Maaliskuun aurinkoinen viikonloppu on alkamassa. Pienen lapsen kanssa ulkoilu on koronatilanteessakin täysin sallittua ja jopa suotavaa. Aurinko ja raikas ilma tekevät kaikille osapuolille hyvää.

Useissa Euroopan maissa on kuitenkin jo rajoitettu kansalaisten liikkumista. Esimerkiksi Espanja sulki jo leikkipuistonsa, ja Ranskassa ulkona turhaan liikkuvia sakotetaan.

Espanjassa monet perheet jatkoivat leikkipuistoissa käyntiä senkin jälkeen, kun sosiaalista kanssakäymistä suositeltiin välttämään. Lopulta leikkikentät suljettiin kokonaan.

Pitäisikö lapset siis pitää maaliskuun kauniina vapaapäivänä Suomessakin kotona?

Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen korostaa maalaisjärkeä. Hanskat ja hyvä käsihygienia auttavat pitkälle.

– Toki pientä lasta on paljon haastavampaa ohjeistaa pitämään etäisyyttä muihin kuin vaikkapa 12-vuotiasta, Räsänen sanoo.

Jos lapsi hanakasti pyrkii toisten läheisyyteen ja ehkä jopa maistelee leikkipuiston pintoja, yleisessä ja suositussa puistossa leikkimistä kannattaa harkita kahteen kertaan.

Vielä ei tiedetä, tartuttaako oireeton lapsi kuinka herkästi tautia eteenpäin.

Tietona on, että viruksen saaminen erilaisilta pinnoilta on pienempi riski kuin ihmisestä toiseen, mutta virus voi säilyä pinnoilla elävänä joitakin tunteja.

– Oletettavaa silti on, että jos virus tarttuu, se tulee muista ihmisistä, ei vaikkapa leikkipuiston hiekkalaatikosta, Räsänen toteaa.

Tampereen keskustassa Pikku Kakkosen leikkipuistossa oli perjantaina muutamia perheitä kerrallaan leikkimässä. Päivän edetessä puistossa oli aika-ajoin parikymmentä ihmistä yhtä aikaa.

Lääkäripariskunta Markus ja Marianne Kamaja viettävät vielä lomaviikkoa. Sitten on edessä lääkärintyöt keskellä koronatilannetta.

– Mietin, kauanko leikkipuistoja voidaan pitää auki, koska eihän lapsia saa pidettyä metrin päässä toisistaan, Marianne Kamaja sanoo.

Tällä hetkellä suositellaan, että yli 70-vuotiaat pysyttelisivät kotona karanteenin kaltaisissa olosuhteissa ja välttäisivät kontakteja muihin niin paljon kuin mahdollista.

Päiväkodit on pidetty auki muun muassa sen takia, ettei lapsia laitettaisi isovanhemmille hoitoon.

Silti Tampereellakin monia lapsia ulkoilutti puistossa isovanhempi.

– Ehkä säännökset eivät ole vielä menneet kunnolla perille. Olen lääkärinä huolissani tästä, Markus Kamaja toteaa.

Kamajat kertovat, että lomaviikolle oli suunnitelmissa muun muassa Tallinnan-matka ja reissu isovanhemmille. Molemmat peruttiin.

– Uskaltauduimme leikkipuistoon, mutta tätäkin harkittiin. Tulimme kuitenkin päiväsaikaan ennen kuin muut pääsevät töistä eli ennen isompaa ihmispaljoutta, Marianne Kamaja sanoo.

Leikkitreffit peruttu?

Moni vanhempi saattaa järjestellä nyt viikonlopuksi leikkitreffejä muiden perheiden kanssa. Ensimmäinen etäopetusviikko on sekoittanut arkea ja kaikki kaipaavat tuuletusta neljän seinän sisältä.

Virallisesti yli 10 hengen kokoontumiset on kielletty. Entä jos tapaa vain muutamaa ystävää?

Epidemiologi Sirpa Räsänen sanoo, että kaikenlaista tapaamista ja yhteenkokoontumista kannattaa nyt vältellä.

Ihminen voi kantaa ja levittää koronaa oireettomana. Toisaalta liikkeellä on myös kausittaisia sairauksia.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) linjasi tiedotustilaisuudessa torstaina, että kaikenlaisia sosiaalisia kontakteja pitää välttää. Nuorten tai lasten ei pidä kokoontua porukoihin tai edes pelata palloa yhdessä.

Marinin mukaan myös alle 10 henkilön kokoontumisia kannattaa välttää.

Sen sijaan omalla porukalla ulkoilu on edelleen sallittu.

– Naapuriperheenkin saa ottaa ulkoilemaan mukaan, kunhan lähikontaktia vältetään, Räsänen toteaa.

Nopeasti lisääntyneet ilmoitukset lomautuksista ja pienyrittäjien vastoinkäymiset näkyvät jo huolena vuokranmaksukyvyssä ja lainanlyhennyksissä.

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo, että he ovat saaneet lukuisia yhteydenottoja ihmisiltä, joiden maksukyky on tällä hetkellä tiukoilla.

– Perheillä ei ole riittävää puskuria, joten tietysti se, että koti säilyisi on todella tärkeä asia.

Viita kehottaa toimimaan heti, kun vaikeuksia vuokranmaksussa ilmenee. Vuokranantajaan tulee olla yhteydesä viipymättä ja sopia esimerkiksi maksuaikataulusta. Kaikki mitä pystyy maksamaan on merkki vuokranantajalle maksuhalukkuudesta.

– Se on aika kova juttu, jos molemmat palkansaajat tai perheen ainoa palkansaaja ei saa palkkaa. Silloin asunnon maksaminenkin voi käydä ylitsepääsemättömäksi.

Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat pienyrittäjät, joiden tuotteet tai palvelut eivät käy kaupaksi, mutta liiketilan ja kodin vuokrakulut juoksevat.

– Samanaikaisesti menee elinkeino sekä tila tehdä elantoa ja mahdollisesti vielä koti kaupan päälle. Moni on tuskaisessa tilanteessa tällä hetkellä, Anne Viita summaa.

Viimesijaisena taloudellisena tukena hakijalla voi olla oikeus perustoimeentulotukeen

Asuntosijoitusyhtiö SATOlla on noin 26 000 vuokrakotia isoimmissa kaupungeissa. Asunnoista 80 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset ovat muuta maata korkeammat.

SATO lupaa joustoa vuokriin, jos asukkaan maksukyky on tilapäisesti heikentynyt koronatilanteen vuoksi. Joitakin yhteydenottoja on tullut, kertoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Miia Eloranta.

– Voimme asiakaskohtaisesti harkita erilaisia järjestelyitä vuokranmaksun suhteen, esimerkiksi maksusuunnitelmaa, jos tilanne on tilapäisesti hankaloitunut.

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kannattaa mitä tahansa muuta järjestelyä kuin pikavippejä.

Yhteiskunnan tukijärjestelmistä voi hakea apua Kelasta.

Pienituloinen ruokakunta voi saada yleistä asumistukea. Sen suuruuteen vaikuttavat asumismenot, asunnon sijaintikunta, ruokakunnan brutotulot sekä aikuisten ja lasten lukumäärä.

Viimesijaisena taloudellisena tukena hakijalla voi olla oikeus perustoimeentulotukeen. Siitä voidaan korvata yleisen asumistuen ja kohtuullisena pidettävien asumismenojen erotus.

Jos asiakas hakee Kelasta nimenomaan perustoimeentulotukea asumismenoihin, tukioikeus selvitetään laskelmalla. Siinä hakijan tai perheen käytettävissä olevista tuloista ja varoista vähennetään toimeentulotuessa hyväksyttävät menot.

Perustoimeentulotuessa hyväksyttäviä asumismenoja:

• Vuokra-asunnossa: vuokra
• Omistusasunnossa: hoitovastike, ylimääräinen vastike ja tontinvuokravastike, asuntolainan korot, pääoma- tai rahoitusvastikkeen se osuus, jolla katetaan yhtiölainaosuuden korkomenoja, sekä omakotitalon välttämättömät hoitomenot (esim. jätemaksu ja kiinteistövero)
• Erikseen maksettavat kohtuulliset: vesimaksut, taloussähkömenot, kotivakuutusmaksut

Omistusasuntojen osalta kuitenkaan esimerkiksi lainanlyhennystä tai rahoitusvastiketta ei voida huomioida perustoimeentulotukioikeutta määritettäessä menona.

Lyhennysvapaata ei kannata hakea varmuuden vuoksi

Useat pankit ovat myös ilmoittaneet antavansa joustoa asuntovelalliselle. OP Ryhmän vähittäispankkitoiminnan liiketoimintajohtaja Harri Nummela sanoo pankin tulevan vastaan lyhennysvapaiden muodossa.

Asiakas voi saada enintään 12 kuukautta lyhennysvapaata, josta tässä tilanteessa ei peritä palvelumaksua.

– Uskon, että tämä on monelle asiakkaalle merkittävä apu. Aika monessa tapauksessa asiakkaan käytettävissä olevista kuukausituloista 30–40 prosenttia saattaa mennä asuntolainan lyhennykseen.

Lyhennysvapaan aikana asiakas maksaa lainansa korkoa. Luonnollisesti laina siis lyhenee hitaammin ja jos kyse on tasaerälainasta, tulee laina-aika pitenemään.

Myös OP ryhmän Nummela kehottaa olemaan pankkiin välittömästi yhteydessä, jos maksuvaikeuksia tulee. Järjestelyä ei kuitenkaan pidä tehdä turhan takia.

– Tässä ei ole mitään eritystä kiirettä, että asiakkaan tulisi ikään kuin varmuuden vuoksi hakea lyhennysvapaata. Sen kyllä ehtii tehdä sitten, jos tilanne todella omalta osalta konkretisoituu.

Myös Pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin lukeutuvat Nordea ja Danske Bank ovat omalta osaltaan tiedottaneet helpotuksista koronaepidemian vuoksi.

Nordea myöntää asuntolainoihinsa enintään kuusi kuukautta lyhennysvapaata.

Danske Bank lupaa kuuden kuukauden lyhennysvapaan lisäksi myös muun muassa korttiluoton luottorajan maksutonta nostamista.

Pankit toivovat asiakkaiden ottavan yhteyttä verkkopankin ja muiden etäyhteyksien kautta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on todettu perjantaina 53 uutta SARS-CoV-2-tartuntaa. Kyseessä on tähän mennessä suurin vuorokaudessa havaittu määrä uusia tartuntoja.

Infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) arvioi, että todettujen tartuntojen määrä kertoo kahdesta asiasta. Hänen mukaansa näytteiden ottomäärä on lisääntynyt ja toisaalta tauti etenee alueella, eli tapausmäärät ovat kasvussa.

Järvinen arvioi, että perjantaina HUSin alueella tehtiin noin 350 koronavirustestiä. Hän sanoo, että noin 16 prosenttia näytteistä oli positiivisia.

Tartuntoja kokoontumissa ja terveydenhuollossa

Järvisen mukaan perjantaina todettujen tapausten joukossa on ulkomailta sekä kotimaan tartuntaketjuista saatuja tartuntoja. Osaan tartunnoista liittyy jonkinlainen joukkokokoontuminen. Jonkin verran tartuntoja on todettu myös terveydenhuollon henkilökunnalla.

– En osaa sanoa tarkasti, kuinka paljon tartuntoja on terveydenhuollon henkilökunnalla tällä hetkellä, Järvinen sanoo puhelimitse.

Hänen mukaansa kokoontumissa saadut tartunnat ovat peräisin perhe- tai ystäväpiireissä järjestetyistä juhlista sekä musiikkitalolla järjestetystä naistenpäivän konsertista.

– Silloin kun kokoontumiseen sattuu henkilö, joka virusta levittää runsaasti, niin näyttää siltä, että tartuntaketjuja saattaa siitä tulla aika paljonkin. Eli useampi ihminen voi tartunnan saada, ja sitä kautta se voi levitä.

Osa tartuntojen lähteistä epäselviä

Järvisen mukaan perjantaina paljastuneiden tartuntojen joukossa on luultavasti myös sellaisia tapauksia, joiden alkuperää ei enää selvästi tiedetä.

– Tartuntoja on mennyt sen verran pitkälle eteenpäin, että enää ei voida tunnistaa, mistä tartunta on lähtöisin.

Järvisen mukaan tämä viittaa siihen, että koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti lähtee etenemään yhteisössä aiempaa enemmän.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta: HUSin alueella kymmeniä uusia tartuntoja, Yhdysvalloissa liikkumisrajoitukset laajenevat

Viimeinen sana -ohjelmassa lauantaiaamuna vieraillut yliopistonlehtori Salli Hakala Helsingin yliopistosta sanoo, että meneillään oleva koronapandemia on ennen kaikkea globalisaation kriisi tai murros.

– Jos siinä kontekstissa katsoo, niin Suomi on selvinnyt hyvin. Viranomaiset ovat ottaneet tosissaan ja viestineet asiallisesti. Poliitikot ovat tehneet aika nopeassakin aikataulussa päätöksiä. On uskallettu tehdä sellainen päätös kuin poikkeusolot.

Kriisiviestintää yrityksille ja organisaatioille työkseen tekevä johtava asiantuntija Tuukka Hetemäki viestintätoimisto Tekiristä kertoo, että kriisiviestinnän erottaa normaalista viestinnästä etenkin sen nopeus.

– Nopeuden lisäksi pitää olla johdonmukainen, eli yksiselitteinen ja täsmällinen. Kriisiviestintää joudutaan usein tekemään epätietoisuudessa eli se tilannekuva on usein epäselvä. Se on kriisiviestinnän tekijöille iso haaste, Hetemäki sanoo.

Viranomaisten kriisiviestinnälle Viimeisessä sanassa vierailleet asiantuntijat antavat kiitoksensa.

– Annan täydet krediitit THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) viestinnälle. Tottakai voi aina kritisoida, että olisiko voinut aikaisemmin lähteä viestimään tai olisiko poliitikkojen pitänyt aiemmin laittaa sulkuun. On ihan ymmärrettävää, että THL:n kanta muuttuu, kun ymmärrys koronaviruksesta on lisääntynyt.

– Viranomaisten viestintä on ollut tiiviisti kytkössä niihin toimenpiteisiin, joita on tehty. Se on ollut hyvin ammattimaista ja täsmällistä, eli viestintää, jota olemme tottuneet viranomaisilta odottamaan.

"Pääministeri Sanna Marinin viestintätyyli on hyvin hallittu ja täsmällinen"

Myös hallituksen kriisiviestintä poikkeustilanteessa saa kiitoksia.

– Pääministeri Sanna Marinin (sd.) viestintätyyli on muutenkin hyvin hallittu ja täsmällinen, hän pitäytyy tiukasti niissä etukäteen määritellyissä nuoteissa. Tällainen tyyli sopii poikkeustilaan todella hyvin, Hetemäki kommentoi ja lisää:

– Jos ajattelee tämänkaltaista tiedotustilaisuutta, niin se ei ole oikea paikka, jossa ajatellaan ääneen tai alettaisi tuottaa jotain vapaata tajunnanvirtaa. Pääministeri on hyvin pysynyt yhdessä päätetyssä viestissä.

Yliopistonlehtori Salli Hakala muistuttaa, että vaikka viestintä on ollut selkeää, kysymys kuuluu, että saadaanko ihmiset uskomaan ja luottamaan poliittisten toimijoiden päätöksiin. Vaikka liikkumista ja sosiaalisia kontakteja on rajoitettu, jutut kahvittelevista ikäihmisistä, kauppakeskuksen avajaisista ja Lapin laskettelukeskuksien after ski -pippaloista kertovat, että vielä riittää ihmisiä, jotka eivät ole ottaneet rajoituksia tosissaan.

– Jos asenteissa on ongelmaa, niin niihin ei valitettavasti voida vaikuttaa vain tiedolla. Jos yli 70-vuotiaat ja muut riskiryhmiin kuuluvat eivät noudata heille annettuja ohjeita, niin silloin kysymys kuuluu, ovatko poliitikot pystyneet uskottavasti viestimään asian? Ketä tässä uskottaisiin, kun Kekkosta ei enää ole?

Vääriä faktoja ja epäluottamuksen kylvämistä

Myös medialla ja toimituksilla on oma keskeinen roolinsa kriisiviestinnässä ja tilanteen vakavuuden kertomisessa.

Hakalan mielestä Yleisradio, Helsingin Sanomat ja muut asiamediat ovat tähän saakka uutisoinnissaan tukeneet viranomaisviestintää ja johtavien poliitikkojen viestiä.

– Rinnalla on myös toisenlaisia medioita, jotka vievät uskottavuutta. Esimerkiksi somessa liikkuu väärää informaatiota ja epäluottamuksen kylvämistä hallitusta kohtaan, Hakala sanoo.

Hänen mukaansa epäluottamukseen hallitusta kohtaan liittyy sukupuolittunut näkökulma. Tällä Hakala tarkoittaa sitä, että joidenkin päättäjien määräämiä rajoittamistoimenpiteitä äänekkäästi kritisoineiden kansalaisten mielestä maan hallitus ei ole uskottava naisenemmistönsä ja mahdollisesti myös nuoren keski-ikänsä takia.

– Eli ei luoteta johtavien naispoliitikkojen sanaan ja pidetään rajoituksia jopa hysteerisenä. Se on mielestäni ala-arvoista. Hallitus on toiminut rauhallisesti ja tehnyt johdonmukaisesti päätöksiä. Italiasta ja Espanjasta näemme, mihin se johtaa, jos rajoituksia ei totella, yliopistonlehtori Hakala sanoo.

Katso Viimeisen sanan kaikki jaksot täältä.

Kajaani aikoo poistaa pysäköintimaksut keskustasta.

Maksullinen pysäköinti lakkaa lauantaina lähes kuukauden ajaksi.

Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläisen mukaan tarkoituksena on helpottaa paikallisten yritysten elinvoimaisuuden säilymistä.

Hänen mukaansa pikaisesti tehty päätös perustuu Suomen Yrittäjien ja Kuntaliiton antamiin suosituksiin, joilla pyritään turvaamaan yritysten toimintaedellytykset ja työpaikat alueilla. Myös Kajaanin kauppiasyhdistys esitti kaupungille maksullisen pysäköinnin poistamista, koska kriisi on jo vaikuttanut liikkeiden myyntiin ja on johtamassa muun muassa aukioloaikojen rajoituksiin.

Suosituksissa ei tosin suoraan mainita pysäköintimaksuja, mutta muuten toivotaan keinoja, joilla kunnat ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä muun muassa työpaikkojen säilyttämiseksi.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että hän ei ole kuullut, että muualla olisi ryhdytty vastaavaan pysäköintimaksujen poistamiseen

– Ensimmäisenä tulee mieleen, että toivottavasti tämä ei kannusta ihmisiä lähtemään liikkeelle.

Karhunen kuitenkin toteaa, että toisaalta pysäköintimaksujen poistaminen voi kannustaa pikaiseen asiointiin, kun aikaa ei mene esimerkiksi kolikoiden etsimiseen.

– Muut keinot ovat kyllä vaikuttavampia. Esimerkiksi vuokrahelpotukset.

Myös Kajaanissa mietitään, miten muuten kuin pysäköintimaksujen poistolla yrityksiä voitaisiin tukea.

– Olemme jo sopineet, että katsomme ensi viikolla, voimmeko edesauttaa tilannetta esimerkiksi aikaistamalla omia hankintoja, kehitysjohtaja Risto Hämäläinen sanoo.

Ylen soittokierroksen perusteella Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa ei ole ainakaan toistaiseksi päädytty pysäköintimaksujen poistamiseen.

Voit keskustella aiheesta 22.3. kello 23:een saakka!

Suomessa on yli 770 000 kriittisissä toiminnoissa työskentelevää ihmistä. Luku on peräisin työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta 2017, ja se on tuorein saatavilla oleva tilasto.

Viime maanantaina eli 16.3. iltapäivällä valtioneuvosto ilmoitti, että vain yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien lapset saavat mennä kouluun – ja lapsistakin vain ne, jotka ovat 1.–3.-luokalla.

Yhteiskunnan kannalta tärkeiksi ammateiksi listattiin esimerkiksi hoitajat, lääkärit ja poliisit, mutta myös siivoojat, ruokakauppojen myyjät sekä elintarviketeollisuuden ja ruokakuljetusten ammatit.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Mika Tuomaala korostaa palvelualan ammattien tärkeyttä.

– Työvoimatilanne on näissä ammateissa muutenkin tukala. Uskon, että näiden alojen arvostus lisääntyy vaikeina aikoina ja alalle hakeutuu lisää työvoimaa.

Yle pyysi neljää kriittisen alan ammattilaista kertomaan työstään ja siitä, miten koronavirus on muuttanut heidän arkeaan.

Palveluohjaaja Teresa Luode-Paakkinen: Menisitkö likaiseen vessaan?

Jos pölyjä ei pyyhitä, suihkuja ja vessoja pestä ja lattioita kuurata, sen huomaa heti. Näin sanoo 49-vuotias Teresa Luode-Paakkinen, joka työskentelee palveluohjaajana ja siivoojana ISS Palveluissa muun muassa kaupoissa, kauppakeskuksissa ja satamakohteissa Kotkan ja Haminan alueella.

– Olen aina pitänyt työstäni. Se on monipuolista ja siinä näkee oman työn jäljen. Isossa mittakaavassa siivoojan työtä ei kuitenkaan arvosteta vieläkään tarpeeksi, sanoo Luode-Paakkinen.

Työn suola on asiakkailta itseltään tuleva kiittävä palaute. Sitä tulee viikottain.

– Asiakkaat arvostavat työtämme ja ovat onnellisia siitä, että siivoamme.

Koronan myötä Luode-Paakkinen on ymmärtänyt itsekin vielä enemmän, miten suuri merkitys hänen tekemällään työllä on.

– Ymmärrän koronavirus-tilanteen takia nyt työni merkityksen vieläkin paremmin. Työmme on nyt vieläkin tarkempaa ja suojavarusteiden pitää olla kunnossa.

Luode-Paakkisen mukaan hänen työnsä on kiireistä.

– Pidän kaksi kertaa työvuoron aikana kahvitauon, mutta ruokataukoa en pidä, vaikka se mahdollisuus tietysti on.

Luode-Paakkisella on viesti suomalaisille: siivoojan työ on tärkeää.

– Miettikää, miltä paikat näyttäisivät, jos siivousta ei olisi. Olisiko kiva mennä kauppakeskuksen vessaan, jos sitä ei siivottaisi?

Jäteauton kuljettaja Janne Katila: "Ainahan roska-auto on tiellä"

Vaikka oikea nimike on jäteauton kuljettaja, tuntevat kaikki hänet roskakuskina.

Janne Katila on tehnyt tätä työtä jo seitsemän vuotta.

– Kyllä tässä on tavannut ihmisiä, jotka eivät ymmärrä roska-alaa yhtään. Jo ajatus siitä, että pitää roskia käsitellä tai roskista puhua, on joillekin vaikeaa. Ihmettelevät, että miten me pystymme koskemaan toisten roskiin.

Katilan mukaan roskakuskin työtä vieroksutaan niin paljon, ettei aina löydy edes kesäloman tuuraajia.

Jäteauton kuljettajalle kulunut talvi oli ainakin Etelä-Suomessa tavallista helpompi, kun lunta oli paikoitellen vain nimeksi. Normaalitalvena ärräpäätkin saattavat lentää, kun isoa jäteastiaa raahaa yön aikana sataneen lumen seassa.

– Usein olemme aamulla liikenteessä, ja varsinkin omakotitaloalueella ihmiset tekevät lumityöt vasta illalla, kertoo Katila.

Jäteauton kuljettaja tekee työtä kahdessa vuorossa joko kello 6–14 tai 14–22. Pääasiassa hän on töissä maanantaista perjantaihin, mutta arkipäiville osuvien juhlapyhien takia joskus myös viikonloppuisin.

– Parasta tässä on liikunta. Ei tarvitse töitten jälkeen lähteä lenkille, kertoo Janne Katila.

Vaikka jäteauton kuljettajat ovat ripeitä ja tekevät tärkeätä työtä, tuntuu Katilan mukaan eniten aiheuttavan ärtymystä juuri se, kun jäteauto kurvaa omaan pihaan.

– Välillä autoilijat tulevat kysymään, että meneekö kauan. Ainahan roska-auto on tiellä.

Lappeenrantalaisen Jätehuolto Laineen palveluksessa oleva Janne Katila osaa itse arvostaa omaa työtään. Hänestä tuntuu hienolta, että valtioneuvoston on linjannut heidänkin työnsä olevan yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkityksellistä.

– Hienoa työtä tämä on. Kyllä me aika tarpeellisia olemme ja kiitoksiakin ihmisiltä tulee. Jos meitä ei olisi, mihin jätteet sitten joutuisivat, pohtii Katila.

Lähihoitaja Katja Tyynilä: "Kuka muu heitä auttaisi?"

Kotihoidon yli 70-vuotiailla asiakkailla on tällä hetkellä suuri huoli Suomessa vallitsevan koronavirustilanteen takia. Kun tuttu lähihoitaja saapuu kotikäynnille, vanhukset rauhoittuvat, kertoo Kotkan kotihoidossa työskentelevä 46-vuotias lähihoitaja Katja Tyynilä.

– Lähihoitajien tarve korostuu nyt entisestään. Paljon tulee suoraa palautetta asiakkailta ja omaisilta. Kun paikalle tulee lähihoitaja, he luottavat, että kyllä tästä selvitään.

Tyynilä kertoo, että hänellä on työvuoron aikana keskimäärin 12–15 asiakaskäyntiä.

– Tämä on ihmisläheistä työtä. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Pidän haasteista.

Vaikka alalla on kiire ja työtahti kovenee entisestään työkaverin sairastuessa, kiirettä ei koskaan näytetä asiakkaalle.

– Kun menen asiakkaan luokse, minulla on aikaa juuri hänelle. Olen läsnä vanhukselle siinä hetkessä.

Tyynilä toivoo, että alalle tulisi lisää ihmisiä. Hän on itsekin alanvaihtaja. Kotihoidon negatiivinen maine julkisuudessa ei kerro hänen mukaansa kaikkea.

– Täällä on paljon positiivistakin. Asiakkaat suosittelevat meitä. Moni haluaa olla kotonaan tutussa ympäristössä viimeiseen asti, eikä monella vanhuksella ole läheisiä. Kuka heitä auttaisi, jos ei olisi lähihoitajia?

Linja-autonkuljettaja Riikka Pasi: "Se on vain bussikuski"

Keli voi olla ihan mitä tahansa. Tiet huonossa kunnossa tai edessä arvaamaton ruuhka. Siitä huolimatta Riikka Pasi tekee kaikkensa, että linja-auto kulkee aikataulussaan ja matkustajat pääsevät turvallisesti perille.

Hän on ilahtunut, että myös linja-autonkuljettajien merkitys on nyt havaittu ihan päättäjiä myöten.

– Totta kai tuntuu hyvältä, että oman työn tärkeys huomataan, sanoo Riikka Pasi.

Pasi uskoo, että linja-autonkuljettajat ovat ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaakin itse tienneet tekevänsä yhteiskunnan kannalta merkityksellistä työtä.

– Teemmehän me vastuullista työtä, kun kuljetamme ihmisiä. Oma arvostus ammattia kohtaan on varmaan ihan hyvä.

19 työvuotensa aikana Riikka Pasi on huomannut, että aina asiakkaat eivät heidänkään työtä osaa arvostaa.

– On aina ihmisiä, jotka ajattelevat, että se on vain bussikuski. Mutta luulen suuren osan kuitenkin arvostavan, että huonollakin kelillä on saatu ihmiset turvallisesti perille. Kun joku pyytää ajamaan nopeammin, pitää vain uskoa itseensä, että turvallisuuden takia ei voi ajaa lujempaa.

Kymenlaakson Valkealassa syntynyt Riikka Pasi kertoo olevansa maatalon tyttö, joka pienestä pitäen on tottunut ajamaan maatalouskoneita.

– Ihmisten kanssa oleminen ja yhdessä tekeminen on tämän ammatin suola. Isoin miinus ovat huonot tiet.

Riikka Pasi muistuttaa, että linja-auton ja myös kuorma-auton kuljettajan työ ei ole vain ajamista, vaan siihen kuuluu huoltoa ja monta muuta asiaa, jotka kuljettajien pitää osata. Hän osaa arvostaa myös muiden ihmisten työtä.

– Jos jotain hyvääkin tässä koronatilanteessa on, niin ainakin huomataan, että jos ei esimerkiksi siivoojia olisi, tilanne voisi olla paljon pahempi.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 22.3. klo 23 asti.

Lue myös:

Hallitus muutti linjaustaan: Kaikki halukkaat 1.–3.-luokkien oppilaat pääsevät taas kouluun lähiopetukseen

Kuka saa viedä lapsen kouluun, entä päiväkotiin? Katso lista kriittisten alojen ammateista

SKAL vaatii lepoaikojen lyhentämistä, jotta välttämättömät kuljetukset voidaan turvata – maitokuskilla ei ole varaa sairastua

Matti Patrakan ja Olli Kontkasen snorklauspäivä Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Galápagossaarilla sai maanantaina yllättävän käänteen. Hostellin henkilökunnalla oli huonoja uutisia yli 11 000 kilometrin päässä Suomesta lomailevalle kaksikolle.

– Meille kerrottiin, että huomisesta alkaen emme pääse täältä mihinkään meri- eikä lentoteitse. Kaikki liikkeet, ravintolat, puistot ja rannat ovat myös kiinni. Kauppaan pääsee 30 ihmistä kerrallaan. Henkilökunta desinfioi kädet, pyytää astumaan desinfiointialtaaseen ja laittamaan repun lukolliseen lokerikkoon.

Saarille oli tullut koronavirustartuntaepäily, minkä vuoksi viranomaiset ryhtyivät järeisiin vastatoimiin.

Yle pyysi alkuviikolla suomalaisilta matkailijoilta kokemuksia siitä, miten Suomeen paluun järjestäminen on sujunut ja miten arki matkakohteissa sujuu. Vastauksista selvisi, että osa oli jo täysin jumissa matkakohteissaan ja osa ei edes suunnittele palaavansa Suomeen valtioneuvoston kehotuksesta huolimatta.

Vastauksia tuli Ecuadorista Uuteen-Seelantiin.

Matkustusilmoitusten määrän kasvu kertoo tilanteen vaikeutumisesta

Perjantaina suomalaisten tekemiä matkustusilmoituksia oli ulkoministeriössä 1 600 enemmän kuin vielä maanantain tilanteessa. Kaikkiaan matkustusilmoituksia oli perjantaina voimassa 44 882.

Lähetystöneuvos René Söderman ulkoministeriön viestintäosastolta arvioi, että ilmoitusten määrän kasvu kertoo siitä, että entistä useampi ulkomailla matkaileva suomalainen haluaa olla ulkoministeriön tavoitettavissa koronavirustilanteen vaikeutuessa, jotta heille myös saataisiin tarvittavaa apua.

Kaikkiaan maailmalla matkailee oletettavasti vielä suurempi joukko suomalaisia, koska kaikki eivät suosituksista huolimatta ole tehneet matkustusilmoitusta. Osalle on jo ilmaantunut ongelmia.

– Jumissa olevia suomalaisia on varmasti monissa eri maissa eri puolilla maailmaa.

Suomen edustustot selvittävät matkailijoiden mahdollisuutta hankkia paluulennot Suomeen

Ulkoministeriö ei nykytilanteessa valmistele tai edes suunnittele suomalaisten noutamista ulkomailta.

– Tällä hetkellä pääpaino on kaupallisten yhteyksien kartoittamisessa. Edustustomme selvittävät mahdollisia yhteyksiä ja jakavat tietoa juuri matkustusilmoitusjärjestelmän kautta.

Tilannetta ei René Södermanin mukaan kannata verrata esimerkiksi tsunamikatastrofiin vuonna 2004. Tuolloin monella suomalaisella hyökyaalloista selvinneellä oli äärimmäinen hätä.

– Ei ole tiedossa, että kukaan olisi hengenvaarassa, vaikka joillain onkin vaikeat oltavat, Söderman sanoo.

Jumiin jääneillä tilanne johtuu yleensä joko siitä, että koronavirustilanteen tuomat matkustusrajoitukset estävät matkustamisen tai että lentoyhtiöt ovat peruneet lentoja vedoten matkustajapulaan ja turvallisuussyihin.

René Söderman sanoo, että tällaisessa tilanteessa Suomen edustustot voivat auttaa neuvomalla matkustajia järjestämään omia asioitaan.

– Pitää olla varautunut viettämään jonkin verran aikaa matkakohteessa, jos sieltä ei pääse pois. Viranomaisten ohjeita on hyvä noudattaa ja välttää lähikontakteja muihin ihmisiin.

Eniten suomalaisia on matkustusilmoitusten perusteella Espanjassa. Maan koronavirustilanne on vaikeutunut nopeasti. Kuolleiden määrä nousi perjantaina yli tuhannen.

Yhtenä vastatoimena Espanja määräsi kaikki hotellit suljettaviksi. Matkailijoille tilanne voi koitua hankalaksi.

– Kannattaa muistaa, että jokaisella maalla on myös velvollisuus suojella paitsi omia kansalaisiaan myös niitä, jotka se on päästänyt alueelleen, René Söderman sanoo.

Ei mitään tietoa paluumahdollisuuksista

Takaisin Galápagossaarille.

Matti Patrakan ja Olli Kontkasen oli tarkoitus suunnata takaisin kohti Eurooppaa ensi viikon maanantaina. Nyt paluusta ei ole mitään tietoa.

Lennon Galápagossaarilta Etelä-Amerikan mantereen puoleiseen Ecuadoriin olisi pitänyt lähteä torstaina.

Suomen Perun-suurlähetystö Limassa hoitaa myös Ecuadorin konsulipalveluita. Sieltä tuli kysely matkasuunnitelmista.

– Saimme suurlähettiläältä särmät lomakkeet siitä, keitä olemme, missä olemme ja mihin olemme menossa. Ja että siitä he lähtevät selvittämään asioita. Nyt kun lennot on peruttu, niin vastaus on ollut: Koettakaa ostaa jotkut lennot pois sieltä, Matti Patrakka kuvailee tilannetta.

Matti Patrakka ja Olli Kontkanen pyrkivät palaamaan Suomeen, jos se onnistuu "jollain inhimillisellä hinnalla".

Juuri nyt on kuitenkin edessä sopeutuminen epävarmuuteen ja määrittelemättömän pitkään oleskeluun keskellä Tyyntä valtamerta.

– Onneksi molemmat olemme ymmärtäneet säästämisen merkityksen. Puskuria on jonkun verran, mutta ei ole mitenkään mieltä ylentävä ajatus joutua käyttämään sitä kovin pitkään täällä oleskeluun saati poskettoman hintaisiin paluulentoihin, Matti Patrakka sanoo.

Santa Cruzin saarella, jonne suomalaismiehet ovat jääneet jumiin, asuu noin 10 000 ihmistä. Koronaviruskriisin äidyttyä maailmanlaajuiseksi paikallisväestö suhtautuu matkalaisiin vaihtelevasti.

– Pääasiassa suhtaudutaan tosi hyvin ja empaattisesti. Mutta paljon on sitäkin, että ihmiset vaihtavat kadun puolta meidät nähdessään tai vetävät paitaa suun eteen jo metrien päässä. Hostelli tuli huikeasti vastaan laskemalla huoneiden hintaa, jotta pysymme täällä. He lupasivat auttaa kaikin tavoin, vaikka vastaanotto menikin kiinni.

Matti Patrakan mukaan uusista, arjen sujuvuutta koskevista määräyksistä tiedotetaan varsin heikosti. Päätöksiä tehdään hänen mielestään hetken mielijohteesta.

– Äsken, kun olimme menossa ulos käymään kaupassa, selvisi, että tänään kaikki menee kiinni jo kello 16. Sen jälkeen vallitsee ulkonaliikkumiskielto. Eli ulkona saa oleskella nyt vain kello 5–16. Tämä alkaa vähitellen tuntua hieman ikävältä.

Lue myös:

Joidenkin suomalaisten matkailijoiden varauduttava jäämään jopa kuukausiksi ulkomaille – Finnair keskeyttää Thaimaan-lentonsa kuun lopussa

Koronavirus etenee vauhdilla Ranskassa ja Espanjassa, Italiassa yhä tuhansia uusia tapauksia – katso tilastot Euroopan epidemiatilanteesta

Suomessa on kuollut ensimmäinen ihminen koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Kuollut henkilö oli hyvin iäkäs ja hän asui Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Hän menehtyi perjantaina 20.3.2020.

– Suomen ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama kuolemantapaus on erittäin valitettava, mutta ei odottamaton. Vaikka suurimmalla osalla sairastuneista koronaviruksen aiheuttama tauti on melko lievä, sairaus voi olla vakava ikäihmisille ja etenkin niille ikäihmisille, joilla on jokin perussairaus, THL kertoo tiedotteessa.

THL ei anna kuolemantapauksesta lisätietoja yksityisyyden suojaamiseksi.

"Ensimmäinen kuolema ei ollut yllätys"

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo, ettei ensimmäinen kuolema ollut yllätys.

– Kuolema iski tähän kaikkien haavoittuneempaan ryhmään eli iäkkääseen ihmiseen.

Tervahauta korostaa, että on oltava erityisen tarkka vanhusten suojelemisessa ja siinä, että pidämme huolen, ettei virus pääse vanhusten hoitolaitoksiiin.

Kuolemantapaus ei aiheuta epidemian kannalta käännettä, Tervahauta arvioi.

– Mutta totta kai se on meille käänne siinä mielessä, että tämä on meille henkisesti tärkeä ja oleellinen tieto. Nyt se ensimmäinen kuolema Suomessa on tapahtunut. Varmasti pysäyttää.

Itse epidemian hallintaan tällä ei ole ratkaisevaa käännettä, sanoo Tervahauta.

– Tartunnan saaneiden lisääntyessä on selvää, että osa johtaa lopulta kuolemaan. Vaikka nyt kuollut ihminen oli iäkäs, on muistettava, että tämä virustauti voi aiheuttaa vakavia taudinkuvia nuoremmillekin. Toki harvinaista.

Tervahauta lähettää surunvalittelut omaisille.

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta

STM:n johtaja: "Tämä oli odotettavissa"

Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Tuija Kumpulaisen mukaan Suomen ensimmäinen kuolemantapaus oli vain ajan kysymys.

– Kun katsotaan Suomen tautitapausten määrää ja kansainvälisiä kuolleisuuslukuja, niin tämä oli odotettavissa, Kumpulainen sanoo.

Kumpulaisen mukaan nyt on tärkeä toimia ikäihmisten ja muiden riskiryhmään kuuluvien suojelemiseksi. Esimerkiksi vierailut vanhusten hoitolaitoksiin on jo kielletty ja laitosten henkilökunta on kiinnittänyt erityistä huomiota hygieniaan.

Vannoutuneet saunojat ovat joutuneet ahtaalle eri puolilla Suomea, kun koronavirusepidemia on laittanut monen suositun saunapaikan ovet säppiin.

Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella yleiset saunat ovat nyt pääsääntöisesti suljettuina.

Tästä huolimatta Rauhaniemen kansankylpylästä Tampereelta löytyy rohkeita uimareita. Emilia Haljala ja Jasmi Qvick ovat menossa ensimmäistä kertaa avantoon ilman lämmittelymahdollisuutta.

– Olemme käyneet täällä saunomassa ja avannossa muutaman kerran viikossa. Niistä on tullut tärkeä rutiini, ja halusimme kokeilla, voisiko ainakin toisesta rutiinista pitää kiinni, Haljala perustelee.

Sosiaalinen paine antaa viimeisen sysäyksen, ja pienen alkujumpan jälkeen Haljala ja Qvick pulahtavat Näsijärven hyiseen syleilyyn.

Kokemus todistaa, että avannossa voi hyvin käydä ilman saunaa. Uimarit kuitenkin toivovat, että tilanne palautuisi normaaliksi mahdollisimman pian.

– Saunominen auttaa palautumaan fyysisesti, mutta ennen kaikkea pääkopalle sillä on iso merkitys, Qvick toteaa.

– Sauna on hyvä paikka rentoutua. Rauhaniemi on myös yhteisöllinen paikka, johon tullessa tulee aina hyvä fiilis, Haljala sanoo.

Pakollinen huoltotauko

Rauhaniemen kansankylpylän, Kaupinojan ja Rajaportin saunojen lauteilla tavallisesti viihtyvät tamperelaiset joutuvat siis toistaiseksi tyytymään kotisaunoihin. Eikä se ole yhtään sama asia.

– Kotisaunassa käydään peseytymässä, mutta Rajaportin saunassa puhdistaudutaan. Siihen liittyy oleellisesti sosiaalinen kanssakäyminen, summaa Pispalan saunayhdistyksen puheenjohtaja Ari Johansson.

Päätökset saunojen sulkemisesta tehtiin, kun hallitus linjasi julkisia kokoontumisia koskevat rajoitukset. Yli 10 hengen kokoontumisia tulisi välttää, ja yleisissä saunoissa kävijöitä on moninkertaisesti.

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, mutta voi tarttua myös pintojen kautta. Voit lukea lisää koronaviruksen tartuntatavoista ja sen torjumisesta esimerkiksi tästä jutusta.

Johanssonin mukaan tilanne on harmillinen, mutta ymmärrettävä. Rajaportin saunan kiinnioloaika pyritään käyttämään hyödyksi.

– Kiukaan kunto tarkistetaan perinpohjaisesti ja tehdään kahvilan puolella pientä remonttia.

Yksi kiuas lämpiää edelleen

Tampereen Laukontorilla sijaitsevassa saunaravintola Kuumassa saunominen on vielä toistaiseksi mahdollista.

Ravintolan osakas Ville Iivonen kertoo, että päätös saunan ja myös ravintolan auki pitämisestä tehdään päivittäin.

– Seuraamme viranomaisten ja liiton ohjeistusta ja toimimme sen mukaan. Ravintoloita koskevat ohjeet ovat tällä hetkellä aika tulkinnanvaraisia.

Iivosen mukaan sairastumisriskiä pyritään pienentämään kiinnittämällä erityistä huomiota käsihygieniaan ja tilojen siivoamiseen.

– Kipeänä ei tietenkään ole syytä tulla ravintolaan tai saunaan, oli sitten työntekijä tai asiakas.

Löylyt loppuivat vuokrataloista

Koronavirus on sulkenut yleisten saunojen lisäksi yhteisiä saunatiloja monessa kerrostalossa.

Tampereen seudulla vuokra-asuntoja tarjoavista yrityksistä ainakin Sato, VTS-kodit, Lumo ja TVA sekä opiskelija-asuntoja vuokraava TOAS ovat ilmoittaneet, etteivät yhteiset saunatilat ole toistaiseksi käytössä. Samanlaisia päätöksiä on tehty myös Helsingissä.

Käyttökiellot koskevat lenkkisaunavuorojen lisäksi myös asukkaiden omia saunavuoroja.

VTS-kotien tekninen tarkastaja Riikka Huhmarkangas kertoo, että päätös tehtiin sekä asukkaiden että siivousalan työntekijöiden terveyden vuoksi.

– Tartuntariskin välttämiseksi tilat pitäisi siivota huolella jokaisen saunavuoron välissä. Sen sijaan tehostamme mieluummin muiden yhteisten tilojen, kuten porraskäytävien ja hissien siivousta.

Huhmarkankaan mukaan saunojen sulkeminen ei ole poikinut palautevyöryä.

– Palautetta on tullut toistaiseksi yllättävän vähän, toki tilannekin on vielä uusi. Mutta tuntuu siltä, että ihmiset ymmärtävät kyllä, että tämä on kaikkien hyväksi.

Taloyhtiö päättää lenkkisaunasta

Omistusasunnoista muodostuvissa taloyhtiöissä saunoja ei suljeta noin vain. Yhteisten tilojen käyttämisestä ja rajoittamisesta päättää taloyhtiön hallitus.

Mahdollisia käytäntöjä on siis yhtä paljon kuin taloyhtiöitäkin. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius suosittelee, että asiasta ainakin keskusteltaisiin.

– Tartuntariskiä pitää miettiä yhtiökohtaisesti. Varsinkin taloyhtiön lenkkisaunavuorojen osalta pitää erityisesti miettiä niiden rajoittamista tai kieltämistä.

Koronaviruksen tartuntariski koskettaa asukkaiden lisäksi myös taloyhtiön tiloista huolehtivia työntekijöitä, kuten siivoojia sekä isännöitsijän ja huoltoyhtiön työntekijöitä.

Lithenius muistuttaa, että sairastuneiden tai altistuneiden tulee välttää yhteisissä tiloissa oleskelua. Vaikka olisi terve, eikä taloyhtiö tilojen käyttöä rajoittaisikaan, omaa harkintaa kannattaa joka tapauksessa käyttää.

– Ihan oman terveyden vuoksi kannattaa tietysti miettiä, että meneekö lenkkisaunaan, vaikka sellainen olisikin.

“Toivottavasti pian pääsee taas saunaan”

Kaikkia kerrostalon yhteisen saunan sulkeminen ei hetkauta. Monille viikoittainen oma saunavuoro tai lenkkisauna on kuitenkin rutiini, josta on vaikea luopua.

– Tämä vaikuttaa kyllä arkeen paljon, koska olemme mieheni kanssa kovia saunomaan. Voisi sanoa, että saunavuorot menevät yleensä muiden menojen edelle, TVA:n vuokra-asunnossa asuva Päivi Söderberg harmittelee.

Saunatilojen sulkeminen on Söderbergistä perusteltua, mutta omaa löylyttelyikävää se ei lievennä. Vanhempien luoksekaan ei voi kutsusta huolimatta mennä saunomaan, koska he ovat yli 70-vuotiaita.

– Erityisesti iäkkäitä ihmisiähän näillä päätöksillä suojellaan. Mutta onhan tämä siitä huolimatta hirveää. Toivottavasti pian pääsee taas saunaan.

Miten tärkeä rutiini oma saunavuoro sinulle on? Aiheesta voi keskustella 22.3. kello 23 asti.

Lue lisää:

Ylen päivittyvä artikkeli: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronavirustartunta voisi viedä munuaissiirrännäistä odottavan Heidi Lehdon, 36, hengen. Siksi hänen poikapuolensa Roope, 10, ei näe isäänsä kolmeen viikkoon.

– Tuntuu, kuin koko koronatilanne olisi huonoa pilaa, Heidi Lehto sanoo.

Roope vierailee tavallisesti isänsä uudessa perheessä joka toinen viikonloppu. Nyt Lehdot eivät halua ottaa riskiä, että Roope tartuttaisi koronaviruksen äitipuoleensa. Kun koulut olivat vielä auki, Roopen luokalta oli yhtenä päivänä pois kuusi oppilasta. Koska syytä poissaoloon ei tiedetä, Roopen vierailuun pidetään kahden viikon varoaika.

Koronavirus vaikeuttaa monien uusperheiden elämää, koska perheiden kokoonpanot vaihtelevat. Perheet joutuvat kohtaamaan monenlaisia vaikeuksia. Vanhempia saattaa työskennellä kriittisillä aloilla tai perheenjäseniä on jo sairastunut tai joutunut karanteeniin. Kontakteja toisiin ihmisiin pitäisi rajoittaa, mutta lapsia saattaa sukkuloida viikoittain useassa kodissa.

Uusperheiden huolen määrä on lisääntynyt nopeasti, ja se näkyy Suomen Uusperheiden liiton tarjoamassa chattissa.

Kenen pitää joustaa?

Jukka (nimi muutettu) ei edes tiedä, milloin hän seuraavan kerran näkee poikansa. Hän on vaimonsa Annikan (nimi muutettu) ja tämän lasten kanssa välttänyt tiukasti tarpeettomia kohtaamisia toisten ihmisten kanssa Annikan MS-taudin vuoksi.

Koronavirus voisi laukaista autoimmuunisairauksiin kuuluvan MS-taudin pahenemisen. Jukan lapsi edellisestä liitosta ei voi vierailla isänsä luona, koska lapsen äiti ole omaa tai poikansa liikkumista rajoittanut. Sen vuoksi Jukka ja Annika ovat päättäneet, ettei poika voi tulla heille lainkaan.

Lapsen yksityisyyden suojaamiseksi Jukka ja Annika eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään.

Normaalissakin tilanteessa elämä uusperheessä tiivistyy ajatukseen: Kuinka paljon minun pitää joustaa? Koronavirus on tuonut tukun aivan uusia ongelmia, jotka uusperheiden pitäisi selvittää.

Sovittuja ja yhtäkkisiä muutoksia

Heidi ja Mika Lehdon perheessä tautipelko ei koske vain Heidiä. Mika Lehto, 41, on pikkulapsesta saakka sairastanut vaikeaa astmaa. Myös Roopen biologinen äiti Arja Lehto, 38, kuuluu diabeteksen ja astman takia koronaviruksen riskiryhmään.

Koska pelko sairastumisesta on yhteinen, kaikki aikuiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden: tautitilanne on aina kartoitettu tarkasti ennen Roopen vierailuja. Jos Roopen koulussa Jyväskylässä on norovirusta, hänen vierailuaan isän perheen luokse Karstulaan on siirretty.

– Välillä Roope tulee peräkkäisinä viikonloppuina. Silloin, kun tapaamista joudutaan siirtämään, soittelemme Roopen kanssa tavallistakin enemmän. Hänellä on lupa soittaa minulle milloin tahansa, vaikka töihin, sanoo rakennusyrittäjänä työskentelevä Mika Lehto.

Jukka tuntee olevansa lapsensa tapaamisissa entisen vaimonsa armoilla. Äiti saattaa peruuttaa tapaamisen yhtäkkiä ja selittämättä. Jos Jukka joutuu sen tekemään, hänestä tuntuu, ettei ymmärrystä ei heru.

Selitä vaikka piirtämällä

Arja Lehtoa koronatilanne huolestuttaa Roopen takia. Tilanne olisi vaikea, kumpi hyvänsä heistä kahdesta siihen sairastuisi. Lehto on puhunut avoimesti lapsensa kanssa koronaviruksesta ja siitä, miksi se estää isän tapaamisen.

Jukan ja Annikan perheessä koronatilanteesta ja sen vaikutuksista Jukan lapsen tapaamisiin haluttaisiin myös keskustella, mutta lapsen äiti on sen kieltänyt. Jukka ei ole halunnut asiasta väitellä, koska hän sanoo oppineensa valitsemaan taistelut, joihin kannattaa lähteä.

– Eron jälkeen kaikki meni täydelliseksi riitelyksi. Sen jälkeen olen yrittänyt välttää turhia riitoja, etteivät ne haittaisi oikeasti tärkeiden asioiden hoitamista.

Suomen Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo pitää tärkeänä, että poikkeustilanteesta kerrotaan lapsen ikään sopivalla tavalla. Pienille lapsille asiaa voi selittää vaikkapa piirtämällä, mikä koronavirus on ja miten se hänen molempiin perheisiinsä vaikuttaa.

– Lapselle voi myös sanoa, että virus on vähän kuin likaiset kädet. Jos niillä koskettaa toista, lika tarttuu, sanoo Heikinheimo.

Peruuntunutta tapaamista voi selittää niin, että aikuinen ymmärtää, että lasta harmittaa. Jos esimerkiksi etäällä oleva vanhempi on sairaana, hän voisi Heikinheimon mielestä sanoa vaikkapa, että olisin halunnut nähdä sinut, mutta haluan suojella, ettei tämä tartu sinuun.

"Entinen puoliso ei ymmärrä etäperheen tärkeyttä"

Mika ja Arja Lehto sopivat erotessaan, että Roope pidetään päätöksissä etusijalla. Entisten puolisoiden mukaan siinä on myös onnistuttu: pojasta ei ole tullut kiistakapulaa.

Jos tapaaminen isän kanssa siirtyy, isä selittää ensin asiaa pojalleen puhelimessa. Puhelun jälkeen äiti keksii pojan kanssa kivaa, yhteistä tekemistä ja selittää tilannetta lisää. Vanhempien tuki on tärkeää Roopelle, koska myös hän on huolissaan elämänsä kaikkien aikuisten terveydestä.

– Olimme Mikan kanssa yhdessä 16 vuotta. Se helpottaa, kun tunnemme toisemme hyvin, Arja Lehto sanoo.

Asialliset välit eivät rajoitu vain vanhempiin, vaan myös Heidi ja Arja Lehto sopivat välillä asioista.

Jukka ei puolestaan tunne saavansa entiseltä vaimoltaan mitään tukea, jos poika ei voikaan tulla heille viikonlopuksi – oli syy suunnitelmien muuttumiseen sitten kummassa perheessä tahansa.

– Minulla on hyvin läheiset välit poikani kanssa. Minusta tuntuu, ettei entinen vaimoni ymmärrä, että myös meidän etäperheemme on pojalle tärkeä, sanoo Jukka.

Jos toisen perheen tapaaminen jää lapselta väliin, asiantuntijat ehdottavat kokeilemaan ikävän helpottamista vaikkapa videopuhelulla. Sen ääressä voi yhdessä juoda iltateet, keskustella läksyistä tai jopa pelata shakkia.

Uusperheissä jollain on aina ikävä

Vakavan masennuksen takia sairauseläkkeellä olevalle Arja Lehdolle Roope on äärimmäisen tärkeä ja päivät erossa pojasta ovat vaikeita. Siksi äiti ymmärtää, että myös isällä on iso ikävä lastaan, kun he ovat erossa.

Jukalla ikävä omaa lasta on jatkuva tunne. Vielä pahemmalta se tuntuu, kun hän huomaa, ettei pojan äiti ymmärrä sitä.

Uusperheneuvoja Taru Meritie uskoo, että Jukan tilanne on hyvin tuttu monelle uusperheen isälle. Hänen vastaanotollaan käy enemmän miehiä kuin naisia. Isät ihmettelevät, miten he voivat selvitä kaikkien vaatimusten keskellä ja ennen kaikkea saada oman äänensä kuuluviin.

– Isien ympärillä on joskus paljon huutelijoita. Entisten ja nykyisen puolison lisäksi siellä voi olla myös oma, entisen tai nykyisen puolison äiti.

Ilman joustoa tulee yhteentörmäys

Jukalle on selvä asia, että hänen täytyy suojella nykyistä vaimoaan Annikaa sairastumiselta. Samalla hänen on vaikea ymmärtää, miksei hänen entinen vaimonsa suostu rajoittamaan menemisiään ja ihmisten tapaamista.

– Minulla on asiaan hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Toivoisin, että hän suojelisi myös poikaamme.

Sekin Jukasta tuntuu pahalta, että Annikalla on oman sairautensa vuoksi syyllinen olo, vaikka ei pitäisi.

Kahdessa Lehdon perheessä on hyväksytty, että kodeissa voi olla erilaisia tapoja toimia. On myös asioita, joista on sovittu yhdessä. Välillä vanhemmat ovat eri mieltä asioista, mutta kompromissin löytämistä helpottaa, kun asioista voidaan keskustella.

Tällä hetkellä tärkeimmästä asiasta eli molempien perheiden suojaamisesta koronavirukselta kaikki Lehdot ovat yksimielisiä.

Mika Lehto pitää välttämättömänä, että kaikki osaavat tarvittaessa joustaa. Ellei itsekin tee niin, yhteentörmäys on varma. Hän kannustaa miettimään, kannattaako aikuisen pitää joistain asioista niin tiukasti kiinni.

– Jos oma toiminta johtaa lapsen sietämättömään tilanteeseen, silloin aikuisen kannattaa joustaa. En minäkään aina onnistu kaikessa ja muissa asioissa voin olla hyvinkin lapsellinen, mutta koitan aina ajatella ensin Roopea.

Uusperheneuvoja Meritie muistuttaa, ettei entisen puolison nykyistä perhettä ei voi kontrolloida.

– On hyvä, jos aikuiset pystyvät sopimaan isoista kasvatuslinjoista. Mutta yksilöllisiä erojakin saa olla. Lapset osaavat toimia koulun, harrastusten ja kahden perheen välissä, jos vain aikuisten toiminta on johdonmukaista.

Lapsi vieraan ihmisen seurassa

Karanteeni tai pelko koronan leviämisestä voi vaikuttaa monen uusperheellisen elämään, koska perheketjut voivat olla pitkiä. Molemmilla puolisoilla voi olla lapsia useasta aikaisemmasta suhteesta ja sen lisäksi myös yhteisiä lapsia. Ex-puolison nykyistä puolisoa ei välttämättä tunneta kovin hyvin.

Kirsi Heikinheimon mukaan luottamusta ex-puolison uuteen kumppaniin kasvattaa se, että lapsen molemmat vanhemmat pysyvät itse hyvinä vanhempina. Esimerkiksi pelko on hyvä sanoa ääneen. Kun asia tulee ilmi huolen kautta, se helpottaa toisen vastaamista siihen.

– Voi vaikka sanoa, että minua huolestuttaa, millainen ihminen minun lapseni kanssa on. Miten lapseni siellä pärjää? sanoo Heikinheimo.

Heikinheimo muistuttaa vanhasta riitelyynkin liittyvästä säännöstä: minä-muodossa on rakentavampaa käydä keskustelua kuin sinä-muodossa.

Meritie pitää luonnollisena, että kun tulee hätä, tulee myös halu kontrolloida asioita. Entisen puolison nykyistä perhettä ei kuitenkaan voi kontrolloida.

Miten jaksaa yksin vastuuta viikkoja?

Lehdoilla sekä Jukalla ja Annikalla on paljon kohtalotovereita. Huolen määrä on lisääntynyt ja se näkyy Suomen Uusperheiden liiton ylläpitämässä chattissa. Kaikkein eniten perheitä huolestuttaa erityislasten tilanne. Perheet eivät ole osanneet varautua siihen, että vuoroviikoin vanhempien luona asuva lapsi voi joutua olemaan kolmekin viikkoa pelkästään toisen vanhemman luona.

– Kysymyksiä herättää, miten jaksaa erityislapsen kanssa kotona ja miten järjestää opetus tai kuntoutus. Lisäksi vanhemmilla on hyvin erilaiset valmiudet hoitaa opetusta. Jos erityislapsi joutuu olemaan kuukauden tai kaksikin ilman erityisopetusta, onko edessä mahdollinen luokan kertaaminen, sanoo vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eija Saarikivi.

Monet käytännön asiat käyvät hankalaksi, kuten ison perheen ruokahuolto, jos ollaan karanteenissa. Sen päälle tulevat monia koskettavat taloudelliset huolet.

Uusperheissä pohditaan myös juridisia kysymyksiä. Lasta saattaa esimerkiksi hoitaa toisen vanhemman uusi puoliso, kun molemmat biologiset vanhemmat ovat työssä kriittisillä aloilla.

Soitto elinsiirtoon voi tulla milloin vain

Jukka on ehdottanut entiselle vaimolleen, että hän voisi tänä viikonloppuna ulkoilla yhdessä poikansa kanssa.

– Jos pojan äiti ei siihen suostu, keinoni vaikuttaa asiaan ovat mitättömät. Tiedän, että riitaan tarvitaan kaksi, mutta minä olen useimmiten se, joka luovuttaa.

Isää raastaa jo etukäteen tieto siitä, että koronaepidemia tulee kestämään kuukausia.

Heidi Lehto puhdistaa elimistöään kuona-aineista niin sanotulla vatsakalvodialyysilla kotona. Hänellä on ollut kaksi vatsakalvontulehdusta, ja ne ovat muistuttaneet perheille, että infektioriski on todellinen. Sen vuoksi myös Roope ja Arja Lehto ottavat joka vuosi kausi-influenssarokotteen.

Heidi Lehto on odottanut 2,5 vuotta. Kohtalotovereiden ansiosta hän tietää, että jonottamisen kestossa on valtava aikahaarukka: yhdestä tunnista 16:een vuoteen. Soitto sairaalasta voi tulla milloin tahansa.

– Vasara tipahtaa silloin heti kädestä ja lähden kotiin. Odottamiseen on tottunut, mutta kyllä välillä on tuskaisia hetkiä, Mika Lehto sanoo.

Soitto pahimpaan epidemia-aikaan pelottaa pariskuntaa: elinsiirron jälkeen Heidi Lehto on entistäkin suuremmassa sairastumisriskissä.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen Talvisota päättyi rauhaan 13.3.1940. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta ehdot olivat kovat. Nuori kansakunta joutui luovuttamaan maa-alueestaan yli 10 prosenttia, ja luovutetulta alueelta asutettiin lähes puoli miljoonaa ihmistä.

Karjalaisten asuttaminen sujui ja onnistui pääosin hyvin. Alkuhankaluuksien jälkeen karjalaiset löysivät paikkansa uusien kotipaikkakuntiensa elämässä.

Eeva Riutamaa on tutkinut evakkolasten tunnemuistoja. Tutkimuksen perusteella voi arvioida, että neljä viidesosaa otettiin uusilla kotikonnuilla vastaan hyvin. Evakot kokivat olonsa tervetulleeksi ja ovat kantaneet karjalaisuutta läpi elämänsä.

– Se huonon vastaanoton kokenut viidesosa suorastaan kärsi. Heitä kiusattiin muun muassa puhetavan eli murteen takia. Myös uskonnon takia monia kiusattiin ja nimiteltiin ryssiksi, Riutamaa kuvailee.

Hyvää ja tylyä kohtelua

Nykyisin Juvalla asuva Kaarina Karlsson on yksi luovutetusta Karjalasta evakuoiduista. Hän oli 12-vuotias perheen lähtiessä evakkoon Rautjärven Siisiälän kylältä.

Ensimmäiset evakkoviikot perhe vietti sukulaisten luona Rautjärven Suomen puolelle jääneessä osassa. Raja oli halkaissut pitäjän kahtia.

Tilat kävivät pian ahtaaksi ja perhe joutui jatkamaan matkaa sisemmälle Suomeen Lahden eteläpuolelle.

– Junalla kuljimme kaksi lehmää matkassa ja päädyimme Kärkölään taloon, johon meitä ei haluttu. Poliisin avulla saimme käyttöömme yhden huoneen, Kaarina Karlsson muistelee.

Kuusihenkinen joutui asumaan yhdessä huoneessa talossa, johon isäntäväki ei muukalaisia ollut halunnut. Se näkyi huonona kohteluna arkipäivässä.

Tylyn isäntäperheen luota 13-vuotias nuori nainen pääsi pian Oittiin kauppiasperheen lapsenlikaksi. Muu perhe jäi Kärkölään.

–Siellä Oitissa oli niin hyvä olla, vaikka ikävöin perhettäni. Sain joskus karkin tai keksin ja voi niitä leipomispäivä herkkuja.

Melko pian perhe pääsi muuttamaan toiseen väliaikaiseen majoitukseen, jossa elämä oli hieman helpompaa.

Lopulta lämmin vastaanotto

Perhe palasi jatkosodan aikana Siisiälään, muta lopullinen lähtö tulli kesällä 1944. Perheen evakkotaival suuntautui lopulta Etelä-Savoon Juvalle. Siellä he saivat asuttavakseen talon ja tilan Askolanhovin maista.

Juvalle perhe kotiutui hyvin ja nopeasti.

– Ei tarvinnut edes peltoja raivata. Meidät kutsuttiin alusta lähtien Askolanhoviin kylään ja jopa juhliin. Juvalla karjalaiset otettiin muuten hyvin vastaan. Tulimme aika läheltä ja olimme jotenkin samanhenkisiä ja samanmielisiä.

Oman äidin surumielisyys taustalla

Eeva Riutamaan kiinnostus evakkolasten tarinoihin syntyi oman äidin surumielisyydestä, johon sisältyi piiloteltu totuus lapsuudesta ja evakkokokemuksista.

– Olin aina ihmetellyt äidin surumielisyyttä. Välillä hän oli iloinen, mutta toisena päivänä aivan muuta. Hän vaikeni ja salasi taustansa vuosikymmeniä.

Moni evakkolapsi koki Riuttamaan tutkimuksen yhteydessä tulleensa kuulluksi karuista kokemuksista ensimmäistä kertaa.

– Vihdoinkin joku on kiinnostunut ja kuuntelee minua, oli useamman viesti”, Eeva Riutamaa kertoo.

Vastaajista 80 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät lapsuuden sota- ja evakkokokemukset olleet jättäneet pysyvää traumaa, joka vaivaisi vielä vanhuusiässä.

– Heillä oli ollut selviytymistä tukevia ja lapsuutta suojaavia tekijöitä elämänsä aikana.

Viidesosa kantoi vielä ikääntyneenäkin enemmän tai vähemmän evakkolapsuutensa kokemuksia taakkana ja elämää kuormittavana painolastina, Riutamaa kuvaa.

Perinne siirtyy seuraavalle sukupolvelle

Kaarina Karlsson on käynyt rajan takana kahdesti katsomassa nuoruuden maisemiaan, mutta kaipuu on vuosien saatossa hiipunut.

– Minusta on tullut juvalainen. Olin niin nuori tullessani. Lasten ja lastenlasten lasten kanssa käytiin vielä toissa kesänä Siisiälässä, mutta enää en mene.

Juvan aktiivisessa karjalaisyhdisyksessä hän on ollut kantavia voimia vuosikymmeniä. Edelleen 94-vuotias leipoo karjalanpiirakat yhdistyksen myyjäisiin.

– Monet perinteet ovat siirtyneet jälkipolvillekin. Veli-Pekka (poika) saattaa syödä kahdeksan karjalapiirakkaa lämpimänä, kahdeksan. Ja lämmintä karjalanpaistia pitäisi olla tarjolla niiden kanssa.

– Ei ikävä tuu, kun äidin kanssa on niin hauskaa, heläyttää 5-vuotias Elvi Sihvonen.

Turkulaisen Maija Sihvosen loppukevät menee tyttären kanssa visusti kotioloissa. Toki koronapandemia on pakottanut monet muutkin jäämään kotiin muun muassa koulujen sulkeutumisen takia tai siksi, että työpaikoilla kannustetaan etätöihin.

Myös kaikki yli 70-vuotiaat ovat kotikaranteenissa, mutta Sihvosilla syy on vielä astetta vakavampi. Tytär sai siirtomunuaisen kolmisen vuotta sitten perinnöllisen ja harvinaisen CNF-sairauden takia (Munuais- ja maksaliitto).

Vielä ei tiedetä, miten elinsiirtopotilaan keho reagoi uuteen koronavirukseen. Pahimmassa tapauksessa Elvi-tyttären keho voi alkaa hylkiä siirtomunuaista.

Vajaat pari viikkoa sitten erityiseen varautumiseen ei nähty tarvetta, kun tyttö oli kontrollikäynnillä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Viime viikon perjantaina lastenklinikan lääkärit olivat tulleet toisiin aatoksiin.

– Aika äkkiä linjaus muuttui. Suositus kotihoidosta annettiin kaikille elinsiirron saaneille varhaiskasvatusikäisille lapsille. Kotona pitää olla toukokuun loppuun asti, toteaa Maija Sihvonen.

Kumpi jää kotiin?

Arki meni kerralla uusiksi. Viime viikon perjantaina töistä päästyään Maija Sihvonen näki tuoreimmat ohjeistukset.

– Soitin pomolle, että luultavasti en pääse töihin maanantaina ja olen varmaan koko loppukevään poissa. Onneksi pomoni on aivan loistava, hän ymmärsi heti tilanteen, kiittelee Sihvonen.

Maanantaina Tyksistä varmistettiinkin, onko perheessä mietitty, kumpi vanhemmista jää tyttären kanssa kotiin.

Maija Sihvonen työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana ja hänen miehensä on sairaanhoitaja.

– Piti puntaroida, kumpi tuo enemmän pöpöjä kotiin ja kumpaa tarvitaan tällä hetkellä enemmän töissä. Mieheni on nyt yhteiskunnan kannalta tarpeellinen sairaalassa. Toivottavasti hänen mukanaan tulee vähemmän altistusta kuin päiväkoti-ikäisten pärskinnästä.

