Asiakaspalvelussa moni asia voi mennä vikaan, varsinkin jos myyjä käsittää työnsä vain tuotteen kauppaamiseksi.

Kuluttajakäyttäytymisen tutkija ja myynnin ammattilaisten kouluttaja kääntävät katseen pois tuotteesta ja kohdistavat sen asiakkaaseen. Sen sijaan, että myyjän pitäisi tuntea pelkästään myymänsä tuote, hänen pitäisi tuntea asiakkaansa.

– Erään kielikuvan mukaan myyjien pitäisi olla kuin psykoterapeutteja. Heidän tehtävänään on ikään kuin kaivaa esiin ihmisten tarpeet, pelot ja halut. Kauppatieteissä sanotaan usein, että myyntityö on toisten ongelmien ratkaisemista, tiivistää kuluttajakäyttäytymistä tutkiva tohtorikoulutettava Samuel Piha Turun kauppakorkeakoulusta.

Hänen mukaansa minkä tahansa sosiaalisen kohtaamisen lainalaisuudet pätevät myyntiin. Vastavuoroisuutta korostaa myös asiakaspalvelu- ja myyntikouluttaja Terhi Mäkiniemi.

Erään kielikuvan mukaan myyjien pitäisi olla kuin psykoterapeutteja. Samuel Piha

– Myyjän tulee kohdata asiakas ihmislähtöisesti ja inhimillisesti, kuuntelemalla ja kyselemällä. Myynnin ei pitäisi olla vain tuotteen tuputtamista tai tarjoamista.

Päätökset silmänräpäyksessä

Kun asiakas tulee kauppaliikkeeseen, myyjän pitää hirvittävän lyhyessä ajassa pystyä tekemään johtopäätöksiä ja päättää, miten asiakasta lähestytään.

Silloin on pakko nojautua yleistyksiin, mutta pelkästään niiden varassa toimien mennään helposti metsään.

– Sukupuoli, ikä ja elämäntilanne vaikuttavat käyttäytymiseen. Niihin liittyy myös kaavamaisia yleistyksiä, stereotypioita. Monet miehet asioivat kaupassa tarkoitushakuisesti ja etsivät nopeaa ratkaisua ongelmaansa. Se on yleistys, mutta taustalla on myös tutkittua tietoa, kertoo Samuel Piha Turun kauppakorkeakoulusta

Kaikki miehet eivät kuitenkaan toimi näin. Mies saattaakin haluta tehdä aikaavieviä huolellisia vertailuja ja kuulla tarkkoja tuote-esittelyitä. Silloin myyjän ei kannata riuskasti tarjota sitä "monien ostamaa" kännykkämallia, kun asiakas haluaa itse tehdä johtopäätökset.

Myynnin ammattilaisia 11 vuotta kouluttanut Terhi Mäkiniemi kannustaa kysymään ja tarkentamaan.

– On biologinen peruslähtökohta, että me teemme yleistyksiä, sillä ei kannata yrittää joka kerta selvitä tutussa ympäristössä uusin keinoin. Myyjän kannattaa kuitenkin kuunnella asiakasta ja tehdä tarkentavia kysymyksiä. "Mitä teille tarkoittaa laadukas kahvinkeitin tai mitä tarkoitat halvalla hinnalla?"

Aina ei vain osu kohdalleen

Mitä asiakkaista pystyy sekunnin murto-osassa lukemaan ja miten?

Asiakkaasta nähdään jo kaukaa ikä, sukupuoli, vaatetus ja tapa liikkua. Lähempi tarkastelu paljastaa tilavihjeitä eli ihmisen ilmeet, eleet, silmien liikkeet, äänen, hengitysrytmin, puherytmin asenteen, kielenkäytön ja sanat.

Myyjän kannattaa kuitenkin kuunnella asiakasta ja tehdä tarkentavia kysymyksiä. Terhi Mäkiniemi

Terhi Mäkiniemen kokemuksen mukaan vastaanottavainen myyjä pystyy näistä päättelemään, onko asiakas esimerkiksi kiireinen ja ärtynyt vai leppoisa ja ostosten äärellä puhekumppania kaipaava.

Silti myyntitapahtuma voi mennä pieleen, sillä joskus vain käy niin:

– Aina eivät päätelmät osu maaliin tai myyjän äänensävy ei miellytä. Myyjä ei myöskään voi tietää, mistä suunnasta asiakas haluaa tulla palvelluksi. Joku haluaa, että hänelle tarjotaan tuotetta edestäpäin, joku vasemmalta tai joku taas oikealta. Nämä ovat asiakkaan alitajuisten prosessien tulosta, eikä niihin voi varautua. Sen sijaan aika harvalle yleensä sopii, että lähestytään ja huudellaan takaapäin, neuvoo Terhi Mäkiniemi.

Sukupuolella on väliä

Kuluttajakäyttäytymistä evoluutiopsykologisesta näkökulmasta tutkinut Samuel Piha palaa vielä yleistyksiin, joita me ihmiset väistämättä teemme. Ne pätevät samalla tavalla myyjiin kuin asiakkaisiin.

– Yleistykset saattavat johtaa kaupassa erikoisiin tilanteisiin. Erävarustekauppaan saapuva asiakas kääntyy helpommin iäkkään miesmyyjän puoleen kuin nuoren naismyyjän puoleen, sillä hän arvioi miehen erähenkisemmäksi. Yleistys on epäreilu naismyyjälle. Monet käyttäytymismallit ovat tiedostamattomia.

Perusta hyvälle myyntityölle on, että myyjä motivoituu ihmisistä, auttamisesta, ratkaisuista, palvelemisesta, kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Terhi Mäkiniemi

Piha siteeraa tutkimusta, jossa havaittiin, että sukupuoli vaikuttaa käyttäytymiseen erityisesti luksustuotteita kaupattaessa. Naisten kosmetiikkakaupassa parasta tulosta olivat tehneet komeat miesmyyjät, kun taas autokaupassa nuorten naismyyjien todettiin olevan tehokkaita myyjiä.

– Päätelmät pätivät luksustuotteisiin. Maitokaupassa sukupuolella ei ole väliä, siellä ei ole näyttämisen aspektia, eikä seksuaalista jännitettä.

Koulutus ei pelasta kaikkea

Kauppaliike voi auttaa myyntitapahtuman sujumista. Se voi kouluttaa myyjiään, jolloin esimerkiksi annetaan taustatietoa kunkin liikkeen tyypillisestä asiakaskunnasta. Koulutus voi myös ohjata myyjää keskittymään asiakkaan kohtaamiseen.

Koulutuksella pääsee silti vain tietyn matkaa. Lähtökohtien pitää olla kunnossa. Sisäänpäin kääntyneelle ihmiselle myyntityö voi olla hankalaa:

– Perusta hyvälle myyntityölle on, että myyjä motivoituu ihmisistä, auttamisesta, ratkaisuista, palvelemisesta, kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Täytyy tykätä näistä myyntityön elementeistä. Sitten pitää kestää se, että kaikki eivät osta. Sekin on kestettävä, että joskus tullaan sanomaan ei, toteaa Terhi Mäkiniemi.

Valitettavasti asiakas ei tule myymälään palvelulappu kaulassa eikä kerro suoraan, miten haluaa tulla palvelluksi. Mäkiniemi vinkkaa, että ammattitaitoinen myyjä ottaa selvää asiakkaastaan avoimilla kysymyksillä, olemalla läsnä, kuuntelemalla ja luomalla hyvän tilan ostotapahtumalle.

Työvoitto on tyytyväinen asiakas

Kokkolalaisessa muotitavaratalo Moda Aukiassa myyjänä työskentelevä Irmeli Viirre pohtii asiakaskohtaamisiaan. Haastavia tilanteita syntyy, jos asiakas on päättämätön tai toisaalta hänellä on vahva etukäteisnäkemys.

Paras työvoitto on se, kun allapäin ollut asiakas tulee tyytyväiseksi. Irmeli Viirre

– Päättämätön saattaa vain haluta jotain piristystä vaatteella, mutta hän ei tiedä, olisiko se hame, paita, takki vai housut. Yritän sitten saada punaisesta langasta kiinni kysymyksillä, että mikä on lempiväri tai mitä on ostettu viimeksi, että jos erilaista katsoisi nyt. Pitää olla vähän utelias, kertoo Viirre.

Joskus asiakkaan vahva ennakkokäsitys on myyjälle hankala, jos haluttua väriä tai kokoa ei löydy. Yhdessä pitää sitten kääntää toiveet uusille urille.

Toisinaan ovesta astuu sisään asiakas, joka on selvästi noussut väärällä jalalla ylös. Irmeli Viirteen mukaan sellaisia on kuitenkin harvassa.

– Sitten yritetään piristää häntä. Jos mikään ei oikein käy, on joskus sovittu, että hän tulee yön yli nukuttuaan takaisin. Aina on päästy jonkinlaiseen juttuun. Paras työvoitto on se, kun allapäin ollut asiakas tulee tyytyväiseksi. Ja se on työvoitto, kun tämä asiakas löytää oikeasti semmoisen vaatteen, että hän on ihan jes. Se on itsellekin semmoinen jes-tilanne, hymähtää Irmeli Viirre.

Korjattu: Kuvassa ei ole jutussa haastateltu Irmeli Viirre. Kyseessä on aihekuva.

