Naapurisi saattaa elää yksin, mutta ei silti tunne yksinäisyyttä. Hyvinvoivan oloinen ystävä taas tuskin koskaan näyttää olevan yksin, mutta on silti pohjattoman yksinäinen.

Yksinäisyystutkija Niina Junttila neuvoo, miten voisimme tunnistaa yksinäisyyttä lähipiirissämme ja olla parempia läheisiä.

1. ”En pääse yksinäisyydestä eroon. Vain uni tai kuolema voi minut pelastaa.”

Totaalinen yksinäisyys on yllättävän yleinen tunne. Tutkija Niina Junttilan mukaan kuristavan yksinäisyyden valtaama ihminen ajattelee heti herättyään, että jopa silmien avaaminenkin voi olla turhaa.

– Ensimmäinen ajatus voi olla, että jään vain sänkyyn makaamaan. Miksi edes nousisin ylös, kun en tänäänkään tapaa ketään.

Yksinäisyystutkija muistuttaa kuitenkin, että vaikka eristäytyminen tuntuisikin helpommalta, kannattaa ihmisten ilmoille lähteminen aina. Vaikkei puistonpenkillä istuva yksinäinen löytäisikään ystävää, säilyy ainakin jonkinlainen kosketus ympäröivään maailmaan.

Miksi edes nousisin ylös, kun en tänäänkään tapaa ketään. Niina Junttila

– Jos ei tapaa ketään, voi alkaa kuvitella, että kaikki muut ovat pelkästään onnellisia ja iloisia. Kun käy edes välillä julkisilla paikoilla, tietää ainakin vähän, mitä muut ihmiset tekevät.

Junttilan mukaan on paljon sellaisia, jotka syvästä yksinäisyydestä huolimatta jatkavat päivästä toiseen. Moottorina on toivo, että jonain päivänä joku ystävällinen ihminen astelee vastaan. Usein näin lopulta myös käy.

2. ”Se taitaa olla vähän outo tai ainakin masentunut.”

Kovin usein teemme yksinkertaisista asioista monimutkaisia – ainakin mitä tulee yksinäisyyteen. Yksin elävää ihmistä voidaan pitää kummallisena tai arvellaan, että hänellä on taakkanaan iso kasa ongelmia. Niina Junttila viittaa kollegaansa Tampereen yliopistossa, professori Juho Saareen, joka puhuu yksinäisyyden juurisyistä.

– Ongelmat lähtevät liikkeelle esimerkiksi juuri yksinäisyydestä. Päälle tulee paljon muita ongelmia, jotka saattavat tulla näkyviinkin. Varsinainen pohjasyy sitten unohtuu, ja se saattaa tulla läheisillekin yllätyksenä.

Pitäisikö sitten vaikkapa yksin asuvalta ystävältä kysyä suoraan hänen yksinäisyydestään? Tutkijan mukaan kaikessa piilee riskinsä, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Pelkästään puhuminen jollekulle auttaa, vaikkei asioihin tulisikaan ratkaisua. Niina Junttila

– Totta kai se riippuu paljon siitä, kuka kysyy ja millaisella äänensävyllä. Mutta jos ihminen alkaa puhua, jo pelkästään se on voitto. Pelkästään puhuminen jollekulle auttaa, vaikkei asioihin tulisikaan ratkaisua.

Yksinäisyystutkija muistelee taannoin haastatelleensa yksinhuoltajaäitejä ja -isiä. Tarkoituksena oli puhua lasten yksinäisyydestä, mutta monta kertaa puhe kääntyi vanhempien yksinäisyyteen.

Yksi äideistä puhui yksinäisyydestään tunnin ja tunsi suurta kiitollisuutta siitä, että sai edes kertoa asiasta jollekulle.

3. ”Olen epäonnistunut, enkä edes olisi voinut onnistua missään.”

Ihmiset tuntevat epäonnistuneensa monissa asioissa. Toisilla on kumppani ja perhettä, uusi auto ja kaunis koti. Muut ovat onnistuneet ehjän ja onnellisen elämän luomisessa, minä en.

Epäonnistumisen tunne ei välttämättä ole pelkästään omien tekojen tulosta, vaan se voi kummuta aiemmista sukupolvista. Koko sukua voidaan pitää kummallisena tai perheen isän elämänvaiheita voidaan väheksyä tai peitellä.

– Usein lähimmäiset vielä lisäävät tätä tuskaa puolihuolimattomilla kommenteillaan. Saatetaan vaikka sanoa, että "noin kaunis nuori nainen, ja silti sinulla ei ole ketään kumppania”. Alkaa tuntua vieläkin pahemmalta. Se vain lisää epäonnistumisen tunnetta.

Olet vain vierellä, etkä säälittele. Niina Junttila

Miten sitten tukea ihmistä, joka kokee epäonnistuneensa lähes kaikessa? Yksinäisyystutkija kehottaa puhumaan asioista suoraan, kaartelematta.

– Voit vaikka sanoa, että kurja juttu tuo isäsi asia, mutta ei se liity sinuun mitenkään. Olet vain vierellä, etkä säälittele. Pyydät vaikka kahville tai kävelet yhtä matkaa kouluun tai kauppaan.

Junttila puhuu myös asettumisesta yksinäisen ihmisen puolelle. Esimerkkinä hän käyttää uuteen kouluun muuttanutta tyttöä, jota pilkattiin hassujen sanojen käyttämisestä. Eräs tytöistä alkoi kuitenkin tarkoituksella käyttää samoja sanoja hänen kanssaan. Näin hän asettui uuden tytön rinnalle.

4. ”Kylläpä näytän kamalalta ja väsyneeltä”

Kukaan ei puhu niin rumasti yksinäiselle ihmiselle kuin hän itse. Junttilan mukaan tämä liittyy karmaisevalla tavalla itsesuojeluvaistoon.

– Kun ensin itse satuttaa ja mitätöi itseään, niin muiden sanat ja teot eivät enää tunnu niin pahoilta. Jos aina sanoo peilille, että näytätpä rumalta, niin ei kai siitä voi enää ketään paljon pahemmin kohdella.

Yksinäisyystutkija muistuttaa, että ihmisillä on tapana rakentaa ympärilleen suojakuoria, joiden läpi on vaikea päästä.

– Erityisesti nuoret voivat alkaa kiukutella tai näyttää yksinäisyyttä pukeutumalla vaikkapa mustiin vaatteisiin. Kun koetaan, että on vaikea olla muiden kanssa, suljetaan oma minä johonkin sisälle.

5. ”Jos olisin rikas, en olisi yksinäinen.”

Yksinäisyyden luullaan usein liittyvän köyhyyteen tai vähävaraisuuteen. Tutkija kuitenkin kumoaa myytin oikopäätä.

– Yksinäisiä on niin katuojien huono-osaisissa kuin menestyneissä yritysjohtajissakin. Menestyneiden yksinäisyys ei välttämättä näy ulospäin, ainakaan heti.

Parisuhteessakin voidaan roikkua vääristä syistä ja olla todella yksinäisiä. Niina Junttila

Junttila muistuttaa, että menestys voi tuoda mukanaan epäluulon muita ihmisiä kohtaan. Rikkaan ihmisen voi olla vaikea uskoa, että joku haluaa olla hänen ystävänsä pelkästään hänen persoonansa vuoksi.

– Jos koet, että muut ovat kanssasi vain hyötytarkoituksessa, se voi aiheuttaa pahimmanlaatuista yksinäisyyttä. Parisuhteessakin voidaan roikkua vääristä syistä ja olla todella yksinäisiä.

Miten auttaa yksinäistä?

Palataan vielä lopuksi peruskysymykseen lähimmäisenrakkaudesta ja auttamisesta.

Yksinäisyyttä pitkään tutkineen Niina Junttilan tuorein kirja käsittelee aikuisten yksinäisyyttä. Yksi Turun yliopistossa apulaisprofessorina toimivan Junttilan teeseistä on, että yksinäisyyttä on vaikea tunnistaa.

Kukaan ei voi tulla pelastetuksi ilman omaa tahtoaan. Yksi kädenojennus ei kuitenkaan aina riitä.

– Ihmiset ovat tosi hyviä maskeeraamaan ja näyttämään asioita toisin kuin ne ovat. Ehkä pitää kysyä toisenkin kerran kahville, jos ensimmäinen tarjous ei tuota tulosta.

Pienen lapsen omat sanat ovat paras ennuste myöhemmästä pahasta olosta. Niina Junttila

Junttilan mukaan yksinäisyyden kokemus lähtee hyvin usein lapsuudesta. Jos alakoululainen sanoo, ettei hänellä ole kavereita, pitäisi hälytyskellojen soida. Yksinäisyys on tunne, joka jatkuu ja syvenee.

– Pienen lapsen omat sanat ovat paras ennuste myöhemmästä pahasta olosta. Jos armeijaiässä nuori mies on masentunut ja ahdistunut, aika usein on takana yksinäinen lapsuus.

Rallicrossin SM-sarjan avausosakilpailussa nähtiin jättiyllätys, kun juvalainen Janne Viitikko ajoi SRC-luokan kisan. Tampereella Kaanaan moottoriradalla ajettu kisa oli Viitikon ensimmäinen rallicross-kisa.

– Ihan hienostihan se meni. Pieniä ongelmiahan siinä aluksi oli, mutta siitä se sitten lähti menemään. Ei oikeastaan tullut sellaisia isoja virheitä, kertasi Janne Viitikko vaatimattomana.

– Vähänhän se tuntuu kummalliselta, kun oli kuitenkin ensimmäinen kisa. Eihän sitä voinut kuvitellakaan, että siellä nyt kerkeää mukana sillä tavalla. Testit jäi niin vähälle ja autokin särkyi testeissä, eikä se tuntunut viimeisien testien jälkeenkään mieleiseltä se auto. Summamutikassa säädeltiin autoa ja lähdettiin kisaamaan, puntaroi Viitikko istuessaan samaisen auton lokasuojan päällä.

Avausvoiton painoarvoa nostaa myös se, että Viitikko ajoi ensimmäisen kisansa laina-autolla. Ilmoittautuminen avauskisaankin jäi aivan kalkkiviivoille. Kaanaan avauskisassa taakse jäivät myös viime kaudella sarjaa hallinneet Joni-Pekka Rajala sekä Henri Haapamäki.

– Aika viime tipassahan se ilmoittautuminen oli. Siinä alkoi jo olemaan lähdöt taululla, kun ilmoittauduin. Netti alkoi vielä pätkimään siinä ja alkoi tuntumaan, ettei ole mitään mahdollisuutta edes ehtiä ilmoittautumaan kisaan. Tarkoitus oli vain käydä kokeilemassa millainen laji se oikein on. Ajattelin, että jos menee huonosti, niin jätetään siihen, mutta jos menee hienosti, niin ajetaan kausi loppuun.

– Eihän tätä enää voi kesken jättää. Kokeillaan nyt ainakin tämä kausi loppuun asti, ja katsotaan saako sieltä mitalin kaulaan vai ei.

Seuraava osakilpailu ajetaan kesäkuun 16. päivä Honkajoella.

Pääsin vielä täällä Juvalla ajamaan kotiradalla ensimmäisen kisan, ja voittohan se tuli sieltäkin. Janne Viitikko

Rauhalliseen tyyliin avauskisan tapahtumia kerranneen Viitikon tapauksessa teot kertovat enemmän kuin sanat. Viitikko nappasi kauden avausosakilpailusta ylivoimaisen voiton yli kahden sekuntin marginaalilla, eikä kauden avauskisa nyt jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Ensimmäisen osakilpailun jälkeen Viitikko joutui vetämään ostohousut jalkaan, ja alla olleesta laina-ajokista hierottiin kaupat.

– Kyllä siitä keskusteltiin, että olisin ajanut vuokra-autolla, mutta ei se nyt tullut kysymykseen. Oikeastaan ainoa vaihtoehto oli, että oma auto pitää olla, toteaa Juvan Urheiluautoilijoita edustava Viitikko.

Vaikka kyseessä oli ensimmäinen rallicross-kilpailu, ei Janne Viitikon nimi aivan täydestä tuntemattomuudesta noussut rallicrossin SRC-luokan mestaruustaistoon. Aiemmin 25-vuotias Viitikko on voittanut Jokamiesluokan kardaanikunkku-tittelin peräti neljä kertaa.

Varikkoelämä on tullut Viitikolle verenperintönä, sillä isä Matti Avikainen ajoi aikanaan menestyksekkäästi jokamiesluokkaa. Viitikon autourheilu-ura on tähän saakka ollut sangen voitokas. Ensimmäistä kertaa mies ajoi jokamiesluokkaa nuorten sarjassa heti kilpailuluvan saatuaan 15-vuotiaana.

–Pääsin vielä täällä Juvalla ajamaan kotiradalla ensimmäisen kisan, ja voittohan se tuli sieltäkin, muistelee Viitikko.

Oman vauhtinsa salaisuutta Viitikko ei osaa sanoa. Voitokkaan rallicrossavauksen myötä herää kuitenkin kysymys, miten Janne Viitikon vauhti riittäisi isommissa rallicrossluokissa.

– Mukavahan sitä olisi nelivetoautoa kokeilla, jos sellainen mahdollisuus aukeaisi. Niistä ei ole mitään kokemusta, mutta ammattimiehet sanoo, että se on helppoa kuin heinänteko, naureskelee Viitikko.

En minä edes kesällä ole oikeastaan ikinä treenannut. Janne Viitikko

Ensimmäistä kertaa Janne Viitikko muistelee ajaneensa autoa isänsä sylistä neljä vuotiaana, ja kuusi vuotiaana jalat ylsivät omin voimin polkimille. Ensimmäisen auton mies sai seitsemän vuotiaana.

– Isän kanssa rakenettiin sitten ensimmäinen treeniautokin. 240 vakiomoottorinen Volvo, missä oli kaaret sisällä, ja sillä harjoittelin sitten jääradalla. En minä edes kesällä ole oikeastaan ikinä treenannut. Se on aina jäänyt vähän vähille, pohtii Viitikko.

Merkkiuskollisena Viitikko on pysynyt tähän päivään saakka. Jokamiesluokan mestaruudet on ajettu Volvoilla ja nykyisessä rallicross Corollassakin on Volvon moottori. Noita Jokamiesluokan Volvoja Viitikko on ehtinyt rakentaa kymmeniä, sillä lajin luonteeseen kuuluu, että kilpailuissa ajetut autot ovat kustannusten hillitsemiseksi kisan jälkeen kaupan 1400 euron myyntihinnalla.

– En edes pysy laskuissa, kuinka monta niitä olen rakennellut. Joukossa on paljon myös sellaisia missä on ollut kaaret sisällä ja sähköt paikoillaan, ja kokonaan uusiakin on tehty todella monta, ynnäilee edelleen myös jokamiesluokassa kilpaileva Viitikko.

Viitikon tapauksessa kilpurit ovat olleet erittäin haluttua tavaraa.

– Kaikki ne on ostettu pois. Joskus niitä jää omaan suojatarjoukseen ja osa on ostettu sitten takaisinkin, mutta kylla ne kaikki tahtoo pihasta hävitä, kertoo Viitikko.

Lappeenrannan Joutsenossa asuva Jenni Purtilo joutui viikko sitten lauantaina todistamaan karua näkyä. Perheen pihalle oli tullut siili, jota aluksi ei edes siiliksi tunnistanut.

– Meidän poika sen ensimmäisenä huomasi. Hän huusi, että täällä on siili - vai onko se edes siili, kun se on noin omituisen näköinen, kertoo Jenni Purtilo.

Oudoksi näyn teki se, että siili oli pullistunut valtavaksi. Näytti aivan kuin sillä olisi ollut iso jalkapallo sisällään.

Siili myös käyttäytyi omituisesti. Se nimittäin oli takapihalla jatkuvasti liikkeellä, eikä malttanut pysähtyä ollenkaan.

Tapaus sattui kaiken lisäksi päiväsaikaan, jolloin siilejä harvemmin näkee. Purtilon mielessä kävi, että olisiko siili raskaana. Siili oli kuitenkin niin valtavan kokoinen, että se mahdollisuus suljettiin pois.

Siili söi ja joi sille tarjottua ruokaa ja juomaa. Eläin ei vaikuttanut siltä, että sillä olisi kipuja.

– Mutta nyt kun jälkeenpäin ajattelee, niin varmaan se jatkuva liikkuminen liittyi niihin kipuihin, pohtii Jenni Purtilo.

Vakava ilmapallosyndrooma

Purtilo yritti saada apua eläinsuojeluyhdistyksestä ja netissä olevista siiliryhmistä. Niissä kehotettiin ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin.

Kohta siili pääsikin Lappeenrannan päivystävän eläinlääkärin hoitoon.

Siiliä vaivaava sairaus osoittautui hyvin harvinaiseksi ja samalla hyvin vakavaksi. Siilillä oli ilmapallosyndrooma. Siinä siilin sisään jää ilmaa, eikä se pääse sieltä pois. Ilma kertyy ihon alle ja pullistaa siilin pallomaiseksi.

– Ilmaa voi kerääntyä ihon alle esimerkiksi siitä syystä, että rintaonteloon tulee vaurio ja ilmaa pääsee keuhkoista ihon alle. Toinen syy voi olla kaasua tuottavien bakteerien aiheuttama haavainfektio, kertoo Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa.

Sainmaan mukaan ensiapuna on ilman poistaminen ihon alta neulalla. Jos ilma on peräisin keuhkoista, niin tyhjentämisen voi joutua tekemään useita kertoja.

– Tapauksesta ja olosuhteista riippuen eläimen lopettaminen voi olla myös järkevä ratkaisu, kertoo Sainmaa.

Harvinainen tauti

Ilmapallotautia sairastavia siilejä tavataan hyvin harvoin. Siili kiikarissa -sivustoa ylläpitävä Tiina Kinnunen on tavannut niitä vuosien aikana vain muutamia. Helsingin Korkeasaareen ilmapallosyndroomaa sairastavia siilejä tuodaan hoidettavaksi muutaman vuoden välein.

Myös Lappeenrannassa eläinlääkäri joutui jonkin aikaa etsimään tietoa siilin ongelmasta ja hoidosta. Kun tauti oli selvinnyt, alkoi eläinlääkäri pelastaa siiliä ottamalla ruiskuneulojen avulla ilmaa pois siilin sisältä.

– Siili oli toimenpidepöydällä rauhoitettuna. Varttitunnin ajan siiliä kolmella piikillä tyhjennettiin, kertoo Jenni Purtilo.

Siili sai vielä kipulääkettä, ja se pääsi Purtiloiden mukaan lepäämään Joutsenoon.

– Laitettiin se meidän kissan isoon häkkiin, etteivät muut eläimet pääse siihen käsiksi.

Tauti uusiutui

Siiliharrastaja Tiina Kinnunen kertoo, että hänen näkemissään ilmapallosydroomatapauksissa ilman poisto on joskus auttanut, mutta ei läheskään aina. Näin kävi myös joutsenolaiselle siilille.

Seuraavana aamuna siili oli jälleen paisunut valtavaksi, joten edessä oli uusi matka eläinlääkärille.

– Eläinlääkärin kanssa sovittiin, että jos ilman poisto ei auta, niin sitten siili kannattaisi lopettaa. Aamupäivän aikana vietiin siili eläinlääkärille ja eläin jäi sille reissulle, kertoo Jenni Purtilo.

Jenni Purtilo on kuitenkin huojentunut, että siili sai lopulta hoitoa nopeasti. Siiliä ei voitu tällä kertaa parantaa, mutta kaikki tekivät parhaansa sen hyväksi.

Mikäli apua ei olisi tullut, olisi siili joutunut kärsimään kovine kipuineen ja aikanaan menehtynyt.

Eilen perjantaina Seinäjoella rallionnettomuudessa kuollut nainen seurasi kilpailua vaaralliseksi luokitellulla alueella, joka ei kuitenkaan ollut katsojilta kiellettyä aluetta. Asiasta kertoo autourheilun kansallisen lajiliiton AKK-Motorsportin puheenjohtaja Juhani Pakari, joka sai tiedon rallikisan järjestävältä Pohjanmaan rallilta.

Pakarin mukaan ulkokaarteet luokitellaan yleensä vaara-alueiksi.

– Jos auto tulee esimerkiksi liian kovaa ja sen hallinta menetetään, suuntaavat autot tangentin suuntaan eli ulkokaarteen puolelle. Näitä alueita arvioidessa mietitään, onko se vaarallinen vai niin vaarallinen, että se pitää ehdottomasti kieltää, Pakari kertoo.

Vartijat estävät katsojien pääsyn kieltoalueelle, mutta vaara-alueista ilmoitetaan Pakarin mukaan vain katsojaoppaassa.

– Reitin varrella on paljon kilometrejä, joten katsojaoppaalla saa viestin menemään, kun se tulee ihmisille automaattisesti.

Pakari arvioi, että rallikilpailuissa on matkan varrella yleensä satoja vaara-alueita, koska oikeastaan kaikki ulkokaarteet ovat vaarallisia.

– Jos kilometrejä on paljon, on silloin mutkiakin satoja.

Turmassa kuoli paikkakuntalainen nainen

Seinäjoella rallia katsomassa ollut nainen kuoli tieltä suistuneen ralliauton törmättyä häneen. Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui kilpailijan menetettyä ajoneuvonsa hallinnan mutkassa.

Onnettomuus tapahtui kilpailun ensimmäisellä erikoiskokeella, joka alkoi perjantaina noin puoli kahdeksalta illalla. Nainen menehtyi välittömästi tapahtumapaikalle.

Pohjanmaan poliisilaitoksen mukaan kuollut oli vuonna 1962 syntynyt paikkakuntalainen nainen.

Pohjanmaan poliisilaitos on suorittanut teknistä tutkintaa Seinäjoella onnettomuuspaikalla perjantaina illalla sekä lauantain vastaisena yönä. Tutkintaa jatketaan lauantaina kuulemalla asianosaisia tapahtumista.

Poliisi tutkii sekä onnettomuutta että kuolemansyytä.

"Lähtökohtaisesti olen ymmärtänyt, ettei puutteita ole ollut"

Poliisin mukaan onnettomuustutkinnan perusteella arvioidaan, onko tapahtuman järjestelyissä tapahtunut laiminlyöntejä, joiden takia tulee aloittaa rikosperusteinen esitutkinta.

Pakarin mukaan myös AKK tutkii onnettomuutta ja on jo antanut katto-organisaatiolleen, Kansainväliselle autourheiluliitto FIA:lle ennakkoraportin perjantain turmasta.

– Asiaa tutkitaan edelleen. Aikanaan siitä saadaan raportti, mutta tässä kohtaa ollaan vielä alkuvaiheessa. Periaatteessa lähtökohtaisesti olen ymmärtänyt, että näissä [järjestelyissä] ei ole ollut mitään puutteita, mutta mitään faktaa ei voi sanoa ennen kuin meillä on viralliset raportit, Pakari sanoo.

Pohjanmaa Rallin kilpailunjohtaja Erkki Hemminki kertoi aiemmin, että rallin SM-osakilpailua jatketaan lauantaina aikataulun mukaisesti. Kilpailu keskeytettiin perjantaina onnettomuuden takia.

– Tunnelmathan eivät ole mitenkään juhlalliset, ne ovat erittäin matalat, mutta jatketaan aikataulun mukaan, Hemminki kertoi.

Pakarin mukaan perjantain turma ei ole aiheuttanut muutoksia lauantain rallijärjestelyihin.

– Ainakaan tässä vaiheessa se ei ole johtanut muutoksiin. Tämä tullaan analysoimaan hyvin tarkasti aivan meidän katto-organisaatiotamme myöten.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on aloittanut alustavan tutkinnan turmasta yleisötapahtumien turvallisuuden kehittämiseksi, kertoo OTKESin johtaja Veli-Pekka Nurmi Twitterissä. Mahdollinen päätös varsinaisesta tutkinnasta tehdään myöhemmin.

Lisää aiheesta:

Katsoja kuoli, kun ralliauto ajoi ulos SM-rallin kilpailussa Seinäjoella – video näyttää kohtalokkaan onnettomuustilanteen

Suomen Ilmavoimat juhlistaa viikonloppuna 16.–17. kesäkuuta 100-vuotista historiaansa. Jyväskylässä Tikkakoskella nähdään juhlalentonäytös, jonka Yle esittää suorana.

Näytöksessä nähdään sekä taivaalla että maassa Ilmavoimien koneita eri vuosikymmeniltä sekä tulevaisuuden kalusto, sillä tapahtumassa ovat mukana kaikki viisi Hornetin seuraajaehdokasta.

Tähän artikkeliin on koottu osan tapahtumassa esillä olevista koneista. Jokaisen kuvan tai videon alla on lyhyesti kerrottu siinä esiintyvästä koneesta. Osa kuvista on paikan päältä otettuja, osa on arkistokuvia. Konekuvat löytyvät taitolento- ja tapahtumakuvien jälkeen, joita päivitetään juttuun tapahtuman edetessä.

Midnight Hawks yhdessä Hawk-soolon kanssa

Ilmavoimien taitolento-osasto Midnight Hawks esiintyi Tikkakoskella ensimmäistä kertaa yhdessä Hawk-soolon kanssa.

Tapahtuman tunnelmia

Näytöksen koneita

Thulin Typ D

Vuonna 1918 kreivi Eric von Rosen lahjoitti yhden Thulin Typ D -koneen Suomen valkoiselle armeijalle. Koneesta tuli Suomen Ilmailuvoimien lentokone numero 1. Kone tuhoutui lento-onnettomuudessa 16.4.1918. Thulin Typ D on Ruotsissa lisenssillä valmistettu versio ranskalaisesta Morane-Saulnier Parasol -koneesta.

Suomen Ilmavoimamuseolla näytteillä oleva koneyksilö on replika. Museokone on tapahtumassa maanäyttelyssä.

Koneen kärkiväli on 11 metriä ja pituus 6,5 metriä. Suurin nopeus on 115 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 4000 metriä ja toiminta-aika noin 3 tuntia.

Lähteet: Ilmailumuseot, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Fokker D.VII

Fokker D.VII -koneiden valmistus aloitettiin 1910-luvun lopulla, ja se oli yksi Saksan parhaista hävittäjistä ensimmäisessä maailmansodassa. Suomi hankki kolme konetta vuonna 1919, mutta niistä kaksi tuhoitui jo seuraavan vuonna. Viimeinen koneista poistettiin käytöstä vuonna 1924.

Lentonäytöksessä lentävä kone on ruotsalaisen Mikael Carlsonin, joka myös lentää sillä. Carlson on rakentanut koneensa alkuperäisten piirustusten mukaan alkuperäisistä osista ja siinä on muun muassa alkuperäinen moottori.

Fokker D.VII -koneen kärkiväli on noin 8,7 metriä ja pituus noin 7 metriä. Suurin nopeus on noin 190 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 6000 metriä ja toiminta-aika 1,5 tuntia.

Lähteet: Ilmavoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti, Smithsonian National Air and Space Museum.

VL Viima II

Valtion Lentokonetehtaan kaksitasoinen VL Viima lensi ensimmäisen kerran vuonna 1936. Sen lento-ominaisuudet eivät kuitenkaan olleet riittävän hyvät, joten siitä tehtiin uusi prototyyppi, Viima II.

Ilmavoimat käytti konetta alkeiskoulu- ja yhteyskoneena vuosina 1939–62, jolloin niitä oli käytössä 24 kappaletta.

Videolla oleva VL Viima II on suomalaisen Phillip Lawtonin omistama, hän myös lentää sillä näytöksessä. Koneen kakkospilottina toimii Sami Saikkonen.

Koneen kärkiväli on 9,2 metriä ja pituus 7,35 metriä. Suurin nopeus on 186 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 3700 metriä ja toiminta-aika 4 tuntia.

Lähde: Suomen Ilmailumuseo, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Gloster Gauntlet

Alun perin englantilaisia Gloster Gauntlet -hävittäjäkoneita saatiin Suomeen keväällä 1940, sillä talvisodan sytyttyä Suomi alkoi kuumeisesti hankkimaan sotamateriaalia. Etelä-Afrikan Liittovaltio oli voimakkaasti tukemassa Suomea ja ostettuaan Gloster Gauntlet II -hävittäjiä Britanniasta, se lahjoitti niitä Suomelle 24 kappaletta.

Koneet eivät ehtineet talvisotaan, mutta olivat koko jatkosodan ajan kovassa koulutuskäytössä. Ilmavoimilla koneet olivat käytössä aina vuoteen 1945 saakka.

Näytöksessä nähtävä kone on Lentotekniikka Kilta ry:n omistama ja sen ohjaajana on Jyrki Laukkanen. Se on ainoa tyyppinsä edustaja maailmassa, ja koostuu kahdesta vuonna 1976 Juupajoelta maatilalta löytyneen Gauntletin jäännöksistä. Kone entitöitiin vuosien 1977–1982 aikana.

Lauantaina sivutuuli oli sen verran kova, että Gauntlet ei noussut ilmaan.

Gloster Gauntlet -koneen kärkiväli on 9,99 metriä ja pituus 8 metriä. Suurin nopeus on 370 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 10000 metriä ja toimintamatka 725 kilometriä.

Lähteet: Lentotekniikan Kilta ry, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Saab 91D Safir

Ilmavoimat hankki 20 Safiria vuonna 1958 korvaamaan silloiset kaksitasoiset koulukoneet. Ruotsalaisa kolmipaikkaisia alkeiskoulukoneita hankittiin myöhemmin lisää: vuosien 1958–1982 aikana niitä oli käytössä kaikkiaan 36 kappaletta.

Saab 91D Safir suunniteltiin yleis- ja koulukoneeksi vuonna 1944, ensilentonsa se teki seuraavana vuonna.

Koneen kärkiväli on 10,60 metriä ja pituus 7,9 metriä. Sen suurin nopeus on 265 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 4600 metriä ja toimintamatka 950 kilometriä.

Lähde: Suomen Ilmailumuseo, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

DC-3

Ilmavoimilla oli yhdeksän Douglas DC-3/C-47 -konetta vuosina 1960–1984. "Dakota" oli yhdysvaltalainen kaksimoottorinen kuljetuskone, joita käytettiin monipuolisesti Ilmavoimissa. Kuljetustoiminnan lisäksi niillä tehtiin muun muassa maalipussin hinauslentoja ja kartoituskuvauksia.

DC-3 -matkustajakone lensi ensilentonsa vuonna 1935, ja Yhdysvaltojen ilmavoimat valitsi sen pääkuljetuskoneekseen vuonna 1941. Sotien aikana Ilmavoimien siviililentolaivueena palvelleen Aero Oy:n laivueen koneet olivat rauhan tullessa loppuun lennettyjä, joten Suomen valtio osti vuonna 1946 Yhdysvaltojen armeijan ylijäämävarastosta Dakotoja.

Tapahtumassa Dakota on maanäyttelyssä.

Dakotan kärkiväli on 28,96 metriä ja pituus 19,65 metriä. Suurin matkanopeus on 300 kilometriä tunnissa.

Lähteet: Suomen Ilmailumuseo, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Saab J35 Draken

Saab 35 Draken teki ensilentonsa vuonna 1955, ja ensimmäiset koneet Suomeen ostettiin 1970-luvun alussa. Lopulta niitä oli 48 kappaletta, neljää eri versiota. Konetyyppi poistui käytöstä vuonna 2000.

Näytöksessä nähtävän koneen omistaa Saab ja Swedish Air Force Historic Flight.

Koneen kärkiväli on 9,42 metriä ja pituus 15,34 metriä. Suurin nopeus on 1,7 Machia, lakikorkeus 18000 metriä ja toimintamatka noin 1200 kilometriä.

Lähde: Suomen Ilmailumuseo, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Maavoimien Hughes MD500

Hughes MD500 -kevythelikopterityyppi on ollut ensin Ilmavoimien ja myöhemmin Maavoimien ilmailun käytössä jo 1970-luvulta saakka. Koptereita on poistettu käytöstä ja hankittu lisää vähitellen, nyt niitä on Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan käytössä 9 kappaletta.

Koneita käytetään helikopterilentäjien koulutukseen, henkilökuljetuksiin sekä tiedustelu- ja etsintätehtäviin.

MD500-helikopterin pituus on 9,31 metriä, matkalentonopeus 210 kilometriä tunnissa ja toimintamatka 500 kilometriä. Helikopteriin mahtuu enintään 3 matkustajaa.

Lähde: Puolustusvoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Maavoimien NHI NH90

NHIndustries NH90-kuljetushelikoptereita tilattiin Suomeen 20 kappaletta vuonna 2001. Utin jääkärirykmentillä sijaitsevia helikoptereita käytetään yhteistoiminnassa valmiusyhtymien ja erikoisjoukkojen kanssa, joukkojen ja materiaalien kuljetuksiin, valvonta- ja tiedustelutehtäviin sekä pelastuspalvelutehtäviin.

Helikopterin pituus on 19,56 metriä, matkalentonopeus 260 kilometriä tunnissa ja toimintamatka 800 kilometriä. Matkustajia kopteriin mahtuu enintään 16 henkilöä.

Lähteet: Helsingin Sanomat, Puolustusvoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Valmet L-70 Vinka

Valmet L-70 Vinka on kotimainen, kolmepaikkainen mäntämoottorinen lentokone. Vinkat muodostavat Ilmavoimien alkeiskoulukonekaluston, ja niitä käytetään lentämisen perusteiden kouluttamiseen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen lentokone- ja helikopteriohjaajille.

Vinka kehitettiin 1970-luvulla korvaamaan Ilmavoimien käytössä olleen ruotsalaisvalmisteisen Saab Safirin. Ensilentonsa koneen prototyyppi Leko-70 teki vuonna 1975, ja käyttöön se tuli Kauhavan Ilmasotakoulussa vuonna 1980.

Vinkoja on ollut ilmavoimilla yhteensä 30 kappaletta, ja 26 niistä on tällä hetkellä palveluskäytössä. Vinkat korvaa lähivuosina Grob G 115E -kone, joita on hankittu 28 kappaletta.

Vinkan kärkiväli on 9,63 metriä ja pituus 7,5 metriä. Suurin nopeus on 235 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 5000 metriä ja toimintamatka 840 kilometriä.

Lähteet: Ilmavoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Boeing F/A-18 C/D Hornet

Boeing F/A-18 C/D Hornet muodostavat Ilmavoimien päälentokaluston. Hornet on yhdysvaltalaisvalmisteinen kaksimoottorinen monitoimihävittäjä.

Vuonna 1987 tuotantoon tullut F/A-18 C/D Hornet edustaa 1970–80-lukujen taitteessa suunnitellun, muun muassa Yhdysvaltain merivoimien lentotukialuksilta toimivaksi tarkoitetun jokasään monitoimihävittäjätyypin toista kehitysversiota.

Hornet valittiin ilmavoimien ikääntyvien Saab Draken- ja MiG-21bis - torjuntahävittäjien seuraajaksi vuonna 1992. Käyttöön tyyppi tuli vuosina 1995–2000. Ilmavoimilla on Horneteja 62 kappaletta: yksipaikkaisia F/A-18C -mallin koneita 55 kappaletta, kaksipaikkaisia D-mallin koneita 7 kappaletta.

Parhaillaan Horneteille etsitään seuraajaa.

Hornetin kärkiväli on 11,43 metriä ja pituus 17,07 metriä. Suurin nopeus 1,8 Machia, matalalla 1300 kilometriä tunnissa. Lakikorkeus 15000 metriä ja toimintamatka lisäsäiliöin 3700 kilometriä.

Lähteet: Ilmavoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Boeing F/A-18 E/F Super Hornet

Boeing F/A-18E Super Hornet on yhdysvaltalaisen Boeingin valmistama kaksimoottorinen, alun perin laivastokäyttöön suunniteltu monitoimihävittäjä. Super Hornet lensi ensilentonsa vuonna 1995, ja sarjatuotanto aloitettiin vuonna 1997.

Kone on kehitetty aiemman F/A-18 C/D Hornet -hävittäjän pohjalta, mutta vaikka Super Hornetissa on monia yhtäläisyyksiä edeltäjäänsä, se on käytännössä uusi konetyyppi.

Näytöksessä esiintyvä kone on elektronisen sodankäynnin versio EA-18G Growler, joka kuuluu VAQ-129 -laivueeseen NAS Wfidbey Islandilla.

Super Hornet on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

Super Hornetin kärkiväli on 13,62 metriä ja pituus 18,31 metriä. Suurin nopeus on 1,8 Machia, lakikorkeus noin 15 000 metriä ja toimintamatka noin 2300 kilometriä.

Lähteet: Suomen Ilmailumuseo, The US Navy, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Dassault Rafale

Ranskalaisen Dassault Rafalen prototyyppi näki ensilentonsa vuonna 1986. Rafale on kaksimoottorinen, deltasiipinen ja varustettu canard-etusiivellä.

Rafaleita on käytössä esimerkiksi Ranskan Ilmavoimille ja näytöksessä lentävät koneet ovatkin Saint Dizierin tukikohdasta Etelä-Ranskasta.

Rafale on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

Rafalen kärkiväli on 10,90 metriä ja pituus 15,30 metriä. Sen suurin nopeus on 1,8 Machia, lakikorkeus 15 000 metriä ja toimintamatka noin 3700 kilometriä.

Lähteet: Tekniikan Maailma, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Eurofighter Typhoon

Eurofighter Typhoon on neljän eurooppalaisen maan konsortion suunnittelema ja rakentama. Konetyyppi lensi ensimmäisen kerran vuonna 1995, palveluskäyttöön se otettiin vuosina 2003–2005.

Koneen tekniikkaa päivitetään jatkuvasti, parhaillaan menossa on muun muassa AESA-tutkan kehittäminen.

Näytöksessä on esillä Typhoon kaikista neljästä alkuperäismaasta, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Italiasta ja Espanjasta. Sooloesityksen lentää Royal Air Forcen 29.Squadron Coningsbystä.

Typhoon on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

Koneen kärkiväli on 10,95 metriä ja pituus 15,96 metriä. Sen suurin nopeus on 2,0 Machia, lakikorkeus 19800 metriä ja toimintamatka 2900 kilometriä.

Lähteet: Tekniikka&Talous, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Saab JAS 39 Gripen E

Ruotsalainen Saabin JAS 39 Gripen E on yksimoottorinen kone, jonka ensilento oli viime kesäkuussa. Se on hiukan suurempi ja suorituskyvyltään parempi kuin edeltäjänsä C-malli. Uusia Gripeneitä valmistetaan parhaillaan Saabin tehtaalla Linköpingissä.

Gripen on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

Gripenin kärkiväli on 8,6 metriä ja pituus 15,2 metriä. Suurin nopeus on 2,0 Machia, lakikorkeus 15200 metriä ja toimintamatka 1600 kilometriä.

Lähteet: Aamulehti, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Lockheed-Martin F-35A Lightning II

Ensimmäinen yhdysvaltaiskone valmistui 2006 ja teki ensilentonsa samana vuonna. Lockheed-Martin F-35A Lightning II:n on viidennen sukupolven hävittäjä sen sensorifuusion ja stealth-ominaisuuksien vuoksi.

Tapahtuman maanäyttelyssä on esillä koneen täysikokoinen malli.

F-35A on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

F-35A:n kärkiväli on 10,7 metriä ja pituus 15,7 metriä. Suurin nopeus on 1,6 Machia, lakikorkeus yli 15000 metriä ja toimintamatka 2200 kilometriä.

Lähteet: Tekniikan Maailma, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Kolkutteleeko kesäloma ja lomamatka mielessä? Mitä kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa päästä ulkomaanlomalle vielä tänä kesänä mahdollisimman edullisesti? Kysyimme kolmelta matkanjärjestäjältä vinkit valmismatkaa suunnitteleville.

Valmismatkoja on vielä tarjolla kesäksi, mutta tarjonta kapenee koko ajan, kerrotaan matkatoimistoista. Esimerkiksi Aurinkomatkoilta kerrotaan, että lähes 80 prosenttia kesäkauden matkoista on varattu. Tilanne on sama myös TUI Finlandilla. Tjäreborgin mukaan elokuussa matkaan lähteville on vielä hyvin vaihtoehtoja tarjolla.

Suosikit ovat samat vanhat: Kreikka, Espanja ja Italia. Näiden lisäksi Turkki on nostanut suosiotaan matkakohteena.

1. Matkusta koulujen lomakauden ulkopuolella

Aurinkomatkojen viestinnästä vastaavan Annina Metsolan mukaan lomamatka ulkomaille kannattaa sijoittaa koulujen kesälomakauden ulkopuolelle, jos mielii pääsevänsä matkaan huokeammin hinnoin.

