Moni on varmasti ehtinyt ihastelemaan ruskaa ulkoillessaan tänä syksynä. Nyt voit tarkastella väriloistoa poikkeuksellisesti yläilmoista. Lennätimme droonia Kainuun komean ruskaisen maiseman yllä, voit ihastella luontoa yllä olevalta videolta.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella alkaa olla viimeiset hetket ihastella ruskaa, kertoo professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta.

– Nyt jos tulee kovat tuulet, ruska häviää saman tien.

Puolestaan Etelä-Suomessa eletään vasta ruskahuippua. Ruska eteneekin tyypillisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään.

Ruskan voimakkuuteen vaikuttaa paljolti sää. Alkusyksyn kuivat ja aurinkoiset päivät, mutta viileät yöt saavat ruskan dramaattisimmin esiin. Jos on lämmintä ja sateista, ruska on yleensä laimeampi.

Mitä pidit maisemasta? Keskustelu on auki 2. lokakuuta kello 23:een saakka.

Katso seuraavaksi:Näin keltaiselta ja punaiselta näyttää nyt jo Lapissa – viemme sinut ruskaretkelle ympäri maan, katso kuvat Inarista Etelä-Suomeen

Metsäteollisuus ry irtautuu työehtosopimustoiminnasta ja neuvottelut työehdoista siirretään yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi.

Metsäteollisuuden mukaan yritykset voivat tulevaisuudessa sopia yhdessä henkilöstönsä kanssa palkoista, työvuoroista ja kaikista sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu, kerrotaan tiedotteessa. Metsäteollisuuden mukaan työntekijöiden järjestäytymisvapauteen tai ammattiyhdistystoimintaan uudistus ei vaikuta.

Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajan, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan tarkoituksena on rakentaa uutta sopimisen kulttuuria, jotta suomalainen metsäteollisuus ja Suomi menestyvät myös tulevaisuudessa.

– Toimialan erilaisten ja erilaisessa tilanteessa olevien yritysten tarpeisiin pystytään nykyistä paremmin vastaamaan yritys- ja tuoteryhmätason työehdoilla, Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, sanoo.

Hämälän mukaan tarkoitus ei ole alentaa palkkoja, vaan parantaa kilpailukykyä.

– Metsäteollisuudesta halutaan saada tehokkaampi toimija ja parempi työpaikka, jotta pystymme vastaamaan globaalin kysynnän kasvuun, Hämälä sanoo.

Hämälän mukaan yrityksissä pitää pystyä suunnittelemaan, kuinka työ on tehokkainta järjestää ja miten sitä kannattaa tehdä.

– On mahdotonta arvioida mitenkään prosentuaalisesti tai suhteellisesti että paljonko tämä muutos tuo kilpailuetua. Tämä ei ole missään nimessä lyhyen aikavälin suunnitelma eikä reaktio tämän hetkiseen tilanteeseen vaan osa pitkäaikaista kehitystä, Hämälä sanoo.

Irtautumisen taustalla on Metsäteollisuuden mukaan sen pitkäainen tavoite työehtosopimusten rakenteellisesta kehittämisestä, mikä ei ole liittokierroksilla eikä aiemman keskitetyn neuvottelujärjestelmän aikana edennyt.

Metsäteollisuuden mukaan valtakunnallinen sopimusjärjestelmä vastaa heikosti erilaisissa markkina- ja taloustilanteissa olevien yritysten, niiden liiketoiminta-alueiden ja yksittäisten tehtaiden tarpeisiin.

Metsäteollisuudella on Suomessa on yli 150 tehdasta.

STTK: Ei ollut yllätys, rapauttaa sopimusyhteiskuntaa

STTK:n mukaan Metsäteollisuuden irtautuminen tes-toiminnasta ei tullut yllätyksenä. Se kuvailee ratkaisua valitettavaksi ja näkee sen rapauttavan sopimusyhteiskuntaa.

– Työnantajapuolen selkeä tavoite viime vuosina on ollut romuttaa sopimusyhteiskunnan periaatteita, keskinäistä luottamusta ja sopimusjärjestelmää. Tämän päivän ilmoitus on sille konkreettinen jatkumo, puheenjohtaja Antti Palola sanoo tiedotteessa.

Palolan mukaan Metsäteollisuuden ilmoitus johtaa entistä suurempaan epävarmuuteen työmarkkinoilla. Hän uskoo levottomuuksien ja työrauhahäiriöiden lisääntyvän.

Suomen Yrittäjät: Merkittävä avaus

Suomen Yrittäjät pitää Metsäteollisuuden irtautumista työehtosopimustoiminnasta merkittävänä avauksena. Sen mukaan kyseessä on suuri askel kohti yritys- ja työpaikkakohtaista sopimista. Se vastaa Yrittäjien tavoitteita, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Pentikäisen mukaan kyseessä on selkeä viesti siitä, että yrityskohtaisen sopimisen edistäminen lakeja muuttamalla on välttämätöntä yritysten ja työpaikkojen kannalta.

Suomen yrittäjien mukaan Metsäteollisuuden linjaus vähentää liittojen valtaa ja siirtää sitä työpaikoille työtä tekeville.

– Tällä tiellä tarvitaan lisää toimia. Toivotaan, että Metsäteollisuus saa seuraa, Pentikäinen sanoo.

Teknologiateollisuus: Metsäteollisuuden päätöstä ymmärretään

Työnantajapuolta edustavan Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ymmärtää Metsäteollisuuden ratkaisua. Hän uskoo keskustelun kuitenkin kiihtyvän, mitä tulee valtakunnan tason sopimusten rooliin nykypäivän työmarkkinoilla.

Helteen mukaan suunta työmarkkinoilla pitäisi olla kohti laajempaa paikallisuutta, mutta tässä tavoitteessa on edistytty liian hitaasti.

– Kun tiedetään se että yritykset eivät pärjää enää sillä, että joku valtakunnan tason pöydistä kertoo, miten asioiden pitäisi olla, kun tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja yksittäisille yrityksille ja sen henkilöstölle.

Mutta mitä Metsäteollisuuden irtautuminen työehtosopimustoiminnasta tarkoittaa niin sanotulle kolmikannalle?

– Metsäteollisuus on nyt tehnyt omat ratkaisunsa, ja Teknologiateollisuus on toistaiseksi luottanut siihen, että paikallisuutta voidaan lisätä nykyisiä työehtosopimuksia kehittelemällä. Siihenhän tämä ei vaikuta. Työlainsäädäntöä kehitetään joka tapauksessa, ja varmasti tämä ja tulevat hallitukset haluavat hyödyntää työmarkkinajärjestöjen näkemyksiä työlainsäädännön valmistelussa, Helle sanoo.

Teknologiateollisuuden tavoitteena on, että työehdoista sovittaisiin mahdollisimman paikallisesti yritysten ja henkilöstön kesken. Helteen mukaan näin pystytään varmistamaan yrityksen reagointikyky maailman markkinoihin ja asiakkaiden tarpeeseen.

– Tällä tavalla pystymme parhaiten varmistamaan työllisyyttä ja hyvää palkkakehitystä, eli uskomme tämän olevan sekä työnantajien että työntekijöiden etu, Helle toteaa.

Voit keskustella aiheesta 2.10. klo 23:een asti.

Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen hehkuttaa pääkirjoituksessaan Suomen saavutuksia monilla aloilla.

Lehti nosti asian esiin, kun ilmeni että Suomen pääministeri Sanna Marin edustaa Ruotsia tämän viikon EU-huippukokouksessa. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ei pääse osallistumaan kokoukseen äitinsä hautajaisten vuoksi.

Pääkirjoituksen mukaan Marin voisi edustaa useamminkin Ruotsia, koska Suomessa asiat ovat monilla yhteiskunnan osa-alueilla paremmin kuin Ruotsissa. Lehti on otsikoinut pääkirjoituksensa vapaasti suomennettuna näin: "Rakas Suomi, auttaisit vähän pidempäänkin".

Lehti myös listasi asiat, joissa Ruotsi voisi ottaa Suomesta mallia.

Poliisi

Expressenin mukaan Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Suomen poliisi on kuitenkin tehokas. Tästä kertoo Expressenin mukaan esimerkiksi se, että murhista selvitetään Suomessa peräti 98 prosenttia ja asuntomurtojenkin selvittämisaste on korkea.

Ruotsissa murhien selvitysprosentti on lehden mukaan 82. Expressen oli valinnut juttunsa kuvaan poliisiauton henkirikoksen tapahtumapaikalta Imatralta.

Osaltaan poliisin tehokkuus johtuu Expressenin mukaan siitä, että Suomessa on huomattavasti vähemmän jengirikollisuutta ja syrjäytyneisyyttä kuin Ruotsissa.

Näiden asioiden taustalla ruotsalaislehti näkee osaltaan juuri poliisin toiminnan. Suuremman syyn jengirikollisuuden vähäisyydelle Expressen arvelee kuitenkin löytyvän Suomen paremmin harkitusta maahanmuuttopolitiikasta Ruotsiin verrattuna.

Vuokra-asuntomarkkinat

Expressenin mielestä vuokra-asuntomarkkinat toimivat Suomessa paremmin kuin Ruotsissa. Lehden mukaan Ruotsissa ja Suomessa oli aikaisemmin samanlainen säännelty käytäntö vuokra-asuntomarkkinoiden suhteen. Suomi kuitenkin luopui pitkälti vuokrasääntelystä, kun Ruotsi piti sen ennallaan.

Tämä on johtanut Expressenin mukaan siihen, että Suomessa ei ole Ruotsin tapaan pitkiä vuokra-asuntojonoja vaan vuokra-asunnon voi saada verrattain nopeasti. Sääntelyn purkaminen ei ole myöskään johtanut ennalta pelättyihin sosiaalisiin ongelmiin.

Lehti kuitenkin toteaa, että vuokrataso Helsingissä on korkeampi kuin Tukholmassa.

Puolustusvoimat

Suomi on Expressenin mukaan säilyttänyt Ruotsia paremmin puolustusvalmiuden. Tämän taustalla ruotsalaislehti näkee sen, ettei Suomi ole purkanut samaan tapaan puolustusvalmiuttaan kylmän sodan jälkeen kuin Ruotsi.

Suomi säästi vähemmän puolustusmenoista, säilytti asevelvollisuuden ja keskittyi oman maansa puolustukseen toisin kuin Ruotsi, joka lopetti asevelvollisuuden ja kehitti pienen ammattiarmeijan valmiutta toimia erilaisissa tehtävissä ulkomailla. Ruotsalaislehti toteaa, että Suomi on pystynyt hankkimaan asehankinnoillaan huomattavan iskukyvyn rajoitetuilla varoilla.

Koronatoimet

Expressen näkee Suomen toimineen tehokkaammin myös taistelussa koronavirusta vastaan. Lehti tosin huomauttaa, ettei lopullinen tulos ole vielä tiedossa, koska epidemia on yhä päällä.

Lehti kuitenkin toteaa, että Suomessa on väkilukuun suhteutettuna 90 prosenttia vähemmän koronavirukseen kuolleita kuin Ruotsissa samalla, kun talous on kärsinyt vähemmän koronatoimista.

Peruskoulu

Peruskoulunkin Expressen näkee toimivan paremmin Suomessa kuin Ruotsissa, vaikka se huomauttaakin, että Suomen Pisa-tulokset ovat viime vuosina olleet laskussa.

Lopuksi vaikutusvaltainen ruotsalaislehti toteaa, että politiikassa muut Pohjoismaat ovat pitkään saaneet toimia vain Ruotsin omahyväisyyden taustalla. Ruotsin ei Expressenin mielestä kuitenkaan aina pidä kulkea kärjessä vaan joskus olisi hyvä ottaa vetoapua myös naapureilta.

Suomi on Expressenin mukaan erityisen mielenkiintoinen maa tässä suhteessa, koska Suomella ja Ruotsilla on 700 vuotta yhteistä historiaa, ja maiden hallinto- ja oikeusjärjestelmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Expressenin mielestä tämä antaa mahdollisuuden soveltaa monia hyviä suomalaisideoita nopeasti myös Ruotsissa.

Yle on saanut Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen, joka koskee Ylen MOT-ohjelman huhtikuussa esittämää jaksoa Ilmastoepäilyn kylväjät.

Ohjelma kertoi siitä, mistä ilmastonmuutosta epäilevä liike on saanut alkunsa ja miten se vaikuttaa Suomessa. Ohjelmassa haastateltiin ilmastokriittiseksi itseään luonnehtivan suomalaisen järjestön edustajaa.

Lue myös: MOT:lle langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta

Neuvoston päätöksen mukaan MOT-ohjelma käytti haastateltavan lausumia harhaanjohtavasti, kun toimittajan esittämään suoraan kysymykseen koostettiin irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista.

Julkisen sanan neuvoston ratkaisun mukaan Ylen MOT-ohjelma on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 11: "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti."

Ratkaisun mukaan katsoja on saattanut saada yhdestä ohjelman kohdasta harhaanjohtavan käsityksen. Yle on yhdistellyt eri kysymyksiin annettuja vastauksia harhaanjohtavasti siten, että vaikutti siltä kuin niistä koostettu haastattelukatkelma olisi ollut tiivistys haastateltavan vastauksesta toimittajan suoraan kysymykseen.

Tosiasiassa toimitus oli yhdistänyt haastateltavan useampaan eri kysymykseen antamista vastauksista yksittäisiä virkkeitä siten, ettei näistä koostettu kommentti vastannut sitä, mitä haastateltava oli sanonut.

Kantelijan mukaan haastateltavan sanomaa vääristeltiin

Kantelu kohdistuu ohjelman kohtaan, jossa toimittaja kysyy haastateltavalta, mikä ilmastokeskustelussa on pielessä.

Kantelun mukaan juttu vääristi haastateltavan sanoman yhdistelemällä lauseenpaloja hänen kolmeen eri kysymykseen antamistaan vastauksista. Kantelijan mukaan katsojalle jäi tämän seurauksena käsitys, ettei haastateltava olisi ymmärtänyt hänelle esitettyä kysymystä.

Kantelijan mielestä myös jutun olennaisin asiasisältö, ilmastokeskustelun leiriytyminen, jätettiin jutusta pois, vaikka hän korosti sitä kaikissa vastauksissaan.

Päätoimittajan vastaus: Yle käytti journalistista harkintaa

Vastauksessaan kanteluun Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen myöntää, että ohjelmassa esitetty ei ollut suora vastaus toimittajan kysymykseen "mikä ilmastokeskustelussa on pielessä".

Päätoimittajan mukaan kysymys toimi yleisenä johdatuksena aiheeseen, koska kantelijan mielestä ilmastokeskustelussa on pielessä moni asia. Päätoimittajan mukaan kysymyksen jättäminen ohjelmaan ei vääristänyt haastateltavan näkemystä eikä aiheuttanut oikaisua vaativaa asiavirhettä.

Päätoimittaja toteaa vastauksessaan, että haastateltavan vastaukset olivat polveilevia ja haastattelu pitkä, eikä kaikkea ollut kokonaisuuden kannalta tarpeen näyttää ohjelmassa. Yle varmisti journalistista harkintaa käyttäen, että haastateltavan keskeiset näkemykset tulevat lähetyksessä esiin.

Päätoimittajan vastauksen mukaan myös haastateltavan näkemys ilmastokeskustelun leiriytymisestä tuli ohjelmassa esiin, vaikkakaan ei juuri hänen toivomassaan kohdassa. Haastateltavalle oli myös toimitettu sitaatit asiayhteyksineen nähtäväksi sähköpostilla hyvissä ajoin, mutta hän ei pyytänyt niihin korjauksia eikä vastannut toimittajan viestiin.

Kantelija lähestyi Yleä oikaisuvaatimuksella kaksi viikkoa ohjelman lähetyksen jälkeen julkaistuaan oman näkemyksensä haastattelusta.

JSN:n päätös annettiin äänin 10–3

Julkisen sanan neuvoston mukaan Yle oli lähettänyt sitaatit asiayhteyksineen tarkistettaviksi hyvissä ajoin. Haastateltava ei reagoinut viesteihin, vaikka myöntää lukeneensa ne. Siten Ylellä ei ollut velvollisuutta reagoida hänen korjauspyyntöönsä, eikä haastateltavan oikeuksia loukattu.

Julkisen sanan neuvosto katsoo Ylen kuitenkin rikkoneen journalistin ohjeiden kohtaa 11 harhaanjohtavasta kuvan ja äänen käytöstä, ja antaa sille huomautuksen.

Langettava päätös annettiin äänin 10–3. Eriävän mielipiteen mukaan jutussa ei ole olennaista asiavirhettä, ja tosiasiat ovat erotettavissa jutusta. Eriävän mielipiteen mukaan toimitus saa valita näkökulmansa.

• Lue JSN:n päätös kokonaisuudessaan tästä

Toisesta uutisesta vapauttava päätös

Toisesta kantelusta Yle sai Julkisen sanan neuvostolta vapauttavan päätöksen. Kantelu kohdistui Ylen maaliskuussa julkaisemaan juttuun tehohoitoa tarvitsevista potilaista korona-aikana.

Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjetta 7, joka edellyttää lähteen mainitsemista, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Kantelun mukaan Yle on jutussa jättänyt mainitsematta lähteenä The Washington Postin, jonka aiemmin tekemän jutun pohjalta Ylen jutussa esiintyvä simulaatio on tehty.

Julkisen sanan neuvoston ratkaisun mukaan The Washington Postin aiemmin julkaisema simulaatio ei ollut niin omintakeinen, että samankaltaisen esitystavan käyttö olisi edellyttänyt lähdeviittausta. Näin ollen Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

• Lue JSN:n päätös kokonaisuudessaan tästä

Uuden Helsingistä itään suuntautuvan junaradan hankeyhtiön valmistelutyöt ovat alkaneet.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti keskiviikkona, että uusi itäiseen Suomeen kulkeva raideyhteys kulkisi näillä tiedoin Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta itään, muun muassa Lappeenrantaan ja Joensuuhun.

Lue lisää: Porvoo-Kouvola-reitti veti pitemmän korren itäsuunnan ratavalmistelussa

Ministeriön mukaan ratkaisuun vaikutti se, että Porvoo on asettanut Kouvolan kautta kulkevan ratayhteyden ensisijaiseksi vaihtoehdokseen.

Porvoo on päättänyt, että se voisi osallistua toisen vaihtoehdon eli Kotkan ja Luumäen kautta itään kulkevan itäisen rantaradan rahoittamiseen siinä tapauksessa, että valtio päättäisi linjauksen kulkevan rantaradan mukaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Porvoon vahvempi kanta Kouvolan-linjauksen puolesta vaikutti päätökseen.

– Tälle hankeyhtiökonseptille itsessään on keskeistä se, että valtio ei lähtökohtaisesti sanele ehtoja, vaan yhteistyössä kuntien kanssa mennään eteenpäin. Kuntien ensisijaisten prioriteettien mukaisesti rahoitus täyttyisi nimenomaan Kouvolan linjauksen osalta, LVM:n yksikön johtaja Miikka Raitiala sanoo.

Puuttuvat miljoonat

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kuntien rahoitusosuus ei täyttyisi Porvoo–Kotka–Luumäki-vaihtoehdon hankeyhtiön osalta. Summasta puuttuu LVM:n mukaan yli 16 miljoonaa euroa.

Itäistä rantarataa puolustavat kunnat kuitenkin tiedottivat torstaina, että rahoitus on kasassa ja että LVM:n tiedote pohjautuu virheelliseen käsitykseen.

Kotka, Hamina, Loviisa ja Pyhtää ovat päättäneet rahoittaa hankeyhtiötä alustavasti yhteensä 37,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi Porvoo on valmis osallistumaan hankeyhtiöön 10 miljoonalla eurolla, vaikka onkin priorisoinut Porvoo–Kouvola-linjauksen ensimmäiseksi vaihtoehdoksi.

Myös Haminan-Kotkan satamayhtiö ja kolme satamassa toimivaa yritystä ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa hankeyhtiön rahoittamiseen.

– Ennen tiedotteen julkaisemista kysyimme Porvoolta, mikä heidän prioriteettinsa tälle linjaukselle olisi, ja vastauksena oli Kouvolan kautta kulkeva linjaus. Porvoon vastaus huomioon ottaen Porvoon osuus on hankala laskea ensisijassa ainakaan rantaradan puolelle. Näin ollen se jäisi vajaaksi noin 16 miljoonaa, Miikka Raitiala sanoo.

Kotka maksaisi vaikka omasta pussista

Kotka, Loviisa, Hamina, Pyhtää ja Haminan-Kotkan satamayhtiö tiedottivat torstaina yhteisesti, että itäisen rantaradan kaupungit ja kunnat ovat valmiita pikaiseen päätöksentekoon jo aiemmin ilmoitetun rahoituspohjan vahvistamiseksi ja edellyttävänsä jatkoneuvotteluiden käynnistämistä rantaratalinjauksen osalta.

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö sanoo, että kaupungilla on täysi valmius tehdä uusiakin päätöksiä.

– Kotkan kaupunki voi ottaa sen muka-puuttuvan 16,3 miljoonaa vaikka omalle kontolleen, Sirviö sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Miikka Rainiala ei ota kantaa siihen, ovatko itäisen rantaradan tukijat liikkeellä liian myöhään.

– En ota kantaa siihen, mikä on myöhäistä. Eletään aina niiden tietojen mukaan, mitä meillä on käsillä ja arvioidaan tilanne sen mukaan.

Neuvottelut alkavat

Seuraavaksi ministeriö jatkaa neuvotteluista Porvoo–Kouvola-linjausta tukevien kuntien kanssa tarkemmista yksityiskohdista, kuten osakassopimuksesta. Siinä sovitaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi hankeyhtiön toiminnasta ja osapuolten rahoitussitoumuksista.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee valtion osallistumista ja rahoitusosuutta uuteen hankeyhtiöön tämän syksyn aikana. Valtion rahoitusosuudesta päättää lopulta eduskunta.

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Miikka Raitiala ei osaa vielä arvioida, milloin kunnat maksaisivat ensimmäisen rahoitusosuutensa hankeyhtiöön.

Itäradan kannattajat iloitsevat ratkaisusta

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka iloitsee liikenne- ja viestintäministeriön linjauksesta. Hän huomauttaa, että itäradan toteutuminen on kuitenkin pitkä prosessi, joka vaatii vielä paljon työtä.

– Nyt otettiin todella tärkeä edistysaskel oikeaan suuntaan. Itäisen Suomen kunnat, maakuntaliitot ja muut toimijat ovat yhdessä puurtaneet töitä tämän hankkeen edunvalvonnan eteen. Todella hienoa nähdä nyt, että työ alkaa kantaa hedelmää, Marita Toikka sanoo kaupungin tiedotteessa.

Myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on mielissään ratkaisusta. Hän pitää Kouvolan kautta kulkevaa ratavaihtoehtoa Kotkan ja Luumäen kautta kulkevaa linjausta parempana, koska se nopeuttaa yhteyksiä Helsingin suuntaan ja oli kahdesta linjausvaihtoehdosta halvempi.

– Tämä tuntuu oikein hyvältä. Tämä oli meidän tavoitekin, Jarva sanoo.

Lue lisää: Noin 20 kuntaa valmiita rahoittamaan jommankumman itäisen ratayhteyden suunnittelua – nyt odotetaan kutsua ministeriön neuvottelupöytään

Kouvola on valmis rahoittamaan itärataa – kaupungin osuus uuden ratalinjauksen hankeyhtiöstä olisi 4,8 miljoonaa euroa

Kotka on valmis käyttämään itäisen rantaradan suunnitteluun yli 21 miljoonaa euroa – tarkemmin voidaan neuvotella, kun ratalinjauksesta on päätetty

Kuopiossa toimivan Mondi Powerfluten eli entisen Savon Sellun pääluottamusmies Eero Ahonen kommentoi Metsäteollisuuden irtautumista hämmentyneenä.

Ahonen ei toistaiseksi osaa arvioita päätöksen merkitystä työntekijöille.

– Onkohan tämä sopimushomma sitten muuttumassa enemmän paikalliseksi sopimiseksi, siitähän on paljon puhuttu viime aikoina, mutta en osaa sanoa, että muuttaako se mitenkään työehtosopimuksen laatimista. Ei sitä tiedä vielä, että mitä tämä tarkoittaa.

Palkan alennuksiin hän ei usko.

– Ei palkkojen laskeminen ole metsäteollisuudessa mahdollista eikä oikeastaan tarpeellistakaan.

Metsä Groupin Kemin tehtaiden vt. pääluottamusmies Juha Kenttä sanoo, että vielä tässä vaiheessa Metsäteollisuuden päätöstä on vaikea kommentoida.

– Vaatii vähän puhallusta. Sen voi sanoa, että Paperiliitto on kyllä edelleen voimissaan ja neuvottelee työehtosopimuksista myös jatkossa. Liiton rooli voi tulevaisuudessa jopa kasvaa.

Kenttä miettii myös Metsäteollisuuden motiivia, mutta ei lähde sitä ääneen spekuloimaan. Kentän mukaan ainakin Kemissä porttien sisällä on ollut hyvä työkulttuuri.

– Paikallisia sopimuksia tehdään koko ajan, hän toteaa.

Lappeenrannan UPM Kaukaan sellu- ja paperitehtaan pääluottamusmiehen Kari Rikkilän mielestä muutos ei kuulosta hyvältä.

Alalla on totuttu nimenomaan Metsäteollisuuden ja Paperiliiton keskinäisiin sopimuksiin.

– Sekava tilanne! Kun itse tässä käy parhaillaan sellutehtaan yt-neuvotteluita ja paperitehtaan lomautusneuvotteluita niin eipä tässä ole hirveästi vielä henkilökunnan kanssa tästä uusimmasta muutoksesta juteltu.

Oulun Stora Enson pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen yllättyi päivän uutisesta.

– Jokainen sopijaosapuoli voi tietenkin päättää keskenään, että miten asiansa hoitaa, mutta mitään mullistavaa ei vielä ole ilmennyt. Sopimusneuvottelut käydään työpaikkakohtaisesti ja hehän eivät ota kantaa työntekijöiden toimintaan, vaan työntekijöillä on edelleen järjestäytymisoikeus.

Metsä Boardin Äänekosken tehtaan pääluottamusmies Eero Vekkeli pitää Metsäteollisuuden irtautumista "yllättävänä ulostulona".

– Meillä on kuitenkin sopimus voimassa ensi vuoden loppuun ja kuluva sopimuskausi mennään nykyisillä ehdoilla. Tuoreeltaan en asian merkitystä osaa arvioida. Tietysti tämä on ihan uusi tilanne. Meillä on kuitenkin perinteisesti liitot neuvotelleet ja nyt neuvottelevat yritykset ja työntekijät.

Paikallinen sopiminen Äänekoskella kuulostaa Vekkelin korvaan toistaiseksi erikoiselta.

– Ainahan asiat on sovittu valtakunnan tasolla. Näköjään nyt halutaan mennä yrityskohtaisiin ratkaisuihin. Raamit tekee tietenkin koko konserni, mutta palkoista on jo nyt sovittu paikallisesti. Meillä on Metsäteollisuudessa kuitenkin aloja, joilla on vahva veto kuten sellu ja kartonki. Muutoksia voi tulla niille aloille, joilla ei mene niin hyvin.

Mikkelin Ristiinassa toimivien UPM Pelloksen vaneritehtaiden pääluottamusmies Marko Lang ihmettelee niin ikään irtautumisen ajankohtaa.

– Itse henkilökohtaisesti olisin odottanut, että lähempänä sopimuksen umpeutumista olisivat tulleet tämän asian kanssa esiin, mutta tämän kanssa nyt elellään.

Lang on saanut työntekijöiltä jo kuluneen iltapäivän aikana runsaasti yhteydenottoja.

– Ehkä se epätietoisuus sieltä eniten paistaa, eikä tässä oikein osaa kenellekään sanoa mitään. Näyttäisi siltä, että yrityskohtaisiin sopimuksiin ollaan pikku hiljaa menossa ja yleissitova TES poistuu kuvioista. Onhan tämä ihan uusi ja ennenkokematon tilanne.

Kanta-Hämeen sahojen työntekijöitä edustava, Teollisuusliiton vastaava aluetoimitsija Sauli Järvinen muistuttaa, että nykyistä työehtosopimusta on noudatettava sopimuskauden loppuun.

Hänen mielestään alalle tarvittaisiin nimenomaan yleissitova työehtosopimus.

–Toi oli aika rankka, viime sopimuskierros ja lakot, jotka kohdistui yksityiseen puoleen hyvinkin rajulla tavalla ja pitkällä aikavälillä. Kyllähän ala on ollut vähän sellainen, että sitä ovat vieneet nämä suuret konsernit, UPM:t ja Storat. Yksityiset pienemmät yritykset kärsivät.

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Metsäteollisuuden ilmoitus irtautua alaa koskevista työehtosopimuksista voi mullistaa työmarkkinoita ja sopimista laajasti.

– Jos työnantajat ajattelevat, että keskitetty työmarkkinasopimustoiminta lopetetaan tässä maassa, mielestäni se tarkoittaa että kaikki yhdessä rakennetut järjestelmät – jotka ovat liittyneet työttömyysturvaan, tai vaikka eläketurvaan – niidenkin jatko on kyseenlainen, Aalto sanoo.

Käytännössä Metsäteollisuus otti askeleen yleissitovuudesta luopumista. Riku Aallon mukaan reaktiot viittaavat siihen, että muilla aloilla halutaan seurata esimerkkiä.

– Ei sellaista ennustajaa olekaan, joka pystyy sanomaan mitä tämän tien päässä on. Mutta kun olen seurannut uutisvirtaa, siellä on suorastaan hypitty ilosta eli näyttää siltä, että tämä tauti tästä leviää, Aalto sanoo.

Yksi seuraus on Aallon mukaan selvä: työmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ratkaisu heikentää.

– Jos tavoite on, että saadaan nykyinen työmarkkinajärjestelmä rikottua, niin sitä kautta saadaan aikaiseksi ainakin se, että epävarmuus lisääntyy.

Teollisuusliiton hallitus kokoontuu perjantaiaamuna käsittelemään Metsäteollisuuden ilmoitusta.

– Työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2022 alkupuolelle asti. Siihen asti on aikaa arvioida mitä tehdään tai ei tehdä.

• Lue lisää: Yle seuraa: Metsäteollisuus irtautuu työehtosopimustoiminnasta – STTK: Ilmoitus ei yllätys, ratkaisu rapauttaa sopimusyhteiskuntaa

Paperiliitolle Metsäteollisuuden päätös tuli yllätyksenä, vaikka sitä osattiin ennakoida

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pitää Metsäteollisuuden päätöstä yllätyksenä, mutta ei täysin odottamattomana.

– Me ollaan järjestönä mietitty jo 2000-luvun puolivälistä saakka, että voiko tulla konsernikohtaiset sopimukset esille, hän sanoo.

Vanhalan mukaan päätös ei kuitenkaan muuta Paperiliiton asemaa tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa.

– Meidän organisaatio ei ole muuttunut millään tavalla. Tällä näkemällä me olemme se, joka koordinoi jäsentensä edunvalvontaa.

Vanhala muistuttaa, että kolme suurta metsäteollisuuskonsernia ovat suhtautuneet työehtosopimuksiin eri tavalla, mikä on ajanut niitä erilleen. Vanhalan mukaan niiden kesken on eroja siinä, kuinka alaa kehitetään ja kuinka asioista sovitaan.

Joka tapauksessa Vanhalan mukaan Metsäteollisuuden päätös on merkittävä.

