettaa mitään sukupuolen perusteella, Lappalainen summaa.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 14. kesäkuuta kello 23 asti.
Lue lisää aiheesta:
