Suomen vanhimpiin kuuluva pietarsaarelainen Aspegrenin pappilapuutarha on yleensä heinäkuun lopussa kukkeimmillaan. Ei kuitenkaan tänä kesänä. Kasvu on monin paikoin pysähtynyt. Kasvit ovat pieniä ja marjat kuivia.
Puutarhuri Ari Vainionpää kumartuu tarhaleukoijapenkin äärelle. Kukka on matala ja kärsineen näköinen.
– Tarhaleukoija on perinteinen kesäkukka, jonka pitäisi olla huomattavasti korkeampi ja täydessä kukassa tähän aikaan vuodesta. Siinä näkyy selvästi, miten kylmyys ja tuholaiset ovat vaikuttaneet. Olen kyllä tästä "tosi ylpeä", Vainionpää toteaa sarkastisesti.
Kulunut kesä on ollut puutarhurin painajainen: kuivuutta on kestänyt pitkään, tuuli on puhaltanut pohjoisesta, eivätkä muutaman viime viikon helteet ole pystyneet tasaamaan juhannukselta alkaneen kylmän jakson vaikutuksia.
– Kun lämpötila on 12 asteessa, kasvukausi pysähtyy. Herneet ja avomaan kurkut, ne on käytännössä menetetty. Tänä kesänä on myös pitänyt kastella valtavasti. Silti kraanavesi ei korvaa taivaalta tulevaa vettä, koska siitä puuttuu mineraaleja, Vainionpää huokaa.
Kalle Niskala / Yle
Yhtä hankala kesä koko maassa
Kuivuus on ollut ongelmana koko maassa tänä kesänä, kertoo erikoisneuvoja Jyri Uimonen Puutarhaliitosta. Uimosen mukaan kuivuudesta ovat kärsineet niin nurmikot kuin kasvimaat. Erityisen kovilla ovat olleet uudet istutukset.
Marjoista parhaiten ovat tänä kesänä selvinneet vanhat marjapensaat, joiden juuret ovat syvällä maassa. Ongelmia on ollut erityisesti pintajuurisilla pensailla, kuten vadelmalla ja pensasmustikalla.
Pietarsaarelaisessa Aspegrenin puutarhassa myös mustaherukkasato on tavallista heikompi. Sen sijaan punaherukkaa tulee hyvin.
Juureksista porkkana on lähes ainoa kuivan kesän hyötyjä.
– Itse porkkana on tavallaan kasvin juuri. Kun se etsii vettä syvältä maasta, siitä tulee suurempi. Puutarhuri taas hyötyy siitä, että kun mikään ei kasva, niin eivät kasva rikkakasvitkaan. Siinä on säästynyt jonkin verran työtä, Vainionpää vitsailee.
Piparjuuri näyttää siltä, että joku on käynyt täällä haulikon kanssa. Lehden on kuitenkin syönyt kaalikoin toukka, Ari Vainionpää selventää.Kalle Niskala / Yle
Ruostetautia ja kaalikoita
Tänä kesänä puutarhoissa on ollut tavallista enemmän myös kasvitauteja ja tuholaisia. Lämpimät ilmavirtaukset lennättivät toukokuussa suuret kaalikoiparvet Suomeen. Niiden toukat ovat löytäneet hyvin ruokaa.
– Kaalisato on menetetty. Sitten lanttu, nauris, tuskin niistäkään tulee mitään tänä vuonna. Kaalikoin toukkia on ollut paljon myös koristekasveissa, kuten krassissa, jossa ne eivät tapaa olla, puutarhuri Ari Vainionpää luettelee.
Salaatti taas sai viileillä keleillä kylmäkäsittelyn ja kukki suoraan. Siksi sen maku on kitkerä.
Kaalikääryleet taitavat jäädä tänä vuonna haaveeksi.Kalle Niskala / Yle
Kasvitaudeista Aspegrenin puutarhassa on ollut ruostetautia ja harmaahometta. Vainionpään mukaan hometaudit ovat yleisimpiä kuumilla kuivilla keleillä, koska silloin yön ja päivän lämpötilaerot ovat suuret ja lehdistön väliin pääsee kosteutta ja homeitiöitä.
– Harmaahometta on ollut muun muassa vuorikaunokilla. Se ei ole kasville vaarallinen, vaikka näyttääkin ikävältä. Sitä voi torjua kastelemalla kasvi veden ja rasvattoman maidon seoksella, Vainionpää neuvoo.
Ruostetaudin hoidossa on tärkeä kerätä ja hävittää kaikki sairastuneet lehdet heti ensimmäisten merkkien ilmaannuttua.
– Jos jätät lehdet salkoruusun juurelle, sieni-itiöruoste jää maahan ja talvehtii ja ongelma on edessä jälleen ensi kesänä, Vainionpää sanoo.
Tämä salkoruusu kärsii ruostetaudista. Ensi vuonna se siirretään uuteen paikkaan.Kalle Niskala / Yle
Vaikka yleistilanne näyttää puutarhassa pahalta, pientä toivoa on vielä ilmassa. Nyt kannattaa kastella.
– Voi vain toivoa, että taivaalta tulee vettä ja lämpöä, sitten saadaan vielä jotain pelastettua. Jo yhden päivän sade virkistää kasveja. Mutta osa kasveista on mennyt jo niin huonoksi, ettei niitä voida enää pelastaa. Täytyy vain todeta, että tämä vuosi oli tällainen eikä sille enää mitään voi, Vainionpää toteaa.
YK:n keväällä julkaisema raportti nosti Suomen jo toista vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Meillä uutinen johti keskusteluun siitä, olemmeko me suomalaiset todella onnellisia, mutta maailmalla suomalaisten onnellisuus kiinnostaa.
Suomea ulkomaille matkailukohteena markkinoiva Visit Finland haki alkukesästä vapaaehtoisia matkailijoita tutustumaan onnellisten Suomeen. Hakemuksia tuli yli 6 000. Hakijoista kahdeksan perhettä tai pariskuntaa valittiin videohakemusten perusteella tutustumaan elämänmenoon maailman onnellisimmassa maassa.
Suomessa he asuvat kampanjaan vapaaehtoisina ilmoittautuneiden suomalaisten kotona. Rent a Finn, eli "vuokraa suomalainen" -kampanjaan osallistuu kahdeksan suomalaista "onnellisuusopasta" eri puolilta maata.
– Ohjelmassa on tutustumista tavallisiin suomalaisiin onnen lähteisiin, kuten mökkeilyyn, kalasteluun ja luonnossa liikkumiseen. Luonnonläheisyys ja suomalainen rauhoittumisen taito tulevat varmasti tutuksi, kertoo Visit Finlandin tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen.
Viimeiset matkailijat viettävät parhaillaan lomaansa eri puolilla Suomea. Kokemuksiaan heidän on tarkoitus jakaa muun muassa sosiaalisessa mediassa ja nostattaa näin kiinnostusta Suomea kohtaan.
Visit Finlandin kampanjassa kerrotaan, että kun muut varaavat ajan terapeutilta, suomalainen vetää jalkaansa kumisaappaat ja suuntaa metsään.Esko Jämsä / AOP
Yli miljardi ihmistä lukenut Suomesta onnellisimpana maana
YK:n arvio Suomesta maailman onnellisimpana maana on tuonut meille valtavasti positiivista huomiota, arvioi Wakonen.
– Uutisen on tähän mennessä nähnyt yli miljardi ihmistä noin 190 maassa. Siitä on kirjoitettu uutisia, artikkeleitä ja blogeja.
– Tämä on megaluokan näkyvyyttää, jota ei rahalla voisi ostaa, sanoo Wakonen Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Onnellisuus onkin nostettu Visit Finlandin kampanjoinnin pääteemaksi. Kampanja julistaa muun muassa että "kun muut varaavat ajan terapeutilta, suomalainen vetää jalkaansa kumisaappaat ja suuntaa metsään".
Entä vetääkö onnellisuus turisteja Suomeen? Kesäkuun matkailuluvuista ei vielä voi päätellä paljoa, sanoo tutkimuspäällikkö Wakonen. Elämyksellisyys on kuitenkin matkailun kasvava trendi, ja monet hakevat Suomesta juuri luontoelämyksiä. Erityisesti Kiinassa kasvaa kiinnostus Skandinaviaa ja Suomea kohtaan.
– Suomi on turvallinen maa, joka voi tarjota turvallista seikkailua esimerkiksi juuri kiinalaisille, sanoo Wakonen.
Kirakkakönkään vesivoimala on jauhanut sähköä Inarin kunnalle kohta 70 vuotta. Se on aivan Nelostien vieressä, 17 kilometriä Ivalosta pohjoiseen.
Voimala katkaisi 1950-luvun alussa vaelluskalojen lisääntymis- ja syönnösvaelluksen Inarinjärven ja Kirakkajoen vesistön välillä.
Säännöstelyn on arvioitu heikentäneet merkittävästi vaelluskalastoa taimenta, siikaa ja harjusta ja niiden ravintoa ja lisänneen kaloja piinaavia loisia.
Istutukset ja myöhemmin tehdyt kalaportaat eivät ole tuoneet pelastusta.
Nyt Inarissa suunnitellaan vesivoimalan museoimista ja taimenen palauttamista Kirakkakönkääseen.
Inarin kunnanjohdon mukaan Kirakkakönkään vanhan voimalan lopetusta puoltavat taloussyyt ja Inarinjärven vaelluskalojen elinolojen parantaminen.
Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine (oikealla) sanoo, että Kirakakkönkään voimalan lopetusta harkitaan vakavasti. Kunnallisen energiayhtiön Inergia Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokinen sanoo, että pienvoimalan lopetus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevintä nykymaailmassa. Uula Kuvaja / Yle
Sähköyhtiön toimitusjohtaja: "En näe tässä mitään negatiivista"
Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine matkustaa syyskuussa Helsinkiin maa- ja metsätalousministeriöön keskustelemaan, sopisiko Kirakkajoen voimalan lopetus hallituksen vaelluskalojen elvytystavoitteisiin.
– Vakavasti tällä hetkellä harkitaan, että voimalaitoksesta voitaisiin luopua ja palauttaa vaelluskalojen luontainen yhteys tästä Ukonjärven puolelta tuonne Rahajärven puolelle, sanoo kunnanjohtaja Toni K. Laine.
Asiasta ei ole vielä poliittisia päätöksiä, mutta siitä on keskusteltu kunnanhallituksessa.
Kirakkakönkään vesivoimalasta voi kunnanjohtajan mukaan tulla Inarin sähköistämisestä kertova museo. Voimalan kohta 70 olisivat museon esineistöä. Uula Kuvaja / Yle
Myös kunnallisen sähköyhtiön Inergia Oy:n toimitusjohtajan Timo Jokisen mielestä Kirakkakönkään voimalan lopetus voi olla taloudellisesti viisasta nykyoloissa.
– En näe tässä mitään negatiivista. Minusta on hyvä tässä vaiheessa selvittää ja keskustella asiasta. Se on tosiasia, että meillä on kyseessä pieni vesivoimalaitos ja taloudellisesti sen toiminta on melko haasteellista, kun ajatellaan tulevaisuuden uusintatarpeita, sanoo Inergia Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokinen.
Kirakkajoen vesistöön kuuluvat Hammasjärvi ja Rahajärvi ja niiden välillä oleva parinkymmenen kilometrin pituinen Kirakkajoen pääjakso olivat ennen alimman virran eli Kirakkakönkään patoamista hyviä vaeltavien lohikalojen taimenen, siian ja harjuksen elinympäristöjä.
Kirakkakönkään luonnonuoma on yhä jäljellä ja sitä on käytetty ohijuoksutuksiin tulva-aikoina. Vedet laskevat sitä pitkin Ukonjärveen, joka on osa Inarinjärveä.
– Luonnonuoman palauttamisen ja kalataloudellisen kunnostuksen kautta meillä olisi elinvoimainen mahdollinen uusi poikastuotantoalue, vaellusyhteys ja myös toivottavasti jonkinlainen kalastuspaikka paikkakuntalaisille ja mahdollisesti myös matkailukalastajille, pohtii kunnanjohtaja Laine.
Kirakkakönkään vesivoimalaan tehtiin kalaportaat 1990-luvun alussa. Ne eivät ole palauttaneet vaelluskalaa Kirakkajoen vesistöön. Uula Kuvaja / Yle
Inarinjärven kalakantoja rasittaa eniten Venäjän ja Norjan suurten vesivoimaloiden säännöstely Paatsjoessa joka on Inarin järven laskujoki Jäämereen.
Vielä Kirakkajoen vesistöä merkittävämmät Inarinjärven vaelluskalojen kutualueet ovat Ivalonjoen ja Juutuanjoen pääuomissa ja niiden sivujoissa ja järvissä.
Jos Inarin kuntapäättäjät lopettaisivat pienen Kirakkakönkään voimalan, se parantaisi osaltaan vaelluskalojen lisääntymistä ja ravintotilannetta joskus tulevaisuudessa. Voimalan lopetus olisi historiallinen ja ensimmäinen laatuaan Lapissa.
Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton keräämien hukkumistilastojen perusteella tästä vuodesta on tulossa viime vuotta surullisempi. Heinäkuun loppuun mennessä hukkuneita on tilastoitu yhteensä 64. Viime vuonna heinäkuun lopussa luku oli 55.
Viime päivinä on uutisoitu tiuhaan hukkumiskuolemia. Tässä muutama otsikko pelkästään Yle Uutisista kolmen vuorokauden ajalta: "Itä-Uudellamaalla hukkui sunnuntaina kaksi miestä", "Alajärvellä kadonnut nuori uimari löytyi hukkuneena", "Miehen epäillään hukkuneen Rantasalmella", "Uimari hukkui Orivedellä".
Erityisen surullinen havainto tehtiin niin ikään loppukuusta, kun kerrottiin, että lapsien osuus on ollut erittäin suuri: alkukesän aikana hukkui kuusi lasta. Yleensä koko vuoden aikana hukkuu 5–10 lasta.
Heinäkuun loppuun osunut hurja hellejakso saattaa selittää jotain, sillä heinäkuussa hukkuneita oli 20. Se on tosin kahdeksan vähemmän kuin viime vuonna, jolloin hellepäiviäkin oli enemmän.
Tänä vuonna hellehuippuja on saavutettu Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tähän mennessä 30 päivänä. Viime vuonna hellehuippuja mitattiin samassa ajassa 50. Kaikki muistanevat "käristyskupolin".
Hukkuneiden suuri määrä ei selitykään jonkin yhden yksittäisen kuukauden huippulukemilla, vaan hukkumisia on tänä vuonna tullut tasaiseen ja kasvavaan tahtiin huhtikuusta alkaen: huhtikuu (8), toukokuu (11), kesäkuu (20) ja heinäkuu (20).
Alueittain tarkasteltuna vain Etelä-Suomessa hukkuneita on ollut viime vuotta vähemmän (2019: 11 / 2018: 13). Kaikkialla muualla Suomessa hukkuneita on ollut joko selvästi enemmän tai yhtä paljon.
Nykyisellä vauhdilla tästä vuodesta ei kuitenkaan ole tulossa tilastojen valossa synkintä, sillä hukkumiskuolemat ovat olleet pitkään laskussa. Surullisin vuosi tällä vuosikymmenellä oli sen alussa 2010, jolloin hukkui 167 ihmistä. Vuodesta 2015 hukkumistapausten määrä vuodessa on jäänyt alle sadan.
Pienkone on tippunut maahan Tampere-Pirkkalan lentoasemalla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin yleisilmailukoordinaattori Jani Hottola kertoi myöhään keskiviikkona Ylelle, että koneessa oli yksi lento-oppilas, joka kuoli onnettomuudessa.
Pelastuslaitoksen mukaan kyseessä oli ultrakevyt lentokone, joka tippui tuntemattomasta syystä maahan lentokenttäalueelle. Kone tippui kiitoradan viereiselle viheralueelle.
STT:n lentokentältä saamien toisen käden silminnäkijätietojen mukaan lentokone tippui rajusti nokalleen. Ilta-Sanomien mukaan onnettomuus olisi sattunut lentoon lähdössä.
Pirkanmaan pelastuslaitos sai ilmoituksen suuresta ilmaliikenneonnettomuudesta hieman ennen kello yhdeksää. Pelastustyöt lentoasemalla päättyivät illalla yhdentoista aikaan. Paikalla oli 19 pelastuslaitoksen yksikköä. Poliisi jatkaa onnettomuuden tutkintaa.
Budapestiin lähtijät odottavat kuljetusta Turkuun Tampereen lentoasemalla myöhään keskiviikkoiltana.Petra Ketonen / Yle
Lentokentän päällikön Mari Nurmisen mukaan koko lentokenttä on kiinni näillä näkymin keskiyöhön asti.
– Meillä on vielä tilanne kesken, tarkempaa tietoa ei tässä kohtaa meidän toimesta anneta. Kenttä on edelleen kiinni. Paras arvio on tällä hetkellä tuonne puoleenyöhön asti, kertoo Nurminen STT:lle.
Ryanairin lennon Budapestista oli määrä laskeutua Pirkkalan lentoasemalle kello 21.40. Flightradar-verkkosivun mukaan lento on kuitenkin ohjattu Turkuun. Koneen oli määrä palata Tampereelta Budapestiin vielä illalla.
Nurmisen mukaan myös Finnair on peruuttanut yölentonsa Helsingistä Tampereelle. Finnairin lennon oli määrä saapua 00:20 seuraavan vuorokauden puolella. Myös Air Balticin lento Riikasta Tampereelle voi peruuntua. Lennon oli määrä saapua kello 00:40.
– Me mennään sen mukaan, miten viranomainen antaa meille luvan, se avataan sitten siinä kohtaa, Nurminen kertoo.
Sunnuntaina pienkoneturma Kajaanissa
Traficomin tilastojen mukaan ultrakevyille pienkoneille on tällä vuosikymmenellä sattunut yhteensä 38 onnettomuutta, joissa on saanut surmansa 11 ihmistä. Viimeksi kuolemaan johtanut onnettomuus ultrakevyelle pienkoneelle sattui vuonna 2014.
Viime sunnuntaina harrasterakenteinen pienlentokone putosi maahan Kajaanin Vuolijoella. Vuonna 1951 syntynyt lentäjä löytyi koneesta kuolleena.
Monet vanhemmat ovat pulassa tänä päivänä, kun lähipiiristä löytyy vain kirkosta eronneita kummiehdokkaita.
Kummipula on pahimmillaan kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla, sanoo evankelisluterilaisen Kirkkohallituksen asiantuntija Jari Pulkkinen.
– Sellaista viestiä kuulee, että suurissa kaupungeissa saattaa välillä olla vaikea löytää kahta kirkkoon kuuluvaa kummia. Ei voi kuitenkaan sanoa, että kummipula olisi kaikkialla Suomessa, vaan se on tilannekohtaista, sanoo Pulkkinen.
STT:n keväällä tekemän soittokierroksen mukaan suurissa seurakunnissa tulee viikoittain vastaan tilanteita, joissa pyydetään lupaa vain yhteen kummiin.
Ja tilanne vain pahenee: kun kirkosta eronneiden määrä kasvaa, myös kummiehdokkaita on vähemmän.
– Suurin kirkosta eroavien ryhmä on yli 20-vuotiaat. Siinä porukassa mahdollisia kummeja on yhä vähemmän, sanoo Pulkkinen.
Kirkon näkökulmasta alle 7-vuotiailla evankelisluterilaiseksi kastetuilla on yhteensä yli 600 000 virallista kummia. Niiden lisäksi lapsilla on epävirallisia kummeja eli niin sanottuja haltijakummeja, joiden määrää ei ole tilastoitu.
Kirkko harkitsee vaatimusten höllentämistä
Kummipulaan on havahduttu myös kirkon sisällä. Kirkkohallitus valmistelee parhaillaan esitystä, jonka mukaan jatkossa yksi kirkkoon kuuluva, rippikoulun käynyt kummi riittäisi.
Pulkkisen varovaisen arvion mukaan asiasta päästään mahdollisesti päättämään marraskuun kirkolliskokouksessa, joka on kirkon ylin päättävä elin.
– Minun mielestäni kaikki keinot, joilla voidaan helpottaa kastetta, kannattaa ilman muuta ottaa käyttöön, sanoo Pulkkinen.
Muutos ei sinällään ole suuri, sillä jo tällä hetkellä yksi kummi riittää kirkkoherran luvalla. Pulkkinen ei ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa kirkkoherra olisi kieltäytynyt antamasta lupaa.
Voisiko joku päivä virallisena kummina olla henkilö, joka ei kuulu kirkkoon ollenkaan? Pulkkisen mukaan nyt ei ole näköpiirissä, että kirkkojärjestys muuttuisi niin paljon. Myös kirkkoon kuulumattomat, epäviralliset kummit ovat hänen mielestään silti yhtä tärkeä tuki lapsen elämässä.
– Kaikki kummit ja aikuiset ystävät ovat lapselle tärkeitä. Kirkkona olemme iloisia heistä kaikista, sanoo Pulkkinen.
Kesäkuussa uutisoitiin, että Suomessa kastetaan lapsia nyt vähemmän kuin koskaan tilastoinnin aikana. Pulkkisen mukaan syynä ei ole pula kummeista, vaan isommat maailmankuvalliset syyt.
– Kaste ei ole enää itsestään selvä perinne. Vanhemmat antavat lapsen itse päättää myöhemmin, liittyykö kirkkoon, sanoo Pulkkinen.
Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä evankelisluterilaiseen kirkkoon on kastettu hieman alle 14 000 ihmistä. Vuonna 2018 kasteen sai lähes 30 900.
Pulkkisen mukaan kummipula ja kasteen suosion lasku kertovat ajan trendeistä ja suomalaisten muuttuneesta suhteesta kirkkoon. Kaikesta huolimatta hän ei näe tilannetta kirkon kannalta toivottomana.
– Rippikoulun käy edelleen lähes 80 prosenttia ikäluokasta, joten meillä on valtava määrä kummikandidaatteja. Kummius koetaan todella arvostettuna luottamustehtävänä, sanoo Pulkkinen.
Tulisiko evankelisluterilaisen kirkon hyväksyä kirkkoon kuulumattomat kummeiksi? Onko kummin uskonnolla tai uskonnottomuudella väliä? Keskustele aiheesta jutun alla. Kommentointi on auki kello 22 asti.
Valinnanvapauskokeilut loppuvat eri puolilla maata
Valinnanvapauskokeilut loppuvat syksyn kuluessa eri puolella maata hieman eri aikaan. Mukana olleen Ylä-Savon soten alueella kokeilu päättyy nyt ensimmäisten joukossa. Kiuruvedellä asuvan seitsemänhenkisen Nykäsen perheen terveyspalvelut mullistuvat elokuun alussa jo toistamiseen parin vuoden sisään.
Kummeista on puutetta, kun kirkosta eronneiden määrä kasvaa
Kummipula on pahimmillaan kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla, joissa parikymppiset eroavat kirkosta. Evankelisluterilainen kirkko saattaa loppuvuodesta virallisesti höllentää vaatimusta, jonka mukaan kummiksi tarvitaan kaksi kirkkoon kuuluvaa.
Kun kirkosta eronneiden määrä kasvaa, myös kummiehdokkaita on vähemmän.Mika Kanerva
Puolustusvoimat siirtyi Kivisen komentoon
Puolustusvoimain uutena komentajana on tänään aloittanut Timo Kivinen. Samalla hänet ylennettiin kenraaliksi. Uusi komentaja pitää íltapäivällä tiedotustilaisuuden. Kivisen odotetaan kertovan, millaisia kehittämiskohteita hän näkee Puolustusvoimissa.
Kenraaliluutnantti Timo Kivinen ylennettiin ensimmäinen päivä elokuuta kenraaliksi.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Varsovan kansannoususta on nyt 75 vuotta
Varsovan kansannousu alkoi tasan 75 vuotta sitten. Silloin elettiin toisen maailmansodan loppuvaiheita. Kapinalliset taistelivat 63 päivää kaupunkia miehittäviä natsi-Saksan joukkoja vastaan. Puolalaiset odottivat Neuvostoliiton armeijan tulevan avuksi, mutta niin ei käynyt, ja natsit saivat kapinan kukistettua. Suurin osa kaupunkilaisista vietiin vankileirille, ja iso osa kaupungista tuhottiin.
Varsovan kansannousun muistomerkki Krasinski-aukiolla Puolan Varsovassa.AOP
Pienkone putosi Pirkkalan lentoasemalla – yksi kuoli
Pienkone tippui eilen illalla maahan Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin yleisilmailukoordinaattori Jani Hottola kertoi myöhään keskiviikkona Ylelle, että koneessa oli yksi lento-oppilas, joka kuoli onnettomuudessa. Pelastuslaitoksen mukaan kyseessä oli ultrakevyt lentokone, joka tippui tuntemattomasta syystä maahan lentokenttäalueelle.
Lappiin saapuu Jäämereltä sadekuuroja, jotka liikkuvat hitaasti kohti etelää. Pilvisyys on pohjoisessa sekä idässä enimmäkseen runsasta. Lännen aurinkoisilla alueilla on kesäisen lämmintä. Viikon edetessä pilvisyys lisääntyy ja sää jatkuu suurimmassa osassa maata melko viileänä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Pirjo Laiho asuu Pajamäentiellä, Helsingin Patterimäen läheisyydessä.
Alueella on aloitettu pikaraitotielinja Raide-Jokerin tunnelin edustan raivaustöitä, sen verran, että metsässä voi nähdä punaisilla ja sinisillä merkittyjä puunrunkoja.
– Harmittaa, kun tekevät sen tunnelin tästä Patterimäen vierestä. Eikö sitä voisi tehdä Takkatietä ja Arinatietä pitkin. Kyllä siellä tilaa on, Laiho sanoo.
Pikaraitiolinjan raivaustyöt tunnelin edustalla tarkoittaisivat ainakin 400 puun kaatamista. Laiho on huolissaan, mitä tämä merkitsisi alueen eläimistölle.
Laihon mukaan alueella on nähty kettuja, lumikkoja ja paljon erilaisia lintuja. Viitteitä on myös siitä, että alueella viihtyy liito-orava.
"Ehkä pitäisi miettiä Tukholman-mallia ja jättää viheralueet rauhaan"
Laiho ei ole ainoa Patterimäen hakkuiden kritisoija.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Pajamäki-seura ovat sitä mieltä, että hakkuut rikkoisivat luonnonsuojelulakia.
Korkein hallinto-oikeus myönsi Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle asiassa valitusluvan ja päätti keskeyttää pikaraitiotielinjan tunnelin edustan raivaustyöt Patterimäessä pari viikkoa sitten asettamalla puiden hakkuulle toimenpidekiellon.
Metsänraivaustyöt viivästynevät ainakin ensi kevääseen, jolloin oikeus ratkaisee asiasta tehdyt valitukset.
– Meillä Helsingissä hienot satavuotiaat metsät katsotaan vain arvottomaksi rakennusmaaksi, sanoo Laura Kuivalainen Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksestä.
Vanhojen metsien arvo korostuu myös siksi, että harvinaiset luontolajit, kuten liito-orava, viihtyy niissä hyvin.
Jopa niin hyvin, että liito-orava valtaa jatkuvasti uusia alueita pääkaupunkiseudun metsistä.
Kuivalainen arvelee, että liito-orava aiheuttaa pääkaupunkiseudulla päänvaivaa asemakaavoitukselle jatkossakin.
– Ehkä meillä pitäisi miettiä Tukholman-mallia ja jättää viheralueet rauhaan siten, että rakennettaisiin vain jo rakennetuille alueille, Kuivalainen sanoo.
Tämä tarkoittaisi käytännössä korkeampia rakennuksia ja tiiviimpää rakentamista.
Kuivalaisen mielestä toinen vaihtoehto on se, että Helsinki ottaisi mallia Espoosta, Kuopiosta ja Vaasasta, joissa on tehty omat suunnitelmat siitä, miten kaavoitusta ja liito-oravia voidaan yhteensovittaa.
"Voidaan tietysti loputtomasti tutkia asioita"
Helsingin asemakaavoituspalvelussa ei kakistelematta niellä saatua kritiikkiä.
– Patterimäessä vaihtoehdot on tutkittu huolellisesti, ja tunneliratkaisu on Raide-Jokerin kannalta paras vaihtoehto, sanoo asemakaavoitusyksikön päällikkö Tuomas Hakala.
Pikaratikka Raide-Jokeri kulkee valmistuttuaan Helsingistä Espooseen.Yle Uutisgrafiikka
Hakalan mukaan Helsingin asemakaavoituksessa lähdetään siitä, että luontoarvot ovat tärkeä osa kaavoitusprosessia.
Helsingissä asemakaavoitukseen liittyvät valitukset eivät ole viime vuosina juurikaan lisääntyneet. Vain noin kymmenesosa asemakaavoista menee valitukseen.
– Voidaan tietysti loputtomasti tutkia asioita. Korostaisin kuitenkin sitä, että asemakaavoituksessa vuorovaikutus eri tahojen kesken on tärkeää etenkin luontoarvoja koskevissa kysymyksissä.
Ely-keskus: Tarkkuuteen tulisi kiinnittää huomiota
Ely-keskuksen johtava asiantuntija Ilpo Huolman arvelee, että pääkaupunkiseudulla luontoarvot ja rakentamisen tarve joutuvat törmäyskurssille entistä useammin tulevina vuosina.
Huolmanin mukaan pelkästään Helsingin alueella on jo nyt useita tapauksia, joissa sovitellaan yhteen rakentamisen tarpeita ja liito-oravan suojelua.
– Meillä on esimerkiksi Etelä-Haagassa yhdelle asemakaavalle myönnetty poikkeaminen tänä vuonna liito-oravan suojelusta. Tiedossa on muitakin kaavahankkeita, joissa joudutaan yhteensovittamaan.
Miten luontoarvojen ja maankäytön yhteensovittaminen hoituisi mahdollisimman sujuvasti?
– Luontoarvojen selvitysten tasoon ja tarkkuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Näin vältyttäisiin monesti rakentamista hidastavilta valituskierteiltä, Huolman sanoo.
Toisaalta Huolman korostaa sitä, että luonto voi yllättää, vaikka suunnittelu ja selvitykset olisi tehty huolellisesti.
– Liito-orava on tästä hyvä esimerkki. Laji voi ilmestyä yllättäen uusille alueille.
Espoo pannoittaa liito-oravat ja ottaa ne erityisseurantaan
Liito-oravat ovat Helsingissä uudempi asia, kun taas Espoossa ensimmäinen suunnitelma liito-oravien ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi tehtiin jo viitisen vuotta sitten.
Jokaisen asemakaavamuutoksen yhteydessä Espoossa höydynnetään olemassa olevaa tietoa liito-oravista.
Espoo hankkii liito-oravista aktiivisesti myös uutta tietoa.
Tavoitteena on taata liito-oravalle sellainen ympäristö, jossa se pystyy liikkumaan ja vaihtamaan pesäpaikkaa, mikä on lajille tyypillistä.
Tätä varten Espoo aloittaa liito-oravien radiopantaseurannan.
Kaupunki on jo saanut ely-keskukselta poikkeusluvan kymmenen liito-oravan pannoittamiseen ja niiden seuraamiseen.
– Sen avulla pystytään saamaan entistä tarkempaa tietoa erityisesti niistä kulkuyhteyksistä, miten se ylittää isoja teitä, kuten Länsiväylän, sanoo ympäristöasiantuntija Laura Ahopelto Espoon kaupungilta.
Selvitysalueena on Suur-Tapiolan alue, jossa on parhaillaan useita maankäyttö- ja liikennehankkeita.
Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun lopussa tänään torstaina kello 22 asti.
Tule paikan päälle Pointti-tapahtumaan Helsingin Kansalaistorille tai seuraa sitä suorana tästä artikkelista. Ylen ja Helsingin toteuttama festivaali on kaikille avoin ja maksuton.
Ylellä on joka päivä kiinnostavia keskusteluja tapahtumassa. Tässä muutama poiminta.
Kello 11.15Meteorologit lavalla: Kesäsää ja ilmastonmuutos. Haastattelijoina Ylen uutisluokkalaiset Aino Perttilä, Elmeri Lindholm ja Milla Jalas.
Kello 13 Päivän Pointti -keskustelu: Onko EU kriisissä? Miten suomalaismepit aikovat reagoida Unkarin kritiikkiin?
Suomalaiset mepit käyvät kiinni ajankohtaisiin EU-aiheisiin Piia Pasasen ja Paula Pokkisen johdolla. Mukana ovat Nils Torvalds, Elsi Katainen, Henna Virkkunen, Ville Niinistö ja Eero Heinäluoma.
Kello 14 Yle Uutisten bändi esittää katsojapalautetta
Kello 15.15Kirjeenvaihtajat lavalla: Millaista on kirjeenvaihtajan arki maailmalla? Yhdeksän eri puolilla maailmaa työskentelevää Ylen kirjeenvaihtajaa kertoo työstään.
Ylen kirjeenvaihtajat joutuvat katastrofien keskelle ja mahdottomiin tilanteisiin. Millaista on kirjeenvaihtajan työn hankaluudet? Miten uutisvoitot syntyvät? Ylen kirjeenvaihtajat avautuvat arjestaan.
17.30 LinkedIn kuntoon! Vaatiiko media poliitikoilta liikaa? Yle Uutisten Heikki Valkaman ja Ville Seurin vieraaksi tulee Anne Moilanen, päätoimittaja, MustRead.
Sivulavalla puhutaan puoli tuntia mediasta, poliitikoista, skandaaleista ja erityisesti kansanedustaja Hussein Al-Taeesta. Kyseessä on pilottijakso ja elävä kokeilu tulevasta mediaa käsittelevästä podcastista.
Ultrakevyen lentokoneen kuljettaja menehtyi keskiviikkona illalla Tampere–Pirkkalan lentokentällä. Pienkone putosi maahan vielä tuntemattomasta syystä.
Onnettomuudessa menehtynyt on noin 50-vuotias ja kotoisin Pirkanmaalta. Kone putosi kiitoradan viereiselle viheralueelle.
Onnettomuustutkintakeskus tutkii onnettomuutta yhteistyössä poliisin kanssa.
Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen kertoo, että Otkesilla on video tapahtuneesta.
– Tässä vaiheessa tiedämme, että kone oli heti lentoon lähdöstä lähtenyt kaartamaan vasemmalle ja tehnyt lähes kokonaisen ympyrän nousten muutaman kymmenen metrin korkeuteen ja sieltä syöksyi jyrkässä kulmassa kiitotien viereen, Aaltonen kertoo Ylelle.
Aaltosen mukaan oppilas oli yksin lennolla.
– Tavallisesti valvoja on siinä, mutta emme ole vielä selvittäneet näitä yksityiskohtia.
Oppilaalla oli lupa lentää yksin ja yksinlento kuuluu osana harjoitteluun. Tällöin opettaja valvoo kentällä.
Lentämään opettelevat lentävät aluksi opettajan kanssa.
Paikalle hälytettiin useita pelastusyksiköitä. Petra Ketonen / Yle
Lain mukaan onnettomuustutkintakeskuksen ei ole pakko tutkia ultrakevyiden lentokoneiden onnettomuuksia. Tutkinta tehdään Aaltosen mukaan, koska kyseessä oli opetustilanne. Tämä on 2010-luvulla ensimmäinen tapaus, joka sattuu lento-oppilaalle, Aaltonen kertoo.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Pasi Nieminen sanoo, että vielä ei tiedetä, mikä aiheutti onnettomuuden. Asiaa tutkitaan.
Onnettomuudesta ei ollut poliisin arvion mukaan vaaraa sivullisille.
11 kuollutta tällä vuosikymmenellä
Ultrakevyiden lentokoneiden lentäjät ovat yleensä harrastajia.
Traficomin tilastojen mukaan ultrakevyille pienkoneille on tällä vuosikymmenellä sattunut yhteensä 38 onnettomuutta, joissa on saanut surmansa 11 ihmistä. Viimeksi kuolemaan johtanut onnettomuus ultrakevyelle pienkoneelle sattui vuonna 2014.
Viime sunnuntaina harrasterakenteinen pienlentokone putosi maahan Kajaanin Vuolijoella. Vuonna 1951 syntynyt lentäjä löytyi koneesta kuolleena.
Lentoturmien määrä on vähentynyt Suomessa. Vuonna 2014 Jämijärvellä pääsiäisenä kuoli kahdeksan laskuvarjohyppääjää, kun lentokoneen siipituki petti. Sen jälkeen käynnistettiin harrasteilmailun turvallisuusprojekti ja onnettomuuksien määrä väheni harrastajien tekemän työn ansiosta.
Lentokenttä suljettu yöllä
Pirkanmaan pelastuslaitos sai ilmoituksen suuresta ilmaliikenneonnettomuudesta keskiviikkona illalla hieman ennen kello yhdeksää. Paikalle hälytettiin 19 yksikköä, mutta paikalla oli lopulta noin 7 yksikköä.
Koko lentokenttä suljettiin. Ryanairin lennon Budapestista oli määrä laskeutua Pirkkalan lentoasemalle, mutta lento ohjattiin Turkuun.
Finnair peruutti myös yölentonsa Helsingistä Tampereelle. Air Balticin lento Riikasta Tampereelle siirrettiin yöllä.
Korjaus kello 11.45 Air Balticin lento siirrettiin, eikä päässyt yöllä Tampereelle.
Henkilöauto ajoi tavarajunan alle Pietarsaaren keskustassa Koulukadulla sijaitsevassa tasoristeyksessä aamuyhdeksältä torstaina.
Henkilöautossa oli törmäyshetkellä viisi ihmistä, mutta kukaan ei loukkaantunut. Autossa oli kaksi aikuista ja kolme lasta.
Auton kuljettaja on kertonut poliisille, että aurinko sokaisi hänet, eikä hän nähnyt lähestyvää junaa.
Tasoristeyksessä on puolipuomit vain pyörätien kohdalla.
Puomit ovat tasoristeyksen kohdalla vain pyörätiellä.Evert Rönnqvist / Yle
Pelastuslaitos on saanut onnettomuuspaikan jo siivottua, ja liikenne kulkee Koulukadulla normaalisti. Liikenne ehti olla poikki paikalla puolisen tuntia.
5-vuotias Lilia Tiittanen pitää äitiään Viivi Heinoa tiukasti kädestä. Samanikäiset touhuavat vieressä Hämeenkyrön Kirkonkylän päiväkodin pihassa, mutta Lilia ei vielä uskalla osallistua leikkiin.
– Tämä on meille ihan ensimmäinen syksy päiväkotielämässä, tähän saakka lapsiaan kotona hoitanut Viivi Heino sanoo.
– Nyt Lilialla oli mahdollisuus tulla, kun alkaa ilmainen kokeilu neljä tuntia päivässä. Lilia itse sanoi, että hän haluaisi lähteä vähän katsomaan, miltä siellä päiväkodissa näyttää.
Lilia Tiittanen on yksi niistä noin 18 300 lapsesta, joille varhaiskasvatus on tästä päivästä alkaen maksutonta 20 tuntia viikossa. Maksuttomuuskokeilu laajenee yhteentoista uuteen kuntaan. Vanhoista kokeilukunnista mukana on edelleen viisitoista.
Kirkonkylän päiväkodin piha on jo tuttu Viivi Heinon lapsille Noel, 3, ja Lilia, 5, Tiittaselle. Siellä on leikitty usein, kun päiväkoti on kiinni. Isosisko Viola, 8, käy koulua samassa pihapiirissä. Lilia aloittaa päiväkodissa 12. elokuuta.Jussi Mansikka / Yle
Suurin osa kokeiluun osallistuvista perheistä olisi tuonut 5-vuotiaansa päivähoitoon muutenkin, mutta Lilian kohdalla mahdollisuus ilmaiseen hoitoon aikaisti päiväkodissa aloittamista vuodella. Äiti uskoo, että se auttaa myöhemmin eskari- ja kouluvaiheessa.
– Ei ole sitten heti niin vaikea tutustua, kun hän on vähän ujommanpuoleinen, Heino sanoo.
Lilia itse odottaa jo kovasti ensimmäistä päiväkotipäivää.
– Koska mä haluan uusia kavereita, hän perustelee.
Ylevät tavoitteet, mutta miksi Pirkkalaa ei kiinnosta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän tilaston mukaan 5-vuotiaista lapsista 85,8 prosenttia on varhaiskasvatuksen piirissä.
Osallistumisessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi Pohjanmaan ja muidenkin maakuntien pienissä maalaiskunnissa ikäluokasta on mukana kenties vain kaksi kolmesta, kun suurkaupunkiseuduilla osallistumisaste voi olla yli 90 prosenttia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön maksuttomuuskokeilun tavoitteena on lisätä 5-vuotiaiden ja heidän sisarustensa osallistumista varhaiskasvatukseen sekä helpottaa heidän huoltajiensa työllistymistä.
Lisäksi tavoitteena on kehittää pedagogiikkaa ja palveluohjausta.
Kokeilussa etsitään malleja, joilla esiopetus voitaisiin laajentaa 2-vuotiseksi. Myös 2-vuotisen esiopetuksen kustannukset kiinnostavat.
Tulevaisuudessa siintää myös toive vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa ja nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, joka nyt jää jälkeen muista Pohjoismaista.
Tavoitteet kuulostavat yleviltä ja myös yksittäisen kunnan lapsimyönteisen imagon kannalta hienolta. Miksi sitten Pirkkalan kunta, joka oli jo saanut myönteisen avustuspäätöksen ministeriöltä, päättikin olla osallistumatta kokeiluun.
– Ei ole yhtä yksittäistä syytä. Pitää taata kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Miksi me satsaisimme vain yhden ikäluokan etuun, joka viime kädessä olisi ollut vanhempien, ei lasten etu. Pirkkalassa on jo nyt korkea osallistumisaste, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Veera Veltti (sd.) sanoo.
Päätös syntyi hyvinvointilautakunnassa tiukan äänestyksen jälkeen huhtikuussa. Yksi kokeilua vastaan äänestäneistä oli Veltti, joka johtaa yksityistä päiväkotia Pirkkalassa.
– Minun mielestäni meidän tulisi ensisijaisesti panostaa varhaiskasvatuksessa olevien lasten hyvinvointiin esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä eikä niin, että helpotetaan vanhempien maksuja, sillä jo nyt on olemassa nollamaksuluokka vähävaraisille perheille.
Veltin mielestä kokeilusta eivät olisi hyötyneet ne pirkkalalaiset, jotka apua eniten tarvitsisivat asiakasmaksuissa. Myös kokeilun lyhyt kesto mietitytti.
– Kun on kyse vain vuoden kokeilusta, meillä ei ollut riittävästi tietoa, mitä tapahtuu sen vuoden jälkeen, Veltti sanoo.
Pirkkala ei ole ainoa kunta, jossa mietitään jatkoa.
– Useammastakin kokeilukunnasta sanottiin, että varmasti on luvassa pyyhkeitä vanhemmilta, jos tästä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta luovuttaisiin kokeilukauden jälkeen, sanoo Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointiasiantuntija Anna Siippainen.
Hämeenkyrön Kirkonkylän päiväkodissa on kymmenen ryhmää ja yli 200 lasta. Päiväkodin varajohtaja Annu Oksi kertoo, että viskaritoiminta sujuu 3-5-vuotiaiden päiväkotiryhmien normaalin toiminnan ohessa. "Suurin osa 5-vuotiaista on täällä jo valmiiksi varhaiskasvatuksen piirissä, mutta muutamia uusia hakemuksia on tullut kokeilun puitteissa."Jussi Mansikka / Yle
Kunnat ovat odottavalla kannalla, kun tietoa jatkosta ei vielä ole.
Tosin joissakin kunnissa oli Siippaisen mukaan jo tehty alustavia suunnitelmia jatkaa varhaiskasvatuksen maksuttomuutta mm. yhdenvertaisuuden ja kunnan imagon takia, vaikka kokeilu ja sen tuomat valtionavustukset päättyisivätkin.
Tuoko maksuttomuus uusia lapsia päiväkotiin vai ei?
5-vuotiaiden osallistumisaste varhaiskasvatukseen nousi jonkin verran enemmän kokeilu- kuin vertailukunnissa. Kokeilukunnissa panostettiin myös mm. vanhempien palveluohjaukseen.
Tarkempia tuloksia Karvi julkaisee syyskuun alussa.
5-vuotias Lilia Tiittanen haki vielä tutustumisretkellä turvaa äidin kädestä, mutta haluaa pienestä alkujännityksestä huolimatta ehdottomasti aloittaa päiväkodissa vuotta ennen esikoulun alkua. Karvin selvityksen mukaan maksuttomuuskokeilu toi viime talvena 686 uutta 5-vuotiasta varhaiskasvatuksen piiriin. Kunnat arvioivat, että nyt alkavalla kokeilujaksolla vastaava luku olisi 1 178 lasta. Jussi Mansikka / Yle
Joillakin paikkakunnilla maksuttoman varhaiskasvatuksen suosio yllätti. Esimerkiksi Kotkan päiväkoteihin se toi kymmeniä lapsia viime talvena.
Toisaalta Kuntaliiton viime syksynä kokeilukunnille tekemän kyselyn perusteella (Kuntaliiton verkkosivut) varhaiskasvatukseen osallistuminen ei välttämättä ole kiinni perityistä maksuista.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen on myös huolissaan kokeilun kustannusten jaosta, joka nyt kaatuu pitkälti kuntien niskaan.
Lahtinen ei ole vakuuttunut, että kokeilu toisi esiin todellisia kuluja, joita syntyisi, jos kaikille 5-vuotiaille taattaisiin maksuttomasti 20 tuntia varhaiskasvatusta.
– Pitäisi pohtia ennen lopullisia ratkaisuja, onko maksuttomuus se oikea ja ainoa keino lisätä osallistumista varhaiskasvatukseen.
Arviointiasiantuntija Anna Siippainen on Lahtisen kanssa samaa mieltä siinä, ettei pelkkää osallistumisastetta kannata tuijottaa.
– Joillekin kunnille ei se osallistumisaste ole niin oleellista, vaikka toki tärkeää onkin, vaan kaikille perheille avoimet ja maksuttomat palvelut ja lapsiystävällisen kuntaimagon luominen, Siippainen sanoo.
Hämeenkyrön sivistysjohtaja Kimmo Levänen kertoo, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä on yhä enemmän lapsia, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. "Me koemme, että kun meidän pätevä, ammattitaitoinen kasvatushenkilöstömme saa lapsen palvelujensa piiriin niin he pystyvät toteuttamaan sitä kasvatustyötä parhaimmillaan."
Jussi Mansikka / Yle
Esimerkiksi nyt kokeiluun lähtevässä Hämeenkyrössä osallistumisaste on jo valmiiksi korkea.
– Halumme pienentää vieläkin kynnystä siihen, että lapset tuotaisiin oman ikäluokkansa piiriin ja he saisivat sosiaalista kasvua toisten lasten kanssa ja myös erilaisia empatian taitoja opiskeltua jo ajoissa, Hämeenkyrön sivistysjohtaja Kimmo Levänen sanoo.
Hämeenkyrössä on huomattu, että yhä useampi lapsi on erityisen tuen tarpeessa. Siksi kunta haluaa kehittää toimintaansa.
– Saamme nyt tämän hankkeen kautta myös itsellemme tietoa ja palautetta vanhemmilta ja lapsilta siitä, miten meidän palveluverkostomme toimii ja miten se vastaa perheiden tarpeisiin.
Opetusministeri: kokeiluja tarkoitus jatkaa
Edellinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toivoi, että päätös 2-vuotisesta esiopetuksesta saataisiin uuden hallituksen ohjelmaan. Nykyinen opetusministeri Li Andersson (vas.) ei vielä voi sanoa mitään tarkempaa aikataulusta tai toteutustavasta.
– Varmasti keskustelua esikoulun pidentämisestä tullaan tällä kaudella käymään ja se liittyy myös perusopetuksen ensimmäisten vuosien kehittämiseen, Andersson sanoo.
Hallitus aikoo tarkastella 2-vuotista esiopetusta osana laajempaa kokonaisuutta, joka tähtää varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen. Valmistelu aloitetaan syksyllä.
– Minusta 2-vuotisen esiopetuksen toteuttaminen on hyvä pitkäntähtäimen tavoite. Sillä voitaisiin myös auttaa paremmin niitä lapsia, jotka tarvitsevat enemmän tukea oppimisessaan.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan varhaiskasvatus on erityisen hyödyllistä kaikista haavoittuvimmissa oloissa eläville lapsille. "Varhaiskasvatuksella voidaan pienentää muun muassa koulunkäynnin keskeyttämisriskiä ja sillä on vaikutuksia, joita ei ole mahdollista saada aikaan myöhemmin toteutettavilla toimenpiteillä."Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Maksuttomuuskokeilujen arviointia jatketaan. Myös kokeiluja on Anderssonin mukaan tarkoitus jatkaa osana varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaa.
– Kokeiluja voitaisiin jatkossa suunnata kuntiin, joissa osallistumisaste on matalampi, sillä nyt osallistuneissa kunnissa osallistumisaste on ollut jo ennestään korkea.
Kaukainen, pohjoinen ja eksoottinen Suomi on kiinnostava opiskelupaikka ulkomaalaisille. Koulun aloitus jo käsillä, mutta kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse aloittamaan opintojaan. Syynä siihen on Maahanmuuttoviraston pitkät käsittelyajat.
– Tilanne on johtanut siihen, että opiskelijat eivät välttämättä pääse paikalle heti aloitukseen tai eivät pääse ollenkaan. Se on ollut haaste, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun osaamisalajohtaja Hannu Kähkölä.
– Ensimmäistä kertaa opiskelemaan tulevan oleskeluluvan käsittelyaika on keskimäärin 55 vuorokautta, kertoo tulosalueen johtajan sijainen Janne Paananen Maahanmuuttovirastosta.
Kansainvälisille opintolinjoille on tunkua, vaikka EU:n ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla on nykyään lukukausimaksu. Eniten Suomeen tulee EU:n ulkopuolelta opiskelijoita Kiinasta, Venäjältä, Bangaladeshistä ja Vietnamista. Eniten Suomeen tulee EU:n ulkopuolelta opiskelijoita Kiinasta, Venäjältä, Bangaladeshistä ja Vietnamista.
Paanasen mukaan tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä Suomeen ensimmäistä kertaa opiskelemaan tulevia, oleskeluvan tarvitsevia opiskelijoita on noin 3000. Oleskeluluvan uusivia opiskelijoita on tähän mennessä ollut noin 2000.
Kansainvälisen opiskelijan peruuntuminen tuo ammattikorkeakouluille taloudellista tappiota. Pahimmillaan koulu menettää lukukausimaksujen lisäksi valmistuvasta tutkinto-opiskelijasta saatavan rahoituksen.
Ammattikorkeakoulut taistelevat opiskelijoista tilanteessa, jossa opiskelijoiden määrä vähenee ja entistä useampi hakee lukion jälkeen yliopistoon.
Tällä hetkellä Lapin ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 380 kansainväliseen tutkintoon tähtäävää.
–Kyllä se kansainvälisyys on yksi meidän strategisesti tärkeä osa-alue, jota meidän täytyy kehittää myös jatkossa, toteaa Kähkölä.
Keski-ikäiset uusi kohderyhmä
Ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäksi ammattikorkeakoulut panostavat tulevaisuudessa aikuisiin. Jo nyt on nähtävissä, että erilaiset monimuoto- ja verkko-opinnot ovat kasvattaneet suosiotaan ja paikoin menneet suosiossaan ohi päiväopiskelusta.
Kokonaan uuden oppimisen rinnalla aikuisopiskelijoita kiinnostavat erilaiset muuntokoulutukset.
– Ministeriö tällä hetkellä painottaa hyvin paljon jatkuvaa oppimista. Kun työelämä on murroksessa, tarvitaan jatkuvasti uutta osaamista myös työelämässä oleville ja meidän täytyy vastata myös siihen haasteeseen, toteaa Kähkölä.
Valtakunnallisesti insinöörikoulutukseen on vaikea saada opiskelijoita, mutta biotalouden nousun myötä Lapin ammattikorkeakoulussa suosituin linja kevään yhteyshaussa oli metsätalousinsinöörinkoulutus, nimenomana verkko- ja monimuoto-opintoina.
– Metsätalous vetää hyvin, se on selvä. Esimerkiksi Kemiin ja Kemijärvelle on tulossa suuria investointeja ja ne vaativat jatkuvasti uudenlaista insinööriosaamista myös jatkossa, sanoo Kähkölä.
Muunneltavuus myös nuorten tähtäimessä
Työelämän murros näkyy myös päiväopintojen linjavalinnoissa. Enää ei kouluttauduta sillä ajatuksella, että samaa sorvia pyöritetään loppuelämä.
Päivälinjoista Lapin ammattikorkeakoulun suosituin oli yhteishaussa terveydenhoitajan koulutus. Se on kolmivuotinen urakka, jonka jälkeen opiskelijalla on kaksoistutkinto: hän voi työskennellä sekä terveydenhoitajana että sairaanhoitajana.
Linjalle oli 4,7 hakijaa yhtä paikkaa kohden. Yksi valituista on rovaniemeläinen Siiri Kantola.
– Ajattelen, että tämä ei ole ainoa tutkinto, minkä tulen suorittamaan, mutta ainakin näillä näkymin terveydenhuoltoalalla on töitä, koska ihmiset vanhenevat ja hoitajia tarvitaan. Työllisyysnäkymät ovat ainakin tällä hetkellä tosi hyvät.
Maidonvaalealle iholle laskeutuu hennosti ruskea sumupilvi. Ulkona on yli 30 astetta lämmintä, sisällä ehkä vielä enemmän. Suihku viilentää mukavasti, kertoo suihkurusketuskopissa seisova turkulainen Nina Aro.
Operaation jälkeen on pakko kurkata rusketusraidat. Kalpealle iholle on muodostunut päivetys, joka voisi olla Välimeren rannoilta.
– Katsoin housujen alta ja voi se oli upea. Liian upea tähän ikään, nauraa 58-vuotias Aro.
Aro on suuntaamassa Välimeren risteilylle seuraavana päivänä, mutta rusketuksen hän halusi purkista. Jopa Suomen kesässä hän kulkee päästä varpaisiin auringolta suojattuna. Syy löytyy nilkasta.
Sirossa nilkassa on golfpalloa suurempi kraateri. Arolla todettiin viime talvena pinnallinen melanooma.
Nina Aron kalmankalpea iho hehkuu päivettyneenä suihkurusketuksen jälkeen.Johanna Manu / Yle
"Suihkurusketus on kuin vartin etelänmatka"
Kaupungissa on festivaalit. Turkulainen kauneusalan yrittäjä Kristina Junolainen tietää sen pelkästään katsomalla varauskirjaansa.
Kuuden vuoden kokemuksella Kauneushoitola Souls Sistersin yrittäjänä hän tietää, että usein kesällä suihkurusketus haetaan juuri festariviikonlopun alla. Varsinkin Ruisrock tuo paljon asiakkaita.
– Parhaimmillaan teimme kahdessa päivässä 70 suihkurusketusta.
Festareiden alla täyttyvät varauskirjat myös muilla alan yrittäjillä. Beauty Putiikin yrittäjä Minna Kalliomäki kertoo Tampereella suurimman festaripiikin tuovan elokuinen Blockfest. Pääkaupunkiseudulla Blue Lagoonilla on kolme toimipistettä, joissa kiireisimpinä aikoina tehdään 12-tuntisia päiviä. Uusi asiakas hyppää koppiin puolen tunnin välein.
Suihkurusketuksen suihkuttelu kestää noin vartin. Päivetys näkyy iholla suunnilleen viikon. Johanna Manu / Yle
Yllättäen paras sesonkiaika on kesä. Talvikaudella haetaan päivetystä ennen etelänlomia ja juhlat tuovat asiakkaita ympäri vuoden.
Turkulaisen parturi-kampaamo Trixien yrittäjä Johanna Pohjaranta lisää listalle myös hymyillen yhden syyn.
– Turhamaisuus. Iho näyttää kauniimmalta, kun se on ruskettunut. Rusketus ei ole jäänyt 80-luvulle, vaan on edelleen in. Kyllä talvella katsoo, että pikku rusketus tekisi terää.
Yksi suihkurusketuksen suosiota selittävä tekijä on kiire. Junolainen ja Kalliomäki kertovat keskustelleensa asiakkaidensa kanssa siitä, että heillä ei ole aikaa tai halua käyttää aikaa rannalla makaamiseen.
– Moni myös karttaa aurinkoa. Haetaan rusketus täältä. Vartissa on kuin olisi ollut etelässä, Junolainen kertoo.
Kalliomäen asiakkaissa on useampia sellaisia, jotka ihosyövän sairastettuaan tai oltuaan lähellä sairastaa haluavat yhä tervettä päivetystä iholleen.
Aiemmin asiakkaita olivat nuoret naiset, mutta nykyään suihkurusketuksessa käyvät kaikenikäiset. Myös miehet ovat uskaltautuneet kokeilemaan purkkirusketusta, mutta yksi asiakasryhmä usein pettyy lopputulokseen.
– Usein miesasiakkaamme ovat polttariporukoita. He ovat pettyneitä, kun rusketuksestamme tulee luonnollinen ja kaunis eikä oranssi.
Pelko tai ennakkoluulo oranssisuudesta elää vieläkin. Tämä on tuttua myös kymmenen vuotta suihkurusketuksia tehneelle Pohjarannalle. Kertaakaan rusketuksesta ei ole tullut oranssi.
Hyvä huono esimerkki
Suihkurusketuksen jälkeen Nina Aro kuivattelee ihoaan ennen pukeutumista. Hän pohtii minkä hellehatun pakkaa mukaan.
Lähtö Välimeren maisemiin on seuraavana päivänä. Aro ei halunnut erottua muista turisteista kalpeudellaan ja siksi hän päätti hankkia suihkurusketuksen.
– Kun kuljen kadulla, näytän siltä kuin vähintäänkin tekisin kuolemaa. Joku varmaan ajattelee, että tuo ei elä kauaa.
Saapuessaan turkulaiseen kauneussalonkiin Aro todellakin oli vaalea kuin aave. Nyt kasvot hehkuvat päivettyneinä ja terveen näköisinä. Tyytyväisen asiakkaan ilo tuo lisää hehkua.
Uutinen pinnallisesta melanoomasta oli Nina Aron sanojen mukaan järkyttävä. Se pysäytti ja kiepautti Aron arkea uuteen muottiin.
– Koko talvi meni pelossa. Oli kuin maailma olisi loppunut siihen tietoon. Nyt olen hyvä huono esimerkki.
Aro ei arkaile esitellä kraateria nilkassaan. Ihoa on poistettu myös sisäreidestä.
– Kaverien lapset pyytävät näyttämään arpea.
Ihossa havaittu pinnallinen melanooma päätti Nina Aron auringonoton. Tästä lähtien hän ottaa väriä ihoonsa vain purkista. Johanna Manu / Yle
Arpia Aro esittelee mielellään, jos sen avulla saa edes jonkun suojautumaan auringolta paremmin.
– Lapsena ei aurinkosuojista tiedetty mitään. Joskus laitettiin Tummelia, että ruskettuisi helpommin. Ei puhuttu, että se on vaarallista. Olisi pitänyt olla paljon varovaisempi ja suojautua.
Arkeen melanooma vaikutti siten, että paljon pyöräilevä ja uiva Aro pyrkii liikkumaan eniten aamulla ja illalla. Ihoa peittää vaatekerros ja paljas iho on tarkasti rasvattu 50 suojakertoimen voiteella.
– Kannattaa ottaa viisikymppinen käyttöön. Puhun viisikymppisestä, mutta tarkoitan muutakin kuin naisia, Aro sanoo ensin kasvot pokerina ja purskahtaa hersyvään nauruunsa.
Vaikka viime talvi oli musertaa Aron, on nainen nyt täynnä iloa ja energiaa. Haave Välimeren risteilystä on vihdoinkin toteutumassa.
– Uskaltaakohan näyttää miehelle ollenkaan, villiintyy pian vanha mies, Aro kikattelee ja kurkkaa vielä kerran rusketusraitojaan.
Heti suihkurusketuksen jälkeen näkyy vatsassa selkeät rajat. Rusketus syvenee ensimmäisen vuorokauden aikana. Johanna Manu / Yle
YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime syksynä tähän asti kattavimman tieteellisen kartoituksen ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta. Raportti avasi monen silmät, mutta mitä on tapahtunut sen jälkeen?
Avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Mikä merkitys on sillä että tavallinen ihminen vähentää lentämistä ja lihan syöntiä?
TV1:n Ykkösaamu tulee lauantaina 3. elokuuta klo 10.05 alkaen Pointti-tapahtumasta Helsingin kansalaistorilta. Vieraana on Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Seija Vaaherkumpu haastattelee.
Taalakselle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi tai alla olevalla lomakkeella.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt tänään kolmesta uudesta ylennyksestä kenraalikunnassa.
Ylennykset liittyvät puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelyihin.
Kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki ylennetään kenraaliluutnantiksi. Hän on toiminut puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä heinäkuusta 2018 lähtien.
Prikaatikenraali Pasi Välimäestä tulee kenraalimajuri. Hän aloittaa uudessa tehtävässään puolustusvoimien operaatiopäällikkönä tänään. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Karjalan prikaatin komentajana.
Everstistä prikaatikenraaliksi ylennetty Mika Kalliomaa on palvellut Porin prikaatin komentajana vuodesta 2018 lähtien. Hän on toiminut sitä ennen esimerkiksi valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana.
Myös puolustusvoimain komentaja vaihtuu tänään. Kenraali Timo Kivinen on aloittanut tänään puolustusvoimain komentajana. Tätä ennen hän työskenteli Pääesikunnan päällikkönä.
Yle näyttää uuden komentajan ensimmäisen mediatilaisuuden suorana alkaen klo 12.55.
Heinäkuussa rikkoutui sekä kylmien öiden että kuumien päivien ennätyksiä Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla. Ylivieskan lentokentällä mitattiin kuun alussa -1,7 astetta ja Porvoon Emäsalossa kuun lopulla 33,7 astetta. Tämä oli Emäsalon havaintoaseman uusi lämpöennätys.
Kuun lopulla rikkoutui myös Suomen pisimpään toimineen havaintoaseman Helsingin Kaisaniemen lämpöennätys, kun mittari kohosi 33,2 asteeseen.
Koko kuussa hellepäiviä oli yhteensä vain 13. Se on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoa vähemmän.
Hallaöitä oli runsaasti. Kesän ennätys, seitsemän hallayötä, mitattiin Etelä-Pohjanmaalla Alajärven Möksyn havaintoasemalla.
Heinäkuu oli myös poikkeuksellisen kuiva, sillä mitatut sademäärät vaihtelivat vain millistä 90 milliin. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärät jäivät paikoin niin pieniksi, että yhtä kuivaa on Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin.
Hietalahden ampumatapaukseen liittyvillä ihmisillä on pitkä yhteinen historia. Tutkinnanjohtaja Jukka Larkion mukaan epäilty ampuja, uhrit ja uhrien käyttämän auton omistaja tuntevat toisensa jo pitkän ajan takaa.
Samaa tuttavapiiriä on myös mies, jonka epäillään pahoinpidelleen epäillyn ampujan viime marraskuussa. He kaikki ovat lähtöisin Kosovosta. Larkio ei osaa sanoa, ovatko he olleet tekemisissä keskenään jo Kosovossa ennen Suomeen tuloaan.
