Quantcast
Channel: Yle Uutiset | kotimaa | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 128959 articles
Browse latest View live

Analyysi: Peltipoliisit ovat tuomassa veronmaksajille niin suuria säästöjä, että niitä tulisi rakastaa

$
0
0

Liikenteen automaattinen kameravalvonta tekee Suomessa jättiloikan, kun nykyiset peltipoliisit korvautuvat uudenlaista tekniikkaa käyttävillä tolppakameroilla. Seuraavina vuosina tolppia alkaa ilmestyä useiden kaupunkien kaduille ja keskustoihin. Pelkästään Helsingin kaduille on tulossa jopa 70 kameratolppaa.

Nykyisiä pönttömallisia tolppia on ollut lähes mahdotonta saada kaupunkikeskustoihin. Niiden toiminta on perustunut induktiotekniikkaan eli asfaltin alle asennettuihin silmukoihin.

Kaupunkikeskustojen asfaltin alla on kuitenkin suuria määriä sähkö- ja muita johtoja, jotka estävät induktiotekniikan toimimisen. Siksi kameratolpat eivät sijaitse siellä, missä ne olisivat liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein tärkeimmissä paikoissa. Ne sijaitsevat siellä, minne ne on saatu asennettua.

Kansalaisilta tolppien outo sijoittelu ei ole jäänyt huomaamatta, mutta harva on tiennyt todellista syytä. Poliisille kameratolppien sijoittamisvaikeudet ovat olleet jonkinlainen julkinen salaisuus.

Esimerkiksi Helsingin keskustan alueella on tähän saakka ollut vain neljä tolppaa. Näissä tolpissa sijaitsevat kamerat ovat ottaneet kuvia sekä ylinopeuksia että punaisia päin ajavista.

Suomeen tulevat uudet kameralaitteet perustuvat silmukoiden sijaan tutkatekniikkaan. Tolppia saa pystytettyä minne vaan. Marraskuun alussa tiedetään esimerkiksi, minne Helsinki aikoo kymmenet tulevat tolppansa pystyttää.

Kameratolppa on uusi hidastetöyssy

Poliisi kutsuu tolppakameroita nykyään liikenneturvallisuuskameroiksi. Nimi ennustaa, mihin liikennevalvonta on menossa. Suomessa siirrytään liikenteen valvonnasta liikenteen hallintaan.

Sakot tulevat näyttelemään uusien kameratolppien aikakaudella enää sivuosaa, koska ylinopeuksien määrä vähentyy jatkuvasti. Kuntia kameratolpilla suoritettava liikenteen hallinta kiinnostaa ihan muista kuin sakkosyistä.

Liikenteen lisääntyminen on pudottanut viime vuosina nopeusrajoituksia. Kunnat eivät kaupunkirajoituksia haluaisi enää pudottaa. Eivät sitä halua autoilijatkaan.

Kaupunkeihin tulevilla kameratolpilla nopeusrajoituksia ei tarvitse laskea enää lisää. Tolppien näkyminen pitää nopeudet kurissa. Korkeintaan yksi tai kaksi autoilijaa sadasta ajaa ylinopeutta.

Liikenteen sujumisen kannalta kaikki pääsevät nopeiten perille, kun liikennevirta on mahdollisimman tasainen ja ajettu nopeus lähellä nopeusrajoitusta.

Riittävän tiheässä olevat kameratolpat säästävät aikaa, vaikka se epäloogiselta monesta kuulostaakin. Kaikki pääkaupunkiseudun kehäteitä ajaneet tietävät, että kun ylinopeutta ajava kuski jarruttaa kameratolpan lähestyessä, takana ajavatkin joutuvat jarruttamaan.

Peltipoliisi valvoo nopeuksia.
Peltipoliisi valvoo nopeuksia.Ismo Pekkarinen / AOP

Kamerat vapauttavat kunnat myös kalliista liikennejärjestelyistä, joilla vauhtia on tähän saakka hillitty. Esimerkiksi hidastetöyssyjen suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja tienhoito maksavat huomattavasti enemmän kuin kameratolpat. Ärsyttävistä töyssyistä voidaan luopua, kun tolpalla saadaan aikaan sama vaikutus.

Ja kuntia kiinnostavat erityisesti myös liikenteen henkilövahinkojen terveysmenot. Liikenneonnettomuuksien hoitokulut ovat suuria ja ne putoavat kuntien maksettaviksi. Jo esimerkiksi yksi tolpan ansiosta vältetty suojatieonnettomuus voi säästää satoja tuhansia euroja.

Tolpat ovat myös ympäristön parhaaksi. Repivät kiihdytykset ja jarrutukset vähenevät, mikä hillitsee pakokaasupäästöjä sekä renkaiden ja jarrujen aiheuttamia hiukkaspäästöjä, katupölyä sekä melua.

Kaupunkialueelle asennettavien tolppien kustannukset jakautuvat siten, että kunnat maksavat tolppien sähköt ja asennukset, poliisi taas kustantaa kameratekniikan. Kunnille kameratolppa on siis kannattava hankinta, vaikka ne eivät sakkoja saa periäkään.

Pelote syntyy jo pelkästä tolpasta

Myös uuden tutkatekniikan tolpissa käytetään kameraa. Tolppia aiotaan Suomessa pystyttää edelleen enemmän kuin niihin hankitaan kameroita. Suuri osa tolpista on siis tyhjillään.

Poliisi tietää, että tolpan pelotevaikutus säilyy, kunhan edes 15 prosenttia ajasta kamera on paikoillaan ja toiminnassa. Poliisi kierrättää kameroita tolpasta toiseen niin kuin on tehnyt tähänkin saakka.

Lisääntyvällä automaattivalvonnalla on suora vaikutus ylinopeuksien määriin. Se näkyy tilastoissa myös liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrissä. Peltipoliisit vapauttavat poliisin resursseja varsinaisten riskikuljettajien valvontaan.

Automaattivalvonnan suurin heikkous onkin mielikuvassa. Kunnollinen kuski kokee, että poliisi ei enää valvo, koska ”käsipysty”-ratsioita ei juuri tehdä.

Todellisuudessa liikennevalvonnan kiinnijäämisriski on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan. Liikennevalvontaa suorittavien poliisien määrä on vähentynyt, mutta valvonnan tehokkuus on uuden tekniikan myötä parantunut.

Poliisi pystyy esimerkiksi poliisiautoissa olevilla rekisterikilvenlukulaitteillaan löytämään liikennevirrasta entistä paremmin ongelmakuljettajat. Hyvä esimerkki tästä on kiinni jääneiden rattijuoppojen määrän lisääntyminen, vaikka liikennevirrassa rattijuoppoja on entistä vähemmän.

Kameratolpat lisääntyvät siis lähivuosina reippaasti ja liikenneturvallisuuden kannalta parempiin paikkoihin. Samalla peltipoliisista tulee liikenteen hillitsijä, jotta varsinaiseen ongelmakuljettajien valvontatyöhön vapautuu aitoja poliiseja.

Poliisihallituksessa tiedetään, että kameratolppien voimakas lisääminen kirvoittaa taas laajan ja aggressiivisen keskustelun autoilijoiden rahastuksesta. Veronmaksajien näkökulmasta uusilla tolpilla saatavista säästöistä hyötyvät kuitenkin kaikki. Kalliiksi ne tulevat vain pienelle joukolle kansalaisia.


"Kukaan ei ihmettele kun ovi käy neljän aikaan aamuyöstä"– opiskelun alku on vapautta, vastuuta ja valintoja

$
0
0

Muutto kotoa on opiskelijalle iso loikka, vaikka sen tekisin vain toiselle puolelle kaupunkia niin kuin tietojohtamisen opiskelija Mikko Kemppi.

Opiskelija-asunnossa kaikki ei olekaan niin kuin kotona.

– Jotain minkä on kotona tottunut löytämään kaapista, pitääkin nyt ostaa sinne itse. Niin kuin esimerkiksi maito ja leipä tai vaikka jotkut pesuaineet.

Imurointi on loppujen lopuksi ihan kannattavaa. Mikko Kemppi

Imuri ja pesukone ovat tulleet entistä tutummiksi. Ensimmäisen vuoden opiskelija sanoo huomanneensa, että "imurointi on loppujen lopuksi ihan kannattavaa".

Mikko Kempin tavoin Tampereen teknilliseen yliopistoon (TTY) haki melkein 4 800 muuta, pääosin nuorta hakijaa. Heistä sisään pääsi noin viidennes eli tuhatkunta hakijaa.

Opintoihin välivuosien jälkeen

Riikka Iisakkala aloitti tänä syksynä sairaanhoitajan opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK). Pääseminen opintoihin oli vielä TTY:täkin vaikeampaa, sillä opiskelupaikan sai alle kymmenen prosenttia hakijoista. TAMK:iin eri aloille hakijoita oli noin 18 700, ja hyväksytyksi tuli vajaa 1 650 opiskelijaa.

Torniosta Tampereelle tulleelle Iisakkalalle opintojen aloitus muutaman työvuoden jälkeen oli iso elämänmuutos.

Tampereen ammattikorkeakoulun naisopiskelija Riikka Iisakkala
Sairaanhoitajan opinnot tänä syksynä aloittanut Riikka Iisakkala ei tiedä vielä, mihin haluaisi alallaan erikoistua.Jussi Mansikka / Yle

– Kestää hetken, kun haen tätä hommaa. Töissä työ jää työpaikalle, täällä opiskelu tulee illaksi ja viikonlopuksi kotiin. Eikä aina voi lähteä kavereiden kanssa, pitää vaan sanoa ei.

– Mutta motivaatio opiskeluun on kova neljän välivuoden jälkeen. En lähtenyt tänne huvikseni.

Riikka Iisakkalalla mietti muitakin aloja. Hän sanoo kuitenkin, että lopulta ykköseksi tuli aina sairaanhoitajan työ.

Vasta-aloittanut opiskelija ennakoi, että matematiikasta ja kirjoittamisesta tulee opintojen edetessä kovimmat haasteet.

– Ja alkuun on kyllä haastetta miettiä, miten täällä tehdäänkään essee tai referaatti.

Vapaus kasvoi ja eurot tiukkenivat

Mikko Kemppi sanoo, että omilleen lähtö lisäsi myös omaa vapautta.

– Saa tulla ja mennä. Kukaan ei ihmettele, kun ovi käy neljän aikaan aamuyöstä. Ja on se muutaman kerran käynytkin.

Muutto opetti myös laskemaan menoja suhteessa opiskelijan pieniin tuloihin. Kemppi sanoo, että uusia vaatteita ei tule ostettua niin kuin ennen ja hienoimmat brändiruuat ovat vaihtuneet perusmerkkeihin.

Riikka Iisakkala käy ainakin aluksi töissä ja uskoo, että ilman töitä opiskelijaelämä olisi aika tiukkaa.

Kaikkiaan budjettiaan laskeskelee tänä syksynä yli 47 000 uutta, korkeakoulujen yhteishaussa aloituspaikan saanutta opiskelijaa. Se on noin kolmannes suomalaisiin korkeakouluihin pyrkineestä lähes 153 000 hakijasta.

Töihin ja vaihtoon ulkomaille?

Mikko Kemppi sanoo, että opinnot yliopistossa eroavat huomattavasti lukio-opinnoista.

Voisin olla tulevaisuudessa jossain isossa it-firmassa, toivottavasti kiinni jossakin johtajapestintyngässä. Mikko Kemppi

– Täällä on vähemmän luennolla istumista ja pelkkää kuuntelua, toisaalta enemmän harjoitustöitä ja yhdessä muiden kanssa tekemistä. Tykkään tästä, tämä on jotenkin interaktiivisempaa.

Ensimmäisen vuoden opiskelija ei kaipaa ulkomaille töihin ainakaan heti opintojen jälkeen.

– Voisin olla vaikkapa seitsemän vuoden päästä jossain isossa it-firmassa, toivottavasti kiinni jossakin johtajanpestintyngässä.

Riikka Iisakkalalle Tampere oli ennestään tuttu, joten tänne oli helppo tulla ja kotiutua.

En osaa sanoa muuta, kuin että haluan vaihtoon. Riikka Iisakkala

– Olen sanonut aina, että jos muutan, niin se on sitten Tampereelle tai ulkomaille.

Hän ei vielä ole päättänyt, mihin haluaisi suuntautua opinnoissaan eikä sitäkään, mihin asettua opintojen jälkeen.

– En osaa sanoa muuta, kuin että haluan vaihtoon. En ole ihan varma, tuleeko siihen mahdollisuus opintojen toisen vuoden keväällä vai kolmannen syksyllä, sanoo Riikka Iisakkala.

Vuodenvaihteessa tamperelaisessa korkeakoulutuksessa koittaa uusi aika. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät ja omistavat jatkossa yhdessä suurimman osan Tampereen ammattikorkeakoulusta. Yle Tampere vie toimituksensa Tampereen yliopistoon ja tekee paikan päältä radio-, tv- ja verkkosisältöjä 9.–11. lokakuuta. Sosiaalisessa mediassa aiheita voi seurata tunnisteella #yleyliopistolla.

Yle Tampere yliopistolla
Henry Lämsä / Yle

Lue myös:

Tampereelle syntyy uusi korkeakouluyhteisö – Yle Tampere muuttaa yliopistolle kolmeksi päiväksi

Opiskelijat pelastavat ravintolat arki-iltoina: "En ollut edes tajunnut, kuinka tärkeä tämä yksi torstai-ilta on"

AA-ryhmät harmaantuvat ja vanhemmat alkoholistit kantavat nuorista syvää huolta: “Liian moni nuori jättää tulematta uudestaan, kun ryhmästä ei löydy omanikäistä seuraa”

$
0
0

AA-ryhmissä kannetaan syvää huolta nuorista alkoholisteista. Heitä harvemmin näkyy kokouksissa, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla. AA-aktiivit pohtivat nyt valtakunnallisissa kokouksissa, miten ryhmien harmaantuminen saadaan hidastumaan.

Satakuntalainen alkoholisti Antero, 67, näkisi mielellään kokouksissa nuorempaa väkeä.

– Minussa on nykyisin niin paljon lähimmäisenrakkautta, että surettaa nuorten puolesta. Tälläkin seudulla on paljon juovia nuoria, jotka tarvitsisivat apua, mutta eivät sitä osaa AA:sta hakea.

Nuoret tuovat nuoria. 15 vuotta raittiina ollut Antero uskoo vahvasti siihen, että parasta markkinointia on nuorten suusta suuhun kulkeva puhe. Tärkeää olisi, että nuoremmat tulijat kokisivat jo ensimmäisessä kokouksessa kuuluvansa joukkoon.

– Liian moni nuori jättää tulematta uudestaan, kun ryhmässä ei löydy omanikäistä seuraa. Moni kolme- tai neljäkymppinen pystyisi varmasti samaistumaan samaa elämänvaihetta elävien puheisiin paremmin kuin meidän eläkeläisukkojen tarinoihin.

Ryhmässä voi käydä sanomatta sanaakaan

Maakuntien AA-ryhmissä käyvien keski-ikä lähentelee eläkeikää. Tarkkaa tilastotietoa asiasta ei ole, sillä kokoukseen osallistujista ei pidetä minkäänlaista rekisteriä. Kokouksissa esittäydytään vain etunimillä.

Sitäkään ei haluta AA:sta arvioida, kuinka monta suomalaista kokoontuu viikottain puhumaan alkoholismistaan. Ryhmiä on 260 paikkakunnalla, yhteensä 700 kappaletta.

Nuoret seilasivat kokoushuoneen ja tupakkapaikan väliä kesken kokouksenkin. 67-vuotias alkoholisti Kallu

Satakuntalaisen AA-ryhmän kokous on juuri alkamassa. Kaksitoista miestä ja yksi nainen asettuu kertakäyttökuppeineen vahakangasliinoilla peitettyjen pöytien ääreen. Suuri osa osallistujista on eläkeikäisiä tai lähellä sitä.

Huoneessa käy hiljainen puheenporina. Puhe lakkaa, kun yksi alkoholisteista avaa kokouksen ja ryhtyy lukemaan sinikantista Kaksitoista Askelta ja Kaksitoista perinnettä -kirjaa. Alkoholistien “Ison kirjan” kieli on vanhahtavaa ja koukeroisten lauseiden perässä on välillä vaikea pysyä. Illan keskustelun herättäjänä toimii lause: “Ainoa vaatimus AA-jäsenyydelle on halu lopettaa juominen”.

Kaikki näyttävät vaipuvan omiin aatoksiinsa. Osa heistä on kuullut luetun jo satoja, tuhansiakin kertoja. Silti yhtä miestä lukuun ottamatta kaikki haluavat jakaa tekstin herättämiä ajatuksia. Puhua kun ei ole pakko. Kuulemma joku on käynyt ryhmässä vuoden, ennen kuin sanoi mitään.

Anteron sormus jäljittelee pinssiä, joka joissain AA-ryhmissä jaetaan viidestä raittiista vuodesta.
SormusMari Kahila / Yle

Pöydän päässä istuva mies aloittaa. Ääni on käheä ja ajatukset syviä. Vuoro toisensa jälkeen jokainen kertoo tekstin herättämistä tunteista ja tämän hetken aatoksistaan. Tulee ryhmän nuorimman jäsenen, 41-vuotiaan Albertin vuoro. Hän kertoo koskettavan tarinan oman alkoholisminsa pohjakosketuksesta. Ympärillä vuosikymmeniä vanhemmat nyökyttelevät hyväksyvästi.

“Ryhmä on itseäni suurempi voima”

Jokaisella alkoholistilla on oma polkunsa ensimmäiseen AA-kokoukseen. Paljon löytyy yhteistä, riippumatta iästä tai päihteestä. Valtaosa AA:han saapuvista nuorista on nykyisin sekakäyttäjiä. Niin oli myös neljä vuotta sitten ryhmään tullut Albert.

Hän kertoo tien vieneen AA:han päivänä, jolloin kuukaudeksi tarkoitettu satsi lääkärin määräämiä pillereitä meni muutamassa minuutissa. Juominen ja päihteiden käyttö oli vallannut miehen koko elämän. Alkoholismia ei saanut enää piiloon – ei töissä eikä vapaa-ajalla.

Kertakäyttökuppi.
AA-ryhmässä jokainen puhuu vuorollaan. Ketään ei keskeytetä. Puhuakaan ei ole pakko.Mari Kahila / Yle

Albert soitti lääkärille ja ilmoitti haluavansa katkaisuhoitoon. Lääkäri kysyi, saisiko hän antaa Albertin numeron AA-ryhmäläiselle. Illalla Albert istui jo kokouksessa. Ensimmäisen kerran puhuessaan hän pohti ääneen, onko hän alkoholisti. Kertoi juomisestaan sekä pullojen ja pillereiden piilottelusta ja pani merkille, että vanhemmat miehet nyökyttelivät lempeästi hymyillen.

– Toki he tiesivät heti sen, mitä minä en ollut vielä valmis sanomaan ääneen. Minä olen alkoholisti. Sanoin sen ääneen jo seuraavassa kokouksessa, Albert muistelee.

Albert puhuu erittäin lämpimästi ryhmästään. Häntä ei häiritse, vaikka omia ikätovereita ei ryhmästä löydykään. He ovat ikäerosta huolimatta kaikki “onnekkaita pirulaisia”, kun saavat ryhmästä ilmaista sielunhoitoa. Niin nelikymppisellä kuin 40 vuotta raittiina olleella kasikymppisellä on sama sairaus.

– Ryhmä on itseäni suurempi voima. En ollutkaan enää maailman napa, vaan kuunneltuani muita opin siirtämään valtaa itseltäni pois.

Nuoret ovat vanhojen alkoholistien peilejä

Tulee ryhmän ainoan naisen vuoro puhua. Miesjoukko herkistyy.

Keski-ikäinen nainen kertoo lapsuudestaan juovan isän varjossa. Siitä miten hän kantaa edelleen loputonta janoa isän huomiosta. Nainen kuvailee miten edelleen odottaa, että isä huomaisi hänet. Moni katselee käsiään ja nieleskelee liikutustaan. Kun tulee Kallun, 67, vuoro, hän pukee sanoiksi monen mietteet.

– Sinä kuvasit juuri minut isänä. Kiitos siitä. Annoit todella paljon mietittävää.

Kallu on ollut raittiina jo 24 vuoden ajan. Päivän kerrallaan, niin kuin raitistuneilla alkoholisteilla on tapana sanoa. Alkumetrejään AA:ssa mies kuvailee pitkäksi taaperrukseksi. Tuli juotua, käytyä AA:ssa, juotua lisää ja palattua ryhmään monta kertaa. Raittiudesta kiinni saanti otti seitsemän vuotta.

Nykyisin mies käy säännöllisesti ryhmissä ja iloitsee aina uusista kasvoista pöytien ääressä.

Miehen kädet.
Pian neljännesvuosisadan raittiina ollut Kallu muistaa ensimmäisen AA-kokouksensa, jossa oli "kaikki pelot päällä ja kahvikuppi tärisi käsissä".Mari Kahila / Yle

– Kyllä siinä aina palaa omaan itseensä ja aikoihin, jolloin on tullut AA:han. Nuoria kuunnellessa muistuu mieleen miten kädet pystyssä sitä kolmekymppisenä olikaan elämänsä kanssa.

“Ihan tavallisia perheen isiä ja äitejä”

Tiukassa istuva stereotypia alkoholistista olisi saatava rikki. Silloin nuortenkin olisi helpompi astua ryhmiin. Tätä mieltä on nelikymppinen Albert. Hänellä itselläänkin oli pitkään käsitys alkoholistista veneen alla asuvana pahasti rappiolla olevana ihmisenä.

– Ajattelin, että alkoholisti on sellainen, joka on juonut työnsä, kotinsa, perheensä ja autonsa jo aika päivää sitten. Yllätyin, kun AA:ssa oli vastassa ihan tavallisia perheen isiä ja äitejä kaikista yhteiskunnan luokista.

Kuppi
AA-kokouksissa kiertää kuppi, johon saa laittaa rahaa. Satakuntalaisryhmässä kerätyillä varoilla muun muassa ostetaan kokouksiin kahvia ja korppuja.Mari Kahila / Yle

Nuoret sekakäyttäjät ovat haastaneet vanhoihin perinteisiin nojaavaa liikettä sallimaan vapaamman puheen päihteistä. Kokouksissa saa puhua muistakin aineista kuin alkoholista. Entinen sekakäyttäjä Albert puhuu kuitenkin useimmiten vain juomisesta, sillä “talossa talon tavalla”.

– Ryypyn ottaminen on vain se tekninen osa alkoholismia. Kaikilla meillä on samat tunne-elämän häiriöt taustalla.

Nuorten tulisi malttaa käydä kokouksissa

Kallulla on tapana käydä AA-kokouksissa eri paikkakunnilla ja maakunnissa. Hän on osallistunut jopa nuorten omaan AA-ryhmään, joita on Suomessa vain vajaa kymmenen kappaletta.

– Nuoret seilasivat kokoushuoneen ja tupakkapaikan väliä kesken kokouksenkin. Meno huvitti ja hermostutti samaan aikaan.

Monessa ryhmässä on pantu merkille, että nuoria tulee ja menee. Kallu toivoisikin, että nuorilta löytyisi enemmän malttia. Vertaistukiryhmän voima ei hänen mukaansa välttämättä näyttäydy heti ensimmäisessä kokouksessa.

Iäkkäämmiltä alkoholistilta löytyy kuitenkin ymmärrystä sille, että harva nuori etsii tukea raitistumiseen AA-kokouksista. Ei Kallukaan parikymppisenä vielä miettinyt tarvitsevansa apua, vaikka oli jo sairastunut alkoholismiin.

– Taitaa olla niin, että jokaisen on otettava oma pohjakosketuksensa. Ja vasta sitten voi ymmärtää hakea apua.

Haastateltavien nimet on muutettu.

Pekka Juntin kolumni: Kirje vuoteen 2100 – joko kuuset ovat kuolleet?

$
0
0

Terve vaan sinne vuoteen kaksi tuhatta ja sata. Mietin usein, millaista sinulla on siellä. Toivottavasti voit hyvin.

Toivon myös, että ymmärrät minua, vaikka teillä lienee ilmastopakolaisuuden vuoksi aika paljon uussuomalaisia siellä.

Itse asiassa olen aika varma, että osaat suomea. Luullakseni viimeisiä asioita, jotka maailman palot voivat viedä, on näiden jumalattomien jouhitukkien kolkko kieli ja korvenraivausvimma.

Viisaat sanovat, että jos emme muuta tapojamme ja hillitse hiilen pieremistä ilmakehään, pallo lämpenee kahdesta kolmeen astetta. Täällä missä paikka on pohjoista leveyttä, ilmasto lämpenee jopa viidestä kuuteen astetta.

Jos se minusta on kiinni, tukehdutte kuumaan.

Syön lihaa päivittäin, koska minä ja peräsuoleeni kehittyvät syöpäsolut pidämme siitä.

Mutta älä ymmärrä väärin, kannan kyllä huolta teistä. Se ei vain estä minua ajamasta isolla dieselautolla pohjoiseen taivaanrantaan. Syön lihaa päivittäin, koska minä ja peräsuoleeni kehittyvät syöpäsolut pidämme siitä.

Kalastan, metsästän ja keräilen, mutta pääosin ruoka tulee lautaselleni pellolta ja karjasuojista. Öljy tuo ne luokseni.

Se on taivaallisen helppoa elämää. Sellaista 2010-luvun elämän pitää olla: helppoa ja vaivatonta.

Voitko kuvitella, että vuonna 2018, kun tiedämme ilmastonmuutoksesta koko karmean totuuden, elämme niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Ruotsissa pidettiin juuri vaalit. Ilmastonmuutoskärjellä vaaleihin syöksynyt Miljöpartiet sai neljän prosentin kannatuksen. Eläkeläisten veronalennusta ajaneet ja maahanmuuttoa suitsivat puolueet saivat yli puolet äänistä.

Ensi keväänä Suomen vaaleissa ilmasto voi saada vähän enemmän ääniä, mutta talouskasvupuolueet voittavat, sillä talouskasvuun me uskomme.

Talouskasvu on kuin heroiini, hetken autuus ja sitten pitää saada lisää.

Olemme kasvunarkomaaneja. Talouskasvu on kuin heroiini, hetken autuus ja sitten pitää saada lisää. Jos ei saa, kaikki on sekaisin. Toivon, että maailma olisi jo sinun aikana sen verran edennyt, että pidät meitä kaistapäinä.

Myös uskomme työntekoon on järkkymätön. Kaikkien pitää tehdä työtä, ihan kuinka älytöntä hommaa tahansa, kunhan ei jää kotiin miettimään vaihtoehtoja nykymenolle. Tiedä minkä vallankumouksen sohvallaan keksivät.

Moni urakoi itsensä uuvuksiin työssä, jonka suurin saavutus on maapallon pilaaminen. Kun tulee ansaittu loma, lennämme lepäämään niin kauas kuin kerosiinia riittää. Sellainen on mielekästä elämää.

Joko teidät muuten on kytketty koneeseen? Meitä ei ole vielä.

Eräs kuuluisa kirjailija Veikko Huovinen kirjoitti välikäsistä, että millaisia ne sellaiset on, ovatko kainalon alla olevat ylimääräiset viisottimet vai mitä.

Joko teillä on sellaiset? Nehän voisi vaikka biotaloustuotteista rakentaa ja asentaa piuhoilla teidän omaan hermostoon.

Kiinnostaisi tietää myös, joko siittäminen onnistuu netin kautta, vai vieläkö pitää vaivalloisesti kohdata ja toisen hikeä haistella?

Ei tarvitse vastata, sillä olen jo kuollut.

Meillä hallitus tykkää, että biotalous pelastaa ilmaston. Metsäteollisuus ja muutama muu apparaatti ovat niiden kanssa ihan samaa mieltä. Metsäpomot rakastavat luontoa vähän samaan tapaan kuin Suomi-mies perhettään. Rakkaus näytetään kirveellä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, biotalous tarkoittaa suurin piirtein sitä, että hakkaamme metsämme selluksi, josta tehdään pakkauskartonkia, johon kuihtuneet malesialaislapset voivat pakata ne tavarat, jotka saimme halvalla nettikaupasta.

Olen kyllä saattanut ymmärtää väärinkin.

Kotini ikkunan alla virtaa Tornionjoki. Se on yksi Euroopan hienoimmista lohijoista keskustapuolueesta huolimatta.

Vieläköhän Tornionjoessa on lohta, tai vettä? Vai joko täällä liplattaa meri? Pitkä merisää näyttää Ajokseen korkeita vesiä.

Teillä ei taida olla enää lunta talvisin. Se on karmeaa. Lumeton Perämeren pohjukka olisi kaamosaikaan todellinen Anus Bothnica.

Mahtaa teidän metsäkin olla jo toisenmoinen. Joko kuuset ovat kuolleet? Entä joko tammenpojat tipauttelevat terhoja sakaalien niskaan?

Onko teillä enää lintuja?

Mustimpina hetkinä mietin, että olemme kuin viikon ikäiset koiranpennut tai kommunistit päivää ennen Neuvostoliiton romahdusta – silmät eivät ole vielä auenneet.

Joskus minua masentaa tämä nykymeno. Mustimpina hetkinä mietin, että olemme kuin viikon ikäiset koiranpennut tai kommunistit päivää ennen Neuvostoliiton romahdusta – silmät eivät ole vielä auenneet.

Eniten pelkään, että nauratte meille. Höhötätte yhtä hölmistyneinä kuin minä niille englantilaisille pojille, jotka lähtivät liput liehuen ensimmäiseen maailmansotaan vain siksi, että saisivat hetken päästä maata mätääntyneinä lihamyttyinä Sommen taisteluhaudoissa.

Kysyn heiltä, mitä hittoa te kuvittelitte.

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä palkittu toimittaja ja kolmen lapsen isä. Vapaa-aikanaan hän hortoilee pohjoisen talousmetsissä kädessään hinkki tai haulikko.

Rovaniemellä alkaa ympäristönsuojelun superviikko – kiire ilmastoasioissa voi tuoda uusia avauksia

$
0
0

– Minä uskon, että täällä puheiden sävy on aika velvoittava, ja päätöksentekijöillä on tilaisuus kuunnella tutkijoita, tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta miettii.

Arktinen biodiversiteettikongressi Rovaniemellä järjestetään sattumalta juuri nyt. Maanantana julkaisiin ilmastopaneeli IPCC:n raportti, jossa kerrottiin ilmaston lämpenevän nyt hälyttävällä vauhdilla.

Rovaniemellä järjestettävä arktinen kongressi alkaa tiistaina ja päättyy perjantaina.

Samassa yhteydessä ympäristöasioita pohtivat myös arktisen alueen ympäristöministerit. Ministeritapaaminen on Rovaniemellä torstaina ja perjantaina.

– Minä itse uskon, että vielä tämä poikii jotakin. Mitä se on, sitä on tietenkin vaikea vielä hahmottaa, Markku Heikkilä pohtii.

Kongressin juhlapuhuja on Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistö puhuu kongressissa jo aloituspäivänä tiistaina. Teemaan liittyen hän tapaa Arktisen keskuksen ilmastotutkijoita, Heikkilä kertoo.

Niinistö on jo aiemmin puhunut ilmastonmuutoksesta ja varsinkin arktisesta ilmastonmuutoksesta

– Sauli Niinistö ajaa voimakkaasti arktista huippukokousta. Uskon, että hän Rovaniemen käynnillä hakee tukea ajattelulleen. Tuolloin on mahdollisuus päästä vaikuttamaan aika isoihinkin pöytiin, Markku Heikkilä miettii.

Jim Koskinen oli koulukiusattu ja masentunut – sitten sattuma puuttui peliin, ja nyt hän on viemässä nuorten ääntä pääkaupungin lautakuntiin

$
0
0

Jim Koskinen oli ujo, yksinäinen ja masentunut nuori vielä muutama vuosi sitten.

Koulukiusattu seiskaluokkalainen vetäytyi jokaisen koulupäivän jälkeen omaan huoneeseensa eikä poistunut kotoa. Koskinen oli syrjäytymisen reunalla, kuten hän itse kuvailee.

Nyt 17-vuotiaana lukiolaisena Koskinen kertoo kokemuksestaan avoimesti ja puhuu varmasti ja vakuuttavasti. Koskinen on saanut uusia ystäviä, ja hänellä on paljon menoja iltaisin.

Kaikki muuttui yhtenä, aivan tavallisena koulupäivänä.

Nuorisotyöntekijä lähestyi Koskista ja kysyi, haluaisiko tämä vaikuttaa nuorten asioihin

On palattava takaisin Koskisen yläasteaikoihin.

Yhtenä päivänä seiskaluokkalainen ja syrjäänvetäytyvä Koskinen pysäytettiin koulun käytävällä. Helsingin kaupungin nuorisotyöntekijä kysyi häneltä, haluaisiko hän vaikuttaa nuorten asioihin. Ja Koskinen tahtoi.

Nyt Koskinen toimii Helsingin nuorisoneuvoston lisäksi Uudenmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja kokoukset saattavat olla pitkiäkin. Siitä hän saa kiittää sitä arkista mutta onnekasta kohtaamista koulun käytävällä.

Hänelle on tärkeää, että kuka tahansa syrjäytymisvaarassa oleva nuori voisi säästyä syrjäytymiseltä. Siksi hän nyt haluaa kertoa oman tarinansa.

Jim Koskinen
Jim Koskinen haluaa parantaa helsinkiläisnuorten mielenterveyspalveluja.Elise Tykkyläinen / Yle

– Haluaisin lisätä nuorten ja nuorisotyön kohtaamista. Mielestäni tosi moni nuori on omassa huoneessa, makaa sängyssä ja katsoo puhelinta. Siellä on yksinäistä, Koskinen sanoo.

– Etsivää nuorisotyötä voisi minusta kehittää laajemmaksi, vaikka nettiin. Pyrittäisiin saamaan se apu sinne, missä sitä tarvitaan.

Tosin hän tietää omasta kokemuksesta, että yksinkertaista se ei ole.

Helsinki avaa päätöksenteon ovet nyt myös nuorille

Helsinki aloittaa tammikuussa puolen vuoden kokeilun nuorten mukanaolosta kaupungin lautakunnissa.

Jim Koskinen on yksi niistä nuorisoneuvoston jäsenistä, jotka tekivät aloitteen kokeilusta. Muut aloitteentekijät olivat varapuheenjohtaja Kaapo Haapanen sekä jäsenet Evi Koivunen ja Kasper Rautalinko.

Koskinen uskoo lautakuntatyöskentelystä olevan paljon hyötyä.

– Me koemme, että nuorisoneuvoston jäsenten pitää olla siellä missä tehdään päätöksiä. Silloin voimme kertoa meidän nuorten mielipiteet asioista.

– Esimerkiksi maksuton toinen aste on asia, johon meillä on mielipiteitä.

Jim Koskinen
Jim Koskinen tapasi Helsingin nuorisoneuvoston jäsenen Mikael Poutiaisen Maunulatalolla.Elise Tykkyläinen / Yle

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Päivi Kurikan mukaan tutkimusta nuorisovaltuutettujen työstä kuntien lautakunnissa ei ole tehty. Yleisellä tasolla hän kertoo kuulleensa eri puolilta maata, että nuoret eivät ehkä ole ymmärtäneet lautakuntatyöskentelyn vaativuutta.

Lautakunnissa käsitellään vaikeita asioita, joten nuoret saattavat kokea työn raskaana ja itselleen vieraana.

Kurikan mukaan kokemukset nuorten mukanaolosta vaihtelevat paljon kunnittain ja nuorten perehdyttämisellä lautakuntatyöskentelyyn on suuri merkitys onnistuneessa työssä.

On tärkeää, että virkamiehet ja lautakunnan johtava taho ottavat nuoret huomioon. Alina Heywood

Myös Suomen Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Alina Heywood painottaa nuorten perehdyttämisen tärkeyttä.

– Varsinkin nyt Helsingissä, kun kokeilu alkaa kesken vaalikauden, on tärkeää, että toimialan virkamiehet ja lautakunnan johtava taho ottavat nuoret huomioon. Silloin sekä nuoret että kunta saavat mahdollisimman paljon irti työskentelystä, Heywood sanoo.

Vielä ei tiedetä, kuka nuori pääsee vaikuttamaan – vaalit käydään marraskuussa

Kolmannen kauden nuorisoneuvoston jäsen Koskinen myös pyrkii neljännelle kaudelleen marraskuun vaaleissa.

Koskinen sanoo, että jos hänet valitaan jatkoon, hän hakee sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Siellä Koskinen saisi olla läsnä ja kertoa mielipiteitään, muttei äänestää.

Onhan tämä nyt historiallinen päätös, että pääsemme lautakuntiin. Jim Koskinen

Helsingin naapurikunnissa Espoossa ja Vantaalla nuorten lautakuntatyöskentely on ollut arkipäivää jo vuosien ajan.

– Onhan tämä nyt historiallinen päätös, että pääsemme lautakuntiin, Koskinen sanoo.

– Kokeilu on sen verran iso juttu, että otamme tämän vakavasti ja ilolla vastaan.

Koskinen sanoo tunnistavansa lautakuntatyöskentelyn vaativuuden.

– Kokouksia on kahdesta neljään kertaa kuussa. Ainakin pitää perehtyä asioihin. Mutta mikäs siinä, jos tykkää siitä työstä mitä tekee.

Lue lisää:

Kymmenet kunnat rikkovat lakia jättämällä nuoret pois päätöksenteosta – "Ei nähdä tärkeänä"

Mikrolevää kutsutaan "vihreäksi kullaksi" eikä syyttä: mikroleviä käytetään jätevesien puhdistamiseen, bioenergiana ja ravintolisinä

$
0
0

Mikroskooppisen pieni voi joskus olla avain todella suurten ongelmien ratkaisuun. Näin uskoo Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Amit Bhatnagar, jonka mukaan mikrolevät voivat puhdistaa saastuneita vesiä ja selättää energiakriisin.

– Ja mikä parasta, ne tekevät sen kestävällä tavalla ja ympäristöä ja resursseja säästäen.

Bhatnagar johtaa Itä-Suomen yliopistossa laajaa mikrolevätutkimusta. Siinä pyritään selvittämään, millaisissa olosuhteissa ja jätevesissä mikrolevät viihtyvät. Myös sitä tutkitaan, mitkä mikrolevälajit puhdistavat jätevettä kaikkein parhaiten.

Mikrolevät ovat mikroskooppisen pieniä organismeja, jotka elävät sekä makeassa että suolaisessa vedessä. Ne tarvitsevat kasvaakseen valoa, ravinteita ja hiilidioksidia.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että mikrolevät poistavat jätevedestä tehokkaasti ravinteita, kuten typpeä ja fosforia.

– Sellun ja vesiviljelyn jätevesien yhdistelmässä mikrolevät poistivat 55–94 prosenttia ravinteista, fosfaatista ja nitraateista. Meijerin jätevesien osalta tulos oli 42–90 prosenttia, Bhatnagar kertoo.

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan mikroleviä.
Itä-Suomen yliopiston laboratoriossa tutkitaan mikrolevien käyttöä jätevesien puhdistuksessa ja bioenergian lähteenä.Antti Karhunen / Yle

Eikä tarina lopu vielä siihen. Veden puhdistuksen jälkeen mikrolevät voi kerätä talteen ja hyödyntää edelleen.

– Mikrolevät ovat siitä erinomaisia, että ne kasvavat nopeasti, viihtyvät monentyyppisissä vesissä ja kun ne ovat puhdistaneet veden, niitä voidaan käyttää bioenergian lähteenä, Bhatnagar selittää.

Bhatnagarin tavoitteena on, että jätevesissä kasvatetuista mikrolevistä voitaisiin tuottaa muitakin arvokkaita hyödykkeitä, kuten omega-3-rasvahappoja.

Vaasan yliopistossa mikroleviä tutkivan tutkijatohtori Carolin Nuortilan mukaan juuri "kaksi kärpästä yhdellä iskulla" -ajattelun tarkoituksena on edistää resurssi- ja kustannustehokkuutta.

– Mikroleviä kasvatetaan jo nyt moniin tarkoituksiin. Jos veteen pitää lisätä levien tarvitsemia ravinteita, kustannukset kasvavat. Mutta jos käytämme olemassa olevaa jätevettä levien kasvatukseen, niin silloin parhaimmillaan vesi puhdistuu eikä levien tarvitsemia ravinteita tarvitse hankkia muualta.

Mikrolevät sopivat osin ihmisten että eläinten ravinnoksi sekä lannoitteeksi. Niistä valmistetaan myös ravintolisäaineita ja pigmenttejä.

Nuortila huomauttaa kuitenkin, että riippuu lopputuotteesta, voidaanko siihen hyödyntää jätevedessä kasvatettua leväbiomassaa. Lisäksi hän muistuttaa, että mikrolevien käyttömahdollisuuksia pohdittaessa on huomioitava sekä kustannus- että energianäkökulma.

– Kysymys on siitä, saadaanko lopputuotteesta sellainen hinta, että levätuotanto kannattaa. Tarkastelussa pitää kuitenkin huomioida myös muita leväkasvatuksen vaikutuksia, kuten esimerkiksi jäteveden puhdistamisen hyöty.

Talvi tuo haasteita mikrolevien kasvatukseen

Bhatnagarin mukaan esimerkiksi Kuopion Sorsasaloon havusellutehdasta suunnitteleva Finnpulp voisi hyödyntää mikroleviä jätevesiensä puhdistamisessa.

Toivon, että mikrolevä voisi olla vastaus kaikkiin ympäristöongelmiimme. Amit Bhatnagar

– Finnpulpin tehtaan jätevedet tulevat sisältämään paljon juuri niitä yhdisteitä, joita mikrolevät käyttävät ravinnokseen. Tekisimme mielellämme yhteistyötä Finnpulpin kanssa, Bhatnagar vinkkaa.

Tehdashankkeen johtajan Timo Piilosen mukaan mikrolevätutkimus voisi teoriassa auttaa pienentämään jätevesipäästöjä. Käytännössä se tarkoittaisi Piilosen mukaan sitä, että nyt rakennettavien jätevesipuhdistamojen lisäksi tarvittaisiin vielä valtava alue altaille, joissa mikroleviä kasvatettaisiin.

Alue, johon suunnitteilla Finnpulpin tehdas.
Kuopion Sorsasaloon suunnitellaan maailman suurinta havusellutehdasta.Matti Myller / Yle

– Entä pimeä talviaika, kasvaako levä myös silloin? En ole asiantuntija, mutta vie ainakin paljon aikaa ennen kuin mikroleviä voidaan soveltaa biotuotetehtaan jätevesien käsittelyssä.

Bhatnagarin mukaan mikroleviä käytetään jo menestyksekkäästi useissa maissa vastaavanlaisten tehtaiden jätevesien puhdistuksessa.

– Tutkimme myös sitä, mikä levälaji sopisi parhaiten suomalaisiin sääolosuhteisiin.

Samaa tutkitaan myös Vaasan yliopiston tutkimuksessa, jota tehdään yhteistyössä norjalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden kanssa.

– Mikrolevälajista riippuen optimaalinen veden lämpötila ja valon määrän vaatimukset vaihtelevat. Paljon riippuu siitä, miten puhtaaksi vesi pitää saada ja missä ajassa, Nuortila huomauttaa.

Mikrolevistä lääkkeitä ja biomuovia

Bhatnagarin pitkän tähtäimen päämääränä on, että kaikki fossiiliset polttoaineet voidaan korvata mikrolevistä tuotetulla biopolttoaineella.

– Maailmassa on jo muutamia esimerkkejä yhteisöistä tai tutkijoista, jotka käyttävät mikrolevää energianlähteenä.

Bhatnagar haluaa jatkossa tutkia mikrolevien uusia käyttömahdollisuuksia.

– Niistä voi tuottaa vesiviljelyn rehua, uusia lääkkeitä tai biomuovia, joka voisi ratkaista nyt paljon tapetilla olleen mikromuoviongelman.

Bhatnagar kutsuu mikrolevää sen monipuolisuuden vuoksi "vihreäksi kullaksi".

– Mikrolevällä on monia ainutlaatuisia ominaisuuksia. Meidän vain pitää olla fiksuja ja selvittää sen kaikki käyttömahdollisuudet. Toivon, että mikrolevä voisi olla vastaus kaikkiin ympäristöongelmiimme.

Google sulkee flopanneen Google+ -yhteisöpalvelun tietoturvaongelmien takia

$
0
0

Google sulkee kuluttajilta pahasti flopanneen yhteisöpalvelunsa julki tulleiden tietoturvaongelmien takia. Google+ -palvelussa ollut heikkous mahdollisti sen, että jopa 500 000 käyttäjäprofiilin tietoja on voinut paljastua ulkopuolisille. Google kertoo korjanneensa ongelman ja lisää, että sen tietojen mukaan heikkoutta ei ole käytetty hyväksi.

Washington Post huomauttaa jutussaan, että monilla Gmailin käyttäjillä saattaa olla Google+ -profiili, koska sen välttäminen oli yhteen aikaan vaikeaa tai lähes mahdotonta Gmail-tiliä luodessa.

Vuonna 2011 lanseerattu Google+ oli tarkoitettu Facebookin kilpailijaksi, mutta sen käyttö on jäänyt kauas sosiaalisen median jättiläisen suosiosta. Google kertoo, että palvelu sulkeutuu lopullisesti vuoden 2019 elokuussa, jotta käyttäjillä on aikaa tallentaa tietonsa palvelusta.


Tuhansia euroja piirin rahoja hotelleihin, vaatteisiin ja sisustukseen – Kaakkois-Suomen kokoomuksen entiselle toiminnanjohtajalle vaaditaan ehdollista vankeutta

$
0
0

Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piirin entiselle toiminnanjohtajalle Paula Kylä-Harakalle luettiin tiistaina syytteet kavalluksesta ja törkeästä kavalluksesta. Juttua käsitellään Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa.

Asianomistajina jutussa ovat Kaakkois-Suomen kokoomuksen piiri sekä Kaakkois-Suomen Kansallismedia Oy. Kyseinen yhtiö on aikanaan perustettu vaalirahoituksen kanavoimiseen ja kokoomuksen vaalikahviloiden toimintaa varten.

Syytteen mukaan Kylä-Harakka oli maksanut yhtiön tililtä yli 1 600 euron suuruisen henkilökohtaisen asunnon takuuvuokran, vaikka maksu ei ole liittynyt yhtiön toimintaan. Hän maksoi yhtiön tililtä myös muuttopalvelusta ja muuttolaatikoista.

Piirin rahoja hotelleihin, ruokaan ja sisustukseen

Kylä-Harakan epäillään käyttäneen kokoomuspiirin rahoja omiin henkilökohtaisiin menoihinsa. Syytteen mukaan hän on vuosien 2013 ja 2016 välillä käyttänyt piirin varoja muun muassa sisustarvikkeisiin, autovuokraamoihin, matkoihin, hotelleihin ja lastentarvikkeisiin. Hän myös maksatti parkkisakkojaan puolueella.

Kokoomuksen osalta kavallettu summa on syytteen mukaan yhteensä yli 21 000 euroa ja Kansallismedia Oy:n osalta noin 3 300 euroa. Kylä-Harakka kiistää kaikki syytteet.

Syyttäjän mukaan teko on ollut törkeä, perusteena teon varsinkin teon toistuvuus, pitkän kesto ja Kylä-Harakan vastuuasema. Syyttäjän mielestä ostokset eivät ole olleet perusteltuja yhdistyksen toiminnan kannalta. Syyttäjän mielestä toiminnanjohtajan olisi pitänyt ymmärtää pitää omat ja puolueen rahat erillään.

Syyttäjä vaatii Kylä-Harakalle kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta.

Puoluekokouksen rahat omalle tilille

Toiminnanjohtajan rahankäyttö alkoi herättää kokoomuksessa epäilyjä vuoden 2016 puoluekokouksen jälkimainingeissa. Lappeenrannassa kesäkuussa pidetyn kokouksen käteistuotot olivat lähes 6 500 euroa, mutta Kylä-Harakka oli tallettanut rahat omalle tililleen. Ne päätyivät piirin tilille vasta seuraavan vuoden maaliskuussa.

Paula Kylä-Harakka vetosi oikeudessa muun muassa siihen, että tilintarkastuksissa ei vuosien aikana löytynyt huomautettavaa. Hän myös piti ohjeistuksia osittain puutteellisina.

Hänen mielestään useat ostoksista liittyivät hänen työhönsä toiminnajohtajana. Työhön liittyi muun muassa paljon matkustelua, kestitsemistä ja lahjojen ostamista. Ostoksia käytiin istunnossa läpi hyvin yksityiskohtaisesti, ja monessa kohtaa Kylä-Harakka vetosi muistamattomuuteensa.

Vuoden 2016 Lappeenrannan puoluekokouksen tuotot hän talletti kertomuksensa mukaan omalle tililleen, koska hänellä ei ollut talletukseen tarvittavaa pankkikorttia.

Oikeudessa Paula Kylä-Harakka kertoi, että puoluekokouksessa suuri määrä "pussukoita ja kirjekuoria" sysättiin hänelle, eikä hän tiennyt mitä tehdä niille. Hän ei halunnut pitää hallussaan niin suurta määrää käteistä, joten hän talletti ne omalle tililleen. Tuottoja syntyi muun muassa iltajuhlan lipunmyynnistä ja eteispalvelusta.

Puheenjohtaja ei saanut vastauksia rahoista

Todistajana oikeudessa kuultu Kaakkois-Suomen piirin entinen puheenjohtaja Heikki Järvenpää kertoi, että ennen 2016 puoluekokousta hänellä ei ollut huomautettavaa Kylä-Harakan toiminnasta. Hän kyseli loppukesästä lähtien puoluekokouksen rahojen perään useita kertoja, mutta ei saanut vastauksia.

Kaakkois-Suomesta lähdettiin useamman henkilön voimin selvittämään asiaa tilitoimistoon Helsinkiin. Tilitystä puoluekokouksesta ei löytynyt, mutta kaikkea muuta alkoi paljastua. Järvenpää kuvaili toiminnanjohtajan luottokortin käyttöä oikeudessa "varsin liberaaliksi".

Piirin johto kävi läpi kaikki laskut viiden vuoden ajalta kuukausi kerrallaan. Lopulta puolue teki toiminnanjohtajasta tutkintapyynnön.

Monessa kohtaa Kylä-Harakka mainitsi suuren työtaakan vaikuttaneen siihen, että hän ei ollut jaksanut hoitaa talouteen liittyviä asioita. Joissakin tapauksissa hän perusteli piirin luottokortin käyttöä sillä, että oma kortti ei vain sattunut olemaan mukana.

Kylä-Harakka viittasi myös vaikeaan elämäntilanteeseensa varsinkin vuoden 2016 osalta. Hän teki tuolloin käytännössä kahta työtä toimiessaan samalla toiminnanjohtajana Kaakkois-Suomessa ja työskentelemällä kokoomuksen puoluetoimistolla. Samaan aikaan hän hoiti pientä lasta ja kävi läpi avioeron.

Syyte myös törkeästä petoksesta

Kavallussyytteiden lisäksi Kylä-Harakka joutuu vastaamaan syytteeseen törkeästä petoksesta. Kyseistä tapausta käsitellään Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa tammikuun alussa. Iltalehden mukaan asianomistajana jutussa on Kylä-Harakan entinen puoliso.

Paula Kylä-Harakka toimii tällä hetkellä Tuusulan kunnan viestintäpäällikkönä. Kunnassa ollaan tietoisia häneen kohdistuneista rikosepäilyistä. Kunta on kuitenkin korostanut, että kyse on toistaiseksi pelkästä epäilystä.

Kuinka vaikeaa pienten lasten diagnosointi on? Lääkärin mukaan yleensä vasta 12-vuotias on kypsä kertomaan itse oireistaan

$
0
0

Keski-Suomen käräjäoikeudessa oli muutama viikko sitten käsiteltävänä paljon huomiota herättänyt tapaus, jossa 43-vuotiasta naista syytettiin poikansa pahoinpitelystä.

Syyttäjän mukaan äiti oli keksinyt reilun kolmen vuoden ajan 3–6-vuotiaalle pojalleen lukuisia oireita ja sairauksia, joiden takia lapsi muun muassa nukutettiin useita kertoja ja häntä ruokittiin nenämahaletkun avulla.

Äidin on epäilty kärsivän välillisestä Münchhausenin-oireyhtymästä. Oireyhtymää potevat kokevat lääketieteellisen tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena olemisen palkitsevana. Nainen on kiistänyt syytteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Hän mukaansa havainnot lapsen oireista olivat todellisia.

Potilaan ja lääkärin suhde perustuu luottamukseen

Mitä pienempi lapsi on, sitä vähemmän hän kykenee itse kertomaan lääkäreilleen, mikä häntä vaivaa ja sitä enemmän lääkärin on voitava luottaa lapsen huoltajan sanaan. Kuinka vaikeaa pienen lapsen diagnosointi sitten on?

Lääkäri ei ole poliisi eikä hänen tehtävänä ole kytätä tai kyseenalaistaa potilaan kertomusta Kati Myllymäki

Pitkään terveyskeskuksen yleislääkärinä työskennellyt Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki korostaa, että potilaan ja lääkärin suhde perustuu aina luottamukseen.

– Lääkäri ei ole poliisi eikä hänen tehtävänsä ole kytätä tai kyseenalaistaa potilaan kertomusta, Myllymäki huomauttaa.

Myllymäen mukaan lääkärin tutkimuksen lähtökohtana on pienen lapsen ollessa potilaana hänen saattajansa kertomus. Myllymäki korostaa, että useimmiten tämä kertomus on paikkansapitävä.

Joskus asioita peitellään. Jos lasta on esimerkiksi kaltoinkohdeltu tai laiminlyöty, saattajat saattavat kaunistella kertomusta tai salata tietoja.

– Jos lasta on pidetty nälässä eikä hänelle ole annettu kunnon ruokaa tai hänen vaippojaan ei ole vaihdettu ja on kauheat ihottumat, Myllymäki kuvailee esimerkkitilanteita.

Joskus lääkärit taas törmäävät ylihuolehtiviin vanhempiin, jotka liioittelevat lapsen oireita.

– He pelkäävät, että jos nyt kuitenkin pienikin päänsärky on aivokalvontulehdus tai jos lapsella kuitenkin on aivokasvain. Mutta se on ylihuolehtimista eikä mitään tarkoituksellista valehtelemista, Myllymäki sanoo.

Diagnooseja ei tehdä vanhempien kertomusten perusteella

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä korostaa, että lääkärit eivät tee diagnooseja pelkästään vanhempien kertomusten perusteella.

– Sen sijaan vanhempien kertomus aina ohjaa siihen, mitä ensin epäillään ja sitten lähdetään tutkimaan. Diagnoosithan varmistuvat vasta sitten tutkimusten jälkeen, Petäjä selittää.

Petäjä muistuttaa, että lääkäreillä on käytettävissään kliinisen tutkimuksen lisäksi paljon erilaisia tutkimuksia, kuten esimerkiksi laboratoriokokeet, kuvantamistutkimukset, röntgenkuva- ja magneettitutkimukset. Lisäksi lääkäri voi myös seurata ja havainnoida lasta, selvittäessään, mistä voisi olla kyse.

Käytännön elämässä usein noin 12 vuoden iässä asiat alkavat muuttua siihen suuntaan, että lapsen sana on tässä mielessä enemmän kuultava. Jari Petäjä

– Mitä vakavammasta taudin epäilystä on kyse, sitä enemmän on käytettävissä objektiivisia tutkimuksia, joilla asioita selvitetään, hän selittää.

Lääkäreiden on kuultava lasta itseään tämän kypsyystaso huomioiden. Mitään tarkkoja ikärajoja tähän ei ole olemassa.

– Käytännön elämässä usein noin 12 vuoden iässä asiat alkavat muuttua siihen suuntaan, että lapsen sana on tässä mielessä enemmän kuultava. Mutta mitään täsmällisiä ikärajoja ei lainsäädännössä ole, Petäjä kertoo.

lääkäri kuuntelee lapsen keuhkoja
AOP

Kuinka vaikeaa lääkäreiden on suodattaa kertomuksista oleellinen?

Lastenlääkärinä vuosikaudet työskennelleen Petäjän mukaan potilaan kuuntelu on erittäin tärkeä osa lääkärin työtä. Siinä kokemuksella on suuri merkitys. On tärkeää osata suodattaa oleellinen informaatio potilaan tai tämän vanhemman puheesta.

– Lastenlääkäreillä se on oleellinen osa ammattitaitoa, Petäjä sanoo.

Terveyskeskuslääkärit joutuvat painimaan tämän kanssa myös esimerkiksi muistisairaiden vanhusten tai muiden kommunikaatiokyvyiltään rajallisten potilaiden kanssa.

Jos kyse on siitä että vanhempi on ylihuolestunut, se vanhempien huoli pitää kuulla, ja pyrkiä vastaamaan siihen. Kati Myllymäki

Myllymäki korostaa, että lääkärillä täytyy olla aikaa vuorovaikutukselle ja keskustelulle potilaan kanssa.

– Lasta pitää kuunnella ja katsella. Jos kyse on siitä että vanhempi on ylihuolestunut, se vanhempien huoli pitää kuulla, ja pyrkiä vastaamaan siihen, Myllymäki selittää.

Hän huomauttaa, että potilaat ovat hyvin erilaisia.

– Jotkut meistä ovat rempseämpiä ja reippaampia, jotkut huolestuvat pienestäkin itikan pistosta. Se on varmaan persoonallisuuskysymys, Myllymäki pohtii.

Hänen mukaansa sairauden, kivun ja oireen kokemus on myös sosiaalinen ja kulttuurinen asia.

Ei tarvitse arpoa jokaisesta potilaasta, onko tämä sellainen, joka liioittelee vai sellainen, joka vähättelee oireita. Kati Myllymäki

Myllymäen mielestä pysyvät potilas-lääkäri-suhteet helpottavat lääkärin työtä.

– Ei tarvitse arpoa jokaisesta potilaasta, onko tämä sellainen, joka liioittelee vai sellainen, joka vähättelee oireita. Silloin osaa käydä dialogia ja tunnistaa ne asiat, jotka oikeasti ovat merkityksellisiä.

Lapsia viedään usein lääkäriin "turhan takia"

Sekä Myllymäen että Petäjän mukaan Keski-Suomen oikeudenkäynnissä kuvatun kaltainen lapsen oireiden sepittäminen tai liioittelu on hyvin harvinaista.

Sen sijaan on hyvin tavallista, että lapsia viedään lääkäriin "turhan takia". Usein lapsen lääkärikäynti päättyykin siihen, että lapsesta ei löydy mitään vikaa tai lääkäri toteaa, että tilannetta ei pidä yrittääkään diagnosoida pidemmälle, koska merkit viittaavat siihen, että kyseessä on parissa päivässä itsestään ohimenevä tila.

Normaalisti käyttäytyvä vanhempi saattaa mennä kysymään mielipidettä seuraavalta lääkäriltä, mutta hän ei mene kymmenelle lääkärille tai seuraavaan sairaanhoitopiiriin. Jari Petäjä

Jari Petäjän mukaan tämä johtuu usein siitä, että vanhemmat ovat huolissaan ja tulkitsevat oireeksi jotain, joka ei oikeastaan ole oire sairaudesta, kuten väsymys, ruokahaluttomuus tai lapsen käytöksen muuttuminen.

Petäjä huomauttaa, että normaalitilanteessa vanhemmat tyytyvät siihen, että lääkäri totea, että kyse ei ole mistään vakavammasta sairaudesta ja kokevat tiedon helpottavana.

– Normaalisti käyttäytyvä vanhempi saattaa mennä kysymään mielipidettä seuraavalta lääkäriltä, mutta hän ei mene kymmenelle lääkärille tai seuraavaan sairaanhoitopiiriin tai muuta paikkakuntaa sen vuoksi, että lapsi saisi diagnoosin, Petäjä sanoo.

Kirjanpainaja ja havununna tuhoavat Suomen metsiä – Luke: Myrsky- ja hyönteistuhot lisääntymässä ilmastonmuutoksen vuoksi

$
0
0

Tuuli- ja hyönteistuhoriskit ovat lisääntymässä Suomen metsissä ilmastonmuutoksen vuoksi, arvioi Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Heli Viiri.

– En pitäisi 20–30 miljoonan kuutiometrin tuulituhoja mahdottomina, Viiri varoittaa.

Määrä on moninkertainen verrattuna tämän vuosikymmenen pahimpiin myrskyihin.

Kaatuneet puut ovat myös alttiita hyönteistuhoille. Kirjanpainaja on jo suuri riesa eteläisessä Suomessa, eritoten kaakossa.

– Kuusi on tuulituhoriskin kannalta herkin laji, kertoo Luken tutkija Susanne Suvanto.

Suvanto esitteli Luken järjestämässä Metsäareena-tapahtumassa Suomen tuulituhoriskikartan, joka arvioi riskejä 16 metrin tarkkuudella.

Hänen mukaansa myrskytuhojen riskeihin vaikuttavat kuusivaltaisuuden lisäksi muun muassa puiden pituus ja sijainti metsien reunoissa.

– Myrskytuhot lisäävät kirjanpainajien aiheuttamia tuhoja, koska ne saavat runsaasti ravintoa, Viiri sanoo.

Tuulen kaatamat puut pitää korjata nopeasti, etteivät kirjanpainajat ehdi iskeä niihin. Jos ne ovat ehtineet iskeä, puu on parasta jättää lahoamaan.

Jos kirjanpainajakanta lisääntyy epidemiaksi saakka, niiden käyttäytyminen muuttuu. Viirin mukaan ne alkavat silloin iskeä terveisiin pystypuihin.

Muita metsien tuhohyönteisiä ovat tähtikudospistiänen, pulskamailapistiäinen ja havununna. Tähtikudospistiäinen oli aiemmin harmiton laji. Pulskamailapistiäinen katosi Suomesta 1950-luvulla, mutta on nyt tullut takaisin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsätuhoihin myrskyjen voimistumisen lisäksi leutojen talvien kautta. Kovat pakkaset eivät tapa tuhohyönteisten munia niin kuin ennen.

Hakkuumahdollisuudet kasvavat edelleen

Tilaisuudessa esiteltiin myös uuden metsien inventoinnin tulokset. Luken mukaan kestävät hakkuumahdollisuudet Suomen metsissä kasvavat edelleen.

Puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus vuosina 2015–2024 on runsaat 84 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Vuotuinen puuston kasvu on 107 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta 72 miljoonaa kuutiometriä, josta metsäteollisuuden osuus oli 63 miljoonaa kuutiometriä.

Käräjäoikeus: Taksikuski ei syyllistynyt tamperelaisen koululaisen heitteillepanoon

$
0
0

Taksikuskin syytteet kehitysvammaisen lapsen heitteillepanosta on hylätty käräjäoikeudessa. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi ratkaisunsa tiistaina.

13-vuotias koululainen oli jätetty sadan metrin päähän kodista. Taksissa oli syyttäjän mukaan ohjeet, että 13-vuotias pitää jättää aikuiselta aikuiselle.

Naapuri löysi koululaisen läheisestä isosta ojasta. Tapaus on vuodelta 2016.

Oikeuden mukaan kuski toimi ohjeiden vastaisesti, muttei voinut tietää koululaisen joutuvan vaaraan eli hän ei syyllistynyt heitteillepanoon.

Tuomiosta voi vielä valittaa hovioikeuteen.

Miten iso olisi Suomeen tulossa oleva maailman isoin havusellutehdas? Katso valtavat mittasuhteet videolta

$
0
0

Keskiviikkona kello 17.30–20.00 Kuopiossa on kaikille avoin keskustelutilaisuus Finnpulpin kanssa. Yritys aikoo rakentaa maailman suurimman havusellutehtaan Kallaveden rannalle Sorsasaloon.

Yleisötilaisuus on Kuopion keskustassa kauppakeskus Iso Ceessä elokuvateatterin salissa. Saliin mahtuu 300 henkilöä.

Keskustelu havusellutehtaan ympäristövaikutuksista on roihahtanut Kuopiossa hiljattain. Tehdas sai ympäristöluvan 2017, jonka jälkeen keskustelu on vauhdittunut. Ympäristöluvasta jätettiin 24 valitusta.

Finnpulpin tehtaan tulo Kuopion Sorsasaloon näyttää entistä todennäköisemmältä, kun Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi tehtaan ympäristöluvasta tehdyt valitukset lähes kokonaan ja piti ympäristöluvan voimassa. Ainakin Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri aikoo hakea ratkaisusta valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Kansalaisliike Pro Kallavesi on kerännyt nimiä adressiin, jonka tarkoituksena on estää miljardiluokan havusellutehtaan rakentuminen Kuopioon. Allekirjoituksia on kertynyt noin 2 500. Adressi on tarkoitus luovuttaa Kuopion kaupungille.

Puhujat tunnettuja ympäristöasiantuntijoita

Tulevaan yleisötilaisuuteen yritys on kutsunut paikalle asiantuntijoita, jotka pitävät puheita. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen puhuu siitä, paljonko tehdas toisi rahaa maakuntaan.

Suomen ympäristökeskuksen johtava vesistötutkija Olli Malve ja ympäristöasioiden konsultti Jukka Tana kertovat tehtaan vaikutuksista Kallaveteen.

Malve on korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvos. Tana on ollut tutkimusryhmässä, joka on seurannut UPM Fray Bentosin tehtaan vaikutuksia Uruguay-jokeen.

Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen puhuu tehtaan suunnittelusta ja rakentamisesta.

Tilaisuudessa yleisö saa esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja selluyrityksen johdolle.

Yle lähettää keskustelutilaisuuden suorana alkaen kello 18:55. Lähetystä voi seurata Ylen verkkosivujen ja Yle Areenan kautta keskiviikkona.

Hyönteisruoka ilmestyi kauppoihin mutta suomalaiset pärjäisivät toistaiseksi ilmankin, sanoo biologi – "Hyönteiset ovat herkkua, kun ne on survottu chili-suklaakastikkeeseen"

$
0
0

Sirkat ja jauhomadot ovat tulleet, ainakin erikoisuuksina, suomalaisten ruokalautasille. Hyönteisten syömisessä on hyviä näkökohtia, kuten ekologisuus ja proteiinien tarve, mutta suomalaisille hyönteisten syöminen ei kuitenkaan ole elinehto.

– Kyllähän suomalaisilla ruoka on niin monipuolista, että voi kysyä, onko hyönteisten syöminen täällä vielä vähän sellainen extreme-juttu ja erikoisuuden tavoittelua vai onko tarve todellinen, Korkeasaaren ympäristökasvattaja, biologi Marjo Priha kysyi Radio Suomen Päivässä tiistaina.

– Mutta mikä minä olen sanomaan: 10–20 vuoden päästä tarve hyönteisproteiineille voi olla todellinen, Priha jatkaa.

Onko hyönteisten syöminen täällä vielä vähän sellainen extreme-juttu ja erikoisuuden tavoittelua vai onko tarve todellinen? Marjo Priha, ympäristökasvattaja, biologi, Korkeasaari

Prihan mukaan hyönteisten syömistä olisi järkevää lisätä siellä, missä hyönteisiä on ennenkin syöty eli Aasiassa ja Afrikassa.

– Siellä sitä voisi lisätä: olosuhteet ovat hyvät, väestöä on valtavasti ja ruualle sekä proteiinille todellinen tarve.

Maistuu samalta kuin kinkkuleike

Hyönteisten kasvattamisen etuna verrattuna kotimaisten kasviproteiinien viljelyyn on se, että tilaa tarvitaan vähemmän. Prihan mukaan toimivaa olisi, jos hyönteiskasvatus saataisiin yhdistettyä maatalouteen.

– Jos pystyttäisiin toimimaan yhteistyössä siten, että maatilat kasvattaisivat hyönteisiä, ja sitten olisi yrityksiä, jotka ostaisivat ja jatkojalostaisivat niitä. Hyönteisethän voivat syödä sadosta sellaista, mikä ei ole ihmisravinnoksi kelvannut. Jos saadaan järkevää ekologista kiertoa, se on hyvä.

Vaikka kiinnostusta hyönteisten syömiseen tai ainakin kokeilemiseen on, harva osaa valmistaa niistä mitään.

– Varmasti (hyönteisruuat) ovat helposti valmisruuan muodossa, koska ehkä kaikille hyönteisten käsittely ei ole mieluista. Kukaan ei myöskään oikein tiedä, miltä hyönteinen maistuu. Hyönteiset ovat herkkua, kun ne on survottu johonkin chili-suklaakastikkeeseen, mutta onko hyönteinen enää sitten niin iso juttu muuten kuin ravintoarvona, Priha aprikoi.

Korkeasaaren eläintenhoitaja Timo Paasikunnas osaa vastata kysymykseen, miltä hyönteiset itsessään maistuvat: jättijauhomato maistuu kinkkuleikkeelle ja tavallinen jauhomato herneelle. Torakka raakana maistuu oliiviöljypelletille.

Kuivatun sirkan painosta valtaosa proteiinia

Viime vuosina uusia hyönteisviljelijöitä on tullut alalle. Yksi heistä on Anne Koivuniemi, joka remontoi hyönteiskasvattamon vanhaan autotalliin Huittisiin reilu vuosi sitten.

– Lueskelin vuosia sitten lehteä, jossa ounasteltiin, että hyönteiset ovat uusi proteiininlähde ja että hyönteisiä tullaan joskus kasvattamaan. Uusi ruoka-aine kiinnosti, ja maalla kun asutaan, tämä oli mielenkiintoinen yrittäjävaihtoehto, Koivuniemi kertasi Radio Suomen Päivän haastattelussa tiistaina.

– Halusin osaltani rikastuttaa tämän maan ruokakulttuuria, hän toteaa nauraen.

Halusin osaltani rikastuttaa tämän maan ruokakulttuuria. Anne Koivuniemi, hyönteiskasvattaja

Koivuniemen mukaan sirkka on pienestä koostaan huolimatta todella ravinteikas pakkaus, ja proteiinia on rutkasti.

– Kun kuivaa kilon tuoreita sirkkoja, siitä saa noin 300 grammaa kuivattua sirkkaa. Kuivatuista sirkoista 70 prosenttia on pelkkää proteiinia, Koivuniemi kuvailee.

Lue lisää:

Tutkijat: Outo ruoka lisää tasa-arvoa

Stora Enson jätevedestä aletaan tehdä uusiutuvaa polttoainetta Ruotsissa

$
0
0

Metsäyhtiö Stora Enson jätevedestä aletaan tehdä uusiutuvaa energiaa Ruotsissa. Stora Enso ja energiayhtiö Gasum ovat allekirjoittaneet sopimuksen biokaasulaitoksen rakentamisesta Stora Enson Nymöllan paperitehtaalle.

Laitoksen rakentamisesta ja toiminnasta vastaava Gasum tuottaa jätevedestä nesteytettyä biokaasua autojen ja lauttojen polttoaineeksi.

Laitos otetaan käyttöön vuoden 2020 aikana. Laitoksen odotetaan tuottavan 75-90 GWh, mikä vastaa 200 kaukoliikenteen kuorma-auton vuosittaista polttoainetarvetta Ruotsissa.

Investoinnin kokonaiskustannukset ovat Gasumille noin 27 miljoonaa euroa ja Stora Ensolle noin 5 miljoonaa euroa. Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto on myöntänyt Gasumille 12,7 miljoonan euron investointituen.

Etelä-Ruotsissa sijaitseva Stora Enson Nymöllan tehdas tuottaa vuosittain 340 000 tonnia sellua ja 485 000 tonnia puuvapaata päällystämätöntä paperia toimisto- ja postituskäyttöön.


Kittilä-käräjät: Syytettyjen puolustus hiillosti kunnanjohtaja Anna Mäkelää

$
0
0

Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelän kuulemista jatkettiin tiistaina Lapin käräjäoikeuden istunnossa Rovaniemellä.

Syytettyjen kuntapäättäjien puolustus kuulusteli Mäkelää tarkoituksenaan horjuttaa asianomistaja Mäkelän kertomuksia ja syyttäjien väitteitä siitä, että päättäjät olisivat kiusanneet Mäkelää.

Puolustuksen edustajat tenttasivat Mäkelää muun muassa siitä, miksi Mäkelä piti kuulemistaan epäasiallisena.

– Kuuleminen pitkittyi, kun esitettiin lisäkysymyksiä, jotka ei liittyneet asiaan. Kyseessä ei ole normaali demokraattinen prosessi. Yleensä käynnistetään prosessi, jos epäillään laiminlyöntiä. Kuulemista ei tule käynnistää kun on noudatettu virkavastuuta, Mäkelä vastasi.

"Kuulustelivat kuin rikollista"

Mäkelän mukaan kyse ei ollut hallintolain mukaisesta kuulemisesta vaan päättäjät kuulustelivat häntä kuin rikollista.

Puolustus halusi myös tietää, miksi Mäkelä halusi vastata kuulemiseen kirjallisesti.

– Vastasin kirjallisesti, koska työnantaja käyttäytyi minua kohtaan epäasiallisesti. Aiemmin olen maininnut, että suullinen vastaaminen ei parantaisi oikeusturvaani, Mäkelä sanoi.

Mäkelää kuultiin ennen kuin hänet päätettiin irtisanoa kunnanjohtajan virasta. Tämä tapahtui vuonna 2014.

Mäkelä puolustautui toistamalla useaan kertaan, että hänellä oli virkansa puolesta velvollisuus tehdä tutkintapyyntö, jos kuntakonsernin yhtiössä tapahtuneista mahdollisista epäselvyyksistä. Mäkelä teki tutkintapyynnön kertomatta siitä etukäteen kuntapäättäjille ja katsoo, että sen jälkeen häntä alettiin kiusata ja savustaa ulos kunnanjohtajan virasta.

– Luottamushenkilöt muuttuivat vihamieliseksi minua kohtaan. Eniten epäasialliseen kohteluun syyllistyivät ne luottamushenkilöt, joiden kanssa olin eniten tekemisissä eli kunnanhallituksen jäsenet, Mäkelä sanoi.

Vuosien takaisia kokouksia ja tapaamisia

Kunnanhallituksen silloinen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk.) vaati Mäkelää vetämään tekemänsä tutkintapyynnön pois.

Kurulaa edustava Olli Siponen ihmetteli keskiviikkona muun muassa sitä, miksi Mäkelä ei kertonut heti ensimmäisessä todistajanlausunnossaan väittämästään Timo Kurulan vihaisesta purkauksesta tämän saatua kuulla tutkintapyynnöstä. Siposen mukaan Mäkelä kertoi Kurulan suuttumuksesta vasta paljon myöhemmin.

Mäkelä on aiemmin kertonut, että jos hän olisi jättänyt tutkintapyynnön tekemättä, hän olisi voinut joutua erotetuksi virastaan.

Istunnossa käytiin läpi monen vuoden takaisia kokouksia, tapaamisia ja sähköposteja. Mäkelällä on kertomansa mukaan yleensä muistiinpanot tapaamisista, mutta aivan kaikkia yksityiskohtia hänkään ei muistanut.

Outo viittaus poroihin

Hänellä on hyvä itsetuntemus, koska hän on ollut koko ikänsä tekemisissä porojen kanssa Anna Mäkelä

Tunnelma istuntopaikalla Lapin aluehallintoviraston juhlasalissa oli hyvin asiallinen, mutta pari kuivan humoristista sivuhuomautusta kuultiin päivän aikana.

Mieleen jäi erityisesti Anna Mäkelän luonnehdinta yhdestä syytetystä päättäjästä, jonka kanssa hänellä oli aiemmin hyvät välit.

- [Hänellä] on hyvä itsetuntemus, koska hän on ollut koko ikänsä tekemisissä porojen kanssa, Mäkelä sanoi oikeudessa.

Istunnon tauolla Mäkelä tarkensi, ettei lausunto ollut huumoria.

Osa päättäjistä seurasi oikeudenkäyntiä käräjäoikeuden istuntopaikalta Kittilästä videoneuvotteluyhteyden välityksellä.

Kari Uoti, joka edustaa osaa syytettyjä, ei ollut oikeudessa paikalla tiistaina.

Oikeudenkäynnissä 28 ihmistä syytetään muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Epäillyt rikokset liittyvät Anna Mäkelän irtisanomiseen ja sitä edeltäviin tapahtumiin Kittilän kunnan ja kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön päätöksenteossa.

Tuomio ensi vuonna

Kittilä-käräjät jatkuvat edelleen torstaina Anna Mäkelän kuulemisella. Torstaina ääneen pääsevät virkarikoksista syytetyt kittiläläiset päättäjät. Marraskuussa kuullaan todistajia ja ensi tammikuussa on loppulausuntojen aika. Tuomio annetaan siis ensi vuoden puolella.

Anna Mäkelä irtisanottiin neljä vuotta sitten Kittilän kunnanjohtajan virasta. Tämä tapahtui vajaa vuosi sen jälkeen, kun Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Irtisanominen todettiin myöhemmin laittomaksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Mikkelin kirkkopalossa ei epäillä rikosta – palon aiheutti todennäköisesti viallinen sähkölaite

$
0
0

Mikkelin ortodoksisen kirkon tulipalon aiheutti todennäköisesti viallinen sähkölaite, poliisi kertoo.

Palonsyyntutkinnassa on selvitetty, että palo sai alkunsa sisätiloissa olleen sähkökeskuksen läheisyydestä. Ulkopuolisen henkilön aiheuttama palo on suljettu pois mahdollisuuksista eikä palosta aloiteta rikostutkintaa.

Mikkelin ortodoksisessa kirkossa syttyi tulipalo sunnuntai-iltana. Palokunta sai pelastettua suuren määrän arvokasta irtaimistoa kuten ikoneja ja irtaimiston osalta vahingot jäivät pieniksi.

Mistä syntyy 35 000 ihmisen yhteishenki? Kolme korkeakoulua yhdistyy, Yle tekee suoraa lähetystä Tampereen yliopistolta

$
0
0

Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhdistymiseen on aikaa enää vajaat kolme kuukautta.

Uuden Tampereen yliopiston rehtorilla on suuri työmaa: vuoden vaihteessa aloittavassa korkeakouluyhteisössä on 5 000 työntekijää ja 30 000 opiskelijaa.

– Työtä täytyy tehdä sen eteen, että meille rakentuu hyvä yhteinen henki ja kulttuuri, yhdistyvän yliopiston rehtori Mari Walls sanoo.

Yle tekee kolmen päivän ajan sisältöjä radioon, verkkosivuilleen ja televisioon Tampereen yliopistolta.

– Hauska päästä tekemään lähetystä muutamaksi päiväksi uuteen ympäristöön, ihmisten keskelle. Rakastan ulkolähetysten tekemistä, Radio Suomen Tampereen uusi aamujuontaja Maria Salovaara kertoo.

Mikä on hyvää, mitä pitäisi muuttaa?

Selvittelemme yliopistopäivien aikana muun muassa sitä, miten suuri muutos opintojen alku on uusille opiskelijoille, millaisia haasteita nuoret tutkijat kohtaavat ja millaista on käydä lukiota keskellä yliopistokampusta.

Kysymme haastateltavilta myös, mikä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on hyvää ja mitä pitäisi muuttaa. Näin kysymykseen vastasi rehtori Mari Walls.

– Kaikilla on mahdollisuus kouluttautua. Järjestelmä pitäisi saada sellaiseksi, ettei siihen tule katkoskohtia.

Mitä muut kysymykseen vastaavat, sen voit katsoa tähän juttuun päivittyvästä kuvavirrasta. Sosiaalisessa mediassa tapahtumia voi seurata tunnisteella #yleyliopistolla.

Hovioikeus aloittaa Turun puukotusten käsittelyn tammikuussa

$
0
0

Turun hovioikeus ryhtyy arvioimaan Turun puukotusten terroristista tarkoitusperää tammikuun alussa järjestettävässä valmisteluistunnossa. Pääkäsittely alkaa helmikuun puolivälissä.

Turun käräjäoikeus tuomitsi marokkolaismiehen kesäkuussa elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Teot tapahtuivat elokuussa 2017 Turun keskustassa.

Tuomiosta on jätetty kolme valitusta. Tuomittu marokkolaismies kiistää tekojensa terroristisen tarkoituksen. Hänen asianajajansa Kaarle Gummerus on valittanut oikeudenkäyntikuluista. Kahden asianomistajan tekemä yhteisvalitus koskee myös oikeudenkäyntikuluja.

Valittajien vastapuolilta on pyydetty vastaukset valituksiin marraskuun puoliväliin mennessä.

Lastenvaunuja työntänyt nainen kuoli kuorma-auton törmäyksessä Jyväskylässä

$
0
0

Jyväskylässä lastenvaunuja työntänyt nainen on kuollut, kun kuorma-auto törmäsi häneen iltapäivällä, kertoo poliisi.

Lastenvaunuissa ollut pieni lapsi selvisi onnettomuudesta ilman vahinkoja. Onnettomuus tapahtui Erämiehenkadulla Köhniön alueella noin kello 15. Poliisi jatkaa onnettomuuden selvittämistä tapahtumapaikalla. Liikenne Erämiehenkadulla oli vielä kello 17:n jälkeen poikki.

Poliisi tiedottaa tapahtuneesta seuraavan kerran keskiviikkona aamupäivällä.

Kartta
Yle
Viewing all 128959 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>