Päiväkotiin ei ole nyt Elvi Sihvosellakaan asiaa. Pannassa ovat myös muut yleiset paikat, julkiset kulkuvälineet, niiskuttavat kyläilijät – ja tietenkin pienen tytön harrastukset.

Onneksi aika ei tunnu tulevan pitkäksi.

– Joka aamu pitää pestä hampaat, sitten syödään aamiainen, leikitään Pokémoneilla, mennään ulos, syödään lounas ja sitten tehdään kaikkea kivaa, listaa Elvi Sihvonen reippaasti.

Isovanhempia ei pääse ainakaan lähimpään kuukauteen näkemään, sillä hallituksen asettamat poikkeusolot suitsivat heidänkin liikkumistaan.

– Isovanhempamme ovat melkein kaikki yli 70-vuotiaita, heistäkin on huoli. Emme kyläile nyt, joten oma sosiaalinen verkosto supistui, sanoo Maija Sihvonen.

Toimeentulo vielä kysymysmerkki

On vielä epävarmaa, voiko Sihvosten elämä jatkua näin koko loppukevään. Kumpikaan vanhemmista ei voi hoitaa työtään kotoa käsin etänä. Keskiviikkona selvisi, ettei kotihoitoon välttämättä tulekaan tukea.

– Lähtökohtaisesti piti olla selvää, että varhaiskasvatusikäisen lapsen vanhempi saa suosituksen takia erityishoitorahaa. Nyt kuitenkin näyttää, että Kela kieltäytyy tuen myöntämisestä.

Maija Sihvonen sanoo tavallaan ymmärtävänsä, että tukien myöntämisessä tulee olla tasapuolinen.

Elinsiirron saaneita alle kouluikäisiä on pieni joukko, ja yhteiskunnallisesti heihin on panostettu jo paljon resursseja. He kuuluvat myös selkeästi riskiryhmään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan.

– Vuodesta 1986 alkaen noin 550 lasta on saanut siirtoelimen, kertoo järjestösuunnittelija Hanna Lehtonen Munuais- ja maksaliitosta.

Heistä suurin osa eli noin 300 on saanut siirtomunuaisen.

Päiväkoti-ikäiset lapset sairastavat myös muita munuais- ja maksasairauksia, kuten munuaisten vajaatoimintaa ja kuuluvat siksi riskiryhmään.

Rajoitukset tuttuja Elvin vauva-ajalta

Eristyksissä eläminen ei ole Sihvosten perheelle mitenkään uutta.

CNF-sairaan toimimattomat munuaiset poistetaan. Kun lapsi on riittävän iso, hän saa uuden munuaisen. Välissä dialyysikone hoitaa munuaisille kuuluvat veren puhdistustyöt.

Vauvana Elvi Sihvosella ei ollut käytännössä lainkaan omaa immuunipuolustusjärjestelmää: kaikkia infektioita piti välttää viimeiseen asti.

Maija Sihvonen ihmettelee itsekin, miksi tilanne tuntuu taas niin uudelta. Tytön vauva-aikana, vain muutama vuosi sitten he elivät hyvin samanlaisten rajoitteiden kanssa.

– Kummasti ne ajat on osittain unohtanut. Nyt kun hän on isompi, huomaa sen vaikuttavan ehkä vähän enemmän arkeen. Vauvan tai taaperon kanssa oli tavallaan helpompi olla omassa kodissa eristyksissä.

Hylkimisreaktio vaarana tartunnan takia

Elinsiirtopotilaat ovat riskiryhmässä COVID-19 koronaviruksen aiheuttaman pandemian aikana, sillä pahimmassa tapauksessa esimerkiksi Elvi Sihvosen keho voi alkaa hylkiä siirtomunuaista.

– Infektio voi aina tuoda mukanaan hyljintää. Kaikilla elinsiirtopotilailla on immuunijärjestelmän toimintaa hillitsevä lääkitys. Se tarkoittaa, ettei keho pysty taistelemaan viruksia vastaan, sanoo Maija Sihvonen.

Lääkitys estää kehoa hyljeksimästä siirtoelintä. Silloin keho ei kuitenkaan pysty puolustautumaan ulkopuolisilta tunkeilijoilta.

– Käytännössä lääkitys pannaan monesti tauolle, jotta keho voi taistella virusta vastaan, selvittää Sihvonen.

Vaikka virusten ja muiden pöpöjen välttely on kuulunut Sihvosen perheen elämään tyttären syntymästä saakka, on koronan aiheuttama kotieristys uusi tilanne.

– Eniten itseäni on yllättänyt, kuinka hyvin on unohtanut, millaista elämä oli 4–5 vuotta sitten. Olemme olleet tavallaan samassa tilanteessa ennenkin, mutta silti oleminen on nyt ihan uudenlaista, miettii Maija Sihvonen.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Eeva Ahtisaarella on todettu koronavirustartunta, kertoo tasavallan presidentin kanslia. Presidentti Martti Ahtisaaren puolison kerrotaan kuitenkin voivan hyvin.

Martti Ahtisaari on hyväkuntoinen, eikä hänellä ole todettu koronaviruksen aiheuttamia oireita.

Kanslia tiedotti samalla, että presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi ovat ilmoittaneet olevansa terveitä. Myös rouva Tellervo Koivisto on kertonut olevansa hyvävointinen ja täysin terve.

MTV kertoi perjantaina, että Eeva Ahtisaari ja presidentti Tarja Halonen olivat paikalla Musiikkitalon naistenpäivän juhlakonsertissa, johon osallistuneella oli todettu koronavirustartunta. Konsertin esiintyjät, yleisö ja henkilöstö ovat saattaneet altistua koronavirukselle. Konsertti järjestettiin 8. maaliskuuta.

Musiikkitalon myynti- ja markkinointipäällikkö Juha Paaso ei perjantaina halunnut antaa tarkkoja tietoja yleisön määrästä.

– Salissa on paikkoja 1 700 ihmiselle, ja sen verran voin sanoa, että ei se ollut täynnä, mutta ei tyhjäkään, Paaso sanoi STT:lle.

Lue aiheesta lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: HUSin alueella 71 uutta tartuntaa, Finnairilta lisälentoja tiistaille Kanarialta ja Turkista

Ensimmäinen ihminen on kuollut Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin – THL:n pääjohtaja: "Varmasti pysäyttää"

HUSin alueella todettiin 53 uutta koronatartuntaa, osa tartuntaketjuista epäselviä – infektiolääkäri: Tauti leviää yhteisössä aiempaa enemmän

Alavutelaisen Eero Saarimäen tuvassa on lämpöinen tunnelma. Paikallisen Eläkeliiton puheenjohtaja Lasse Anttila on kiikuttanut sisään Saarimäen tilaamat ruokatarvikkeet.

– Leipää, maitoa ja leikkeleitä, selvittää Saarimäki.

Niillä hän pärjää, sillä kaapista löytyy vielä lihaa ja makkaraa.

Saarimäki kuuluu ikänsä puolesta riskiryhmään. Eläkeliiton tarjoama apu on hänelle tervetullut ja tärkeä.

Lasse Anttila kertoo, että Alavudella vanhusten avustusrinki pantiin pystyyn, koska halutaan koronaepidemian aikana turvata ihmisten hyvinvointi ja toimittaa elintarvikkeita niille, joille kauppaan meno olisi riski.

Avun tarvetta on nyt paljon varsinkin maaseudun pienillä paikkakunnilla, jossa vanhusten osuus asukkaista on suuri.

Mutta paljon on myös auttamishalua.

Maaseudulla on opittu antamaan naapuriapua eikä se ole ainakaan kokonaan unohtunut. Auttamisen tapoja ja kaanavia kehitellään nyt eri puolilla. Auttajista ei ole pulaa.

– 10 ilmoittautui heti mukaan avustusrinkiin, mutta heistä neljä karsiutui pois, kun he ovat itse yli 70-vuotiaita. Lisää auttajia on kuitenkin tulossa, toteaa Lasse Anttila.

Samassa soi puhelin Anttilan taskussa. Uusi ruokatilaus on tulossa.

– Jatkamme niin pitkään kuin on tarvetta.

Luottamusta ja yhteisöllisyyttä

Halsualainen Oili Mastokangas on työskennellyt yli 20 vuotta siivoojana.

Tavallisesti hän kiertää viikossa 30 kotia, mutta nyt elämä muuttuu hetkellisesti, sillä Marjusaaren Maamiesseuralla työskentelevä Mastokangas alkaa hoitaa tarpeen mukaan ikäihmisten ja riskiryhmien kauppa-, pankki- ja apteekkiasiointia.

– Minun täytyy tehdä aina sopimus apteekin ja asiakkaan kanssa, samoin pankin, kaupan ja asiakkaan kanssa. Näin voin ostaa ruoat vaikka laskulle tai ottaa pankkisiirron ostoksista.

Halsualla on reilut 1100 asukasta. Heistä joka neljäs on yli 70-vuotias. Tiukassa paikassa pienen kunnan etuna on joustavuus, luottamus ja yhteisöllisyys.

– Luottamus on se tärkein seikka. Täällä kaikki tuntee likipitäen toisensa, joten myyjät ovat tuttuja. Isolla paikkakunnalla, kun ei tunneta niin hyvin, asiakas voi epäröidä, samoin myyjä, Mastokangas uskoo.

Vanha talkoohenki herää

Usean muun paikkakunnan tavoin myös Halsualla kauppa avataan erikseen riskiryhmille. Kaupasta on myös mahdollista saada kotiinkuljetus.

– Olemme avoinna keskiviikko- ja lauantaiaaamuisin kello 7.30-8.00. Näin ikäihmisillä ja riskiryhmään kuuluvilla on puoli tuntia aikaa käydä ostoksilla ennen kuin kauppa varsinaisesti avataan, kertoo kauppias Suvi Jylhä K-Market Halsualta.

Halsuan kunnanjohtaja Jari Penttilä kiittää asioiden järjestymisestä aktiivisia kuntalaisia.

– Halsua on pieni, mutta meillä on kunnassa hyvin vanha talkoohenki. Vapaahtoisia on ilmoittautunut ja jatkuvasti tulee lisää. Jos tarvitsemme jotain apua, niin varmasti saamme sen.

Etu lienee myös se, ettei pienellä paikkakunnalla ei näe koko ajan toisia ihmisiä?

– Täällä näkee paljon ihmisiä, mutta harvemmin yhtä aikaa, Penttilä korjaa nauraen.

Opiskelijakin käärii hihat

Myös yksittäiset ihmiset ovat heränneet auttamaan vanhuksia. Yksi näistä vapaaehtoisista on kotikonnuilleen Kainuuseen Puolangalle virusta pakoon lähtenyt Saara Tolonen.

Tolonen opiskelee Helsingin yliopistossa.

– Lähes kaikki luennot pidetään netin kautta, joten voin hyvin järjestellä oman aikatauluni ja lähteä täällä avuksi vanhuksille.

Tolonen tarjoaa kauppakassipalvelua, mutta voi tarpeen mukaan tarttua vaikka lumilapioon.

– Kannustan ihmisiä kysymään että “hei, voinko olla avuksi”.

Palveluitaan Tolonen on tarjonnut Facebookissa, koska “tässä mennään nollabudjetilla”. Hän tietää, että sitä kautta ei suoraa tavoita kovin monia vanhuksia, mutta toivoo, että avun tarpeessa olevien omaiset ja läheiset veisivät viestiä eteenpäin.