– Ajankohta vaikuttaa matkan hintaan paljon. Kun on kysyntää paljon, se näkyy myös hinnassa, sanoo Metsola.

Valmismatkat ovat edullisimmillaan toukokuussa tai elo-syyskuussa, kerrotaan TUI Finlandista.

2. Harkitse all inclusivea

Metsola suosittelee harkitsemaan matkaa varatessa all inclusive -vaihtoehtoa. Hänen mukaansa se on hyvä vaihtoehto varsinkin jos matkustaa isommalla porukalla tai perheessä on pieniä lapsia.

All inclusive eli täysihoito tarkoittaa, että matkan hintaan kuuluvat lennot, majoitus ja ruokailut hotellissa.

– Jos ajattelee viiden hengen perhettä, niin erilaiset välipalat, jätskit, cokikset, ranskikset tekevät aika sievoisen summan. Silloin kun nämä kaikki kuuluvat matkan hintaan, niin se on aika edullinen matkustusmuoto.

TUI Finlandista vinkataan, että matkaa varatessa kannattaa huomioida paikallinen hintataso.

– Jos haluaa päästä halvalla, niin kannattaa valita matkakohteeksi maa, jossa paikallinen hintataso on edullinen, kuten Turkki tai Bulgaria, sanoo viestintäpäällikkö Riikka Rytilahti sähköpostitse.

3. Äkkilähtö ei aina halvin

Odotuksia halvan lomamatkan suhteen ei kannata laittaa liiaksi tarjolla oleviin äkkilähtöihin.

Tjäreborgin viestintäpäällikön Aura Soinisen mukaan lomamatkat varataan nykyään keskimäärin neljästä viiteen kuukautta etukäteen. Äkkilähtöjä ei välttämättä ole kovin paljon kesällä tarjolla ja se vaikuttaa myös niiden hintaan.

Tjäreborgin kautta valmismatka irtoaa tällä hetkellä halvimmillaan Bulgariaan elokuun puolivälissä alle 300 eurolla. Aurinkomatkoilta kerrotaan, että esimerkiksi tällä viikolla lähipäivien lähdöille on voinut saada yksittäisiä paikkoja reiluun 300 euroon.

– Mielestäni äkkilähtöjä ei kannata jäädä odottamaan, koska hinta ei välttämättä ole odotuksen väärti ja tarjonta on suppeaa, sanoo Metsola.

TUI puolestaan kannustaa seuraamaan matkanjärjestäjien kampanjatarjouksia ja alennuksia. Kesälomamatkasta voi saada esimerkiksi sadan euron alennuksen olemalla liikkeellä oikeaan aikaan.

4. Lennä keskellä viikkoa

TUI Finlandista neuvotaan, että lento kannattaa varata keskeltä viikkoa, jos lomakohteeseen on useampia lentoja viikossa tarjolla. Kysyntä määrää tässäkin asiassa hinnan.

– Viikonloppuisin lähdetään ja saavutaan enemmän kuin keskellä viikkoa. Ihmisten kesälomat alkavat usein juuri ennen viikonloppua perjantaina ja päättyvät sunnuntaihin. Osa ihmisistä haluaa lähteä lomalle heti loman alkaessa ja ottaa irtioton arjesta heti, kertoo TUIn viestintäpäällikkö Riikka Rytilahti sähköpostitse.

Lue myös:

Eivätkö rahat riitä kesällä? Yle kokosi 10 vinkkiä, miten pidät menot kurissa lomalla ja mistä voit säästää

Lomamatka lasten kanssa edessä? – Ota reissuun oikea asenne, eväät ja nämä asiantuntijoiden vinkit

Lähde matkalle heti loman alussa – se on varmin tapa jättää työmurheet, neuvovat lukijat

Ulkomaille omatoimisesti vai valmismatkalla? Mieti ainakin näitä, kun suunnittelet matkaa

Neljän asunnon rivitalo syttyi palamaan lauantaina iltapäivällä Kauhavalla. Kaksi asuntoa tuhoutui asuinkelvottomaksi, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos tiedotti.

– Asunnot päätyivät sellaiseen kuntoon, että niitä ei kannata korjata, ennemmin täytyy rakentaa uusiksi, päivystävä palomestari Lauri Joenpolvi kommentoi STT:lle.

Asunnoissa ei ollut ketään sisällä, kun pelastuslaitos saapui paikalle, ja henkilövahingoilta vältyttiin. Asunnoissa asui palomestarin mukaan "vanhempia ihmisiä".

Palo lähti terassilta, mutta tarkempi syttymissyy ei ole tiedossa. Joenpolven mukaan poliisi selvittää palon syytä.

Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta Kauhavan Etelärannantiellä puoli kahdentoista aikoihin lauantaina. Pelastustoimiin saapui yksiköitä neljältä pelastusasemalta.

Venlojen viestin ensimmäinen osuuus oli juuri päättymässä, kun hiekkapyörre yhtäkkiä tempasi mukaansa kolmisenkymmentä karttaa. Hälvälän kisakeskuksen yleisön joukossa kävi kohahdus ja lukuisat puhelimet kuvasivat korkealle nousevaa pyörrettä.

– Mä olin tuossa kilpailukeskusalueella ja sitten joku huusi, että katso tuonne. Minä katoin ja se pyörre olis juuri niin kuin alkamassa ja katsoin, että ei hitto! Karttoja ilmassa! Hetken tuli pieni paniikki, että paljonko niitä lähtee, kuvailee Jukolan viestin pääratamestari Juhani Jaskari.

Karttoja leijui kymmenien metrien korkeudella. Kisajärjestäjät lähtivät juoksemaan pitkin kisakenttää metsästäen ilmassa lenteleviä karttoja. Osa saatiin kiinni, mutta joitakin karttoja lähti Hollolan metsiin.

– Varmaan tuolla jossain Hollolan kirkon vieressä on kaukaisimmat tällä hetkellä, arvioi Jaskari.

Pientä haittaa muutamille joukkueille

Pölypyörteet ovat Ylen meteorologi Kerttu Kotakorven mukaan varsin yleisiä helteisinä päivinä aukeilla alueilla.

Jukolan viestin pölypyörre osui hankalaan vaiheeseen, kun Venlojen viestin ensimmäinen osuus oli loppumassa ja toisen osuuden juoksijoita oli juuri lähdössä omalle osuudelleen.

Järjestäjät olivat etukäteen murehtineet ukkosmyrskyä – pölypyörre tuli yllätyksenä. Suurta ongelmaa kadonneista kartoista ei tullut, koska varakarttajärjestelmä on oltava joka tapauksessa. Kilpailujohtaja vakuuttaa pyörteen aiheuttaneen hyvin vähän haittaa.

– Ilmaan lentäneet kartat olivat numeroilla 300–600 juosseiden joukkueiden karttoja. Suurimmalle osalle ehdittiin etsiä varakartat jo valmiiksi, ennen kuin he menivät niitä varakarttapisteestä hakemaan. Tietojeni mukaan karttojen katoamisesta aiheutui pientä viivettä vaihdossa kahdeksalle joukkueelle, summaa kilpailujohtaja Jorma Aherto.

Kiinalainen pohatta rohmuaa Ranskasta peltoja, jotta Kiinan nuoret pääsevät patongin makuun – Kiinan ostovimma Euroopassa on niin suurta, että monia jo hirvittää

Kiinalaiset ovat ostaneet Bordeaux'n alueelta jo yli sata viinitilaa. Nyt he ostavat Ranskasta myös peltomaata. Kiina laskee, että maailman viljapelloista kannattaa maksaa nyt.

"Istuimme kotisohvalla vierekkäin ja tunsin itseni suunnattoman yksinäiseksi" – Neljä asiantuntijan vinkkiä parisuhteen pelastamiseksi

Ihana puoliso, suloiset lapset ja kaunis, itserakennettu omakotitalo. Ruusa ja Aku Hentilä elivät unelmaansa, mutta heidän parisuhteensa ajoi päin seinää.

Fortnitea pelaa jo yli 120 miljoonaa ihmistä – tässä asiat mitkä pelistä tulee tietää

Fortnite Battle Royale on tämän hetken suosituimpia videopelejä: sitä pelaa yli 120 miljoonaa ihmistä. Viimeksi se on herättänyt ihmetystä brittilehtien uutisoitua 9-vuotiaan koukuttuneen vakavasti peliin. Tässä infopaketti pelistä, sen vaikutuksista flossaukseen ja yhteyksistä japanilaiseen dystopiaan.

Lohduton näytelmä, jonka lopussa Saksa voittaa – maailman paras jalkapalloilija, Lionel Messi, on jo kolmasti yrittänyt voittaa maailmanmestaruuden, mutta törmännyt aina samaan muuriin

Venäjän MM-kisoissa Argentiinan supertähti tavoittelee maailmanmestaruutta kenties viimeistä kertaa urallaan. Onko hänestä Diego Maradonan rinnalle – sankariksi, joka antoi maailmanmestaruuden Argentiinalle?

Täältä tullaan Venäjä, uhoavat Englannin fanit – mutta uskaltavatko he edes lähteä jalkapallon MM-kisoihin?

Venäläishuligaanit pieksivät englantilaiskannattajia sairaalakuntoon kaksi vuotta sitten Marseillessa. Englantilaiset jalkapallofanit tuntevat nyt pelkoa matkata Venäjän MM-kisoihin. Venäläisfanit vakuuttavat vieraanvaraisuuttaan.

Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne

Sote-yritysjättien kauppalistalla ovat pikkukuntien kiinteistöt ja suurkaupunkien henkilöstö. Julkinen sektori näyttää jääneen markkinakilpailussa telineisiin.

Yhden Ilmavoimien taitolento-osasto Midnight Hawksin koneen rengas puhkesi Ilmavoimat 100 vuotta -juhlalentonäytöksessä. Hawk kierteli hetken Jyväskylän Tikkakosken kentän yläpuolella ja laskeutui sitten turvallisesti maahan. Laskun lopuksi Hawk meni kiitoradalta nurmikon puolelle, mutta vauhti oli hiljainen.