– Se selviää varmaan lähitulevaisuudessa, hän sanoo.
Yle Uutisten tietojen mukaan he ovat kaikki lähtöisin samalta seudulta.
Larkio ei ota vielä kantaa siihen, ovatko ampumisen uhrit sukua muille tapahtumien osapuolille.
Liittyykö pienen yhteisön keskinäisiin sääntöihin?
Jukka Larkion mukaan poliisi selvittää nyt muun muassa sitä, liittyykö ampuminen jollakin tavalla tiiviin yhteisön keskinäisiin sääntöihin tai riippuvuussuhteisiin.
Poliisi odottaa pääsevänsä kuulemaan uhreja lähiaikoina, ehkä jo ensi viikolla. Uhrien vointi on paranemaan päin.
Ampuminen tapahtui viime viikon tiistaina Helsingin Hietalahdessa. Teosta epäiltynä on vangittu 32-vuotias mies, joka työskentelee rakennusalalla toimitusjohtajana.
Venäjä on aloittanut Itämerellä suuren sotaharjoituksen. Harjoitus alkoi torstaina ja jatkuu ensi viikon perjantaihin asti.
Harjoituksen nimi on Okeanskij Štšit eli Valtamerikilpi 2019. Venäjän mediatietojen mukaan harjoitukseen osallistuu 49 sota-alusta (laivoja ja taisteluveneitä), 20 huoltoalusta, 58 lentoalusta ja yli 10 000 sotilasta.
Perusosa aluksista saapuu harjoituksiin Pietarissa 28. heinäkuuta Laivaston päivänä pidetystä laivastoparaatista. Harjoitusta johtaa Venäjän laivaston komentaja, amiraali Nikolai Jevmenov.
Harjoitus on osa Venäjän vuotuista harjoitusohjelmaa.
Ensimmäistä kertaa tällä nimellä pidettiin harjoitukset Välimerellä 1.–8. syyskuuta 2018. Niihin osallistui 26 alusta mukaan lukien kaksi sukellusvenettä ja 34 lentokonetta, mukaan lukien kaksi strategista TU-160-yliäänipommikonetta.
Tuolloin puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti, että vastaavat harjoitukset pidetään jatkossa vuosittain. Nyt Valtamerikilpi-harjoitukset järjestetään siis toista kertaa, tällä kertaa Itämerellä 1.–9 elokuuta.
Venäjälle tärkeä alue
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo ei pidä Venäjän merisotaharjoitusta mitenkään yllättävänä, vaan pikemminkin luontevana jatkona viime sunnuntaiselle Venäjän Laivaston päivälle, jota vietettiin Pietarissa.
– Viimeisen kuukauden aikana on kerätty Pietarin aluelle merivoimien aluksia ja joukkoja pohjoisesta laivastosta, Itämeren laivastosta, Mustanmeren laivastosta ja jopa Tyynenmeren alueelta merivoimien paraatia varten. Harjoitus on ikäänkuin jatkumona. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun Venäjä järjestää laivaston vuosipäivän jälkeen Itämerellä harjoituksen.
– Onhan se varsin mittava harjoitus. Puhutaan kymmenistä aluksista, niitä tukevista merellisten ilmavoimien toiminnoista ja kymmenestätuhannesta sotilaasta. Se on ihan isohko harjoitus, mutta ei suinkaan yllättävä, Raitasalo sanoo.
Raitasalo pitää harjoitusta myös osoituksena Itämeren strategisesta merkityksestä Venäjälle.
– Venäjä on jo useita vuosia sijoittanut kohtuullisen määrän varoja merivoimiensa uudistamiseen ja Itämeren alue on Venäjälle elintärkeä – Venäjän länsiyhteydet kulkevat Itämeren kautta.
Vantaa on ryhtynyt kehittämään uudenlaista digitaalista oppimisen alustaa. Tarkoituksena on koota samaan paikkaan kaikki kouluun ja opetukseen liittyvä materiaali, kuten tehtävät, kokeet, arvioinnit ja yhteydenpito vanhempien kanssa.
Ennen kaikki materiaalit ovat olleet pirstaloituna eri salasanojen ja järjestelmien taakse. Sähköisten järjestelmien käyttäminen on ollut työlästä niin opettajille, oppilaille kuin vanhemmillekin.
– Digitalisaatiota ei ole ennen pystytty hyödyntämään, kun se on ollut niin työlästä. Nyt kehitämme niin selkeän ja yksinkertaisen alustan, että sen käyttö on helppoa sekä opettajalle, oppilaalle että huoltajalle, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kertoo.
Yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista on oppimistulosten parantaminen. Kalon mukaan digitaalisessa ympäristössä se tapahtuu esimerkiksi oppimistahtia säätämällä ja liikkuvaa kuvaa hyödyntämällä.
– Osa oppii asioita nopeammin, ja osalla menee enemmän aikaa. Digitaalisessa ympäristössä ne, jotka etenevät nopeasti, voivat saada nopeammin haastavia tehtäviä. Ne, jotka tarvitsevat enemmän aikaa, voivat edetä hitaammin, Kalo kertoo.
– Tietotekniikan avulla saadaan tehtyä myös ääntä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa, opetustuokioita ja pelillisiä haasteita sisältäviä tehtäviä, hän lisää.
Kalo muistuttaa, että oppimisessa käytetään edelleen muitakin tapoja kuin sähköisiä järjestelmiä.
– Oppilaat saattavat edelleen kuunnella, kärrynpyöriä tehdään ja kotitaloudessa tehdään kiisseliä. Meillä on monta asiaa, joissa toimitaan edelleen muulla tavalla.
Yhteinen arviointi lisää motivaatiota
Hanketta on pilotoitu Martinlaakson ja Veromäen yhtenäiskouluissa sekä Helsinge Skolanissa viime keväänä. Syksyllä hanke laajenee kahteen lukioon ja kuuteen peruskouluun. Tarkoituksena on, että alustaa pystytään hyödyntämään myöhemmin myös muissa Suomen kunnissa.
Pilottialustaa rakentamassa ollut Veromäen koulun opettaja Markus Humaloja näkee ratkaisulla lukuisia mahdollisuuksia aina opetuksen suunnittelusta oppimisen arviointiin.
Arviointinäkymä muodostuu alustalle oppilaan itse tekemistä ja opettajan antamista arvioinneista. Koosteeseen tulee myös oppilaan ja opettajan yhteisten keskustelujen pohjalta tehtyjä arviointeja.
– Se on ihan selkeästi joillakin oppilailla ollut motivoiva tekijä; sitä taulua pitää pitää hyvännäköisenä, ja se edellyttää, että oppimisen eteen tehdään työtä, Humaloja kertoo.
– Oletan, että jatkuvalla ohjaavalla arvioinnilla saadaan aikaan, että oppilas on tietoisempi siitä, miksi täällä koulussa ollaan, mitä täällä tulisi oppia ja miten oppiminen etenee. Arviointi itsessään parantaa opiskelumotivaatiota ja uskon, että se parantaa myös oppimistuloksia viime kädessä, hän lisää.
Tietoa opintojen etenemisestä kotiin reaaliajassa
Jatkuvaan arviointiin ohjeistaa myös uusi opetussuunnitelma. Humalojan mukaan jatkuva arviointi kuitenkin karsi monissa kunnissa todistustiedon.
– Nyt on käyty keskustelua siitä, että saadaanko kotona tarpeeksi tietoa jatkuvasta arvioinnista. Monissa nykyisin käytössä olevissa arviointyökaluissa ei ole huoltajanäkymää tai sen käyttöönotto vaatisi työtä, hän toteaa.
Uuden alustan avulla huoltajille näkyy arvioinnista juuri sen verran kuin on tarpeellista.
– Näin arviointi on läpinäkyvää huoltajalle ja menee kotiin reaaliajassa. Pitkässä juoksussa haluamme kaiken kattavaa kanavaa koulun ja huoltajan välille, kodin ja koulun yhteistyöhön, Humaloja täsmentää.
Humaloja uskoo, että automatisoitu tehtävien tarkistus ja oppimisalustan helppokäyttöisyys vapauttavat opettajan aikaa sille tärkeimmälle – oppilaan kohtaamiselle.
– Myös opetuksen suunnittelu ja tuottaminen kollegoiden sekä oppilaiden kanssa on yhtenäisempää, kun kaikki tapahtuu sähköisesti ja samassa paikassa, Humaloja sanoo.
11 miljoonan euron hankkeen rahoituksesta puolet Business Finlandilta
Neljä vuotta kestävään ja noin 11 miljoonaa euroa maksavaan hankkeeseen on saatu puolet rahoituksesta Business Finlandilta. Toisen puoliskon maksaa Vantaan kaupunki. Kyseessä on suurin Business Finlandin innovatiivisiin julkisiin hankintoihin myöntämä rahoitus.
– Tämä on Suomelle loistava tilaisuus edistää opetusalan alustataloutta ja luoda kasvun edellytyksiä erikokoisille innovatiivisille opetus- ja tekoälyalan yrityksille, sanoo johtava asiantuntija Piia Moilanen Business Finlandista Vantaan kaupungin tiedotteessa.
Voit keskustella aiheesta tämän artikkelin alla 1.8.2019 klo 22:00 asti.