Kun haluat välttää konfliktia ja olet suunniltasi erotuskasta, voit tietenkin naputella tekstiviestin ”Tämä ei toimi.” Voit hipaista lähetä-nappulaa ja lähettää tekstarin puolisollesi. Mutta, mutta. Jos toisaalta viitsisit laskea kymmeneen ennen kuin lähetät eroviestisi, tulisit yllättymään, miten paljon tuskaa voit sillä välttää.

Aloita laskeminen kymmenestä alaspäin, niin kuin leikkaussalissa tehdään, äläkä ihan vielä lähetä tekstaria.

Kymmenen

Mieti sekunti, tietääkö puolisosi, että aiot erota? Puolisot ovat parisuhteen kriiseissä tyypillisesti eri kohdissa: yksi on aivan valmis lopettamaan ja toisella vasta alkaa ymmärrykseen upota se asia, että vakavissa vaikeuksissa ollaan.

Ota huomioon sinun ja puolisosi eriaikaisuus. Vaikka haluaisit antaa hänelle vuosisadan sokin, jäljet siivoat sinä itse. Usko minua: jäljet siivoat sinä itse.

Yhdeksän

Tietävätkö lapsesi, että olet lähdössä? Hekin tarvitsevat aikaa kysymyksiin, sopeutumiseen ja sulatteluun. Suojelisitko heitä?

Vaikka on tavattoman vaikea puhua omille lapsille erosta ja on vaikea kertoa ”nyt teidän maailmanne muuttuu”, antaisitko silti heille aikaa ja neuvotteluvaraa? Kun annat heille aikaa, olet vielä paikalla vastaamassa lasten kysymyksiin: miten meidän käy, missä me asutaan, milloin me nähdään?

Kahdeksan

Mihin aiot mennä? Vaihdatko perhettä lennossa? Jos uskot, että uudessa perheessä jatkuu uusi elämä, johon lapsesi iloisina liittyvät, mieti uudelleen.

Olisiko lapsia kunnioittava yksin asuminen hyväksi muutosvaiheessa? Tässä elämänvaiheessa on hyvä jättää isot lapsia koskevat muutokset minimiin. Olisiko mahdollista, että vielä tässä vaiheessa et toisi heidän elämäänsä uusia ihmisiä? Uusperheellistyminen vaatii aikaa, ei sokkiterapiaa.

Kerro itsellesi totuus lähdöstäsi, ja ole valmis kertomaan se puolisollesi, tulevalle exällesi

Seitsemän

Erossa ei ole kyse vain sinusta, sinun onnellisuudestasi ja sinun elämäsi helpottamisesta. Miten kerrot muille? Milloin kerrot?

Erossa kaikkien läheistesi elämä muuttuu pysyvästi, sillä sinä ja puolisosi ette ole enää olemassa parina kuten ennen. Perinteet muuttuvat ja ystävyydet katkeilevat. Jotkut ovat valmiita pysymään rinnalla ja tukemaan perhettä eron keskellä. Toiset taas lietsovat teitä yhä isompiin riitoihin. Tehän leimahdatte niin helposti, ja jokaisella on teidän asioistanne mielipide. Miten autat lähisukulaisia ja ystäviä sopeutumaan uuteen tilanteeseen, uuteen aikaan? Miten rajaat sitä, mikä on puuttumista, mikä ongelmien lietsomista, mikä on tervetullutta tuen antamista?

Kuusi

Lähetä-nappula hohtaa pimeässä ja odottaa hipaisuasi viattomana. Yrität päästä erotuskastasi nopeasti eroon. Tiedätkö, että valtaosa eroriidoista johtuu väärällä tavalla annetusta eroilmoituksesta?

Loukkaava ilmoitus tarkoittaa, että epäsopu ja tuska jatkuvat. Loukattu loukkaa takaisin, ja kierrettä on vaikea saada pysähtymään. On paljon helpompaa ehkäistä ennalta suuri ja tarpeeton, tuskallinen yllätys. Ethän työelämässäkään loukkaa tahallasi häntä, jonka kanssa joudut päivittäin tekemään yhteistyötä. Jos sinulla on lapsia, puolisosi on yhteistyökumppanisi.

Viisi

Oletko kääntänyt jokaisen kiven? Oletteko käyneet pariterapiat, parisuhdekurssit, ehkä omat keskustelut psykoterapian ammattilaisen kanssa?

Voitko sanoa kiikkustuolissa lapsenlapsillesi: ”Tein kaikkeni. Kohtasin vaikeuteni silmästä silmään. Tein eroni niin reilusti kuin pystyin. Nyt voin olla ylpeä itsestäni.”

Neljä

Tiedätkö itsekään, miksi olet lähdössä? Olet ehkä epätoivoinen. Epäonni puristaa keuhkojasi. Tai ehkä olet rakastunut toiseen. Kerro itsellesi totuus lähdöstäsi ja ole valmis kertomaan se puolisollesi, tulevalle exällesi. Totuus tulee kuitenkin ilmi – miksi se ei tulisi ilmi sinulta?

Sinulta puuttuu suunnitelma, miten pysyisit exäsi kanssa asiallisissa väleissä erosi jälkeen. Ala laatia sellaista

Kolme

Oletko ulkoistanut erosi uuden kumppanisi hoidettavaksi? Ei ole sen varmempaa reseptiä riitaiseen eroon. Mieti sekunti, jospa ottaisit asian takaisin itsesi hoidettavaksi. Ero kaikkine yksityiskohtineen on kahden parisuhteessa eläneen asia. Se ei ole uusien kumppaneiden työmaa. Keksitkö uuden kumppanisi kanssa puhuttavaa, jos erosi ja exäsi eivät ole parisuhteenne liima?

Kaksi

Jaksatko kantaa omaa ja ex-puolisosi, lastesi, ystäviesi ja läheistesi hämmennystä ja pettymyksiä hamaan tulevaisuuteen? Etkö? He eivät ole valmiita unohtamaan, vaikka sinä olet.

Älä vielä paina lähetä-nappulaa. Sinulta puuttuu suunnitelma, jolla pysyisit exäsi kanssa asiallisissa väleissä erosi jälkeen. Ala laatia sellaista.

Yksi

Kyllä, sinulla on oikeus erota ja ehkä ajattelet, ”miksi en painaisi lähetä-nappulaa? Se olisi sillä hyvä.” Mutta kun ei ole.

Perheinstituution purkaminen, parisuhteen lopettaminen ja avioliiton loppu järkyttävät. Ihminen tahtoo luottaa instituutioihin. Ihminen tarvitsee elämäänsä jotakin pysyvää, jotakin luotettavaa. Erorauha voisi olla uusi instituutio heille, jotka sitä tarvitsevat, liittonsa päätepisteeksi.

Nolla

Tee hallittu rauhansuunnitelma. Neuvottele puolisosi kanssa erorauhasta. Pyydä apua kokeneelta pariterapeutilta, sillä et ehkä ennen ole ollut mukana rauhanprosessissa. Tehkää rauhansopimus, jonka molemmat hyväksyvät. Odota, anna aikaa, malta, pyydän. Älä lähetä viestiäsi, vaan pyyhi se pois.

Heli Vaaranen

Heli Vaaranen on valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti. Hän johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Vaarasen intohimona on saada eronneet parit rauhanneuvotteluun ja rakentaa uusia alkuja pareille parisuhdekriisien jälkeen. Hän kehottaa sinkkuja välttämään nolla-aikaa.

Jos kahvilan tuulikaapista puuttuu luiska tai ravintolan käytävältä liikkumisen mahdollistava kaide, yritys voi joutua korvausvastuuseen. Yhdenvertaisuuslain siirtymäaika loppuu vuodenvaihteessa ja samalla astuu voimaan niin sanottu mukautusvelvollisuus.

Uusina lain piirissä ovat palveluiden ja tavaroiden tarjoajat eli ravintolat, kaupat ja hotellit. Aiemmin laki koski vain työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä.

Käytännössä mukautuksilla tulee mahdollistaa vammaisten henkilöiden pääsy asioimaan.

– Tällaisia voivat olla erilaiset luiskat tai kaiteet, kertoo ylitarkastaja Jussi Aaltonen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

– Jos viranomaisen luona asioidessa pitäisi pystyä paperilta lukemaan, viranomaisen tulee avustaa henkilöä, jotta hän pystyy suorittamaan asioinnin.

Vuodenvaiheesta lähtien syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitystä. Aaltonen ei lähde arvailemaan korvaussummia, mutta arvioi, että tapauksia tullaan näkemään tuomioistuimissa.

– Varmasti tulemme näkemään kohtuullisten mukautusten eväämistä koskevia hyvityskanteita, Aaltonen sanoo.

Toteutus ei saa käydä kohtuuttomaksi

Mukautusten luonteeseen kuuluu se, että niiden toteuttaminen ei muodostu kohtuuttomaksi. Vammaisilla on oikeus yhdenvertaisuuteen, mutta mukautus ei saa muodostua ylivoimaiseksi toimijan kannalta.

– Kohtuullisuutta arvioidaan vammaisen henkilön yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien ja oikeuksien näkökulmasta, jotta vammaiset henkilöt pystyisivät osallistumaan yhteiskunnan eri toimintoihin vammastaan huolimatta, Aaltonen toteaa.