Lentonäytös päätettiin keskeyttää, sillä Hawk jäi sen verran lähelle kiitorataa, että se voi vaarantaa viimeiset ohjelmanumerot. Tämä tarkoittaa, että taivaalla ei lauantaina nähdä Saab JAS 39 Gripen E:tä, F/A-18 C/D Hornet sooloa ja tapahtuman päätösesitystä. Tapahtuma jatkuu huomenna sunnuntaina.

Osaston kone nro 4:n oikeanpuoleinen rengas räjähti lentoon lähdössä. Kone pystyi laskeutumaan pelkällä vanteella, mutta vaaratilanteeseen varauduttiin ulosajautumisen riskin vuoksi. Jos kone olisi laskeutunut isolla nopeudella, laskuteline olisi todennäköisesti pettänyt ja kone olisi voinut päätyä yleisön joukkoon.

Lentonäytös keskeytettiin, kun Hawk kevensi konetta tyhjentämällä tankkia, jotta laskeutuminen onnistuisi paremmin ja hiljaisemmalla nopeudella.

Päivitetty 16.6.2018 klo 18.31: Juttu päivitetty, kun Hawk laskeutui turvallisesti kentälle.

Päivitetty 16.6.2018 klo 19.07: Juttu päivitetty, kun kävi ilmi ettei juhlanäytös enää jatku.

Sisävesilaivan väki tottui kyhmyjoutsenpariskuntaan, joka tepasteli usein aluksen liepeillä Lahden satamassa Vesijärven rannalla. Nyt naaraita ei ole enää kahta, vaan yksi.

– Ne tulivat ennen aina moikkailemaan meitä kahdestaan. Nyt sitten havahduin kovaääniseen koputukseen, joka kantautui yläkertaan. Yksinäinen leskijoutsen nakutti nokallaan ikkunaan, kertoo M/S Happy Daysin toinen omistajista Sari Mykkänen.

Mykkänen taltioi koputuksen videolle, joka on katsottavissa tämän jutun pääkuvasta. Radion luonto-ohjelman tuottaja Asko Hauta-aho Ylestä arvioi koputtelun johtuvan ikkunan heijastumasta.

– Kyhmyjoutsen näkee itsensä ikkunasta. Se todennäköisesti luulee heijastumaa toiseksi linnuksi. Normaalia reviirikäyttäytymistä.

Kyhmyjoutsenpariskunta tuli lahtelaisille rakkaaksi. Paikalliset lintuharrastajat nimesivät ne Pöhköiksi. Päijät-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä kerrotaan, että nimitys juontaa juurensa pariskunnan erikoisesta tavasta muuttaa pohjoisempaan talven tultua. Pöhköt viihtyivät talvikaudella Päijänteellä Kalkkistenkoskella, Asikkalassa.

Tavallisesti kyhmyjoutsenet lähtevät talvehtimaan etelämpään esimerkiksi Itämerelle.

Kesyyntyneet kyhmyjoutsenet sotkevat ulosteillaan uimarantoja. Olli Vuori

Pariskunnalle sattui vahingoittumisia vuosien varrella. Näistä vakavin oli nyt kadonneen kyhmyjoutsenen loukkaantuminen nuoleen, joka oli ammuttu jalkajousella. Tekijää ei ole saatu kiinni.

Kyhmyjoutsen oli hoidettavana vammansa takia Heinolan lintutarhalla. Lintu toipui. Pariskunnan jälleennäkeminen Asikkalassa oli liikuttava, kirjoitti muun muassa Etelä-Suomen Sanomat valokuvien kera.

Toipunut lintu eli noin vuoden. Sen jälkeen siitä ei ole enää ollut havaintoja, joten sen epäillään kuolleen. Kyhmyjoutsen oli rengastettu Tanskassa ja vielä elävä toinen osapuoli Suomessa.

Kummatkin ovat varmistetusti naaraita, koska elossa oleva yksilökin oli vuosia sitten hoidettavana Heinolassa. Syynä hoitoon oli kylmän talven aiheuttama ravintohukka.

– Kahden samaa sukupuolta olevan kyhmyjoutsenen yhteiselo ei ole tavallista, mutta sitä esiintyy silloin tällöin, sanoo Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori.

Kesyyntynyt kyhmyjoutsen voi hyökkäillä

Lahtelaiset tarjoavat mielellään satamassa liikkuville kyhmyjoutsenille leipää. Samalla ihmiset ovat innoissaan kesyyntyneiden lintujen sosiaalisuudesta. Asiantuntijan mukaan kasvisravinnolla pärjääviä kyhmyjoutsenia ei kuitenkaan pidä ruokkia – varsinkaan kesällä.

– Ihmiset haluvat ruokkia kyhmyjoutsenta kädestä ja rupattelevat sille. Se ei ole linnulle hyväksi. Kesyyntyneet kyhmyjoutsenet sotkevat ulosteillaan uimarantoja. Ne voivat myös hyökkäillä ihmisten päälle, kertoo lintutarhan hoitaja Olli Vuori.

Alueelle on pystytetty lintujen ruokkimisen kieltäviä tauluja. Kyhmyjoutsenia on Lahden satamassa arviolta puolenkymmentä.

Hallituksen valmisteleman liikuntapoliittisen selonteon pitäisi valmistua jo kuluvan kesän aikana. Osana linjauksia on myös urheilun rahoitus, johon on pohdittu mittavia uudistuksia.

Urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terhon (sin.) mukaan vahvemmin budjettivaroihin nojaava rahoitus turvaisi nykyjärjestelmää paremmin paitsi liikunnan myös huippu-urheilun pitkäjänteisen kehittämisen.

Suomalaisten liikkuminen on kansanterveydellinen kysymys.

– On ilman muuta harkitsemisen arvoinen asia, että osittain näitä liikunnan ja urheilun rahoituksen kohteita siirrettäisiin bubjettivaroihin, Terho sanoo.

Ministerin mukaan nykyinen järjestelmä on jäykkä ja ennalta-arvaamaton, koska rahoitus on sidottu veikkausvoittovaroihin.

– Joudutaan aina jännittämään, paljonko rahoitusta on käytettävissä, Terho sanoo.

Nykyisellään rahoitus muodostuu lähes kokonaan veikkausvoittovaroista.

Myös huippu-urheilun tulevaisuus turvattava

Ministeri nostaa esiin myös huippu-urheilun rahoituksen. Hänen mukaansa Suomi on kilpailijamaitaan jäljessä huippu-urheilun rahoittamisessa.

Kansanterveyden kannalta tärkeän liikunnan kustannusten siirtäminen enemmän budjettivaroista rahoitettavaksi voisi vapauttaa veikkausvoittovaroista jaettavia avustuksia huippu-urheilun tukemiseen.

Terho kuitenkin korostaa, että koko rahoitusjärjestelmä kaipaa remonttia.

– Siinä yksi vaihtoehto on nimenomaan pohtia, että mitkä osat liikunnasta ja huippu-urheilustakin kuuluvat tähän veikkausvoittorahoitukseen ja mitkä ajan oloon olisi mahdollista ja perusteltua siirtää budjettirahoitukseen, Terho summaa.

Sari Multala: Kaikki keinot liikunnan lisäämiseksi käytettävä

Entinen kilpapurjehtija, kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston jäsen Sari Multala korostaa selonteon lopullisen kokonaisuuden olevan tärkeä, mutta pitää myös ajatusta vahvemmasta budjettirahoituksesta hyvänä.

Multala korostaa niin ikään liikunnan kansanterveydellistä merkitystä. Hänen mielestään liikkumista pitäisi vauhdittaa eri hallinonalojen toimesta.

– Suomalaiset liikkuvat liian vähän, ja huippu-urheilun rahoitus on tunnetusti kilpailijamaita jäljessä, eli kaikki kivet asioiden parantamiseksi on käännettävä, Multala sanoo.

– Keinojen on oltava kokonaisuudessaan tehokkaita ja kohdistuttava oikein.

Rahaston perustaminen on yksi vaihtoehto

Huippu-urheilun tukemiseksi esillä on ollut myös uuden rahaston perustaminen, jossa olisi sekä yksityistä että julkista rahaa. Rahastoon voisivat sijoittaa niin yritykset, erilaiset yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Osalla rahaston tuotosta tuettaisiin huippu-urheilua.

– Olisi tärkeää, että huippu-urheilukin kehittyisi Suomessa, ja erityisesti yksityistä rahoitusta olisi nyt hyvä löytää huippu-urheilulle lisää, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho sanoo.

Multalan mukaan lyhyellä aikavälillä rahasto vosi olla hyvä tapa saada lisärahoitusta.

– Tämä ei jäisi pysyväksi budjettirasitteeksi, Multala sanoo.

Rahaston tarkoituksena olisi kerätä 30 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana.

Sorvileirin koneet käynnistetään aamulla kello 8 ja sammutetaan kello 18. Välillä pidetään kahvi- ja ruokatauko. Muuten sorvataan.

– Tämä on hengähdystauko arjesta. Kun muuten on ympäri vuoden aktiivinen, niin täällä saa koko viikon keskittyä vain sorvaamiseen, sanoo leirikonkari Timo Palomäki Kurikasta. Hän on mukana leirillä jo 15:ttä kertaa.

Entisen lentosotakoulun palohalliin rakennetussa sorvihallissa Kauhavalla lastu lentää. Sorvauspisteitä on parikymmentä, niin kuin sorvaajiakin. Näitä aikuisten kesäleiriläisiä yhdistää yhteinen intohimo puun työstämiseen.

– Seuran vuoksi tänne tulin. Täällä näkee vakikaverit, kertoo muutaman kerran leirillä käynyt hämeenlinnalainen Jori Stubb.

– Täällä löytää samanhenkisiä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet samoista asiosta. Ja täällä on paljon osaajia sekä uusia tuttavuuksia, sanoo myös puuseppämestari Kari Kulmakorpi Seinäjoelta. Hän on yksi tämän kesän leirin järjestäjistä.

Ylläpitoa ja edistämistä

Kun sorvileirillä ei sorvata, puhutaan sorvaamisesta. Tekniikoista, välineistä, puusta ja uusista ideoista.

– Yksi suosittu puheenaihe ovat välineet, joita käytetään. Vaikka pyörimisliike on aika vanha keksintö, niin välineet ovat vuosisatojen aikana muuttuneet ja kehittyneet, Kari Kulmakorpi sanoo.

