Espoon kaupunki yrittää paikata varhaiskasvatuksen kriittistä työvoimapulaa ottamalla käyttöön kannustuslisän suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, kaupunki tiedottaa.
Kannustinlisä on 160 euroa kuukaudessa tehtäväkohtaisen palkan päälle. Sitä maksetaan noin kolmellesadalle työntekijälle elokuun alusta vuoden 2023 heinäkuun loppuun saakka.
Kannustinlisää maksetaan etenkin niissä päiväkodeissa, joissa on ollut haasteita täyttää avoimia työpaikkoja. Päiväkoteja on valittu kannustinlisän piiriin myös sosioekonomisin perustein.
– On tarkasteltu eri pienalueiden asukkaiden taustaa, kuten työllisyystaustaa, työttömyysastetta, koulutustasoa ja vieraskielisten lasten osuutta, sanoo Espoon varhaiskasvatusjohtaja Virpi Mattila.
Kannustinlisää painotetaan alueille, joissa lasten tuen tarve on suurempi, sillä Mattilan mukaan näiden alueiden päiväkodeissa työskenteleminen voi myös olla haastavampaa.
– Toivomme, että kannustinlisällä on positiivista vaikutusta sekä työntekijöiden pysyvyyden että uusien saatavuuden kannalta, Mattila sanoo.
Hän muistuttaa, että työntekijätilanne vaihtelee alueittain ja eri päiväkotien kesken paljonkin.
– Meillä on hienoa kehittämistyötä ja hyvin laadukasta toimintaa erittäin monessa yksikössä, ja kriittisimmät henkilöstötilanteet eivät ole jokaisessa yksikössä.
Kaupungit kilpailevat työntekijöistä
Espoo, Helsinki ja Vantaa kilpailevat osin samoista varhaiskasvatuksen työntekijöistä palkoilla ja työoloilla. Mattilan mukaan kilpailun voi nähdä laajenevan koko maahan.
– Ajattelisin, että tällainen kehityskulku on meneillään. Eri kaupungit kilpailevat eri keinoilla osin samasta henkilöstöstä, Mattila sanoo.
Elokuussa Espoossa käyttöön otettava kannustuslisä on osa vuoden 2021 syksyllä aloitettua kehitystyötä, jolla pyritään saamaan lisää työntekijöitä varhaiskasvatukseen.
Muita keinoja Espoossa ovat muun muassa henkilöstöedut, täydennyskoulutukset sekä kehittämistoiminta ja mentorointi.
Lisäksi henkilöstöpalvelu Seuren kanssa tehdään oppisopimusyhteistyötä.
Vielä pula ei ole taittunut
Toimenpiteistä huolimatta työvoimapula ei ole hellittänyt.
Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa koronapandemia, isot sairaslomajaksot ja työtaistelun tuomat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot.
– Pidemmän aikavälin vaikutuksista saa tarkempaa tietoa myöhemmin, Mattila sanoo.
Pitkään jatkunutta varhaiskasvatuksen työvoimapulaa on ratkottu pääkaupunkiseudulla lisäksi muun muassa lisäämällä koulutuspaikkoja.
Lue myös: