Oiva Paloheimon taiteilijakoti tuhoutui tulipalossa Vesilahdessa torstaina illalla. Poliisi tutkii tulipalon syttymissyytä.
Rikostutkinnassa ilmeni, että lapset ja nuoriso on käyttänyt museon suojaisaa taustaa kokoontumispaikkanaan jo vuosien ajan. Paikalla on myös tupakoitu salaa. Maasto alueella on ollut karikkeiden ja lehtien peittämää.
– Poliisin tutkiessa palon syttymissyytä tuli ilmi, että luonnollisia syitä rakennuksen syttymiselle ei ollut olemassa. Paloa oli siis syytä epäillä ihmisen toimesta sytytetyksi, poliisi sanoo tiedotteessa.
Poliisi kertoi asiasta maanantaina. Voimakas etelänpuoleinen tuuli ruokki palon leviämistä. Poliisi on tutkinut tulipaloa törkeänä vahingontekona. Tämä rikos vaatisi tahallisuutta.
Rikoskomisario Antti Uusipaikka sanoo, että olosuhteet olivat poikkeukselliset. Voimakkaan tuulen johdosta tuli voi kyteä kauankin lehtien joukossa.
– Voimakas tuuli, kuivia lehtiä sisältänyt maasto ja tuulen suuntainen avoin alapohja huomioiden, on mahdollista, että palo on alkanut tahattomasti huonosti sammutetusta tupakasta tai tulitikusta ja palon sytyttänyt henkilö ei ole ollut tietoinen tekojensa seurauksesta, rikoskomisario Antti Uusipaikka kertoo.
– Tässä vaiheessa näyttää enemmän vahingolta kuin tahalliselta. Jatkamme kuitenkin rikoksen selvittämistä, Uusipaikka kertoo Ylelle.
Tältä taiteilijakoti näytti ennen tulipaloa.Susanna Suoniemi
Poliisi on puhuttanut palon arvioituun syttymisaikaan paikalla olleita henkilöitä. Nämä henkilöt ovat kiistäneet sytyttäneensä paloa. Poliisi toivoo muita paikalla olleita tai palosta ja poistuneista henkilöistä tietäviä silminnäkijöitä kertomaan havaintonsa Valkeakosken poliisille numeroon 0295 445877 tai sähköpostilla rikosvihjeet.pirkanmaa.sisa-suomi@poliisi.fi.
Rakennuksen alin hirsikerros lepäsi perustuskivien päällä. Viettävän rinteen johdosta etelänpuoleisella sivulla rakennuksen alle mahtui lähes seisomaan pitkän rakennuksen toisen pään ollessa lähes maan tasossa.
Tulipalo uhkasi myös pappilaa
Kirjailija Oiva Paloheimo (1910–1973) on tunnettu erityisesti lastenkirjastaan Tirlittan.
Taiteilijakoti sijaitsi pappilan pihapiirissä. Tulipalo uhkasi myös pappilaa.
Palomiehet sammuttavat Oiva Paloheimon taiteilijakotia.Jussi Mansikka / Yle
Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen katseli epäuskoisena tulipaloa illalla. Paikkakunnan historiatyöryhmä oli nähnyt paljon vaivaa talon kunnostuksessa. Sillä on vakuutus, mutta se ei korvaa menetystä.
– Ei ole uskoa todeksi. Kaikki kävi niin nopeasti, varmaan monta kertaa vielä miettii, onko totta vai ei, hän kertoi perjantaina Ylelle.
Henttinen oli torstaina illalla aloittamassa kirkkoneuvoston kokousta pihapiirissä olevassa pappilassa.
– Luulimme, että joku lämmittää saunaa kun tuli savun haju. Työntekijät menivät pihalle ja pimeässä näkyi tulen lieskat. Yritimme sammuttaa tulipaloa, mutta eihän siitä mitään tullut. Hälytimme heti palokunnan.
Kirkkoherra kertoi, että palo riehui alta käsin.
– Aluksi näytti, että taiteilijakodissa ei pala. Siellä oli ihan pimeää. Siksi ajattelin, että menen äkkiä hakemaan museosta tavaraa ulos.
– Kun avasin oven, tajusin, että jos sinne menee, sinne myös sitten jää.
Oulun poliisilla on useita epäiltyjä lisää liittyen alle 15-vuotiaan tytön epäiltyyn törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja törkeään raiskaukseen.
Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltynä kyseisistä rikoksista.
Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan poliisilla on kuitenkin tapaukseen liittyen lisää epäiltyjä, joita tullaan lähipäivinä kuulustelemaan. Myös nämä epäillyt ovat 20–30-vuotiaita Oulun alueella asuvia ulkomaalaistaustaisia miehiä. Poliisin mukaan miehet ovat keskenään tuttuja.
Epäilty uhri on valtaväestöön kuuluva kantasuomalainen alaikäinen tyttö. Poliisi ei kerro, mistä miehet tuntevat tytön.
Epäillyt seksuaalirikokset ovat poliisin mukaan tapahtuneet useiden kuukausien aikana useissa yksityisasunnoissa. Rikoskokonaisuus alkoi paljastua poliisille loppukesästä.
Asikkalassa tiellä 24 on sattunut liikenneonnettomuus, jossa auto törmäsi hevoseen. Autonkuljettaja ja hevonen kuolivat Vesivehmaalla tapahtuneessa kolarissa.
Ravihevosta ajanut ohjastaja oli taluttanut hevosta tien 24 yli, mutta hevonen oli pillastunut. Ravuri lähti juoksemaan tietä pitkin, ja se törmäsi vastaantulevan, Lahden suuntaan ajaneen auton kanssa.
Henkilöauton noin 65-vuotias kuljettaja ja hevonen menehtyivät tapahtumapaikalle.
Lahden suuntaan menevä kaista oli poikki pari tuntia.
Poliisi kertoo tiedotteessaan, että liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta on käynyt paikalla ja tutkii tapahtunutta. Nimikkeinä on eläinonnettomuus ja kuolemansyyn tutkinta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) tyrmää rokotepakon Suomessa.
Saarikon mielestä rokotteiden määrittäminen lainsäädännössä pakollisiksi tulisi todennäköisesti lisäämään ideologista rokotusten vastustamista.
Ministerin mielestä kepin sijasta porkkana toimii monesti paremmin.
– Kannatan rokotteita voimakkaasti. Niiden avulla olemme kitkeneet monia vakavia sairauksia. Pakko on kuitenkin ajatuksena suomalaisessa ja ehkä koko länsimaisessa terveydenhuollossa aika vieras käsite, avaa ministeri Saarikko Ylelle.
– Koko hyvinvointiajatuksemme on lähtenyt aina enemmänkin valistuksesta, kannustamisesta ja rinnalla kulkemisesta, jatkaa Saarikko.
Ministerin mukaan pakottamisella on aina myös kääntöpuolensa.
– Esimerkiksi Itä-Euroopan maissa on rokotepakko tai sakkorangaistuskäytäntö. Se ei automaattisesti tarkoita, että rokotekattavuus olisi siellä parempi. Itse asiassa Suomessa on jo nykyisellään parempi rokotekattavuus kuin näissä maissa, selventää Saarikko.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdotti viikonloppuna selvityksen tekemistä siitä, voitaisiinko lapsen rokottaminen laittaa ehdoksi lapsilisän maksamiselle tai muille perhe-etuuksille.
Tänään maanantaina julkaistussa kirjoituksessaan Saarikko toteaa, ettei asia ole hänen mielestään niin yksinkertainen. Hän huomauttaa, että olisi käytännössä vaikeaa kytkeä sosiaalietuuksien maksatus rokotusohjelmaan, jossa rokotteita annetaan useina eri annoksina kahden kuukauden iästä aina 14-vuotiaaksi saakka.
Fiksumpi tapa olisi tarjota vaikkapa kuukauden ekstralisä niille, jotka ovat kouluikään mennessä huolehtineet perusrokotukset kuntoon. Annika Saarikko
– Minkä rokoteannoksen myöhästyminen tai puute johtaisi siis etuuden rajoittamiseen? ministeri kysyy.
Australiassa sosiaalietuuksien leikkaus rokottamattomien lasten perheiltä on Saarikon mukaan lisännyt sekä kaikki rokotukset ottavien että kokonaan rokotuksista kieltäytyvien määrää.
– Lapsilisän heikennyksen sijaan ajattelen, että fiksumpi tapa olisi tarjota vaikkapa kuukauden ekstralisä niille perheille, jotka ovat lapsen kouluikään mennessä huolehtineet perusrokotukset kuntoon, Saarikko esittää.
Keskustelu rokotepakosta sai alkunsa, kun esikouluikäinen lapsi sairastui viime viikolla tuhkarokkoon Luodossa Pohjanmaalla. Ainakin 300 ihmistä on altistunut tuhkarokkotartunnalle. Rokotekattavuus alueella on selvästi muuta maata alhaisempi.
Korjaus Ylen radiouutisten kello 12:n lähetykseen 3.12.2018: Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esitti sunnuntaina harkittavaksi, että rokotuksen tulisi olla ehto lapsilisälle. Hän ei kuitenkaan suoraan puhunut rokotepakosta, minkä käsityksen lähetyksestämme saattoi saada.
Tuomioistuimessa on puitu lakkauttamista monelta kantilta, mutta julkisuudessa keskustelu on keskittynyt pitkälti siihen, onko kyseessä väkivaltainen järjestö vai ei.
Yle päätti selvittää, kuinka laajasti Vastarintaliikkeen jäsenet todella käyttävät väkivaltaa. Yle kävi tätä juttua läpi 61:n PVL:n aktiivin ja Soldiers of Odinin (SoO) johtohahmon rikostaustan. Juttua varten tarkasteltiin vain järjestöjen näkyvimpiä hahmoja, joiden varmasti tiedettiin olevan järjestöjen jäseniä.
Tarkasteluun otettiin Vastarintaliikkeen lisäksi Odinin soturit, sillä järjestöjen välit ovat lämminneet viime aikoina. Näyttäisi siltä, että odineista on tullut PVL:n epävirallinen tukijärjestö. Odinit myös pelkäävät, että heidän järjestönsä joutuu seuraavaksi lakkautettavaksi. Lue aiheesta tarkemmin tästä artikkelista.
Selvityksen mukaan Vastarintaliikkeen ja katupartiointijärjestö Soldiers of Odinin jäsenillä on keskimääräistä suomalaisväestöä enemmän rikoksia kontollaan. Rikokset painottuvat väkivaltaan ja omaisuusrikoksiin.
Tässä jutussa keskitytään erityisesti jäsenistön väkivaltarikoksiin. Järjestö itse katsoo käyttävänsä väkivaltaa ainoastaan itsepuolustukseksi, mutta PVL:n vielä keskeneräisessä lakkautustuomiossa asia nähdään toisin.
Juha Rissanen / Yle
Jutun alussa kuvatut tuomiot kuuluvat 25-vuotiaalle itäsuomalaiselle miehelle.
Hän on jäänyt lukuisia kertoja kiinni huumausaineiden vaikutuksen alaisena autoilusta ja saanut ajokieltoja. Hän on myös kasvattanut hamppua ja käyttänyt kannabista, amfetamiinia ja huumausaineiksi luokiteltuja lääkeaineita.
Lisäksi miehen kontolla on omaisuusrikoksia, liikennerikoksia ja yksi pahoinpitely. Hänen hallustaan on myös löytynyt patruunoita. Miehellä ei ole aseenkantolupaa aseeseen, johon patruunat sopivat.
Poliittinen väkivalta on keskiössä Poliisihallituksen perusteluissa Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi. Se listaa lakkautuskanteessaan kahdeksan rikosta, jotka järjestön jäsenet ovat sen mukaan tehneet vuosina 2011–2016 aatteen vuoksi.
Ylen selvityksen mukaan parin viime vuoden aikana Vastarintalikkeen jäseniä on epäilty ainakin kolmesta muusta aatteeseen liitetystä teosta.
Aatteella perusteltu väkivalta on keskittynyt viime vuosina Suomessa äärioikeistoon.
Äärivasemmiston väkivallanteot ovat olleet sisäministeriön mukaan vähäisiä. Anarkistinen ja antifasistinen radikaaliliikehdintä keskittyy sisäministeriön mukaan lähinnä Helsinkiin ja Tampereelle.
Äärivasemmisto on vuosittain syyllistynyt itsenäisyyspäivän kulkueiden kaltaisten isojen joukkotapahtumien yhteydessä esimerkiksi pahoinpitelyihin ja laittomiin uhkauksiin.
Itsenäisyyspäivä on kansallismielisille ryhmittymille tärkeää aikaa. Myös PVL on ilmoittanut marssivansa tuttuun tapaan Helsingin keskustassa torstaina.
Kulkueessa on taatusti mukana myös Vastarintaliikkeen Suomen-johtaja Antti Niemi.
Näin järjestöt vastaavat
Antti Niemellä itsellään ei ole väkivaltarikostaustaa. Niemi viestittää Ylelle sähköpostitse, että rikoshistorialla ei ole heille rekrytoinnissa merkitystä. Vain tämä hetki merkitsee.
– Ihmisten menneisyys ei kuulu meille, kertoo Niemi.
Hän kuitenkin jatkaa, että esimerkiksi seksuaalirikolliset eivät ole tervetulleita järjestöön. Ylen selvityksen perusteella PVL:n ja SoO:n jäsenistöllä ei ole seksuaalirikostaustaa.
Juha Rissanen / Yle
10lainvoimaista tuomiota vuosina 2009–2015. 8 kuukautta vankeutta. 11 kuukautta ja 15 päivää ehdollista.
28-vuotias uusmaalainen mies on ensin jättänyt palaamatta kahdelta viikonloppuvapaalta Hattulan Panssariprikaatissa. Sitten hän on kadonnut varusmiespalveluksesta kokonaan. Hänet on tuomittu kahdesta luvattomasta poissaolosta, asepalveluksesta karkaamisesta ja lievästä vartiorikoksesta.
Lisäksi mies on tuomittu törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä vahingonteosta ja kolmesta pahoinpitelystä. Hänellä on myös tuomio laittomasta uhkauksesta.
Soldiers of Odinin perustaja Mika Ranta on samoilla linjoilla Niemen kanssa. Rikostaustalla ei ole heille merkitystä.
Rannalla itsellään on raskas rikoshistoria. Hänet on tuomittu vuosina 2002–2016 tehdyistä kahdeksasta väkivaltarikoksesta sekä muista rikoksista ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja sakkoihin.
– Jokainen tekee joskus virheitä. Jos mokaa, niin sanoo sen reilusti, ja kantaa vastuunsa, Ranta sanoo.
Ranta kertoo, että rikoshistoria katsotaan uusia jäseniä otettaessa tapauskohtaisesti.
PVL:n rikokset painottuvat väkivaltaan
Käräjäoikeudet eri puolilla Suomea ovat langettaneet tuomioita 43:lle PVL:n ja Odinin sotureiden jäsenelle 2000-luvulla. Jäsenistä seitsemän oli syyllistynyt niin vakaviin rikoksiin, että he ovat istuneet vankilassa.
Ainakin yksi tuomio löytyi siis 70 prosentilta Ylen tarkastelemista PVL:n ja Odinin sotureiden jäsenistöstä. Turun yliopistossa muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rikosmerkintä löytyy noin 40 prosentilta koko väestöstä.
Suurin osa poliisin tietoon tulleista kaikkien suomalaisten rikoksista on liikennerikkomuksia tai -rikoksia. Ne kaikki eivät koskaan tule tuomioistuinten käsiteltäviksi, mutta räikeimmät tapaukset päätyvät oikeuteen.
Myös Ylen tarkastelemilla PVL:n ja odinien jäsenillä oli tuomioistuimeen edenneitä liikennerikoksia vain muutama.
Vastarintaliikkeen aktiivien ja odinien johdon rikostausta on raskaampaa kuin koko väestöllä keskimäärin. PVL:n osalta merkinnät painottuvat väkivaltarikoksiin. Odineiden johdon tuomioissa on puolestaan paljon omaisuusrikoksia.
Yhteensä kuusi järjestöjen aktiivia on tuomittu huumausainerikoksista. Ylen tietojen mukaan jotkut huumausaineiden kanssa aiemmin tekemisissä olleet ihmiset ovat saattaneet raitistua sen jälkeen, kun he ovat liittyneet PVL:ään.
Neljä järjestöjen jäsentä on tuomittu sotilaskarkuruudesta. Joillakin jäsenillä on ollut vaikeuksia alistua poliisin tai muiden järjestystä ylläpitävien henkilöiden käskytykseen ja kunnioittaa yleistä järjestystä.
Soldiers of Odin -jäsenistöä Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2017.Jyrki Lyytikkä / Yle
Monen järjestöaktiivin rikostausta painottuu nuoruusvuosiin. Etenkin Soldiers of Odinin johtohahmot näyttäisivät tuomioistuinten asiakirjojen perusteella rauhoittuneen sen jälkeen, kun SoO merkittiin yhdistysrekisteriin alkuvuodesta 2016.
On myös mahdollista, että osa odinien perustamisen jälkeen tapahtuneista rikoksista ei ole vielä ehtinyt käsittelyyn tuomioistuimeen.
PVL:n aktiiveilla sen sijaan on rikostaustaa koko järjestön olemassaolon ajalta. Tuoreimmat väkivaltasyytteet on kirjattu käräjäoikeuksiin tänä vuonna. Vastarintaliikkeen jäsenistöä istuu myös parhaillaan vankilassa.
Poliisilla on tutkinnassa tai käräjäoikeudessa käsittelyään odottaa joitakin jäsenten tekemiä epäiltyjä rikoksia.
Tunnetuin väkivallanteko: hyppypotku
Vastarintaliikettä ja Soldiers of Odin -järjestöä yhdistää maahanmuuttovastaisuus, mutta niiden ideologiassa on myös eroja.
Odinin soturit puhuvat itsestään kansallismielisenä ryhmänä. Vastarintaliikkeen jäsenet puolestaan määrittelevät itsensä kansallissosialisteiksi ja irtisanoutuvat äärioikeistosta. Sisäministeriö ja lukuisat tutkijat näkevät PVL:n osana äärioikeistoa.
Äärioikeistoon viittaavat myös Turun hovioikeuden syksyllä 2018 antamat lakkauttamisperustelut. Niiden mukaan Vastarintaliike pitää Adolf Hitleriä suurmiehenä, vähättelee juutalaisten kansanmurhaa ja tähtää Pohjoismaisen valtakunnan perustamiseen.
Hovioikeuden ratkaisun mukaan PVL hyväksyy yhdistyksen ja sen arvojen puolesta tehdyn väkivallan. PVL on kiistänyt tämän. Vuonna 2015 takavarikoituun ryhmänjohtajan manuaaliin on kirjattu, että “järjestönä rikomme lakia ainoastaan itsepuolustuksen osalta”.
Vastarintaliike onkin sitä mieltä, että se on joutunut poliittisen vainon kohteeksi ja sen pitäisi saada jatkaa toimintaansa. Järjestö on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Juha Rissanen / Yle
8 lainvoimaista tuomiota vuosien 2007–2014 aikana. 70 päiväsakkoa. 4 kuukautta ehdollista. 5 kuukautta ehdotonta vankeutta.
29-vuotias uusmaalainen mies on pahoinpidellyt kadulla ainakin neljää ihmistä. Kaikissa tilanteissa on ollut mukana myös muita tekijöitä. Hän on muun muassa potkinut uhrejaan päähän ja kasvoihin.
Mies on myös tuomittu sotilaskarkuruudesta ja varastanut auton yhdessä kahden muun miehen kanssa.
Osa jäsenten tekemien väkivaltarikosten uhreista on maahanmuuttajataustaisia, mutta tekojen ideologiset motiivit eivät selviä oikeuden pöytäkirjoista.
Vain parissa Ylen läpikäymässä tapauksessa on käytetty rasistista motiivia tai vihamotiivia tuomion koventamisperusteena. Yksi näistä oli Jesse Torniaisen hyppypotku Helsingin asema-aukiolla syyskuussa 2016.
Törkeään pahoinpitelyyn syyllistyneen Torniaisen rikoshistoriasta voit lukea tästä vuonna 2016 julkaistusta jutusta. Hän on syyllistynyt tämän jälkeen uusiin väkivaltarikoksiin. Yhden häntä koskevan tapauksen oikeuskäsittely on vielä kesken.
Poliisin vuonna 2015 takavarikoimia tavaroita PVL:n jäsenen kotoa.Poliisi
Rikosten ideologisen motiivin selvittäminen ei ole aina helppoa. Kuvaavaa on, että Ylen haastattelemat asiantuntijat ja poliisit ovat erimielisiä siitä, oliko vuonna 2010 tehty kaasuhyökkäys Pride-kulkueeseen Vastarintaliikkeen ensimmäinen väkivallanteko vai ei.
Kolme Vastarintaliikkeeseen viimeistään teon jälkeen liittynyttä miestä iski seksuaalivähemmistöjen marssille Helsingissä. Vastarintaliike kannattaa avoimesti ydinperheajattelua.
Miehet tuomittiin myöhemmin neljän kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistustuomioihin 88 pahoinpitelystä ja 71:stä poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta.
PVL:n aktiiveilla ainakin 47 pahoinpitelyrikosta
Jos Pride-marssin pahoinpitelyt jätetään pois laskuista, PVL:n aktiivit ovat syyllistyneet 2000-luvun aikana ainakin 47 lainvoimaiseksi ehtineeseen pahoinpitelyyn tai törkeään pahoinpitelyyn.
Ylen selvityksen perusteella näyttää siltä, että PVL:n jäsenet ovat rikkoneet lakia myös muissa kuin itsepuolustusta vaativissa tapauksissa.
Suomen rikoslaki tuntee itsepuolustuksen hätävarjeluna, jonka mukaan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on sallittu.
Vain yksi Ylen tarkastelemista PVL:n aktiiveista oli saanut tuomion hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä.
Juha Rissanen / Yle
9 lainvoimaista tuomiota vuosien 2004–2011 aikana. 15 päivää ehdotonta vankeutta. 1 kuukautta. 10 päivää ehdollista vankeutta. 130 päiväsakkoa.
33-vuotiaan pirkanmaalaisen miehen koko rikoshistoria koostuu väkivaltarikoksista. Hän on hyökännyt uhriensa päälle lähinnä kadulla, potkinut maassa makaavaa uhria, kantanut mukanaan kääntöveistä ja lyönyt sekä potkinut useita kertoja eri uhrejaan päähän ja vartaloon.
Kerran mies yritti lyödä portsaria, kun hänet oli poistettu ravintolasta humalatilan takia.
Mies on tuomittu myös hätävarjelun liioittelusta.
Hovioikeus huomauttaa syksyllä 2018 antamassaan Vastarintaliikkeen lakkauttamispäätöksessä, että vaikka järjestön oppaassa aktivisteille on todettu, että väkivalta johtaa erottamiseen, ei ketään väkivaltarikoksesta tuomituista jäsenistä ole erotettu tai heidän asemaansa yhdistyksessä heikennetty.
Ketään tämän selvityksen kohteena ollutta henkilöä ei Ylen tietojen mukaan ole erotettu.
Odinien pahoinpitelyt tapahtuneet kaduilla
Soldiers of Odin -katupartiointijärjestö perustettiin pian sen jälkeen, kun vuonna 2015 Suomeen saapui ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita.
Järjestö on kertonut, että se aikoo palauttaa Suomen kadut turvallisiksi. Poliisi on ollut sitä mieltä, ettei partioita tarvita.
Odinien johtohahmot ovat itse syyllistyneet 2000-luvun aikana kaduilla tehtyihin pahoinpitelyihin. Yhteensä lainvoimaisia tuomioita väkivaltarikoksista on 19.
Juha Rissanen / Yle
8lainvoimaista tuomiota vuosien 2010–2017 aikana. 6 kuukautta ehdollista. 210 päiväsakkoa.
47-vuotias eteläsuomalainen mies uhkaili yhdessä ystävänsä kanssa baarista palanneita ihmisiä.
Miehet olivat varustautuneet kommandopipojen ja stiletin kanssa. He vaativat vastaan tulleilta yhdeltä mieheltä ja kahdelta naiselta huumeita, rahaa ja seksiä.
Mies tuomittiin laittomista uhkauksista ja vaarallisen esineen hallussapidosta sekä samana iltana tapahtuneesta pahoinpitelystä sakkorangaistukseen.
Hänen muut tuomionsa ovat törkeä petos, huumausaineen käyttörikos ja dopingrikos.
Kummankin järjestön aktiiveilla on ollut vaikeuksia sopeutua poliisin käskyttämiseen tilanteissa, joissa he tai heidän ystävänsä ovat syyllistyneet rikokseen. Tuomiot on kirjattu esimerkiksi haitantekoina virkamiehelle ja virkamiehen väkivaltaisina vastustamisina.
Yhteensä molempien järjestöjen jäsenillä on kolmisenkymmentä tuomiota sotilasrikoksista sekä rikoksista yleistä järjestystä ja viranomaisia vastaan.
Näin selvitys tehtiin
Yle kävi tätä juttua varten läpi 250 käräjäoikeuden ja hovioikeuden ratkaisua ympäri Suomea. Yksi tapauksista oli edennyt korkeimpaan oikeuteen.
Yle paikallisti juttua varten 61 Vastarintaliikkeen ja Soldiers of Odinin Suomessa aktiivista jäsentä ja kysyi tuomioistuimista näiden rikostaustaa. Tunnistetuista aktiiveista 43 on ollut mukana PVL:n toiminnassa ja 18 on SoO:n aktiiveja.
Tuomioita löytyi 31 Vastarintaliikkeen jäseneltä ja 13 odinilta.
Suojelupoliisin arvion mukaan PVL:llä on 100–120 jäsentä, joten selvitys kattaa vajaat puolet Vastarintaliikkeen aktiiveista. Soldiers of Odin -järjestö on kertonut, että sillä on parhaimmillaan ollut 600 jäsentä, mutta Ylen tietojen mukaan aktiivisten jäsenten määrä on laskenut vuoden 2016 huippuluvusta murto-osaan.
Radikalisoituuko äärioikeisto Suomessa? Katso lisää A-studiosta tänään TV1:ltä klo 21.05. Aiheesta keskustelemassa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta. Juontajana Sakari Sirkkanen.
Soldiers of Odin -ryhmän jäseniä Helsingin Rautatieasemalla helmikuussa 2016.Panu Vatanen / Yle
Vastarintaliikkeeseen suoraan liitetyt rikokset
Vuosi 2010: Kolme Vastarintaliikkeeseen viimeistään myöhemmin liiittynyttä miestä tekee kaasuiskun seksuaalivähemmistöjen Pride-marssille Helsingissä. Kaikki saavat neljän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistustuomion 88 pahoinpitelystä ja 71:stä poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta.
Vuosi 2011: Kolme PVL:n jäsentä häiritsee eduskuntavaalien alla kokoomuksen vaalitilaisuutta Oulussa. Yksi heistä hyökkää kokoomuksen järjestösihteerin kimppuun ja saa sakkoja pahoinpitelystä. Kaksi muuta saa sakkoja haitanteosta virkamiehelle.
Vuosi 2012: PVL:n jäsen tekee kaasuhyökkäyksen Pride-tapahtuman oheistilaisuudessa Oulussa. Kohteena on vasemmistoliiton Dan Koivulaakso, joka aikoo puhua tilaisuudessa äärioikeiston vähemmistöihin kohdistuvasta väkivallasta. Tapaus yhdistetään miehen muihin rikoksiin ja hän saa ehdollista. Samana vuonna Vastarintaliikkeen jäsen ja toinen mies pahoinpitelevät vapaalla olleen poliisin ja tämän veljen ravintolassa. Heidät tuomitaan sakkoihin.
Vuosi 2013: PVL:n jäsen puukottaa järjestäjän edustajaa keskustelutilaisuudessa Jyväskylän kirjastossa, jossa Li Andersson (vas.) ja Mikael Brunila puhuvat Äärioikeisto Suomessa -kirjastaan. Puukottaja tuomitaan 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Vuosi 2014: Joukko PVL-aktiiveja häiritsee vasemmistoliiton vapputilaisuutta porilaisen rakennuksen katolla. He huutelevat megafoniin, huudattavat sireeniä ja sytyttävät savuheitteitä, joista yksi päätyy lähelle vappujuhlan yleisöä. Miehet tuomitaan sakkoihin.
Vuosi 2015: Vastarintaliikkeen mielenosoitus päättyy kaaokseen Jyväskylässä. Poliisin mukaan PVL:n jäsenet pahoinpitelevät sivullisia, häiriköivät Sokoksella ja estävät poliisin toimintaa. Vastarintaliike nousee ensimmäistä kertaa ison yleisön tietoisuuteen. Useita uusnatseja tuomitaan myöhemmin pahoinpitelyistä.
Vuosi 2016: PVL:n näkyvimpiin hahmoihin kuuluva Jesse Torniainen pahoinpitelee uusnatsien suuntaan sylkeneen miehen hyppypotkulla Helsingin Asema-aukiolla, jossa PVL on järjestänyt mielenosoituksen. Pahoinpidelty mies kuolee myöhemmin,. Oikeus katsoo, ettei pahoinpitelyllä ole suoraa yhteyttä uhrin menehtymiseen. Käräjäoikeus tuomitsee Torniaisen kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Hovioikeus koventaa myöhemmin tuomiota kolmella kuukaudella.
Vuosi 2017: Vastarintaliike järjestää kansallissosialistisen marssin Helsingissä itsenäisyyspäivänä. PVL:n jäsenien epäillään syyllistyneen pahoinpitelyyn mielenilmauksen yhteydessä. Tapauksen esitutkinta on loppusuoralla.
Vuosi 2018: PVL jakaa flaijereita Helsingin Rautatientorilla ja pahoinpitelee ihmisen. Tapauksen syyteharkinta on kesken. Lisäksi PVL pitää helsinkiläisen peruskoulun pihamaalla mielenosoituksen, jossa se käyttää megafonia propagandansa levittämiseen. Poliisi tutkii tapausta.
Korjattu 3.12.2018 kello 13.15. virheellinen tieto, jonka mukaan Mika Rannan tuomioiden teot olisivat sijoittuneet vuosiin 2002–2015. Oikeat vuosiluvut ovat 2002–2016.
Puuskainen kova tuuli heiluttaa maantielautta Falcon kannella olevia ihmisiä. Tuuli tarttuu välillä myös lauttaan, joka lähestyy Nauvon rantaa Paraisilla kiinnittyäkseen kaltureihin.
Tuulesta huolimatta laiva rantautuu onnistuneesti. Aluksen päällikkö Matti Pöyli istuu komentosillalla, mutta ei ole vaikuttanut lautan liikkeisiin millään lailla.
Lautalla olevat ovat todistaneet maailman ensimmäistä autonomista maantielauttamatkaa.
Maantielautta Falcon komentosillalla päällikkö Matti Pöyli tarkkailee tilannetta, mutta ei puutu ohjaukseen millään tavalla.Petra Ristola / Yle
– Lautta on täysin itsenäisesti tietotekniikan ohjaamana kulkenut ennalta määrätyn reitin. Lisäksi se on suorittanut muiden alusten väistämiset omatoimisesti ja tullut rantaan itsenäisesti. Tämä on merenkulussa historiallinen hetki, sanoo Finferriesin turvallisuus- ja liikennejohtaja Pasi Roos.
Falcolla oleva teknologia on kehitetty Turussa
Noin 50 henkilöautoa kuljettava Falco toimii tällä hetkellä varalauttana. Siihen on asennettu teknologiayhtiö Rolls-Roycen Turun tutkimus- ja kehityskeskuksessa kehitettyä teknologiaa. Sen avulla lautta kulkee joko autonomisesti tai etäohjatusti Finferriesin etäoperointikeskuksesta.
Maantielautta Falco kiinnittymässä autonomisesti Nauvon lauttarantaan Paraisilla.Petra Ristola / Yle
– Kolmisen vuotta on kehitetty näitä järjestelmiä ja Falcolla on nyt demonstroitu järjestelmien toimivuutta, sanoo tuotejohtaja Iiro Lindborg Rolls-Roycen Ship Intelligence -yksiköstä.
Rolls-Roycen kehittämää autonomista ratkaisua on testattu Falcolla noin 400 tuntia ja testit jatkuvat edelleen.
– Lautan kanssa on tehty väistökokeita, joissa se väistää aluksia ja näihin on järjestelmä pystynyt reagoimaan, Iiro Lindborg sanoo.
Testit jatkuvat
Vaikka autonominen maantielauttamatka on tehty onnistuneesti Paraisten ja Nauvon välillä, ei se tarkoita, että lautat muuttuvat nyt tietokoneiden ohjaamiksi.
– Tämä on kehitystyön ensiaskel ja menee aikaa kunnes alukset kulkevat täysin ilman miehistöä. Tänään on esitelty se, että tämä on mahdollista, sanoo Finferriesin turvallisuus- ja liikennejohtaja Pasi Roos.
Maantielautta Falcoon on asennettu antureita, kameroita ja tutkia, jotka havannoivat aluksen ympäristöä.Petra Ristola / Yle
– Monia satoja tunteja testaamista on vielä edessä. Mutta käytännössä tämä Falcolla käytössä oleva ratkaisu on valmis kaupalliseen käyttöön, sanoo tuotejohtaja Iiro Lindborg Rolls-Roycelta.
Finferriesin ja Rolls-Roycen yhteistyöprojekti SVAN (Safer Vessel with Autonomous Navigation) huipentuu Falcolla, joka on varustettu Rolls-Roycen Ship Intelligence -teknologialla. Lautalla on antureita, kameroita ja tutkia, jotka havannoivat aluksen ympäristöä.
Paraisilla kulkevaa lauttaa voidaan etäohjata Turusta
Lautta- ja yhteysaluspalveluja tarjoavan Finferriesin Turun pääkonttoriin on rakennettu etäoperointikeskus, josta Falcoa voidaan ohjata. Keskukseen on rakennettu komentosilta, johon monitorit välittävät reaaliaikaista kuvaa Falcosta.
Maantielautta Falco on kiinnittymässä Paraisten lauttarantaan. Alusta ohjaa päällikkö Tuumas Mikkola Finferriesin etäoperointikeskuksesta Turusta.Niclas Lundqvist / Yle
Keskuksessa ohjaimet ovat Tuumas Mikkolan käsissä, joka ohjaa nyt Falcoa noin 50 kilometrin päästä.
– Ajoimme etänä täältä yhtiön Turun tiloista Falco-aluksen Paraisilla rantaan. Etäoperointi sujui hyvin. Melkein on sama tuntemus kuin ajaisi sitä paikan päältä, sanoo Finferriesin etäoperointikeskuksen päällikkö Tuumas Mikkola. Hän toimii SVAN-projektin ulkopuolella maantielautta Elektran päällikkönä.
Tekniikka parantaa turvallisuutta
Finferriesin toimitusjohtaja Mats Rosin on todella tyytyväinen siihen, millaisia askeleita merenkulussa on nyt otettu. Viime vuonna Finferries otti käyttöön Suomen ensimmäisen akkukäyttöisen hybridilautta Elektran Parainen-Nauvo-reitillä. Nyt Paraisilla on demonstroitu autonomista maantielauttamatkaa.
– Visiona tämä voisi olla tehokas tapa tuoda liikennettä sinne, missä sitä ei nyt ole. Eli lautat voisivat kulkea automatiikan avulla, kun kapteeni valvoo tilannetta maissa, sanoo Finferriesin toimitusjohtaja Mats Rosin.
Testimatkan aikana maantielautta Falco väistää onnistuneesti muita liikkeellä olevia aluksia.Petra Ristola / Yle
Turvallisuus on yksi konsernin arvoista. Ja kun tekniikan avulla voidaan vähentää inhimillisen virheen mahdollisuutta, turvallisuus lisääntyy.
– Uskomme, että parannamme turvallisuutta, energiatehokkuutta ja ennen kaikkea toimintavarmuutta. Tämä on se suunta mihin Suomen, EU:n ja maailman pitää liikkua, sanoo Mats Rosin.
Rolls-Royce Marinen pääjohtaja Mikael Mäkinen pitää Paraisilla tehtyä lauttamatkaa suurena askeleena kohti autonomista merenkulkua.
– Rolls-Roycen ja Finferriesin yhteistyö osoittaa maailmalle kuinka älykkäät laivateknologiat tuovat huomattavia etuja alusten turvallisuuteen ja tehokkaaseen operointiin.
Petra Ristola / Yle
Kilpailu kovenee
Merenkulussa tapahtuva automatisointi ja etäoperointi ovat kovassa kehityksessä. Esimerkiksi Wärtsilä on testannut autonomista vuonolauttaa Norjassa. Testissä alus kulki satamasta toiseen tietokoneen avulla.
Kesällä Rolls-Royce möi Marine-toimintonsa norjalaiselle Kongsberg-konsernille. Vielä ei ole varmuutta siitä, mikä on Turun tutkimus- ja kehityskeskuksen kohtalo. Kongsberg on myös vahvasti kehittämässä autonomista merenkulkua. Se esimerkiksi on mukana rakentamassa Yaralle itseohjautuvaa vuonolaivaa.
Luodon tuhkarokkotartunnalle altistuneista on tavoitettu nyt noin 250, ja vasta-ainetta on annettu 30 altistuneelle. He ovat pääosin yli 1-vuotiaita, joilla ei ole ollut rokotetta, mutta joukossa on myös immuunipuutteisia ja niitä, jotka eivät ole saaneet vielä toista MPR-rokotetta.
Soiten alueella Keski-Pohjanmaalla altistuneita on satakunta, ja heidät on kaikki tavoitettu. He olivat lasten päivystyksessä samaan aikaan tuhkarokkopotilaan kanssa. Kokkolassa ja Kruunupyyssä rokotuksen on hakenut viikonloppuna 85 henkilöä.
Lähipäivät näyttävät, mihin tilanne kääntyy.
– Jos uusia tapauksia ei tämän viikon aikana puhkea, niin huh, selvittiin. Odotamme vieläkin jännityksellä, sanoo tartuntatautilääkäri Kimmo Kuisma. Hänen mukaansa on silti todennäköistä, että muutama tapaus ilmenee, sillä tuhkarokko on hyvin tarttuva.
Kotieristyksessä on 2–5 lasta, jotka eivät ole halunneet rokotusta tai ovat ottaneet yhteyttä niin myöhään, ettei se enää auta. Heille on annettu henkilökohtaiset ohjeet siitä, kuinka toimia eristyksessä. Eristys kestää pääosin kaksi viikkoa.
Niiden altistuneiden, jotka ovat saaneet vasta-aineen, toivotaan pysyvän karanteenissa itsenäisyyspäivään saakka, jotta nähdään, puhkeaako tauti.
Tilanne alueella on pääosin rauhallinen, vaikka osalla ihmisistä huoli on ollut suuri. Ylihoitaja Marjo Orava sanoo, että puheluissa on ollut paljon myös varmistelusoittoja siitä, kuinka vapaasti voi liikkua ja onko mahdollisesti tartuttamisvaarassa.
Esimerkiksi joulujuhlat ja vastaavat voi järjestää normaalisti. Ne, jotka ovat saaneet kaksi MPR-rokotetta, voivat liikkua kaikkialla huoletta. Puutteellisen suojan omaavia taas on kehotettu jättämään isot yleisötapahtumat väliin siihen saakka, kunnes tilanne on ohitse. Vasta yhden rokotteen saaneiden tilanne on Kimmo Kuisman mukaan veteen piirretty viiva, sillä rokotuksesta voi olla jo vuosia.
Jos uusia tapauksia ilmenee, kaikki alkaa taas ikään kuin alusta. Tilanne ei siis Kuisman mukaan ole ohi, mutta mitään valtavaa epidemiaa ei ole odotettavissa.
Rokotuksia Kolpissa, Kokkolassa ja Kruunupyyssä
Ylimääräisiä rokotuksia jatketaan tänään maanantaina Kolpin vastaanotolla neljän hoitajan voimin. Vastaanotto alkaa olla jo niin täynnä, että lähinnä rokotusmahdollisuus yritetään järjestää niille, joilla ei ole mitään suojaa.
– Olemme kiitollisia, että rokotukset vetävät näin hyvin, sanoo johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström.
Pietarsaaren johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström.Kjell Vikman / Yle
Alueella ei ole annettu yleistä suositusta, että pitäisi aikaistaa jompaakumpaa MPR-rokotteista, mutta jos asuu seudulla, jossa suoja on huono, sen voi saada.
Maanantaina päätettiin myös aloittaa rokotukset Luodon, Pedersören ja Pietarsaaren kouluissa pikimmiten. Rokotteet riittävät, sillä THL on toimittanut niitä jopa viikonloppuna.
Lisäksi Kokkolassa ja Kruunupyyssä jatketaan niiden rokottamista, jotka eivät ole altistuneet tartunnalle, mutta joiden suoja on puutteellinen. Kruunupyyn vastaanotolla rokotetaan maanantaina ja tiistaina kello 16.30-19 ilman ajanvarausta. Kokkolassa rokotuksia saa tiistaina kello 16.30-19 Torkinmäen neuvolassa.
Vasta-aine maksaa 500 euroa henkilöltä
Henkilökuntaa on lisätty rokottamaan ja neuvontaan, ja kyseessä onkin iso ponnistus. Samalla esimerkiksi neuvoloista on jouduttu perumaan kiireettömiä käyntejä, ja ihmisiltä toivotaan kärsivällisyyttä.
Tuhkarokkotapauksen hintalappua on vaikea määrittää, mutta tarkoitus on tehdä myöhemmin jonkinlainen laskelma siitä, mitä episodi tuli maksamaan. Yhden vasta-aineen hinta on 500 euroa henkilöltä.
Ylihoitaja Riitta Lönnbäck on iloinen siitä, että todella monet ovat Pietarsaaren seudulla nyt halunneet rokotteen. Näin rokotuskattavuus alueella nousee, vaikkakin sen olisi toivottu nousevan ilman tällaista episodia.
Toisaalta tilanne on viime vuosina hitaasti parantunut kattavuuden suhteen: esimerkiksi yksivuotiailla on paljon parempi rokotuskattavuus kuin kuusivuotiailla, muistuttaa Kimmo Kuisma.
Lastenlääkäri Markus Granholm ei halua ottaa kantaa väläyteltyyn rokotepakkoon. Hän muistuttaa, että rokottaminen on vielä Suomessa vapaaehtosta.
– Nyt meillä on tarpeeksi tekemistä ilman politikointiakin. Ehkä puolen vuoden päästä voi pohtia näitä.
Haminassa juhlitaan tänään, vaikka odotetuin vieras – koripallokentän kokoinen Suomen suurlippu – pysyykin viikattuna eikä sitä nosteta 100-metriseen lipputankoon.
Itsenäisyyden kunniaksi Haminassa järjestetään UMO Jazz orkesterin juhlakonsertti. Lisäksi Tervasaarella tempauksistaan tunnettuPatu Patanen järjesti oman lipunnostoseremonian.
Maailman suurin Suomen lippu piti alunperin nostaa salkoon tänään alkuillasta. Kaupunki päätti kuitenkin noin kaksi viikkoa sitten jo toistamiseen siirtää suurlipun nostamista, koska varmuutta terästangon kestävyydestä ei ole.
Varjojuhlaa Tervasaaressa
Haminan Tervasaaressa vietetään rinnakkaisjuhlaa, vaikka pääjuhla – suurlipun nosto – jäikin toteutumatta.
Höyrylaiva Hyökyn kapteeni Patu Patanen nosti maanantaina puoliltapäivin tullimakasiinin läheisyydessä olevaan noin 40-metriseen valomastoon Suomen itsenäisyyden ajan liput. Haminan kaupunki on lahjoittanut Pataselle punaisen leijonalipun, vaakunallisen siniristilipun ja nykyisen suomenlipun.
Lisäksi Patanen on saanut lahjoituksena laivaston viestiliput, joita on 20–30 kappaletta. Ne vedettiin samaan mastoon jo aiemmin.
– Liput liehuu ja fanfaarit soi, värikkäänä haminalaisena tunnettu Patanen kertoi etukäteen juhlallisuuksista.
Patasen mukaan jo tovin suunniteltuja menoja ei haluttu perua, vaikka suurlipun nosto peruuntuikin.
Myöhemmin iltapäivällä tullimakasiinin lipputankoon nostetaan vielä erikseen Suomen lippu. Tarkka aika on kello 17.04.
– Suurlipun noston piti olla kello 17. Ajattelin, että siinä menisi kuitenkin sen verran aikaa, että jos nostaisin oman Suomen lipunneljä minuuttia myöhemmin, ehtisivät se ja suurlippu salkoon suurin piirtein samaan aikaan, Patanen nauraa.
Itsenäisyyden ja suurlipputangon ohella juhlan aihetta Patasella on muitakin.
– 38 vuotta sitten Itsenäisyyspäivänä tulimme Höyrylaiva Haminaksi muutetulla aluksella tähän Tervasaarelle. Samaan aikaan Pelle Miljoona Oy lauloi Moottoritie on kuuma, ja nythän tämä tiernapoikaryhmä taas kiertää Suomea, Patanen kertoo juhlansa aiheista.
Satametrinen lipputanko pystytettiin Sibeliuskadun kentälle Haminaan lokakuun lopussa. Lippua siihen ei ole vielä voitu nostaa, koska lujuuslaskelmat ja siten tangon kestävyys ja turvallisuus halutaan tarkistaa.Pyry Sarkiola / Yle
Juhlakonserttia ei peruttu
Vaikka suurlippua ei voida vielä nostaa, kaupungin muut juhlallisuudet järjestetään suunnitellusti.
UMO Jazz Orchestra konsertoi itsenäisyyspäivän merkeissä Reserviupseerikoulun Maneesissa. Ennen konserttia nautitaan juhlakahvit.
Kaupunki jakoi juhlakonserttiin 600 pääsylippua, joista kaikki on noudettu, eikä niitä enää ole jaossa. Konserttiin on kutsuttu kunniavieraita, kuten haminalaisia sotaveteraaneja.
Juhlakonsertti korvaa Haminassa itsenäisyyspäivänä aikaisemmin järjestetyn kansalaisjuhlan.
Kansalaisjuhlaan on kaupungin tiedottajan Minna Nordströmin mukaan viime vuosina osallistunut enää esiintyjät ja kourallinen yleisöä.
Muu perinteinen itsenäisyyspäivän ohjelma, kuten seppeleenlaskut ja maasotakoulun paraati järjestetään kuten ennenkin.
Haminan satametrinen lipputanko ja Suomen suurlippu ovat vastaperustetun Haminan Lippumaailman vetonaula.Pyry Sarkiola / Yle
Kaupunki selvittää materiaalit
Venäjällä valmistetun satametrisen lipputangon lujuuslaskelmista on odotettu muutamien viikojen ajan lisätietoja, mutta riittävää varmuutta tangon kesävyydestä ei vieläkään ole, eikä tangon käyttöönottotarkastusta ole voitu tehdä.
Rakennelaskelmat tarkistaa suomalainen suunnittelutoimisto A-Insinöörit. Tämän lisäksi kaupunki on käynnistänyt oman selvityksen, jossa se tarkastaa tangon toteutuksen laadun.
– Haluamme tutkia tangon materiaalit. Millaisesta teräksestä se on valmistettu, millaiset hitsaukset on tehty. Tätä ei A-Insinöörien selvitykseen sisälly, Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoo.
Filppu ei osaa vielä sanoa, mitä kaupungin rakennusvalvonnan toimeksiannosta teetetty selvitys tulee maksamaan. Suurlippuhankkeen kustannukset ovat nousseet jo lähelle 800 000 euroa.
Epäonninen jättitanko
Ensimmäisen kerran maailman suurin Suomen lippu piti nostaa salkoon jo Suomen lipun päivänä toukokuussa, jolloin lippu täytti 100 vuotta.
Tangon hankkiminen oli kuitenkin kesken, sillä alkuperäisen suunnitelman mukainen puinen tanko olisi tullut maksamaan aiottua enemmän. Kaupunki joutui päättämään lisämäärärahoituksen myöntämisestä hankkeelle, ja valitsi puisen tangon sijaan teräksisen vaihtoehdon, koska se tuli halvemmaksi.
Pystytyksen jälkeen todettiin, ettei tankoa ole valmistettu Suomessa noudatettavien eurooppalaisten standardien mukaisesti. Pietarilainen Amira Group noudatti sen sijaan Venäjällä käytössä olevia amerikkalaisia standardeja.
Haminan kaupunki ja A-Insinöörit ovat odottaneet lisädokumentteja, jotta tangon turvallisuudesta ja kestävyydestä voitaisiin olla varmoja, ennen kuin jättimäinen lippu vedetään salkoon.
Suurlippu olisi Haminaan perustetun Lippumaailman vetonaula. Lippumaailma esittelee maailman eri lippuja.
Autokuski on tuomittu Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Iäkäs naiskuljettaja ryhtyi etsimään 80 kilometrin tuntinopeudessa apukuljettajan penkillä olleesta kassista hälyttävää puhelintaan ja vastasi soittoon. Yhdellä kädellä rattia pidellyt kuski menetti autonsa hallinnan, ja auto suistui suoralla tiellä vastaantulevien kaistalle.
Seuranneessa yhteentörmäyksessä toisessa autossa olleet kaksi ihmistä menehtyivät. Kuolonkolari sattui tammikuun 2018 alussa valtatiellä 12 Hollolan Sairakkalassa.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi tuomittu määrättiin ajokieltoon ja erilaisiin korvauksiin oikeuskuluista sekä menehtyneiden oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta.
Vakuutusyhtiölle tuomittu velvoitettiin maksamaan korvauksia tapahtuneesta noin 15 000 euroa.
Piparkakkujen sekä niistä tehtyjen talojen ja koristeiden sesonkiaika on jälleen käsillä. Piparkakkujen ja pakastepiparitaikinoiden menekki joulun aikaan pysyy vuosittain melko samana Suomessa. Myllyn Parhaan kaupallinen johtaja Timo Jokela sanoo, että tänä vuonna piparkakkumenekissä on pieni kasvu verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna.
– Joulun aikaan suomalaiset käyttävät noin puoli miljoonaa kiloa valmista pakastetaikinaa. Tämä on kuitenkin vain arvio, sillä virallisia markkinaosuustilastoja ei ole. Tämän lisäksi valmiita pipareita kuluu runsaasti, Jokela kertoo.
Malviala Oy:n toimitusjohtaja Harri Malviala toteaa, että pipareiden ja valmis taikinan sesonkimenekki tulee olemaan samansuuruinen tai hiukan suurempi kuin viime vuonna. Malviala arvioi, että yrityksen valmistamia pipareita menee noin puoli miljoonaa kiloa.
Viime vuonna trendinä oli tehdä pieniä piparkakkutaloja kahvikupin tai glögilasin reunalle. Uudenmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marjo Ranta kertoo, että ylipäänsä piparkakkutaloissa on menty viime vuosien aikana yksityiskohtaisempiin toteutuksiin.
– Perinteisen rinnalle haetaan uudenlaisia toteutusmuotoja, aina vaan kauniimpia. Varmaan Pinterest on vaikuttanut tähän. Erilaisia koristeita on paljon saatavilla ja perinteinen sokerikuorrute on edelleen suosittu.
Ranta antaa pari vinkkiä, kuinka piparkakkutalon saa onnistumaan: taikina ei saa olla liian mureneva ja se pitää paistaa riittävän kovaksi.
Suomen makein piparkakkutalo -kisan ohjeet
Radio Suomi ja Yle Uutiset etsivät Suomen makeinta, hienointa ja cooleinta piparkakkutaloa. Tee alueesi tunnettu rakennus tai maisema piparitaikinasta, sokerikuorrutteesta, sulatetusta sokerista ja koristeista. Lähetä meille pipariluomuksesta kuva ja pieni tarina.
Näin osallistut: Lähetä kuva ja pieni piparitalon tarina sähköpostilla tai whatsapp-viestinä alueesi lähimpään toimitukseen 13.12. klo 12.00 mennessä. Laita otsikoksi Suomen makein piparkakkutalo. Kuvaasi voidaan käyttää äänestyksessä, ja myöhemmin voittajista tehdyssä jutussa. Tarkemmat Ylen kuvajoukkoistuksen säännöt löytyvät täältä.
Asuinalueesi Yle-toimitus valitsee maakunnan parhaimman teoksen ja se pääsee kisaamaan Suomen makeimman piparkakkutalon tittelistä valtakunnallisesti. Kisa käydään 14.–21.12. Yle.fi-sovelluksessa, jonka voit ladata AppStoresta tai Play-kaupasta. Äänestyksen voittaja kerrotaan 24.12.
Toimitusten sähköpostiosoitteet ja WhatsApp-numerot:
Vaalimaalla sijaitsevan Zsar Outlet Villagen avajaisviikonloppu sujui toimitusjohtaja Sami Vainiomäen mukaan yli odotusten. Torstaina avautuneessa ostoskylässä kävi neljän ensimmäisen päivän aikana 15 000–20 000 asiakasta.
Toimitusjohtajan odotukset ylittyivät, sillä alunperin asiakkaita odotettiin olevan avajaisviikonloppuna noin 15 000. Joihinkin liikkeisiin muodostui jopa jonoja.
– Muotibrändeiltä tulleiden viestien perusteella myyntiluvut olivat todella hyviä ja asiakasmäärät kiitettäviä, suorastaan erinomaisia, kertoo Vainiomäki.
Tänä vuonna auki vielä pari liikettä ja ravintolaa
Zsarissa aloitti torstaina 22 luksusmuotiin keskittyvää liikettä. Kauppoja pitäisi olla lopulta noin 60. Osa liikkeistä avataan lähiviikkoina ja osa vasta keväällä. Kaikkiin myymälöihin ei ole vielä saatu hankittua työntekijöitä.
Zsar-ostoskylä avattiin Virolahdelle torstaina.Juulia Tillaeus / Yle
Tämän vuoden puolella Zsarissa pitäisi avautua vielä pari muotiliikettä ja kolme ravintolaa. Toistaiseksi toiminnassa on vain yksi kahvila.
Vaalimaan ostoskylä jäljittelee pientä kaupunkia. Neliöitä on Zsarissa nyt 12 000. Esimerkiksi Suomen suurimmassa kauppakeskuksessa Sellossa Espoossa on vuokrattavaa liiketilaa 97 900 neliötä.
Kauppakeskushankkeen mahdollisen toisen vaiheen myötä liikkeitä on suunniteltu olevan 110 ja neliömäärä kasvaa 20 000:een.
Vaalimaan raja-aseman kylkeen rakennettu Zsar on Suomen ensimmäinen luksusmuotiin keskittynyt outlet-ostoskylä.
Vasta syyskuussa käyttöönotettu autoverotaulukko muuttuu nyt pikavauhdilla.
Hallituksen esitys muuttaa verotuksen perusteella olevaa päästömittaustasoa niin, että vuositasolla autoveron tuotosta leikkautuu noin 90 miljoonaa euroa. Tuo summa veroa olisi kertynyt enemmän, jos syyskuinen muutos olisi jätetty korjaamatta.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo twiitissään hallituksen esityksestä.
– Kyllä tämä hyvää tarkoittaa. Kun syyskuun alussa tuli koko Euroopassa voimaan tämä uusi päästömittaustapa, niin se nosti autojen päästömittausten tuloksia ja sitä myötä korotti myös autoveroa. Nyt tämä sitten neutralisoi sen vaikutuksen, kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Kallion mukaan Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa muutos tehtiin.
Käytännössä hiilidioksidipäästöön perustuva autoveron taso pysyy nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin se oli ennen syyskyyn alun muutosta. Tuossa välissä uusi WLTP-päästömittaustapa rokotti erityisesti keski- ja suuripäästöisten autojen verotusta. Tämä laittoi suomalaiset ostamaan esimerkiksi suuret autot käytettyinä ulkomailta.
Uusi taulukko otettiin käyttöön VTT:n tutkimien todellisten mittausarvojen perusteella.
Autoalalla ollaan hyvin tyytyväisiä hallituksen pikapäätökseen
Toimitusjohtaja Tero Kallio on hyvin tyytyväinen hallituksen päätökseen.
Hän laskee, että yhden keskihintaisen ja keskipäästöisen auton kohdalla nyt käyttöön otettava taulukko tarkoittaa tavalliselle autonostajalle vajaan tuhannen euron säästöä euroa. Samalla hän odottaa autokauppaan selvää piristysruisketta.
– Kyllä minä uskon näin. Epätietoisuus häipyy ja päästään tekemään normaalia autokauppaa ja kuluttajat varmasti palaavat ennustetulla volyymilla autokaupan pariin.
Veron neutralisoinnin lisäksi Kallio kehuu hallituksen pikapäätöstä muuttaa mittaustapaa.
– Tämä toteutustapa oli erinomainen. Suoraan oppikirjasta. Yön yli ja yllättäen. Niin, että sitä odottelua ja markkinahäiriötä ei tule.
Uusia verotasoja sovelletaan uusien autojen verotuksessa jo tänään 3. joulukuuta alkaen. Lakiesitys asiasta lähtee eduskunnalle keskiviikkona 5. joulukuuta. Tässä välissä autonsa ostaneet eivät saa kompensaatiota.
Seuraava autoveron alennuspäivä onkin sitten jo vuodenvaihteessa, kun hallitus päätti ohjelmansa mukaisesti toteuttaa autoveroon vielä yhden alennuksen. Se leikkaa autoverosta laskennallisesti noin 50 miljoonaa euroa.
Helsingin Kruununhaassa, Pitkänsillan kupeessa seisoo jyhkeä rakennus, joka on arkkitehti Einar Flinkenbergin taidonnäyte vuodelta 1927.
Talo täytti viime vuonna 90 ja Suomi puolestaan täydet sata vuotta, jolloin taloyhtiössä päätettiin tehdä jotain juhlavaa. Valmistelu- ja pohjatyö tosin aloitettiin jo puolitoista vuotta aiemmin.
– Ollaan tykätty tehdä joulujuttuja tässä talossa jo aiemmin, mutta silloin oli hyvä syy tehdä vähän jotain erilaista, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sanna-Katri Rautava.
Antti Haanpää / Yle
Idea jouluvalaistuksesta esiteltiin yhtiökokouksessa ja keskustelua jatkettiin myös sen jälkeen. Näin haluttiin varmistaa, että asukkaat sitoutuisivat ja hyväksyisivät projektin, joka oli melko suuri.
Talossa oli aiempina vuosina käyty läpi muutamia remontteja, jotka olivat ajoittain koetelleet asukkaiden kärsivällisyyttä, joten yhteistuumin päätettiin panostaa viihtyvyyteen valojen muodossa.
– Valoa kaivataan, kun kaikki valo tuntuu imeytyvän jonnekin täällä Helsingissä. Paljon ollaan saatu palautetta ihmisiltä, varsinkin pimeän marraskuun aikana, jolloin tuli viestejä, puheluita ja talostamme otettuja valokuvia melko runsaasti, Rautava toteaa.
Hänen mukaansa kyse ei ole vain jouluvaloista, vaan myös juhlavaloista, joista osa jätetään paikoilleen myös joulun ja talven jälkeen.
Antti Haanpää / Yle
Arkkitehti Flinkenbergin suunnittelemaan historialliseen rakennukseen ei haluttu mitä tahansa värikkäitä vilkkuvaloja, vaan asiaan paneuduttiin tosissaan. Apuna käytettiin ammattisuunnittelijoita ja myös asukkaiden joukosta löytyi asiantuntemusta.
Nykyisen led-valotekniikan ansiosta sähkönkulutus pysyy aisoissa ja myös valojen toimintavarmuus on korkeaa luokkaa.
Lopputulos on siinä määrin näyttävä, että myös muut taloyhtiöt ovat ilmaisseet kiinnostusta samankaltaisiin valoratkaisuihin. Rautava toivottaa kaikki helsinkiläiset mukaan valotalkoisiin.
– Olen iloinen, jos muut taloyhtiöt lähtevät tähän mukaan ja olisi hienoa, jos Helsingin kaupunki kannustaisi taloyhtiöitä tällaiseen.
Onko sinunkin taloyhtiössäsi komeat jouluvalot? Lähetä kuva osoitteeseen helsinki@yle.fi. Yle saattaa käyttää saapuneita kuvia jatkojutussa.
Poliisi tutkii Satakunnan Eurajoella sijaitsevassa Luvian yhtenäiskoulussa sattunutta epäiltyä ampuma-aserikosta.