Leirin järjestäjiä huolettaa sorvaamisen vähentyminen koulussa. Kansalaisopistoissa sorvauskursseja järjestetään, mutta koulussa sen opetus on vähentynyt. Leirillä pyritäänkin siirtämään sorvaustaitoa eteenpäin ja ylläpitämään sitä.

Jokaisella leirillä myös esitellään uusia tekniikoita ja taitoja. Tänä kesänä uutta on muun muassa intiaanien korinpudontaa muistuttava basket illusion -tekniikka .

Osallistujien tavoitteena on sekä ylläpitää olemassaolevia taitojaan että oppia uutta.

Lastuistaan sorvari tunnetaan

Puuseppämestari Martti Koivumäki Ilmajoelta kuuluu myös tämänkesäisen leirin järjestäjiin. Hänellä on vuosien kokemus puun työstämisestä. Leiriläisille Koivumäki on esitellyt tänä kesänä esimerkiksi kynäsorvaamista.

Koivumäen mukaan hyvän sorvarin tunnistaa lastuista. Ensikertalaiselta syntyy todennäköisesti tikkua, mutta mestarin sorvatessa jätteenä on hienompaa tai rouheampaa lastua riippuen puun tuoreudesta.

– Lastuista ja lopputuloksesta näkee, onko taltta ja työasento kunnossa sekä otteet oikeat, Koivumäki sanoo.

Kuulemma joku joskus on saanut aikaiseksi jopa nelimetrisen lastun.

Suosikkipuut

Jokaisella sorvarilla on omat suosikkityönsä ja suosikkipuunsa. Kotimaisista puista Koivumäen suosikkeja ovat tervalepät ja raita. Ne ovat sekä sopivan kevyitä että tiheitä ja helposti saatavissa.

Kari Kulmakorvelle mieluisimpia työstettäviä ovat kotimaiset puut, mukaan lukien puutarhan omena- ja kirsikkapuut. Joskus sellainen puu, joka ei kelpaa muualle, on sorvarille aarre.

– Muihin töihin kelpaamattomat osat ovat näissä töissä löytöjä. Vioista ja virheistä, joita puuhun on tullut, löytyy hienoja yksityiskohtia.

Sorvileirin työnäyttelyssä on esillä toinen toistaan kauniimpia esineitä. Käy ilmi, että usein sorvaaminen aloitetaan kynttilänjalasta, mutta mestarien käsissä puu saa käsittämättömiä muotoja.

Vioista ja virheistä, joita puuhun on tullut, löytyy hienoja yksityiskohtia. Kari Kulmakorpi

Taitavissa käsissä yhdestä palikasta syntyy esimerkiksi usean sisäkkäisen pallon kokonaisuus. Toisaalta liimaamalla saadaan aikaiseksi erilaisia kuvioita, joita työstää.

"Pitää kuunnella puuta"

Kokenut sorvari tuntee puun ja tietää, mitä odottaa.

– Kun työstettävä kappale ohenee, sen ääni muuttuu. Pitää olla hereillä ja kuunnella puuta, Timo Palomäki kuvailee työstämisprosessia.

Ja jos yllätyksiä tulee, nekin voi kääntää voitoksi.

– Joskus sisällä voi olla vastassa vaikka musta oksa, mutta sen voi käyttää koristeena, sanoo Jori Stubb, jonka sorvaamia kulhoja on esilllä näyttelyssä.

Puuseppämestarit ry:n sorvijaoston kesäleiri on järjestyksessään jo 25. Leirin aikana leiriläisille on kertynyt noin 50 sorvaustuntia ja syntynyt liuta uusia koriste- tai käyttöesineitä.

Onnellisia leiriläisiä

Siinä, missä lapset kotiutuvat leireiltään väsyneinä, mutta onnellisina, nämä leiriläiset lienevät etupäässä onnellisia. Tällä täysi-ikäisten leirillä nimittäin nukutaan yöt.

– Tottakai nukutaan, 10 tuntia. Kun päivän täällä seisoskelee, mielellään jo nukkuukin, Jori Stubb nauraa.

Fokker D.VII oli yksi parhaita hävittäjäkoneita ensimmäisen maailmansodan aikaan. Yksipaikkainen avokone lensi matalalla ja lentäjät joutuivat usein taistelemaan tuttuja lentäjiä vastaan.

Tätä vanhaa konetta ohjataan sauvalla, kaasulla ja polkimella, jarruja koneessa ei ole lainkaan. Siksi ruotsalainen lentäjä ja koneen omistaja Mikael Carlson lähtee lentoon ja laskeutuu nurmelta.

Ilmavoimien lentokoulutus alkaa suomalaisvalmisteisilla Vinka-alkeiskoulukoneilla. Juhlanäytöksessä Vinka-osastot esiintyivät samassa näytöksessä jo historialliset alkeiskoulukoneet Woikosken Safirit ja tulevaisuuden Grob-kone.

Grop innostui näytöksessä sooloilemaan ja esiintyi edukseen tehden komeita silmukoita. Katse kiinnittyy helposti harjoituskoneiden väritykseen. Värityksellä on syynsä, sillä kirkkaan oranssit siipien kärjet, nokat ja pyrstöt helpottavat havaitsemista.

Ilmanäytös keskeytettiin rengasrikon vuoksi

Yhden Ilmavoimien taitolento-osasto Midnight Hawksin koneen rengas puhkesi lentoon lähdössä. Hawk kierteli hetken Tikkakosken kentän yläpuolella tyhjentäen tankkiaan ja laskeutui sitten turvallisesti maahan.

Kone pystyi laskeutumaan pelkällä vanteella, mutta vaaratilanteeseen varauduttiin ulosajautumisen riskin vuoksi. Jos kone olisi laskeutunut isolla nopeudella, laskuteline olisi todennäköisesti pettänyt ja kone olisi voinut päätyä yleisön joukkoon.

Lentonäytös keskeytettiin eikä sitä enää jatkettu, sillä Hawk jäi lähelle kiitorataa. Rengasrikkoinen kone olisi voinut vaarantaa viimeiset ohjelmanumerot. Lauantain ohjelmasta jäivät pois Saab JAS 39 Gripen E, F/A-18 C/D Hornet soolo ja tapahtuman päätösesitys. Tapahtuma jatkuu sunnuntaina.

Lauantain näytökseen oli myyty lippuja maksimimäärä 16 000.

Hämeenlinnan Kalvolassa on sammutettu sunnuntain vastaisena yönä suurta maastopaloa. Pelastuslaitoksen arvion mukaan paloalueen koko oli kahdeksan hehtaaria.

Keskiyön maissa pelastuslaitos tiedotti, että paloalue on saatu rajattua mutta sammutustyöt kestävät vielä useita tunteja.

Nukuimme viikon huonosti, koska viereisen maantien rekkaliikenne jyrisi yötä päivää ikkunamme alla. perheenäiti

Esimerkiksi Tripadvisorin, Bookingin ja muiden matkailusivustojen mahdollistamat käyttäjäarviot ovat nousseet keskeiseen rooliin lomaa varatessa. Arvostelut saattavat kuitenkin olla keskenään hyvin ristiriitaisia tai poiketa kohteen antamista tiedoista.

Muista nettiarvioita lukiessasi seuraavat ohjeet.

• Tarkkaile, onko arviopalstalla peräkkäin suuri joukko kehuvia tai moittivia viestejä.
• Pohdi, vaikuttavatko arviot saman ihmisen kirjoittamilta, esimerkiksi sävyltään tai sanavalinnoiltaan.
• Arvioi, jos kommentti on suomeksi, vaikuttaako kieli uskottavalta ja suhteellisen virheettömältä vai käännöskoneen suomentamalta.
• Epäile, jos asiakkaan arvostelu on yltiömyönteinen, täynnä ylisanoja tai huutomerkkejä, tai sävyltään kaupitteleva.
• Valpastu, jos arvio on yltiökielteinen tai siinä ehdotetaan tilalle jotain muuta kohdetta.
• Vertaile vertailusivustoja! Hae samaa kohdetta koskevaa tietoa useammasta lähteestä.
• Lue arvosteluja laajahkosti, jotta saat parin viestin sijaan kokonaisvaikutelman. Lue myös palstalla olevat hotellin vastaukset.

Kirjoittaja aito, mutta mielipide maksettu

Annan täydet pisteet. Hotellille oli hieman vaikea löytää, mutta paikka oli ehdottomasti vaivan veroinen. Ystävällinen henkilökunta. Lähellä julkisia.

Asiakaspalaute voi olla myös silkkaa harhaanjohtamista. Ulkomailla on kokemuksia maksetuista kehujista ja haukkujista. Niin sanottujen valearvioiden yleisyyttä ei tarkasti tunneta, mutta sivustot ovat jo kehittäneet tekniikoita niiden karsimiseksi.

Suomessa ei matkailu- ja ravintolapalvelujen systemaattista ja laajamittaista valearviointia ole vielä havaittu alan edunvalvojan MaRan mukaan. Kuluttajatkaan eivät ole sitä ongelmaksi asti havainneet, sillä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole saanut aiheesta yhtäkään ilmoitusta.

– Isot yritykset varjelevat brändiään. Ei niillä ole varaa kärähtää maksetuista tykkäyksistä, koska bluffi heittäisi varjon koko toiminnan ylle. Siksi kansainväliset esimerkit ovatkin esimerkiksi pieniä hotelleja, sanoo Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Lasse Mitronen.

Arvion sävy ei välttämättä heijasta juuri matkakokemusta

OMG! Rakastin tätä hotellia niin paljon! Ehdoton suositus. Suosikkijuttuni oli torakat ympäri kehoani ja sänkyä ja lattiaa, puhumattakaan seinistä. Lisäksi miehet kurkkivat huoneeseeni öisin, koska avain puuttui, mutta mikäs siinä.

Vaikka arvio olisi aidon asiakkaan kirjoittama, hänen tunnetilansa voi merkitä liikaakin, Lasse Mitronen muistuttaa. Nettiarvioiden antaminen on tehty niin helpoksi, että eräs niiden luotettavuutta heikentävä tekijä on juuri nopeus.

Ohimennen kirjoitettu arvostelu voi heijastaa kirjoitushetken muuta tunnelmaa eikä itse palvelukokemusta. Arjen harmi tai ilo voi värittää tavan kertoa lomasta.