– Toisaalta otetaan huomioon myös toimijan koko, luonne ja laajuus eli asiaa peilataan myös siihen, että se on kohtuullista myös toimijalle, joka on velvollinen tekemään mukautuksen.

Tilanteet ovat monimuotoisia, eikä yksi mukautus välttämättä sovi toiseen tilanteeseen. Aaltonen korostaa, että mukautukset tulee tehdä niin, että ne ovat ihmisarvoa kunnioittavia.

Keksittynä esimerkkinä Aaltonen nostaa esiin mukautuksen, joka voitaisiin tehdä ravintolassa liikuntavammaisen henkilön kohdalla.

– Esimerkiksi jossain vanhassa ravintolassa, jonne ei ole esteetöntä pääsyä, voitaisiin sallia ruokailu terassilla, vaikka siellä ei tavanomaisesti saisi ruokailla. Vammainen henkilö kuitenkin saisi ruokailla terassilla, koska hän ei liikuntaesteen vuoksi voi mennä sinne sisätiloihin, Aaltonen pohtii.

Joulukuu on tulipalojen määrällä mitattuna talvikauden vaarallisin kuukausi (Pelastustoimi). Kynttilöiden lisäksi joulun aikana lisääntyvät erilaisten tulisijojen ja sähkölaitteiden käyttö sekä ulkotulien polttaminen. Myös kansalaisten liikkuminen ja kotona oleminen lisääntyvät joulun aikana.

– Kotitapaturmat ovat yleisiä silloin ja tulipalon mahdollisuus kasvaa, kun ollaan kotona, sanoo Kainuun pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Petri Vehniäinen.

Sähkölaitteiden huollon ja puhdistuksen merkitys korostuvat onnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä.

– Esimerkiksi jääkaapin takaosa tulisi puhdistaa vetämällä jääkaappi pois paikaltaan. Puhdistaminen on järkevää jo pelkästään sähkön kulutuksen sekä laitteen jäähtymisen kannalta, ja vesivahinkojakaan ei niin herkästi synny, Vehniäinen kertoo.

Joulun aikana ruoan valmistus ja siihen liittyvät asiat työllistävät palokuntaa eniten. Kinkun paistaminen yöllä ja rasvan käryäminen ovat yksi syy hälytyksiin. Hälytyksiä aiheuttavat myös ravintolaillan tai pikkujoulujen jälkeen tulevat aamuyön ruuanlaittajat, jotka unohtavat annoksensa uuniin tai hellalle.

– Niin sanottu nakit ja muusi -tehtävä on aika yleinen joulun aikaan. Ruoanlaiton pitää aina olla valvottua. Kun uuni on päällä, tulisi jonkun olla hereillä vahtimassa sitä, Vehniäinen opastaa.

Älä unohda palovaroitinta

Monesti palovaroitin otetaan irti katosta kinkunpaiston ajaksi, jotta vältyttäisiin turhilta hälytyksiltä. Varoittimien takaisinlaitto kuitenkin unohtuu helposti. Lain mukaan palovaroitin on oltava jokaisessa asuinkiinteistössä, ja neliömäärien mukaan varoittimia pitäisi olla jopa useita eli jokaista 60 neliömetriä kohden tulisi olla yksi varoitin.

– On tärkeää pitää paristo paikallaan. Sitä ei lainata kaukosäätimiin tai lasten joululahjojen sähkölaitteisiin. Varoitin pitäisi myös tarkistaa kuukauden välein ja nyt erityisesti ennen joulukiireitä, Petri Vehniäinen opastaa.

Ruuanlaitto pitää aina olla valvottua. Petri Vehviläinen

Joulun aikana otetaan käyttöön erilaisia sähkölaitteita, joita on käytetty edellisen kerran vuosi sitten. Tällaisten valojen ja sähköjohtojen kohdalla kannattaa olla tarkkana ja varovainen. Toimimattomat laitteet ja jatkojohdot kannattaa hävittää.

– Hävittäminen tulisi tehdä niin, että katkoo johdon pätkiksi, ettei joku naapuri tai joku toinen ota sitä muualle käyttöön. Erityisesti varovainen kannattaa olla silloin, jos säilytyspaikka on ollut kylmä. Myös laitteiden puhdistaminen on tärkeää, Vehniäinen sanoo.

Tuikkukynttilässä piilee vaara

Tavalliset lautaset sopivat hyvin kynttilän paloturvalliseksi alustaksi. Melko turvalliset lämpökynttilät muuttuvat vaarallisiksi, jos niitä laitetaan liian monta vierekkäin. Tuikkukynttilät tuottavat paljon lämpöä ja steariini voi olla jopa 250 asteista.

– Jos niitä on liian monta vierekkäin, se voi tuottaa niin sanotun allaspaloriskin, jolloin steariini höyrystyy kaikista ja voi syttyä tosi isolla liekillä palamaan. Näin voi käydä myös silloin, jos niitä on vesiastiassa liian monta vierekkäin, Kainuun pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Petri Vehniäinen sanoo.

Jos tuikkukynttilät hulmahtavat ei-toivottuun loimuun, sammutukseen ei saa käyttää vettä, sillä silloin käy samalla tavalla kuin palavan rasvakattilan kanssa. Vesi kiihdyttää rasvapaloa.

– Joku astia, matto tai sammutuspeite on viisain ratkaisu tällaisen palon sammuttamiseen, Vehniäinen opastaa.

Korjattu 19.12.2016 kello 7:48 päivystävän palomestarin nimi. Kainuun pelastuslaitoksen päivystävä palomestari on Petri Vehniäinen.

Keskustelu lainvalmistelun kipukohdista sai alkunsa, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka moitti eilen Helsingin Sanomissa hallituksen esityksiä suurista perustuslaillisista ongelmista.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo, että hallitus ei tingi oikeusvaltion periaatteista kiireen tai poliittisen paineen vuoksi.

– Ei missään tapauksessa, eikä varmaan mikään hallitus Suomessa. Tietenkin keskustelu tulee ottaa erittäin vakavasti. Itselläni on hyvät kokemukset oikeuskanslerin kanssa tehtävästä yhteistyöstä, sanoo ministeri Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Hänen mukaansa keskustelu lainvalmistelun tilasta on kuitenkin tarpeellista.

– Kyllä niitä [ylimmän laillisuusvalvojan näkemyksiä] otetaan huomioon. Perusoikeuksia Suomessa tulee aina kunnioittaa, se on ilmiselvä lähtökohta.

Riippumaton arviointielin käy hankkeet läpi

Siihen Grahn-Laasonen ei kuitenkaan ota kantaa, oliko Jonkan väite suomalaisen lainvalmistelun tasosta epätosi.

– Ehkä hän voi itse avata ajatteluaan tarkemmin. Hänhän viittasi lainvalmisteluun jo useamman hallituksen ajalta. Tämä hallitus on jo tähän liittyen toiminut, erityisesti vaikutusarvioita on pyritty parantamaan ja täsmentämään. On myös perustettu riippumaton arviointielin, joka käy suurimmat lakihankkeet läpi.

Ministeri ei osaa sanoa yhtä yksittäistä syytä lainvalmistelun kiireeseen.

– Hallituskausi on rajallinen ja sinä aikana halutaan saada tuloksia aikaan ja Suomi kaipaa uudistamista. Se ei tietysti voi tarkoittaa sitä, että lain valmistelussa kiirehdittäisiin. Laatu ei saa kärsiä, Grahn-Laasonen toteaa.

Lue tästä, miten kokeneet virkamiehet kuvailevat lainvalmistelun ongelmia

Posion Murtotuulen tuulivoimapuisto on ajautunut vaikeuksiin. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi tuulivoimapuiston kaavan viime viikolla, koska kaavaa oli käsittelemässä kaksi esteellistä päättäjää.

Päättäjät olivat valmistelemassa tuulivoimakaavaa tai valmistelemassa sitä, vaikka toinen heistä, toimintaympäristölautakunnan puheenjohtaja Heikki Maaninka (kesk.) oli maanomistajan eli Posion yhteismetsän hoitokunnan jäsen ja toinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi (kesk.) hoitokunnan varajäsen.

Hallinto-oikeuden mukaan kaavoituksen erityispiirteiden vuoksi esteellisyyden vaikutus ulottuu lähtökohtaisesti koko kaavaratkaisuun. Oikeus toteaa, että yhteismetsälle on ollut odotettavissa mahdollisia taloudellisia hyötyjä voimaloiden rakentamisesta.

Kolme mökkiläistä valitti kaavasta hallinto-oikeuteen.

Kohtalo auki

Tuulivoimaloita suunnitteleva sijoitusyhtiö Taaleri ei ole vielä päättänyt, mitä se aikoo Posiolla tehdä. Se joko valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai kaavoitustyö on aloitettava alusta.

– Seuraavaksi istumme samaan pöytään Posion yhteismetsän ja kunnan kanssa ja neuvottelemme, miten edetään, johtaja Erkki Kunnari Taalerista sanoo.

Kunnari ei ala arvioimaan, koska tuulivoimaloiden rakentaminen Posiolla voisi alkaa. Sen hän kuitenkin myöntää, että kaavan kaatuminen hallinto-oikeudessa ainakin hidastaa hanketta.

Taaleri suunnittelee Posiolle 24:ää tuulivoimalaa Posion yhteismetsän maille. Kysymys on isosta investoinnista, sillä niiden rakentaminen maksaisi noin 120-150 miljoonaa euroa. Osa alueen mökkiläisistä vastustaa hanketta.

Kaksi sutta on tappanut neljä lammasta Ruotsinpyhtään Suomenkylässä, Loviisassa. Sudet kävivät lampaiden kimppuun paikallisen lampurin tilalla, noin 200 metriä asutuksesta.

Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö Tom Rikberg kävi paikalla viikonloppuna. Hänen mukaansa ei ole epäilystäkään, etteikö kyseessä olisi ollut susi.

– Jokaisella suurpedolla on erilaiset jäljet ja tekotapa. Tekotavasta erottaa helposti suden esimerkiksi koirasta. Koira ei esimerkiksi pysty syömään tällaista määrää lihaa. Koira myös käy kiinni eri tavalla, Rikberg kertoo.

Tapaus sattui lauantaina. Rikberg kertoo, että susia on nähty Ruotsinpyhtään alueella useasti viime viikolla.

– Susista on myös aiempia havaintoja lännen suunnalla, joten ne ovat tulleet sieltä, hän epäilee.

Rikberg pitää tapausta harvinaisena alueella. Hän muistaa viime vuosilta vain yhden suden hyökkäyksen. Silloin susi tappoi koiran Lapinjärvellä.

Ruotsinpyhtään susista kertoi ensin Loviisan Sanomat.

Sudet jatkoivat matkaansa Kymenlaaksoon

Teon jälkeen susien jäljet johtivat Pyhtään suuntaan. Pyhtään riistanhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että jäljet löydettiin Myllykylästä sunnuntaiaamuna. Susien jälkien läheltä löytyi villisikojen jälkiä.

– Löysin susien jäljet, jotka olivat sentilleen samankokoiset kuin Ruotsinpyhtään susien. Susia oli kaksi ja ne ovat juosseet villisikalauman perässä, kertoo toiminnanohjaaja Ari Luoma.

Luoma uskoo susien jatkaneen matkaansa idän suuntaan, sillä jäljet johtivat kohti Kananiemeä. Sudet eivät aiheuta tällä hetkellä toimenpiteitä riistanhoitoyhdistykselle.

– Sudet ovat aina vähän hankalia tapauksia. Ne voivat liikkua yön aikana kymmeniä kilometrejä. Nyt niillä on ravintoa muutamaksi päiväksi, sitten ne etsivät uuden kohteen, Luoma sanoo.

Kuopion Nilsiässä aloitellaan aamupäivän aikana öisen rivitalopalon syttymissyyn selvittelyä. Pelastuslaitos sai ilmoituksen yhdeksän asunnon rivitalon palosta maanantaina kahdelta aamyöllä.

Paikka on Jenunraitilla keskustan tuntumassa. Kun palokunta saapui paikalle, palo oli edennyt jo pitkälle.

– Ilmeisesti yhden asunnon asukas oli havainnut palon ja tehnyt hätäilmoituksen. Kun tulimme paikalle, liekkejä tuli lappeelta jo puolen talon mitalta, kertoo päivystävä palomestari Arto Heiskanen.

Talo tuhoutui käytännössä kokonaan. Rakennuksesta evakuoitiin seitsemän ihmistä eikä henkilövahinkoja syntynyt. Sammutustöitä lopeteltiin puoli yhdeksän aikaan, mutta pelastuslaitos jatkaa jälkiraivaustöitä huoneistoissa. Paikalle odotetaan aamupäivällä poliisin ja pelastuslaitoksen tutkijoita.

Rivitalo oli rakennettu palomestarin arvion mukaan 70- ja 80-lukujen vaihteessa. Rakennuksen ullakolla ei ollut palo-osastointia, mikä vauhditti palon etenemistä.

Kotinsa menettäneille on järjestetty tilapäismajoitusta. Palosta kärsineitä auttaa muun muassa SPR, joka järjestelee asukkaille esimerkiksi vaatteita. Järvi-Kuopion seurakunnalta saa tarvittaessa keskustelu- ja hätäapua.

Nuoret seikkailunhaluiset ja etätyöntekijät ovat kiinnostuneita muuttamaan Lappiin, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. Toisaalta Lappi houkuttaa myös turvallisuushakuisia ihmisiä.

Lapin markkinointi- ja viestintäyhtiö House of Lapland Oy on selvittänyt, minkälaiset ihmiset voisivat olla kiinnostuneita muuttamaan Lappiin. Selvityksen tulokset auttavat kohdentamaan markkinointia entistä tarkemmin niille, joita Lappiin muuttaminen voisi kiinnostaa.

– House of Lapland tekee asukasmarkkinointia, jonka tavoitteena on houkutella Lappiin uusia asukkaita. Lappi on ollut muuttotappiomaakunta jo pitkään, mutta vastaavaa tutkimusta ei oltu aiemmin tehty. Saimme tästä hyvän käsityksen siitä, kenelle ja minkälaista viestiä meidän kannattaa muuttajille suunnata, House of Laplandin toimitusjohtaja Sanna Tarssanen sanoo tiedotteessa.

Lappiin muuttoa harkitsevat nostivat Lapin vetovoimatekijöiksi muun muassa kansainvälisyyden, harrastusmahdollisuudet, yhteisöllisyyden, kauniin luonnon, puhtaan ilman sekä selkeät vuodenajat.

Vahvimmin muuttoa harkitsivat seikkailuhenkiset ja menestystä hakevat 20–24 -vuotiaat naiset, sekä luontoa arvostavat, aktiivisesti harrastavat 45 – 49 - vuotiaat miehet.

House of Lapland on Lapin kuntien, Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopistosäätiön ja Lapin Yrittäjien omistama osakeyhtiö.

Heidi Miettisen perustama Jouluapua.fi-sivusto auttoi tänä vuonna peräti 700 vähävaraista perhettä. Sivuston kautta ihmiset voivat lahjoittaa perheille joululahjoja, koristeita, ruokaa ja kaikenlaista muuta tarpeellista. Esimerkiksi hygieniatuotteille on ollut kysyntää.

Vuonna 2013 perustettu ryhmä välitti ensimmäisenä vuotenaan apua 250 vähävaraiselle perheelle ja muutaman vapaaehtoisen voimin toiminta on kasvanut moninkertaisesti.

– Vuoden Jouluapua keräys on mennyt hienosti, oikeastaan yli odotusten. Olemme todella onnellisia ihmisten halusta auttaa. Olemme kiitollisia, että niin moni perhe on saanut apua jouluksi, Miettinen kertoo.

Nilsiäläislähtöinen Miettinen valittiin tänä vuonna myös Suomen Nuorkauppakamarin toimesta Vuoden nuoreksi menestyjäksi yhdessä Jaajo Linnonmaan ja Pekka Hyysalon kanssa.

– Palkinto tuntuu aivan mahtavalta! Perheiden kiitokset Jouluapua.fi-sivulla ovat paras palkka työlleni, mutta palkinto on mielettömän hieno tunnustus työlleni. Se antaa intoa jatkaa hyväntekeväisyystyötä ja projektiani, Tanskassa asuva Miettinen kertoo.

Poliisi on selvittänyt Mikkelissä marraskuussa tapahtuneet räjäyttelyt. Rikoksesta epäillään neljää parikymppistä mikkeliläistä miestä. Tekoja on tutkittu epäiltynä räjähderikoksena. Osalla miehistä on vähäistä omaisuusrikostaustaa.

Räjäytyksiä tehtiin marraskuun puolivälissä kolme kertaa yöaikaan tai illalla Ihastjärvellä sijaitsevalla soramonttualueella. Räjäyttelyn äänet poikivat useita yhteydenottoja poliisiin. Miehet räjäyttivät muun muassa kuusen ja erinäistä romua. Poliisin mukaan motiivina oli ilmeisesti lähinnä kokeilunhalu.

– Esitutkinnassa ei ole tullut ilmi sen kummempia suunnitelmia tai tavoitteita räjäyttelyyn liittyen. Enemmänkin vaikuttaa siltä, että on ollut kiinnostusta räjähteisiin ja joku on sitten tiennyt, mistä niitä voisi löytyä, sanoo rikoskomisario Johanna Parviainen.

Alueella liikkuu paljon esimerkiksi koiranulkoiluttajia, mutta suoranaiseen vaaraan sivullisia ei poliisin mukaan joutunut.

Räjäyttelyssä käytetty dynamiitti oli varastettu paikallisen louhintayrityksen lukitsemattomasta kontista. Räjähteiden säilyttämistä tutkitaan niin ikään epäiltynä räjähderikoksena.

Esitutkinnassa on saatu anastetuista räjähteistä takaisin huomattava määrä dynamiittia ja useita nalleja. Pääepäillyn hallusta on esitutkinnassa löytynyt myös katkaistu haulikko. Asiaa tutkitaan epäiltynä ampuma-aserikoksena.

Itä-Suomen poliisi selvitti Postin rikosilmoituksen perusteella tapahtumaketjun, jossa oli kadonnut rahaa ja muun muassa pääsylippuja useamman tuhannen arvon edestä.

Poliisitutkinnan aikana Postin palveluksessa ollut työntekijä tunnusti varastaneensa kirjeet. Teon tekijäksi paljastui savonlinnalainen SDP:n valtuutettu Jarmo Linnamurto. Linnamurto on toiminut myös Savonlinnan Työväenyhdistyksen ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän puheenjohtajana.

Linnamurto pyysi tekojaan anteeksi viikonloppuna lähetetyssä tiedotteessa, jonka välitti SDP:n Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja Teemu Hirvonen.

Linnamurto pyytää tekojaan anteeksi ja kertoo jättäneensä eronpyynnön luottamustehtävistä.

– Taustalla vaikuttavana tekijänä on ollut vakava peliriippuvuus, joka on osaltaan vaikuttanut huonoihin valintoihini. Olen nyt saanut asiaan ammattiapua. Haluan, että myös peliriippuvuuteen yhteiskunnallisena ongelma herätään, Linnamurto kertoo tiedotteessa.

Kaikkea autoon ja kotiin tarjoavan kauppaketjun nettisivut antavat haullla kymmeniä vastaavia bensiinin, dieselin ja öljyn sekaan laitettavia lisäaineita, muutaman euron purnukoista kymmeniä euroja maksaviin pulloihin. Kannattaisiko esimerkiksi dieselmoottorin suojaksi lorauttaa tankkiin silloin tällöin vaikkapa hiukkassuodattimen suoja-ainetta – kalliin komponentin suojaksi?

Kyse on samoista aineista, joita itse asiassa nykyaikaisissa kauppalaatuisissa poltto- ja voiteluaineissa on jo valmiiksi, kertoo johtava tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä. Niiden käyttämistä hän ei suosittele.

Vähän sama kuin pukisi sekä vyön että henkselit Johtava tutkija, tekniikan tohtori Juhani Laurikko

– Sen voisi sanoa olevan vähän sama kuin laittaa vyön ja henkselit. Housut pysyvät ylhäällä toisellakin.

Muun muassa polttoaineiden kehittämisestä Nesteellä vastaava Teemu Sarjovaara sekä lisäaineasiantuntija Ulla Kiiski ovat samoilla linjoilla.

Polttoainestandardit velvoittavat polttoaineen valmistajat tai tukkumyyjän huolehtimaan, että tarvittavat lisäaineet ovat jo valmiiksi polttoaineessa.

Polttoainevalmistajan mielestä niitä ei kuluttajan tarvitse tai kannata erikseen hankkia.

Annostus- ja yhteensopivuusongelmat

– Sopiva annos parantaa moottorin ominaisuuksia, mutta yliannoannostuksesta voi seurata vaikeuksia. Pahimmillaan aineet voivat tukkeuttaa suodattimia, ja tästä voi aiheutua polttoainejärjestelmän herkkien komponenttien rikkoutumista, kerrotaan Nesteeltä.

Nesteen mukaan valmistajat panostavat tutkimukseen, joilla varmistetaan muun muassa se, ettei lisäaineilla ole yhdessä jonkin toisen aineen kanssa epätoivottuja vaikutuksia.

Vaarana on, että jos autoilija on käyttänyt ylimääräisiä lisäaineita, polttoainemyyjän vastuu polttoaineen toimivuudesta raukeaa.

Moni autonvalmistaja kieltää lisäaineiden käytön

Myös autonvalmistajan vastuut saattavat raueta. Esimerkiksi Suomessa valmistettavan Mercedes-Benzin A-sarjan käyttöohjekirjassa lisäaineiden käyttö kielletään suoraan. Manuaalissa varoitetaan, että niiden käytöstä voi aiheutua moottorivaurioita. Myös moottoriöljyjen lisäaineet kielletään kategorisesti.

– Ongelma on se, että näiden kemikaalien ominaisuudet eivät ole meille tunnettuja. Meillä ei ole kokemusta, miten aine polttoainejärjestelmän kanssa toimii. On mahdotonta sanoa, onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä, arvioi Mercedes-henkilöautojen tuotepäällikkö Antti Paasivirta Veholta.

Voiko lisäaineilla vahingoittaa moottoria tai muuta?

– Kyllä se mahdollista on. Vaikka aine sinänsä toimisikin, kuten luvataan, mutta jos esimerkiksi auton huono käynti ei johdukaan polttoainejärjestelmästä vaan jostain muusta asiasta, niin osaako käyttäjä diagnosoida, että auto tarvitsee lisäainetta vai mekaanista huoltoa, Paasivirta pohtii.

Paasivirran mukaan polttoainelaatu Suomessa ja Euroopassa on niin hyvää, että lisäaineiden käytölle ei ainakaan alle kymmenen vuotta vanhoissa autoissa ole tarvetta. Lähtökohtaisesti. Pari poikkeustakin löytyy:

– Jos autossa on selvästi jokin vika, jonka aiheuttaa vaikka lian pääseminen polttoainejärjestelmään, tai on tankattu väärää polttoainetta. Näissä tapauksissa puhdistavat lisäaineet voivat olla käyttökelpoisia, mutta ammattilaiset käyttävät ammattikäyttöön tarkoitettuja aineita korjaamoilla, Paasivirta sanoo.

Nesteen mukaan venttilin suojalisäaineet vanhoille, lyijylliselle bensiinille suunnitelluille bensiinimoottoreille ovat suositeltavia, mikäli sylinterinkantta ei ole muokattu lyijyttömälle bensiinille sopivaksi.

"Myydään huimia määriä"

Lisäaineet ovat kuitenkin tosi suosittuja autoilijoiden keskuudessa, kerrotaan Motonet-ketjusta.

– Niitä myydään huimia määriä. Esimerkiksi dieseleiden lisäaineista jäänestoa menee tuhansia purkkeja vuodessa, kertoo tuotepäällikkö Antti Hirvonen.

– Polttoaine varmasti on riittävän hyvää, mutta sitä voidaan edelleen parantaa. Riippuu moottorista, autosta, ja polttoaineesta sekä lisäaineesta, mitä ominaisuuksia sitten parannetaan. Esimerkiksi harrasteautoilijat haluavat usein parantaa polttoaineen säilyvyyttä, hän sanoo.

Hämeenlinnalaiset Leena Ruuskanen, 65, ja Jaana Holmström, 64, ovat olleet rekisteröityneessä parisuhteessa 11. syyskuuta 2015 alkaen. Parisuhde on kuitenkin kestänyt jo vuosikymmeniä, kertoo Leena Ruuskanen.

– 1990-luvun alussa aloin vetää Setassa bi-ryhmää. Jaana tuli sinne, hän on transihminen ja sinne tuli monia transihmisiäkin. Siellä me ystävystyttiin ja usein ryhmien jälkeen lähdettiin viettämään iltaa. Huomattiin, että ollaan aika samanikäisiä ja ajatusmaailma oli aika samanlainen. Rakastuttiin!

– Elokuun kuutamossa oltiin naisten leirillä ja sitä kuuta ihaillessa se sitten leimahti. Vuonna 1994 elokuun alkupuolella oltiin Kreetalla matkalla. Siellä mentiin kihloihin ja ostettiin sormukset, jotka tosin olivat huonolaatuiset eivätkä kestäneet kauan. Tämä parisuhde on kestänyt paljon pitempään, säestää Jaana Holmström.

Jaanalla on aiemmasta avoliitostaan aikuiset lapset, tytär ja poika, ja jo ensimmäinen lapsenlapsikin, keväällä syntynyt tyttärenpoika. Kysymys perheestä ja itsemäärittelyoikeudesta ei välttämättä ole sateenkaarisenioreille ihan yksinkertainen, kun he tulevat erilaisten vanhuspalvelujen piiriin. Esimerkiksi tiedon saaminen sairaalaan joutuneen kumppanin voinnista ei aina onnistu.

– Voi käydä niin, että sukulaiset saavat tiedon, mutta puoliso ei saa, kummastelee Ruuskanen.

"Täällä ei juosta joka hameen perässä"

Naiset kertovat erilaisista sateenkaariseniorien kohtaamista ongelmista. Joskus sateenkaariseniorit kieltävät parisuhteensa, eivätkä uskalla esimerkiksi kertoa hoitajille, että heillä on samaa sukupuolta oleva puoliso tai avopuoliso. Kotihoidon työntekijän tullessa käymään saatetaan itse panna kumppanin kuva piiloon. Palvelutalon työntekijät saattavat siivota transvestiitilta hameet pois ja tokaista "täällä ei sitten pistetä hametta päälle". Eräälle lesborouvalle oli puolestaan sanottu, että "täällä ei juosta joka hameen perässä". Sateenkaarivanhus nähdään usein vain hänen seksuaalisen tai sukupuolisen suuntautumisensa kautta, se ylikorostuu tai selvästi hämmentää vanhustyön tekijöitä.

– Haluamme, että meidät otettaisiin yhteisöön mukaan ja kohdeltaisiin normaalisti, niin kuin muitakin ihmisiä. Ei haluta esimerkiksi kuulla homofobisia tai transfobisia vitsejä, kertoo Jaana Holmström.

Holmström ja Ruuskanen toimivat kokemuskouluttajina ja jakavat tietoa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille Setan Yhdenvertainen vanhuus -projektin puitteissa. He haluavat vaikuttaa asenteisiin jo ennen kuin tulevaisuudessa ehkä itse tulevat palvelujen käyttäjiksi.