Tolonen sanoo olevansa tarkka siitä, ettei itse altista vanhuksia tartunnalle. Maaseudulla ja maataloudessa viruksia on opittu torjumaan, kun liikutaan tuotantotiloilta toisille.

– Vaikka se ei sama asia olekaan, kuitenkin pääpointit ovat hallussa. Vaihdetaan vaatteet, pestään käsiä, kuljetetaan desinfiointiaineita mukana. Liikutaan puhtaissa vaatteissa ja puhtailla kengillä.

Naapuriavun antaminen ei Kainuussa ole päässyt unohtumaan. Tuoreita muistoja on talvelta 2018, jolloin lumikaaos vallitsi ja maaseudulla oltiin paikoitellen hätää kärsimässä.

Silloin ihmiset heräsivät auttamaan toisiaan, samalla tavalla ihmisiä herättelee nyt koronavirus.

Someryhmä ja diakonia yhteistyöhön

Sosiaalinen media tarjoaa hyvän kanavan auttamiselle, mutta haasteena sosiaalisen median apuryhmille on avuntarvitsijoiden löytäminen.

Siilinjärvellä toimiva someryhmä yrittää helpottaa tätä ongelmaa tekemällä yhteistyötä Siilinjärven seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa.

Kirsi Launonen oli heti yhteydessä Facebookissa perustettuun paikallisryhmään.

– Me tiedämme ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ja ryhmässä on avuntarjoajat. Näin voimme yhdistää voimamme, toteaa Launonen.

Sanna Lappalaisen ja Tuomo Räsäsen perustamaan someryhmään on ilmoittautunut jo paljon auttajia.

– Ihanaa huomata, että ihmisillä on halu auttaa, kiittelee Lappalainen, jolla heräsi huoli vanhuksista heti hallituksen maanantaisen tiedotustilaisuuden jälkeen.

– Kodeissa on paljon yksinäisiä, joilla ei ole omaisia tai omaiset asuvat kaukana, tietää vanhusten parissa työskentelevä Lappalainen.

Juttua on korjattu 21.3. kello 19.53: Saara Tolonen on Puolangalla, ei Paltamossa.

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen haluaa uuden mobiilisovelluksen avuksi kamppailussa koronavirusta vastaan.

Salminen kysyi lauantaina Twitterissä, kuka tekisi sovelluksen, jonka kautta suomalaiset voisivat ilmoittaa reaaliaikaisesti hengitystieoireistaan ja jossa sijainti tallentuisi Suomen kartalle.

Pyyntö aiheutti heti vastaustulvan, terveysturvallisuusjohtaja tviittasi myöhemmin lauantaina.

– Tähän on tullut valtavasti vastauksia ja hyviä vinkkejä. On myös selvinnyt, että ainakin toistakymmentä tällaista on jo tekeillä tai jopa valmiina. Yritämme olla yhteydessä, Salminen kirjoitti.

Hänen mukaansa ajatuksena on, että sovellus tuottaisi nopeasti vilkaistavan kuvan siitä, onko jollakin alueella erityisen paljon oireilevia.

– Samalla saataisiin trendidataa nopeasti.

Salmisen mukaan tällaiselle sovellukselle olisi yhteiskunnallinen tilaus ja THL voisi auttaa sovelluksen sisällön kanssa.

– Tämä pitää toki tehdä siten, ettei henkilöllisyys paljastu eikä paikkaa rekisteröidä liian tarkkaan, Salminen lisäsi.

Lue aiheesta lisää:

Ensimmäinen ihminen on kuollut Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin – THL:n pääjohtaja: "Varmasti pysäyttää"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: HUSin alueella 71 uutta tartuntaa, Finnairilta lisälentoja tiistaille Kanarialta ja Turkista

Pohjoismaat ovat tiivistäneet yhteistyötään ja järjestelevät yhteislentoja kansalaistensa kotiinkuljetusten järjestämiseksi. Kotiin haluavia ihmisiä on jumiutunut koronaviruksen vuoksi eri puolille maailmaa.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan yhteispohjoismaiset erikoislennot toimivat kaupalliselta pohjalta eli niihin myydään lippuja.

– Valtiot tukevat ja avustavat lentoyhtiöitä esimerkiksi laskeutumislupien saamiseksi.

Haaviston mukaan Pohjoismaiden ministerit pitivät videokokouksen eilen ja kartoittivat niitä maita, joissa on vaikea edetä.

– Näissä pyritään nyt tekemään Pohjoismaiden kesken yhteistyötä niin, että järjestetään kaupalliselta pohjalta toimivia Pohjoismaiden tilaamia yhteislentoja.

Ensimmäisillä kotiutuslennoilla satoja ihmisiä

Haaviston mukaan lentoja koordinoidaan ja tietoa niistä levitetään jatkuvasti Pohjoismaiden kesken.

– Esimerkiksi Marokossa on ollut niin vahvat lentokiellot ja maahansaapumisrajoitukset, että siellä on tarvittu ulkoministeriön apua siihen, että koneelle on saatu laskeutumislupa.

Haaviston mukaan ongelmallisia alueita ovat muun muassa Marokko, Latinalainen Amerikka, Aasia ja Filippiinit. Ulkoministerin mukaan tilanne elää jatkuvasti.

Haavisto kertoo, että ensimmäisillä yhteispohjoismaisilla kotiutuslennoilla on ollut satoja ihmisiä.

Ministeriö kehottaa kotimaahan paaluuta järjesteleviä seuraamaan lentoyhtiöiden verkkosivuja ja myös paikalliset lähetystöt auttavat kotiinpaluun järjestämisessä.

Suomella on kaikkiaan 90 lähetystöä eri puolilla maailmaa.

Maissa voi olla myös sisäisiä liikkumisrajoituksia.

– Vaikka pääkaupungin lentokentältä koneita lähtisi, kentälle asti voi olla vaikea päästä. Tämä on varsin valitettava tilanne.

Tilanne voi muuttua nopeasti

Haaviston mukaan nyt on varauduttava myös tilanteeseen, jossa lennot ja kulkuyhteydet tietyillä alueilla ovat loppumassa tai loppuneet koonaan.

– Voi tulla uusia lentokieltoalueita ja suljettuja kenttiä ja myös tähän täytyy varautua.

Haavisto sanoo, että tilanteet voivat muuttua nopeastikin.

– Nyt eletään päivä kerrallaan ja niin kauan kuin kaupallisia lentoja kulkee ja yhtiöt järjestävät erikoislentoja, kehotamme hankkimaan lippuja näihin koneisiin ja palaamaan Suomeen omatoimisesti.

– Sitten tietenkin viime kädessä katsotaan, voivatko hallitukset auttaa tässä kotiinpalaamisessa, jos joudutaan tilanteeseen, että ei pääse kaupallisilla lennoilla eteenpäin.

Haaviston mukaan yhteispohjoismaiset erikoislennot ovat kaikkien käytettävissä riippumatta siitä onko lyhyemmällä reissulla vai ollut ulkomailla jo pidempään.

Lue aiheesta lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: HUSin alueella 71 uutta tartuntaa, Finnairilta lisälentoja tiistaille Kanarialta ja Turkista

Suomalaisia jumissa ympäri maailman – Galápagossaarille juuttunut Matti Patrakka: "Tilanne hankaloitui aivan täysin yllättäen"

Opetusministeri Li Andersson (vas.) julkaisi lauantai-iltana voimakkaan vetoomuksen sosiaalisessa mediassa sen puolesta, että vanhemmat harkitsisivat erittäin tarkasti vievätkö lapsensa kouluun vai ei.

– Mikäli lapsesi on varhaiskasvatuksessa tai 1-3 vuosiluokilla, älä vie häntä lähiopetukseen, ellei ole pakko, kirjoitti Andersson Facebookissa sekä Twitterissä.

Tällä hetkellä koulujen ja varhaiskasvatuksen osalta ohjeistus on, että varhaiskasvatusikäiset ja 1-3 vuosiluokkien koululaiset viedään lähiopetukseen vain jos on aivan pakko.

– Hallituksen vahva suositus on järjestää heidänkin opiskelu ja päivähoito kotona.

4. vuosiluokan oppilaille ja sitä vanhemmille lähiopetusta ei järjestetä.

Andersson kertoo tämän olevan tehokkain tapa hidastaa taudin leviämistä ja pitää poikkeusaika mahdollisimman lyhyenä.

Facebookissa hän kirjoittaa myös ymmärtävänsä ihmisten pelkäävän koronatilanteen vuoksi muun muassa työpaikkansa menettämistä ja lomautuksia.

– Tekemällä oman osasi varmistat, että lukemattomien suomalaisten uhraukset eivät mene hukkaan itsekkään toiminnan vuoksi.

Kuka päättää mikä on kriittinen ala ja mikä ei

Tiistaina hallitus kertoi koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilojen sulkemisesta ja lähiopetuksen keskeyttämisestä.

Poikkeuksena tuolloin kuitenkin kerrottiin, että koulussa järjestetään esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla.

Perjantaina hallitus joutui korjaamaan aiempaa linjausta lähiopetuksen järjestämisestä 1-3 vuosiluokkien osalta, koska Suomen laki ei tällä hetkellä tunne virallisesti luetteloa kriittisistä aloista.

– Kriittisten alojen määritelmää on pidetty epäselvänä, mikä on johtanut kirjaviin käytäntöihin, ja tämä osaltaan siihen, että oppilaiden yhdenvertaisuus oli uhattuna, kirjoitti Andersson Twitterissä perjantaina.

Lue lisää:

Hallitus sulkee koulut, rajojen sulkemisen valmistelu aloitetaan – Yle seurasi hetki hetkeltä

Hallitus muutti linjaustaan: Kaikki halukkaat 1.–3.-luokkien oppilaat pääsevät taas kouluun lähiopetukseen

Suomi on toiminut koronaviruskriisin hoidossa oikea-aikaisesti suhteessa siihen, millainen tautitilanne on maassa ollut, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo Helsingin Sanomien sunnuntaina julkaisemassa haastattelussa.

Kuitenkin vasta kriisin jälkeen voidaan arvioida, ovatko Suomen toimet olleet oikeita, hän huomauttaa.

Marinin mukaan Suomessa on tammikuusta asti valmistauduttu kaikkiin vaihtoehtoihin.

Pääministerin mukaan hallituspuolueilla ei ole ollut kriisin hoidossa minkäänlaista ristivetoa. Marin kehuu myös oppositiopuolueiden osoittaneen yhteistyökykyä vaikeassa tilanteessa.

– Tällaisessa tilanteessa meillä ei ole hallituspuolueita ja oppositiopuolueita, vaan vain suomalaisista välittäviä kansanedustajia ja ihmisiä, Marin sanoo HS:lle.

Marin ei halua ennakoida, millaisessa tilanteessa Suomi on kriisin jälkeen.

– Sitä on mahdotonta ennustaa. Pyrimme tietenkin omilla toimillamme siihen, että kriisitilanteesta koituisi mahdollisimman vähän kielteisiä vaikutuksia Suomeen pitkällä aikavälillä.

Marinin mukaan hallitus pyrkii estämään erityisesti yritysten kaatumista ja massatyöttömyyttä.

– Se olisi vuosien ja vuosien taivallus sen jälkeen, hän painottaa.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: HUSin alueella 71 uutta tartuntaa, Finnairilta lisälentoja tiistaille Kanarialta ja Turkista

Marin: Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen

Pääministeri Marin Ylelle koronavirustilanteeseen varautumisesta: ”Hallitus on johtanut tätä alusta alkaen”