Siksi Virpi Vidal-Stockley antaakin vielä yhden lukuohjeen: Katso sekä arvostelijan antamat pisteet että sanallinen arvio.

– Harvemmin annetaan viittä pistettä, vaikka kokemusta kehuttaisiin sanallisesti täydelliseksi ja hienoimmaksi ikinä. Eli sanalliset arviot vaikuttavat numeroita rehellisemmiltä.

Lue lisää:

Loma mielessä? Täällä nukut Suomen halvimmat ja kalleimmat hotelliyöt (Yle)

Suosittelu on tehokasta matkailumarkkinointia (Yle)

Asiakkaat haluavat tähtiä (Yle Kuningaskuluttaja)

Tietoa ja ohjeita vertailusivustoista (Kilpailu- ja kuluttajavirasto)

Neuvoja turvalliseen verkko-ostamiseen (Tietolisaaturvaa.fi)

6 Clues That an Online Review Might Be Fake (Time Magazine)

Juttua varten on haastateltu lisäksi lakimies Saija Kivimäkeä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Jutun asiakasarviot on poimittu Tripadvisorista ja käännetty suomeksi.

Kultarannassa keskustellaan kansainvälisen politiikan kipupisteistä – miksi?

Presidentti panee suomalaiseliitin pohtimaan suurvaltojen mahtia ja sopimusten pitävyyttä Kultaranta-keskustelussa. Tutkijat ovat huolissaan Suomen kansainvälisen roolin heikkenemisestä. Keskustelujen kohokohtia voi seurata suorana Yle Areenasta.

Matkailusivujen arviota lukiessa tarvitsee kriittisyyttä

Kun suomalainen suunnittelee lomaansa, yhä useampi tutustuu kohteeseen esimerkiksi Tripadvisorin tai Bookingin sisältämien käyttäjäarvioiden avulla. Osa kommenteista on kuitenkin silkkaa hämäystä. Kokosimme neuvoja kestovalittajien ja ammattikehujien välttämiseksi.

Ystävät kutsuvat raadoista koruja tekevää taiteilijaa Kalma-Anneliksi

Liperiläinen Sanni-Maaria Puustinen kerää kuolleita eläimiä tienvarsilta. Toisinaan myös ystävät ja tutut kiikuttavat niitä hänelle. Puustinen tekee eläinten luista taidetta. Hän ei halua, että kuollut eläin menee hukkaan, vaan pyrkii käyttämään ruhosta kaiken, mikä irti lähtee. Perheen kolme lasta ovat jo oppineet tiedustelemaan äidiltään etukäteen, kiehuuko padassa ruokaa vai raato. Kuvareportaasi kertoo, miten kuolemasta tulee taiteilijan käsissä kaunista.

Kiinan raha hurmasi Kreikan ja kääntää Euroopan muidenkin maiden suuntaa

Talousromahduksen ja EU:n saneleman säästökuurin kourissa kärvistelevä Kreikka on ottanut avosylin vastaan rahan, jota Kiina on tarjonnut. Mutta millä hinnalla? Lue ulkomaantoimittaja Päivi Koskisen raportti Kreikasta.

Kaksi suurta mestarisuosikkia aloittaa urakkansa jalkapallon MM-kisoissa

Jalkapallon MM-kisojen kaksi suurta ennakkosuosikkia, hallitseva mestari Saksa ja viime kisoissa nöyryytyksen välierissä kokenut Brasilia aloittavat vuoden 2018 turnausurakkansa sunnuntaina. Jalkapallopäivä alkaa Ylen kanavilla Costa Rican ja Serbian ottelulla klo 15, Saksa ja Meksiko iskevät yhteen klo 18 ja päivän päätteeksi supertähti Neymarin johtama Brasilia hyökkää Sveitsin kimppuun. Kattavat ennakot, suorat lähetykset, videoklipit ja laajan tulos- ja tilastopalvelun tarjoaa Yle Areena ja osoite yle.fi/mmfutis.

Lämpötilat kesäisissä lukemissa

Lauantaina oli jo kesän 19. hellepäivä, kun koko edelliskesänä hellepäiviä oli saman verran, kertoo Ylen meteorologi. Lämpötilat nousevat vielä sunnuntaina kesäisiin lukemiin. Paikoin on hellettäkin. Pilvisyys on vaihtelevaa ja yksittäiset sadekuurot ovat mahdollisia. Enimmäkseen on kuitenkin aurinkoista. Alkuviikolla sää muuttuu sateisempaan ja viileämpään suuntaan.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Suomenhevoset ovat olleet apuna peltotöissä, vetäneet kärryjä heinätöissä, raahanneet tukkeja metsässä ja tietenkin myös kuljettaneet omistajiaan.

Myös sodassa suomenhevoset olivat korvaamattomia.

Ainoa kotimainen hevosrotumme, suomenhevonen, on kiinteä osa suomalaista kulttuuriperintöä. Tätä mieltä on ainakin arkeologi Tuija Kirkinen, joka tekee tutkimusta Helsingin yliopistossa.

– Suomenhevonen kietoutuu olennaisena osana siihen, miten suomalainen yhteiskunta on muotoutunut, Kirkinen sanoo.

Miten kantakirjan perustaminen vaikutti rotuun?

Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät parhaillaan suomenhevosen varhaisvaiheita.

Vuonna 2017 alkaneen tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa rodun alkuperästä ja erityisesti vuonna 1917 aloitetun kantakirjauksen ja rodunjalostuksen vaikutuksista nykyiseen suomenhevoskantaan.

Suomenhevosen kantakirjan perustamisen jälkeen rodusta alettiin jalostaa ulkomuodoltaan ja ominaisuuksiltaan tietynlaista. Suomenhevonen myös jaettiin neljään eri linjaan: juoksijoihin eli ravihevosiin, ratsuihin, työhevosiin ja suomenpienhevosiin, jotka ovat alle 148 senttimetriä korkeita suomenhevosia.

Nykykanta on aika erilainen kuin se, millainen hevonen meille pronssikaudelta lähtien oli kehittynyt. Tuija Kirkinen

Kantakirjauksen aloittamisen jälkeen rotuun ei ole saanut sekoittaa muita rotuja. Ennen kantakirjausta suomenhevoseen oli sekoittunut hevosrotuja muun muassa Ruotsista ja Venäjältä.

– Ennen kantakirjausta eläinkanta oli heterogeenisempi, valottaa arkeologi Tuija Kirkinen.

Määrä romahti sotien jälkeen

1950-luvulla Suomessa eli noin 400 000 suomenhevosta. Sen jälkeen maa- ja metsätalous alkoivat koneellistua, ja hevosten määrä romahti nopeasti. 1980-luvulla suomenhevosia oli vain 14 000.

Syntyi pullonkaula, joka vaikutti merkittävästi siihen, millaisia suomenhevoset tänä päivänä ovat.

Nykysuomenhevosen kehityksessä ovat pitkälti painottuneet ratsujen ja ravihevosten ominaisuudet, sillä näille hevosille on nykypäivänä enemmän käyttöä kuin työhevosille. Nyt suomenhevosia on noin 20 000.

– Geneettistä monimuotoisuutta menetettiin todella paljon. Nykykanta on aika erilainen kuin se, millainen hevonen meille pronssikaudelta lähtien oli kehittynyt ja muotoutunut, Tuija Kirkinen kertoo.

Jouhia, karvoja, nahkaa ja hampaita

Yleisöltä kerättävät näytteet ovat tärkeässä roolissa, kun tutkitaan suomenhevosen varhaisvaiheita.

Tutkimusryhmä on toistaiseksi saanut hieman alle 20 näytettä eri puolilta Suomea. 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevat näytteet ovat pääasiassa jouhia, muita karvoja, hevosen nahkaa ja hampaita. Tutkimuksiin on saatu myös hevosen alaleuat.

– Erikoisin on keinuhevonen, joka on tehty lapselle. Keinuhevosessa on ollut oikean hevosen häntä, josta on luovutettu pieni osa tutkimuksia varten, arkeologi Tuija Kirkinen kertoo.

Jos on ollut kuuluisia hevosia, niin on saatettu jopa haudasta käydä lapiolla lyömässä hampaita irti muistoksi. Tuija Kirkinen

Yksi näytteistä on museokohde, mutta muut ovat tulleet yksityishenkilöiltä. Parhaillaan kootaan taustatietoja näytteistä. Myöhemmin tutkijat lähtevät Kööpenhaminan yliopiston laboratorioon, jossa näytteistä puhdistetaan ja erotetaan DNA:ta.

Näytteitä toivotaan vielä lisää.

– Olennaista on, että näyte on 1900-luvun alkupuolelta tai 1800-luvun lopulta. Olisi tärkeää tietää, mistä hevosesta näytteet ovat, Kirkinen sanoo.

Hänen mukaansa ihmisillä on vielä tallella yllättävän paljon hevosten jouhia ja hampaita 1900-luvun alusta. Hevosista on mielellään otettu jouhia talteen ennen kuin eläin on viety teuraaksi.

– Jos on ollut kuuluisia hevosia, niin on saatettu jopa haudasta käydä lapiolla lyömässä hampaita irti muistoksi, Kirkinen sanoo.

Nyt taistellaan aikaa vastaan, sillä jouhia ja hampaita keränneet ihmiset alkavat olla hyvin iäkkäitä. Jälkipolville tuntematon hevosenhammas saattaa helposti päätyä siivouksen mukana roskiin.

Pois heitettyjä jouhia on kaivettu mitä erikoisemmista paikoista, kun on kuultu, että niillä voisi olla käyttöä tutkimuksissa.

– Orava oli kerännyt jouhia pesänsä pehmusteeksi, joten sekalainen kasa jouhia käytiin kaivamassa oravan pesästä, kertoo Kirkinen.

Hevosten luita etsitään myös arkeologisten kaivausten avulla. Pöytyällä Pihlavan kartanon pihapiirissä etsittiin toukokuussa kantaori Kirpun hautaa. Sitä ei löytynyt, mutta kaivauksia saatetaan yrittää uudelleen myöhemmin.

Myös muualla on tarkoitus kaivaa.

– Esimerkiksi raviradoille on haudattu hevosia jonkin verran. Tunnettuja hevosia on haudattu myös tiloille, Tuija Kirkinen sanoo.