– Koulutuksissa nousee esiin hämmennystä siitä, miten kohdata sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmiset, miten ottaa asia puheeksi heidän kanssaan. Työkaluja selvästi puuttuu. Jos päästään pitämään tietoiskuja enemmänkin, niin voidaan tuoda apua tähän, tietoutta erilaisten vanhusten kohtaamisesta, Leena Ruuskanen kertoo.

– On noussut esille, että tietoa ei ole. Sitä ei koulutusaikana kovin paljon tule ja sitä kaivattaisiin, täydentää Jaana Holmström.

Yhdenvertainen vanhuus lähtee asenteista

Miten sateenkaariseniorit sitten haluavat tulla kohdatuiksi? Ihmisinä, yksilöinä – ilman leimalappua "homo", "lesbo", "trans-ihminen".

– Voisi olla juliste, jossa kerrottaisiin, että tämä on syrjinnästä vapaa alue. Se viestittää, että osataan suhtautua asiallisesti. Vanhuksilla pitää olla itsemäärittelyoikeus: jos on hämmennystä, niin kysytään, että miten haluat määritellä, keitä perheeseen kuuluu ja mikä sukupuolta haluat olla.

– Transvestiiteilta vanhuksilta voi kysyä, haluatko tänään laittaa huulipunaa tai kaulakorun kaulaan, Leena Ruuskanen vinkkaa.

Jaana Holmström muistuttaa, että homoseksuaaliset teot olivat Suomessa rikoksina rangaistavia vuoteen 1971. Sairausluokituksesta homoseksuaalisuus poistettiin vuonna 1981.

– Monet meidän sukupolvemme ihmiset ovat eläneet aikaa, jolloin homoseksuaalisuus oli rikos. Ei saattanut kulkea kadulla ja pitää kumppania kädestä, vaan siitä olisi saattanut seurata kamalia. Monet varmasti ovat hyvin arkoja siinäkin vaiheessa vielä, kun tulevat vanhainkotiin tai palvelutaloon, koska on tämä tausta.

Leena Ruuskanen toivookin vanhustyön ammattilaisilta tukea hyväksytyksi tulemiseen.

– Meidän sukupolvessamme saattaa esiintyä vielä negatiivista asennoitumista siellä vanhusyhteisössä. Hoitajat voisivat olla meidän tukenamme ja puhua, että me ollaan tavallisia ihmisiä. Hoitajan positiivisella asenteella on vaikutusta siihen, että me tulemme hyväksytyiksi yhteisöön. Sitä kautta myös vanhukset hyväksyvät meidät sellaisina kuin me olemme.

Takaisin kaappiin

Sateenkaariseniori saattaa siis asettua tai tulla työnnetyksi takaisin kaappiin – salailun ja peittelyn polulle.

– Sitähän tässä pelätään ja siksi tietoa pyritään levittämään. Monet ovat eläneet jo vuosikymmeniä varsin avoimesti ja pelko on, että palvelutalossa tai vanhainkodissa joutuisi takaisin kaappiin. Tärkeää on, että huomioitaisiin perheenjäsenet, että ihmisellä on puoliso, ja hänestä voi puhua puolisona, eikä sitä tarvitse peittää.

– Monella on vuosikymmenten yhteinen historia puolison kanssa, niin kyllä siitä on paljon muisteltavaa ja kerrottavaa. Olisi tosi ikävää, jos sitä ei voisi kertoa, pohtii Jaana Holmström.

Ruuskasen mielestä on tärkeää, että ammattilainen kykenisi muodostamaan luottamukselliset suhteet vanhukseen. Leimalapuista huolimatta on tärkeää tavata ihminen ja kuunnella hänen tarinansa.

– Menneisyydessä on ehkä joutunut syrjityksi ja kokemaan monenlaista. Olisi tärkeää, että vanhus saisi vapaasti kertoa ja muistella ehkä näitä kipeitäkin asioita.

Asenteet ovat Suomessa silti muuttuneet hyväksyvämmiksi ja suvaitsevaisemmiksi, naiset pohtivat.

– Paljon on menty eteenpäin ja ihmisillä on paljon enemmän tietoa kuin aikaisemmin. Suurin osa ihmisistä suhtautuu myötämielisesti eri vähemmistöihin, kertoo Jaana Holmström.

Samaan huoneeseen

Naiset haluaisivat vanheta yhdessä myös siinä vaiheessa, kun asuminen omassa kodissa käy mahdottomaksi.

– Tiettyjä juttuja on, mitkä johtuvat transihmisyydestä ja korjausoperaatioista ja hormonilääkityksistä. Toivoisin, että ne huomioitaisiin, mutta muuten otettaisiin ihan ihmisenä. Tietenkin toivon, että päästäisiin Lennun kanssa samaan hoitolaitokseen.

– Niin ja samaan huoneeseen, että ei jouduttaisi eroon toisistamme. Minulla on edelleen kova halu pitää Jaanaa kädestä kiinni, kun nukutaan. Olisi se nyt surkeata, ettei enää vanhuksena voisi tehdä sitä. Toivon, että sitä hellyyttä ja lämpöä voisi edelleen osoittaa toisilleen siellä, ja se olisi hyväksyttyä, täydentää Leena Ruuskanen.

Yksinäisyys suurin kotimainen hätä

– Yksinäisyydelle ei näy loppua eikä se todellakaan ole hyväksi ihmiselle. Juttele vaikka naapurin kanssa, huomaa hänet. Jokainen haluaa olla näkyvä. Auttamisen ei tarvitse olla aina organisoitua, muistuttaa SPR:n tiedotuspäällikkö Outi Pärnänen.

Suomen Punainen Risti on maan suurimpia hyväntekeväisyysjärjestöjä 40 000 vapaaehtoisen voimin Helsingistä Utsjoelle.

– Myös apua tarjoava saa hyvän mielen ja elämässään jotain aikaiseksi. En ole vielä tavannut ihmistä, joka ei haluaisi tehdä hyvää, Pärnänen sanoo.

Ystävätoiminta on ensiapuryhmien ohella SPR:n suosituinta toimintaa. Järjestön kautta voi lähteä ystäväksi vaikka vammaiselle, mielenterveyskuntoutujalle tai yksinäiselle nuorelle aikuiselle.

Jouluksi ei ehdi enää kouluttautua, tervetuloa ensi vuonna

Sosiaalialan järjestö HelsinkiMissio on puhunut jo vuosikausia yksinäisyydestä, etenkin vanhusten.

– Yksinäisiä senioreita on jo niin paljon, että kuntien kotihoito ei pysty viemään kaikkia esimerkiksi lääkäriin tai ulkoilemaan. Siihen tarvitaan vapaaehtoisia, HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kaisa Kauhanen sanoo.

Joulun lähestyessä omatunto herää, ja monet ovatkin soittaneet HelsinkiMissioon, että haluavat auttaa nyt heti. Auttajat toivotetaan kuitenkin tervetulleiksi ensi vuoden koulutuksiin, myös muissa järjestöissä.

– Emme voi toimia näin lyhyellä varoitusajalla. Lähetämme ihmisiä yksinäisten vanhusten koteihin, joten me haastattelemme ja koulutamme vapaaehtoiset, Kauhanen kertoo.

Jo muutamalla eurolla voit auttaa

Kotimaassa apua tarvitsevat yksinäiset, mutta maailmalta ylitse muiden nousee nyt Syyrian hätä.

Tämä on huomattu myös YK:n lastenjärjestö Unicefilla, joka on yksi harvoista Syyrian sodan keskellä toimivista avustusjärjestöistä. Juuri nyt apua meneekin Syyriaan paljon.

– Pienintäkään apua tai lahjoitusta ei pidä väheksyä. Esimerkiksi lapsen hengen kehitysmaassa pelastava sokeri-suolaliuos maksaa 7 senttiä. Poliorokotteen saa 17 sentillä, Unicefin varainhankinnan koordinaattori Sari Saraste kertoo.

Muista aineettomat joululahjat

Hyväntekeväisyysjärjestöjä toimii Suomessa kymmeniä, joiden valikoimista poimimme yllä olevaan testiimme muutaman tavan auttaa. Yksittäisiä ja usein pientenkin ryhmien ideoimia ja toteuttamia hyväntekeväisyystempauksia löytyy esimerkiksi Facebookista.

Uudenlaisia auttamisen tapoja voi etsiä myös joukkorahoituspalveluista, esimerkiksi täältä.

Hyvää tekeviä aineettomia ja eettisiä lahjoja tarjoavat lähes kaikki järjestöt. Löydät niitä esimerkiksi täältä.

– Jos ostat jouluksi Unicefin lahjan, esimerkiksi 2 huopaa 12 eurolla, huovat lähtevät konkreettisesti Kööpenhaminan varastoltamme suoraan esimerkiksi pakolaisleirille, Unicefin Saraste vinkkaa.

Voit myös perustaa oman keräyksen ja ohjata vaikka 50-vuotislahjasi hyväntekeväisyyskeräykseen.

Keräyksestä voi tehdä myös julkisen. Esimerkiksi ympäristöministeriön henkilökunta lahjoittaa joogatuntiensa maksun saimaannorpan hyväksi.

Vastaanottokeskuksissa kaivataan työtä

Myös yritykset voivat tehdä hyvää. Parhaillaan SPR etsii eri puolilta maata lisää yrityksiä, jotka ottaisivat turvapaikanhakijoita tutustumaan työelämään 1-3 viikoksi. Harjoittelu on palkatonta samaan tapaaan kuin koululaisten TET-harjoittelu.