Poliisi sai viime tiistaina tiedon, että Luvian yhtenäiskoulussa oli oppilas, jonka repusta oli löytynyt tyhjä pistoolinkotelo ja patruunoita. Poliisi lähti koululle ja tarkasti oppilaan. Hänen hallustaan ei löytynyt asetta, ja oppilas kiisti aseen hallussapidon.
Jatkotutkimuksissa selvisi, että oppilas oli tuonut kotelossa pienaseen kouluun jo edellisenä päivänä eli maanantaina. Hän oli esitellyt käsiasetta kavereilleen. Oppilas oli luovuttanut aseen koulutuntien jälkeen tuntemalleen aikuiselle.
Ei tarkoitus uhata
Poika oli saanut aseen ottamalla sen luvatta tuttavansa luota maanantaina. Tuttavalla on aselupa. Poliisin mukaan virkavalta löysi aseen tuttavan luota.
Poliisi kertoo, että tämän hetken tiedon mukaan pojan tarkoituksena ei ollut uhata aseella ketään. Asiaa tutkitaan kuitenkin ampuma-aserikoksena.
Poliisi korostaa, että toimintakuntoinen ase alaikäisen hallussa kouluympäristössä on erittäin vaarallinen esine, vaikka tarkoituksena ei olisi vahingoittaa ketään.
Helsinkiläiset saivat tänään maanantaina sanoa lopulliset hyvästit ainakin kahdelle vanhalle raitiovaunulle 1950-luvulta, kun Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL luovutti raitiovaunut Mikkeliin.
Raitiovaunulle olisi ollut muitakin ottajia ympäri Suomen, mutta HKL:n toimitusjohtajan Ville Lehmuskosken mukaan Mikkelin hakemus viehätti heitä eniten.
Mukaan pala kiskoja
Mikkelissä vuosilta 1958 ja 1959 olevat raitiovaunu ja perävaunu laitetaan kaupungin keskustassa olevaan Mikkelinpuistoon. Tarkoitus on, että vaunut elävöittävät aluetta.
Mukaan lähtee Helsingistä myös pala kiskoja.
Mikkelin tekninen johtaja Jouni Riihelä iloitsee, että Mikkelistä tulee nyt raitiovaunukaupunki.
– Vähän pilke silmäkulmassa tätä tullaan käyttämään kaupungin imagon myönteisessä markkinoinnissa, sanoo Riihelä.
HKL luovutti tänään viisi vanhaa raitiovaunua uusille omistajilleen.
Hän uskoo, että mikkeliläiset ottavat raitiovaunut hyvin vastaan.
– Minusta kaupunki koostuu ruutukaavasta, kaupunkikulttuurista ja raitiovaunuista. Meiltä on puuttunut vain raitiovaunut. Kaikki muu meillä jo on.
Loput ratikat jäävät Helsinkiin
Loput tänään luovutetuista ratikoista jäävät Helsinkiin.
Yksi lähtee Teurastamon alueelle. Hipstereiden iloksi siirtyvä vaunu on vuodelta 1923.
Teurastamon alueella vanhassa raitiovaunussa nähdään muun muassa kokeellista taidetta, taide- ja tiedeprojekteja, ehkä myös yökaraokea.
Yksi vaunuista siirtyy puolestaan Helsingissä sijaitsevaan Kustaankartanon palvelukeskukseen ilahduttamaan keskuksessa asuvia vanhuksia.
– Meillä on asukkaina kaksi entistä raitiovaunun rahastajaa. Toivottavasti he ovat siinä kunnossa, että pääsevät vielä muistelemaan raitiovaunuun, sanoo Kustaankartanon johtaja Tarja Sanio.
Vanhin raitiovaunuista, vuodelta 1916, entisöidään. Tulevaisuudessa se kulkee museolinjalla 2020-luvulla.
Tarja Sainio Kustaankartanon palvelukeskuksesta ratikan ohjaksissa.
Ratikoiden kierrätys innosti ihmisiä
Kaiken kaikkiaan vanhoja raitiovaunuja havitteli yli yhdeksänkymmentä tahoa.
HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski iloitsee onnistuneesta ratikoiden luovutuksesta. Luovuttamisella HKL vältti käytöstä poistettujen raitiovaunujen romuttamisen.
– Olipa hyvä, että ei hävitetty näitä vaunuja. Tällä on niin paljon enemmän arvoa kuin laittaa vanhat vaunut niin sanotusti pataan.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on päättänyt lykätä hoitohenkilöstön rokotuksia koskevan säännöksen muutosta. STM:n oli alun perin määrä antaa hallituksen esitys lain muuttamisesta eduskunnalle ennen joulua, mutta nyt ministeriö sanoo tarvitsevansa lisää aikaa asian kanssa.
Ministeriö perustelee päätöstään sillä, että se haluaa odottaa eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja kolmesta vireillä olevasta kantelusta ennen pykälän muuttamista.
Lisäksi oikeuskansleri on ollut sitä mieltä, että pykälän muutoksesta pitäisi tehdä nykyistä tarkempi perustuslaillinen arviointi, STM kertoo.
Hoitohenkilöstön rokottamista koskevan säännöksen taustalla on potilasturvallisuus. Aihe on herättänyt paljon kiistelyä hoitoalan kesken. Hoitoalalla on puhuttu rokotepakosta.
Uusi tartuntatautilaki astui voimaan maaliskuussa 2017, mutta sen rokotuksia koskeva pykälä tuli voimaan maaliskuussa 2018. Pykälä velvoittaa riskiryhmien kanssa työskentelevältä hoitohenkilöstöltä tiettyä rokotesuojaa.
Laissa mainitaan muun muassa vesirokko, tuhkarokko ja hinkuyskä. Lisäksi edellytetään suojaa influenssaa vastaa eli ottamaan myös vuosittainen kausi-influenssarokote.
Rokote kausi-influenssaan on otettava vuosittain. Tämä on tulkittu pakottavana ja on herättänyt närää työntekijöiden keskuudessa.
STM:n mukaan säännös otettiin tartuntatautilakiin infektiolääkäreiden aloitteesta potilaiden ja asiakkaiden suojelemiseksi sekä heitä hoitavan henkilöstön rokotuskattavuuden parantamiseksi.
Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskus (ECDC) suosittelevat terveydenhuoltohenkilöstön jokavuotista rokottamista kausi-influenssarokotteella potilaiden suojaamiseksi ja influenssan leviämisen ehkäisemiseksi. Euroopassa rokotussuositus on annettu 29 EU- ja ETA-maassa.
Turun kaupunginjohtaja Minna Arve toivoo, että turkulaiset kaupunginvaltuutetut nostaisivat omassa puolueessaan esille Tunnin juna -hanketta.
Arven mukaan tällä olisi suuri merkitys sille, että Tunnin juna olisi mukana ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Arve kävi maanantaina kertomassa Turun valtuuston seminaarissa, missä Tunnin junan suunnitellussa tällä hetkellä mennään.
– Kannustan jokaista valtuutettua käyttämään mielipidevaikuttajan rooliaan Tunnin junan puolesta.
Arve haluaisi, että erityisesti ne valtuutetut, jotka ovat mukana ensi kevään eduskuntavaaleissa, nostaisivat Tunnin junaa esiin.
– He ovat omassa puolueessaan mielipidevaikuttajia. Tottakai sillä on merkitystä, miten he tätä asemaansa käyttävät, Arve sanoo.
Julkkiksetkin puhuvat nopean junayhteyden puolesta
Turun kaupunki on mukana Tunnin juna -kampanjassa, jossa julkisuuden henkilöitä puhuu Turun ja Helsingin välille suunnitellun nopean junayhteyden puolesta. Mukana on muun muasssa entinen turkulainen, tähtitieteilija Esko Valtaoja.
– Tunnin juna on tärkeä monesta näkökulmasta. Olemme pyrkineet löytämään hankkeelle puolestapuhujia, Arve selittää julkkisten mukaanottamista.
Itse olen toivonut, että kun Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029, voisi ostaa lippuja Tunnin junaan. Minna Arve
Alunperin nopea junayhteys tunnettiin nimellä ELSA-rata. Sitä alettiin suunnitella jo 1970-luvulla. Sitten hankkeen nimeksi vaihtui Tunnin juna. Nimi on kuitenkin sikäli harhaanjohtava, että tavoiteaika Helsingin ja Turun välille on tunti ja vartti.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on esittänyt, että Tunnin juna Turkuun voisi olla valmis vuonna 2031. Minna Arve toivoo nopeampaa aikataulua.
– Itse olen toivonut, että kun Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029, voisi ostaa lippuja Tunnin junaan.
Minna Arven mukaan Tunnin juna ei ole tärkeä vain Turulle vaan koko Suomelle – monestakin näkökulmasta.
– Tunnin juna on nopein ilmastoteko, minkä Suomen hallitus voi tehdä. On tärkeää saada liikennettä pyöriltä raiteille.
40 miljoonaa on niin iso raha, että ei sitä kukaan halua heittää Kankkulan kaivoon. Minna Arve
– Muodostuisi puolentoista miljoonan ihmisen työssäkäyntialue. Sillä on iso merkitys koko Suomen tulevaisuuden kasvun kannalta.
Turun kaupunginjohtaja Minna Arve pitää tärkeänä tehdä yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa Tunnin junan puolesta.Kalle Mäkelä / Yle
Turulle myös innovaatioiden liikkuvuus olisi tärkeää. Se vaikuttaisi kaupungin tulevaisuuteen ja kasvuun. Tunnin junan pääasema olisi Turun tiedepuiston alueella Kupittaalla.
– Turun yliopistokampuksen ja pääkaupunkiseudun kampusten yhdistäminen olisi iso mahdollisuus Turun kasvulle, Arve sanoo.
Yhteispeli on tiivistä
Tunnin juna -hanketta eri vaiheineen on ajettu vuosikausia. Kaupunginjohtaja Minna Arven mielestä nyt vihdoin ollaan tosissaan. Viimeistään hallituksen päätös laittaa 40 miljoonaa euroa hankkeen yleissuunnitteluun osoitti tämän.
– 40 miljoonaa on niin iso raha, että ei sitä kukaan halua heittää Kankkulan kaivoon.
Lisäksi hallitus päätti syksyllä, että yleissuunnitelman rinnalla voidaan aloittaa jo ratasuunnittelu.
– Tällä on iso merkitys hankkeen etenemiselle, Arve sanoo.