Tähän mennessä 400 turvapaikanhakijaa on tutustunut suomalaiseen työelämään. Esimerkiksi Kirkkonummen Prismassa he ovat siistineet ja järjestelleet hyllyjä.

Suurten kauppaketjujen sitoutuminen muovikassisopimukseen alkaa jo näkyä kauppojen kassoilla. Erilaisten kassien valikoima on kasvanut. Pian kassoilla ilmaiseksi jaettavat ohuet hedelmäpussit häviävät kokonaan. Osa kuluttajista on pannut muutokset merkille.

– Kestokasseja me on ostettu. Ne ovat hyviä. Se on tietoinen valinta. Muovikassit eivät tee hyvää luonnolle. Parempi, ettei niitä hirveesti käytetä, kertoo lahtelainen Jari Peltola.

Kestokassien kysyntä on kasvussa, kerrotaan lahtelaisesta Launeen K-Citymarketista. S-ryhmä vahvistaa ilmiön.

– Kestokassien myynnissä on tänä vuonna 30 prosentin kasvu. Aiemmin niitä on myyty noin miljoona vuodessa, sanoo S-ryhmän vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen.

Ilmaiset pussit häviämässä

Ympäristöliitto ja Kaupan liitto allekirjoittivat sopimuksen muovikassien vähentämisestä lokakuun lopussa. Mukana kampanjassa ovat Kesko, Lidl, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni. Ketjut ovat jo ryhtyneet toimiin ja vuodenvaihteen jälkeen luvassa on isoja muutoksia.

Kesko kertoo, että muovikasseista tulee maksullisia vuoden alussa kaikissa ruokakaupoissa, ketjun rautakaupoissa, maatalous- ja konekaupoissa sekä huonekalukaupoissa. Ohuista pikkupusseista kassalinjastoilla luovutaan ensi vuoden aikana. Myös Tokmanni ja Stockmanni Herkku aikovat poistaa pikkupussit kassoilta heti alkuvuodesta.

– Erittäin kevyet muoviset kantokassit eli niin sanotut hedelmäpussit eivät kuulu silloinsopimuksen piiriin. Kun niitä tarvitaan hygieniasyistä tai kun niitä käytetään irtomyynnissä olevien elintarvikkeiden kuluttajapakkauksina, linjaa asiantuntija Marja Ola Kaupan liitosta.

Useimmat kaupat tarjoavat biohajoavien ja kestokassien lisäksi esimerkiksi kangas- ja juuttikestokasseja vaihtoehtona muoviselle. Myös Lidl kertoo laajentaneensa pussivalikoimaansa kassoilla ja etsivänsä hedelmäpusseille vaihtoehtoja. Lisäksi Lidlin kaupoissa on muovinkeräyspisteitä.

Stockan Herkuissa ja useissa S-ryhmän kaupoissa hedelmä- ja vihannesosastoille on tarjolla myös biohajoavia pusseja.

Ketjuista kerrotaan, että asiakkaiden valintoihin pyritään vaikuttamaan myös hinnoittelulla.

Muovipussi pitää vielä pintansa

Kun tällä hetkellä jokainen suomalainen käyttää vuodessa keskimäärin 55 muovipussia niin vuonna 2025 muovipussien määrän tulisi olla korkeintaan 40 henkilöä kohden vuodessa. Paperipussien kysyntä on paikoin jopa vähentynyt.

Esimerkiksi Launeen K-Citymarketissa perusmuovikassia myydään edelleen yli 80 prosenttia kaikista kasseista. Perinteinen muovikassi pitää pintansa osin siksi, että se kestää paperipussia paremmin uusiokäyttöä.

– Muovipussi tulee usein napattua. Niitä voi edelleen jatkokäyttää, esimerkiksi roskapussina, selittää hollolalainen Marjo Tilder valintaansa lahtelaismarketin kassalla.

Muovipussien myynnin vähenemisellä on kääntöpuolensa.

– Roskapussien kysyntä on nyt kasvussa enemmän mitä muu myynti. Ihmiset tarvitsevat jonkun kassin, mihin roskat laittaa, muistuttaa S-ryhmän vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen.

Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessaa ollaan kuitenkin pitkällä.

– Me olemme EU:ssa tällainen mallioppilas. Meillä näitä kasseja käytetään vuosittain vähiten. Lisäksi me käytämme niitä vielä uudelleen, mikä tietysti on järkevää, muistuttaa asiantuntija Marja Ola Kaupan liitosta.

Seinäjokinen Ari-Pekka Harju on tehnyt joulupukkikeikkaa kolmisenkymmentä vuotta. Viime vuodet hän on pyörittänyt Seinäjoen seudulla joulupukkipalvelua, jonka kautta aattona alueen kodeissa kiertää taas kymmenkunta pukkia. Kokemusta erilaisista perheistä ja aatonvietoista siis on.

Joulupukin vierailu on lapsiperheissä varsinaista vilskettä. Jännitys on käsinkosketeltavaa ja tarttuvaa. Se tarttuu ihmisiin – ja eläimiin.

Kun pukit menevät perheeseen, heille on ennakkoon ilmoitettu keitä paikalla on aattoa juhlimassa. On lasten nimet ja harrastukset, on toiveita siitä, mitä lapsilta kysellään ja muuta tärkeää tietoa. Etukäteen toivotaan myös maininnat siitä, onko perheessä lemmikkejä ja siitä, miten esimerkiksi koiran oletetaan käyttäytyvän ja miten sen kanssa toimitaan.

– Lähtökohtaisesti pitäisi olla varma, että omistaja tietää sen, ettei koira käy kimppuun. Tarvittaessa koira laitetaan toiseen huoneeseen tai pois. Ari-Pekka Harju kertoo.

Ari-Pekka Harju kertoo kiinnittävänsä koiraan sen verran huomiota, että tämä saa haistella pukkia ja se tavallisesti riittää. Vain kerran on käynyt niin, että pukki oli perheen koiran kanssa pulassa.

– Se kävi käteen kiinni aina, kun laitoin käden lahjasäkkiin, Harju sanoo.

Onko täällä kilttejä koiria?

Kauhavan kennelkerho järjesti viime viikolla koirille ja niiden omistajille koulutusillan siitä, miten joulupukki aattona kohdataan. Idea kurssiin lähti seuran aktiivi Hannamari Korkiatuvan omasta joulujännityksestä: perheessä on 5-vuotias koira, jolle joulupukin vierailu aattona on nyt ensimmäinen.

– Mietin, että kuinka käy ja kun meidän koira puolustaa perhettä ja vartioi kotia, miten toimia. Meillä on kiltti koira, mutta olen sitä mieltä vara on aina parempi kuin vahinko, Hannamari sanoo.

Koiran voi tarvittaessa vaikka sulkea pois siitä tilasta, jossa joulupukin on tarkoitus vierailla. Jos koira ei halua lähestyä pukkia, sitä ei pitäisi pakottaa.

– Tärkeätä on, että koira pääsee väistämään, jos sitä jännittää. Että se voi perääntyä ja mennä pois tilanteesta. Jos se ei pysty väistämään, sen ainoa keino on puolustautua. Pääsee helpommalla, jos ei pakota koiraa, jos se ei tahdo, Korkiatupa muistuttaa.

Koiran reaktioita punanuttuiseen jouluvieraaseen voi harjoitella kotonakin, vaikka pukeutumalla pukiksi ja katsomalla, miten koira käyttäytyy. Ja jos sattuukin niin, että pukki-vieras onkin oikean pukin kiireiden vuoksi joku tuttavapiiristä, tilanne on sillä selvä.

– No, se on paljon helpompi tilanne, sillä koira ottaa hajuaistilla. Se voi vähän ihmetellä ensin, sitten se haistaa että tämä on tuttu ja sitten sillä ei ole merkitystä enää niin paljon.

Hannamari Korkiatupa toteaa, että reaktiot joulupukkiin ovat aina koirakohtaisia. Siksi koulutuksessakin havainnoidaan jokaista koiraa erikseen.

– Koiran reaktioiden mukaan edetään. Kouluttaja tietää, missä koiran rajat menee ja näkee kun se ahdistuu. Lähdetään siitä, että koiralla olisi kokemus tästä oudosti käyttäytyvästä ihmisestä, Korkiatupa kertoo koulutuksen sisällöstä.

Ja pukki jää toiseksi, kun...

Hannamari Korkiatupa suunnittelee, että perheen koira saa joulupukilta paketin. Se tulee olemaan tuoksuva ja koira saa sen itse avata ja sitten herkutella.

Ari-Pekka Harjun mielestä suunnitelma kuulostaa hyvältä.

– Oma lahja koiralle on tosi hyvä idea. Jos se löytyy aika alussa ja siinä on tuoksua, niin loppujen lopuksi pukin tuoksu ja olemus jää toiseksi aika nopeasti. Kyllä koira voi käydä siinä pyörimässä, mutta pitää kuitenkin huolen omasta lahjastaan.

Esa Härmälä on nousemassa ydinvoimayhtiö Fennovoiman hallituksen puheenjohtajaksi. Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy esittävät metsähallituksen entistä pääjohtajaa Fennovoiman hallituksen puheenjohtajaksi maaliskuun yhtiökokouksessa.