Turku ei ole suinkaan yksin ajamassa Tunnin juna -hanketta. Mukana ovat myös muut radanvarsikunnat ja laajemminkin koko Varsinais-Suomi.
– Meillä on tiivis yhteistyö. Tapaamme säännöllisesti alueen kaikkien kuntajohtajien kanssa. Pyrimme määrätietoisesti valvomaan Tunnin junan etua, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Turvallinen jouluaatto Tyttöjen talossa. Nuorten oma arkiruokaryhmä. Elämyksellinen käynti uimahallissa. Nämä kaikki ovat kohta myynnissä uudenlaisessa verkkokaupassa.
Itsenäisyyspäivän aattona avautuvan verkkokaupan nimi on Palanen elämää. Mukana on alkuvaiheessa kymmenen setlementtiyhdistystä ympäri maata.
– Verkkokaupasta voi ostaa harrastuksen yksinäiselle nuorelle, elämyksen varattomalle perheelle, tai vaikka ison lapsiperheen kahdelle sisarukselle mukavan elokuvaillan, selittää Kuopiossa toimivan Setlementti Puijolan viestintäpäällikkö Katja Hedberg.
Setlementti Puijola on yksi Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksistä. Setlementtityön tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, moniarvoisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Keskiössä paikallisuus
Hedbergin mielestä uuden verkkokaupan ydin on sen paikallisuus.
Lahjoittaja voi itse valita, millä paikkakunnalla hänen ostoksensa toteutetaan. Myöhemmin verkkokaupan sivuilla kerrotaan, miten rahat on käytetty.
– On vaikea kuvitella toista verkkokauppa, joka olisi vielä avoimempi, vielä läpinäkyvämpi ja vielä luotettavampi, Hedberg hehkuttaa.
Setlementti Puijolan viestintäpäällikön Katja Hedbergin mukaan avautuva verkkokauppa on ainutlaatuinen.Matti Myller / Yle
Verkkokaupassa on aluksi tarjolla kolmekymmentä tuotetta, joiden hintahaitari on viidestä eurosta aina kolmeensataan euroon.
Yksi edullisimmista tuotteista on naisten rentoutumishetki uimahallissa, jonka voi ostaa lahjaksi 6,5 eurolla. Viidellätoista eurolla voi puolestaan lahjoittaa kulttuurikokemuksen maahanmuuttajatytölle.
Tuotteena myös Turvallinen jouluaatto
Yksi joululahjaksi soveltuva tuote on turvallinen jouluaatto yksinäiselle tytölle tai nuorelle naiselle Tyttöjen talossa Kuopiossa.
– Laitamme yhdessä ruokaa, ja täällä käy todennäköisesti pikkutonttuja. Jokainen, joka tähän jouluaattoon osallistuu, saa myös pienen lahjan, lupaa Kuopion Tyttöjen talon johtaja Johanna Luomala.
Hänen mukaansa tärkeintä on se, että paikassa on nuoren kanssa turvallinen aikuinen.
Johanna Luomalan johtama Kuopion Tyttöjen talo on mukana uudessa verkkokaupassa.Matti Myller / Yle
Verkkokaupan tuotteissa korostuvat lasten ja perheiden yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä esimerkiksi harrastamaan. Ideana on, että tuotteita ostamalla voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä yhteisöllisyyttä.
Lapset, vanhukset ja maahanmuuttajat toimivat yhdessä
Kuopiossa tuotevalikoimassa on Kasvimaakerho, joka aloittaa maaliskuussa Puijolan Kompassissa. Setlementti Puijolan ylläpitämän kuuden iltapäiväkerhon lasten lisäksi kasveja ovat kasvattamassa vapaaehtoiset vanhukset ja maahanmuuttajat.
Viidenkymmenen euron paketilla kustannetaan kerhotoiminta yhteensä parillekymmenelle iltapäiväkerholapselle.
– Kerhopaketilla saa kasvilavan, mullan, siemenet, työvälineet ja koko toiminnan kevään ajaksi, sanoo Puijolan Kompassin koordinaattori Johanna Rastas.
Puijolan Kompassin koordinaattorin Johanna Rastaan mukaan Kasvimaakerhossa ovat lasten lisäksi mukana myös vapaaehtoiset vanhukset ja maahanmuuttajat.Matti Myller / Yle
Kerhossa korostuvat niin kierrätys kuin ilmastonmuutoskin, mutta myös ylikulttuurinen ja -sukupolvinen yhdessä tekeminen.
– Kasvatetuista kasveista tehdään kerhon lopussa yhdessä ruokaa, Rastas hymyilee.
Virkaa haki myös Harri Mattila Kauhavalta. Hän jäi varalle ja valitti valtuuston päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Hän piti itseään Ylinampaa ansioituneempana ja valtuuston päätöstä lainvastaisena. Mattila vetosi valituksessaan myös muun muassa siihen, että virkarikoksista syytetyt päättäjät olivat valitsemassa Ylinampaa ja Ylinampa oli epäiltynä virkarikoksista.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti kuitenkin hylätä Mattilan valituksen. Hallinto-oikeus totesi, että se ei voi vs. kunnanjohtajan valinnasta tehdyn valitusasian yhteydessä tutkia sitä, olisiko kunnan tullut pidättää valituksessa mainitut luottamushenkilöt luottamustoimintaan. Hallinto-oikeuden mukaan kunnanjohtajan valinta ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole lain vastainen.
Hallinto-oikeus totesi myös, että Ylinamman esteellisyys joihinkin virkaan kuuluviin tehtäviin ei estä hänen ottamista kyseessä olleeseen virkasuhteeseen.
Hallinto-oikeus äänesti
Hallinto-oikeus totesi Mattilan olleen Ylinampaa ansioituneempi virkaan, mutta piti Ylinamman etuna hänen oikeustieteellistä koulutustaan ja varatuomarin pätevyyttä Kittilän kunnan poikkeuksellisen vaikeassa hallinnollisessa tilanteessa. Tästä Kittilän kunnanhallitus antoi lausunnon hallinto-oikeudelle.
Ylinampa työskenteli Kittilän vs. hallintojohtajana ennen valintaansa vs. kunnanjohtajaksi. Kunnanhallituksen mukaan kunnan tilanteessa ei enää voitu ottaa tehtävään uutta henkilöä, kun valtiovarainministeriö oli asettamassa selvitysryhmän Kittilään.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ei ollut yksimielinen vaan päätti asiasta äänin 2-1. Yksi hallinto-oikeuden jäsen olisi kumonnut valtuuston päätöksen muun muassa siksi, että se syrji ansioituneempaa hakijaa eli Mattilaa.
Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa matkailijoita, että tällä hetkellä tuhkarokkoa esiintyy ympäri Eurooppaa ja paljon myös Thaimaassa.
– Eurooppa on aika musta. Tuhkarokkoa on esiintynyt Ranskassa, Italiassa, Romaniassa, Isossa-Britanniassa ja tältä viikolta tietoa on myös Lissabonista. Aasiassa on paljon tuhkarokkoa. Viimeisimmät tiedot Thaimaasta ovat, että siellä on noin 250 tapausta viikoittain. Ne keskittyvät Bangkokiin, mutta myös Chiang Maihin ja muihin turistikohteisiin, Nohynek kertoo Ylen aamu-tv:ssä.
Viime viikolla Luodosta löytynyt tuhkarokkotapaus tuli Suomeen lähi-idästä. Nohynek sanoo, että vaikka eurooppalaisissa maissa rokoteohjelmat ovat hyvät, ihmiset eivät välttämättä ota rokotteita. Syitä rokotteiden ottamatta jättämiselle on monia. Tällaisia ovat esimerkiksi huhut ja valeuutiset.
– Isossa-Britanniassa oltiin huolissaan, että tuhkarokkorokote aiheuttaa autismia. Sehän osoittautui valeuutiseksi, mutta sellainen harha elää pitkään.
Myös muita huhuja on Nohynekin mukaan pyörinyt rokotteiden ympärillä. Lisäksi on ajateltu, että lapsi tarvitsee tautia omaan kasvuunsa ja kehitykseensä.
Hanna NohynekYle
Jo puolivuotiaalle voidaan antaa rokote
Matkustaminen ilman tuhkarokkorokotetta on Nohynekin mukaan riski, koska tuhkarokko tarttuu helposti. Suomessa tuhkarokkorokote annetaan ensimmäisen kerran 12 kuukauden iässä, mutta jos on lähdössä pienen vauvan kanssa matkalle, niin rokotteen voi saada jo kuuden kuukauden ikäisenä. Siinä tapauksessa on kuitenkin syytä ottaa rokote uudestaan 12 kuukauden ikäisenä. Alle puolivuotiasta suojaavat Nohynekin mukaan äidin vasta-aineet, eikä niin pienille lapsille suositella tuhkarokkorokotetta.
Mikäli ei muista omaa rokotushistoriaansa eikä löydä rokotuskorttia, niin voi käydä ottamassa uuden rokotteen. Siitä ei ole Nohynekin mukaan haittaa.
– Jos olet sairastanut luonnontaudin, niin saat elinikäisen suojan. Jos otat siihen rokotteen, niin vasta-aineet hyökkäävät sen rokotteen kimppuun eikä oikeastaan mitään tapahdu. Jos on vaillinainen suoja, niin tämä yksi annos antaa riittävän suojan. Jos ei ole mitään tietoa rokotteista tuhkarokon osalta, niin silloin annetaan yksi rokoteannos nyt ja toinen 2–3 vuoden päästä.
Tuhkarokkotapauksia tulee jatkossakin
Viimeviikkoinen Luodon tuhkarokkotapaus ilmeni hyvin alhaisen rokotekattavuuden alueella. Luodossa se on vain 75 prosenttia. Nohynek uskoo, että alhainen prosentti johtaa myös uusiin tapauksiin.
– Viikonloppuun mennessä nähdään, onko tartuntaketjut saatu pysäytettyä. Mutta koska meillä on alhaisia rokotekattavuuksia muuallakin Suomessa, niin voidaan varautua siihen, että tällaisia tulee jatkossakin, Nohynek sanoo.
Vaikka rokottamatta jättäminen on ylilääkärin mukaan aina riski, Nohynek ei kuitenkaan usko rokotepakkoon.
– Suomalainen haluaa yleensä itse päättää. Pakkoa parempiakin keinoja on olemassa.