Fennovoiman hallituksen nykyinen puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski on aiemmin ilmoittanut jättävänsä tehtävän kolmen vuoden jälkeen.

Härmälä syrjäytettiin kesällä Metsähallituksen yhtiöittämisen yhteydessä pääjohtajan paikalta. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) nimitti Metsähallituksen toimitusjohtajaksi Pohjois-Karjalan entisen maakuntajohtajan Pentti Hyttisen.

Tiilikaisen nimityspäätös aiheutti närää keskustan sisällä ja ministeri saikin harvinaisen kirjallisen varoituksen eduskuntaryhmältään.

Syyskuussa Härmälä valittiin valtionyhtiö Baltic Connectorin hallituksen puheenjohtajaksi. Baltic Connector on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka perustettiin hallinnoimaan kaasuyhdysputkea, joka rakennetaan Suomen ja Viron välille.

Perinteisesti joulu tuoksuu uunissa paistuville pipareille ja kakuille, muttei välttämättä enää tänä päivänä. Terveystietoisuuden lisäännyttyä paistettavien leivonnaisten rinnalle ovat kohonneet raakaleivonnaiset, joiden teossa tärkeimmät välineet ovat tehosekoitin ja pakastin.

– Uskon, että nämä näkyvät joulupöydissä enenevissä määrin. Etelä-Suomessa tämä on tätä päivää ja tänne pohjoiseenkin ne ovat pikkuhiljaa rantautumassa. Minusta täällä ollaan tietoisia näistä terveellisistä vaihtoehdoista, kertoo Rauni Fills-Loukasmäki, joka aloitti toukokuussa Green Street Vuokatti -yrittäjänä Sotkamossa.

Fills-Loukasmäki valmistaa raakaherkkuja myyntiin ja vetää raakakakku-work shoppeja.

Raakaleivonnassa perinteiset jauhot, sokerit ja voit korvataan muilla vaihtoehdoilla eikä raaka-aineiden lämpötila nouse tekovaiheessa milloinkaan yli 45 asteen. Miten perinteiset joululeivonnaiset sitten käytännössä tehdään ilman uunia?

– Esimerkiksi raakapipareista saadaan ihan piparinmakuisia. Niissä käytetään raaka-aineena muun muassa taatelia ja kanelia: niitä makuja, joita pipareissa on, Fills-Loukasmäki kertoo.

Sama pätee kakuissa. Joulumaku saadaan kakkuun taatelilla, mustaherukkamehulla, vaniljalla tai neilikalla.

Raakaleipurin paras ystävä on blenderi

Raakaleipurin paras ystävä on toimiva blenderi ja tärkein ominaisuus reseptinlukutaito. Raakakakkujen teko noudattaa samaa kaavaa: aineet soseutetaan tehosekoittimella ja kakku laitetaan pakastimeen yön ajaksi hyytymään.

Perinteisessä leivonnassa ohjeita voi soveltaa aika reippaasti. Mausteita voi lisäillä oman maun mukaan ja raaka-aineita vaihdella. Sen sijaan raakaleipurin ei kannata ensimetreillä soveltaa.

– Kun aloittaa, kannattaa noudattaa reseptiä aika orjallisesti kunnes oppii, miten mikäkin aine käyttäytyy, mikä on sen tarkoitus prosessissa ja lopputuloksessa, Fills-Loukasmäki huomauttaa.

Soveltaminen näkyy hyytymättömänä kakkuna tai maistuu erikoisina makuina.

– Jos vaikka tietämättömän lähtisin soveltamaan ja minusta vain tuntuisi, että psylliumia on ohjeessa liian paljon ja en laitakaan sitä niin paljon, niin sitten kakku ei ikävä kyllä onnistu. Se ei tule pysymään tiiviinä.

Psylliumin tarkoitus on sitoa ja hyytelöidä kakku.

Raaka-aineissa panostetaan laatuun

Raakaleivonnaisten suosio perustuu terveellisyyteen ja raaka-aineiden laatuun. Esimerkiksi sokeri korvataan kookossokerilla, luomuhunajalla, palmusokerilla tai agavesiirapilla. Voin sijasta käytetään kookosöljyä tai kaakaovoita. Viljatuotteet puolestaan korvataan pähkinöillä, manteleilla, taateleilla tai kasviksilla.

Raaka-aineiden kirjo jo yhteen leivonnaiseen on suuri ja onkin selvää, että raakaleivonta vaatii alkuun rahallista panostusta.

– Ensi alkuun voi tuntua kalliilta, koska raaka-aineet ovat laadukkaita. Ensimmäinen satsaus on tietenkin kaikista kallein, mutta sen jälkeen tarvitseekin vain täydentää.

Meditaatiota leipomalla

Raakaleivonnaiset ja raakaruoka ovat Etelä-Suomessa arkipäivää, mutta Kainuun alueelle ne ovat rantautuneet vasta viime aikoina. Esimerkiksi sille pyhittäytyneitä yrityksiä on vähän. Rauni Fills-Loukasmäki aloitti raakaleivonnaisiin keskittyvän yrittämisen toukokuussa, mikä oli terveysintoilijalle pitkäaikaisen haaveen konkretisoituminen.

– Ehkä aikoinaan painavin syy oli se, että perheessä on urheilevia lapsia. Ärsytti, että miksi kaverit joutuvat pihistämään ruokailuistaan, ravinteistaan ja herkuistaan pysyäkseen kunnossa?

Esimerkiksi raakapipareista saadaan ihan piparinmakuisia. Rauni Fills-Loukasmäki

– Sitäkin mietin, että miksi herkut ovat aina yhtä kuin ei hyvä olo ja jenkkakahvoihin tarttuminen. Lähdin tutkimaan asioita ja törmäsin raakakakkuihin.

Yhden raakakakun tekeminen saattaa alkuun perinteiseen leipomiseen tottuneen silmin tuntua pitkäkestoiselta prosessilta jäädyttämisineen. Fills-Loukasmäki ei koe raakakakkujen leipomista työläänä.

– Koen, että tämä sopii minulle paremmin kuin perinteinen tyyli. Tapaan sanoa, että tämä on minun meditaatiohetkeni.

Joulun tunnelma rakentuu pitkälti tuoksujen ja jouluisten herkkujen varaan. Allergikkojen, astmaatikkojen ja yliherkkyyksistä kärsivien pitää kuitenkin vältellä useita jouluisia asioita.

Ruoka-aineista hankalimpia ovat pähkinä ja kala. Vahvasti allerginen ihminen voi saada niistä hengenvaarallisen reaktion.

Joskus allergisoiva ruoka muuttuu turvalliseksi, kun sen kypsentää. Moni allergikko uskaltaa esimerkiksi syödä kypsennettyä porkkanaa.

Raakaa omenaa sisältävästä rosollista on kuitenkin pakko kieltäytyä.

Pohjois-Savon Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminnanjohtaja Titta Kekäläinen on allerginen pähkinälle, mantelille ja raa'alle omenalle sekä porkkanalle. Hän ei voi siis syödä muun muassa marsipaania tai suklaata, jossa voi olla pähkinää.

Rosollista Kekäläinen nauttii mielellään, sillä hänen äitinsä tarjoilee herkun "komponenteissa".

– Kaikki ainekset ovat erillään ja jokainen voi niistä koota itselleen oman rosolliannoksen, Kekäläinen paljastaa.

Joulukukat pannaan?

Allergia- ja astmaneuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta huomauttaa, että tuoksuherkkä saattaa saada allergisia oireita esimerkiksi kukista, hajuvesistä tai vaikkapa tuoksukynttilöistä.

– Oireet voivat olla niin voimakkaita, ettei henkilö pysty olemaan samassa tilassa oireiden aiheuttajan kanssa. Ihmiset reagoivat erilaisiin hajuihin eri tavalla, Vuorenmaa muistuttaa.

Joulukukista hyasintti on monelle hajuherkälle hankala kasvi, sillä sen tuoksu on todella voimakas. Vienosti tuoksuva joulutähti puolestaan aiheuttaa oireita astmaatikolle, sillä siitä irtoaa maitiaisnestettä hengitysilmaan.

Ratkaisemme tilanteen niin, että kukkia siirrellään toiseen huoneeseen. Titta Kekäläinen

Hajuherkän ei kuitenkaan tarvitse viettää täysin kukatonta joulua. Turvallisempia kasveja ovat muun muassa amaryllis, tulppaani, tulilatva, atsalea ja jouluruusu.

Titta Kekäläinen kärsii hengenahdistuksesta, mikäli lähettyvillä on liikaa hyasintteja.

– Sisareni tykkää niistä todella paljon. Ratkaisemme tilanteen niin, että kukkia siirrellään toiseen huoneeseen. Perheessäni on opittu elämään allergioiden kanssa, Kekäläinen summaa.

Kekäläinen kannustaa allergikkoja varautumaan mahdollisiin yllätyksiin: allergialääkkeet on hyvä pitää mukana joulun riennoissa. Vakavasti allergisen on muistettava myös EpiPen eli vakavien allergisten shokkireaktioiden ensiapuun tarkoitettu pistos.

– Muistakaa joulumieli! Ei nosteta näitä allergia-asioita joulupöytään ja turhaan esille. Nautitaan ennemmin yhdessäolosta toisia ymmärtäen, Anne Vuorenmaa lisää.