– Eihän tällaista ole tapahtunut, että luovutaan tällaisesta neuvottelujärjestelmästä. Metsäteollisuus ry poistuu kokonaan työmarkkinapöydältä ja mennään konserni- tai työpaikkakohtaisiin sopimuksiin.

Vanhala ei kuitenkaan halua vielä arvioida, mitä päätös merkitsee koko suomalaiselle neuvottelujärjestelmälle. Hän kuitenkin ihmettelee, mistä konsernit tai pienemmät työnantajat saavat jatkossa työehtosopimukset hallitsevia henkilöitä.

– Metsäteollisuus ry on hoitanut työehtosopimusasioita. Konserneilla ei ole tes-osaajia, ja miten pienet yhtiöt hoitavat asiansa? Tosin on tässä siirtymäkautta, koska sopimukset ovat voimassa.

Vanhala ei kuitenkaan usko, että Metsäteollisuuden päätös vaikuttaisi eläkejärjestelmään tai edes yleissitovuuteen.

– En usko, että tämä koskee eläkejärjestelmää eikä varmaan yleissitovuuttakaan.

Mitä tämä tarkoittaa työrauhalle?

– Sitä on vaikea sanoa. Tällä hetkellä työrauha on sovittu työmarkkinajärjestöjen välillä. Aletaanko nyt sopia paikallisesti niin, että jokainen konserni tai yksikkö sopii oman työrauhansa? Kyllähän siitä voi tulla aikamoinen harjoitus.

Päätöksen ajoitusta Vanhala pitää osittain poliittisena viestinä.

– Onhan siinä oma poliittinen viesti, vaikka hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä totesi, että siitä ei ole kyse. Kyllä tämä kaikki sattuu liian hyvin lankulle työnantajien laskelmien mukaan.

Vanhala ei halua vielä kommentoida, tulevatko muut työnantajaliitot perässä. Kysymys jää joka tapauksessa hänen mukaansa leijumaan ilmaan.

SAK:n Eloranta: Tulevaisuus mietityttää, että mitä jatkossa voidaan työehdoista sopia

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eroranta pitää Metsäteollisuuden irtautumista työehtosopimustoiminnasta isona ja valitettavana päätöksenä suomalaiselle sopimiselle ja työehtosopimusjärjestelmälle, mutta toteaa työnajantajan tekevän omat ratkaisunsa.

– Tulevaisuus mietityttää, että mitä jatkossa voidaan työehdoista sopia. Kuinka paljon työehdot alkavat eriytyä ja saavutetaanko tasaveroinen neuvotteluasema paikallisesti ja sitä kautta turvata työehtojen taso ja kehitys tulevaisuudessa, Eloranta sanoo Ylen haastattelussa.

Eloranta arvelee, että metsäteollisuuden päätös voi saada muutkin työnantajaliitot seuraamaan perässä. Hänen mukaansa muistakin työnantajaliitoista on kuulunut "tämän suuntaisia kaikuja".

– Työnantajapuoli on pikku hiljaa purkanut näitä suomalaisia sopimusyhteiskunnan keskeisiä tukipilareita, ja jos jälleen yksi pilari otetaan pois, niin ei mikään rakennelma pysy pystyssä, hän sanoo.

Elorannan mukaan asiassa siirrytään epävakaisempaan järjestelmään, jossa isojen ja vakauttavien järjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen jää enemmän poliitikoille. Hän arvelee konfliktiherkkyyden ja oman yrityksen edunvalvonnan tiukkenevan ja yhteiskunnallisemman edun jäävän taka-alalle.

Eloranta pitää mahdollisena, että lakkoilu tulee lisääntymään tulevaisuudessa.

– Se ei kuitenkaan ole se malli, millä suomalaista yhteiskuntaa on kehitetty. Toivoisin ettei siihen suuntaan mentäisi.

Eloranta muistuttaa, että Pohjoismaissa on ollut vahva sopimisen kulttuuri ja vahva työehtosopimusjärjestelmä.

– Siinä mielessä me alamme irtautumaan Pohjoismaisesta työmarkkinaperheestä.

Kunnanjohtajan valinnasta on noussut iso myrsky Etelä-Karjalassa sijaitsevassa pienessä Ruokolahden kunnassa..

Ensin kunnanjohtajakisasta muodostui todellinen trilleri. Vastakkain olivat kokenut poliitikko ja ex-ministeri Kimmo Tiilikainen sekä Pohjois-Savon Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen. Ennakkosuosikki oli Tiilikainen: hän on Ruokolahden "oma poika" ja kokenut poliitikko.

Voiton vei kuitenkin Anu Sepponen. Tiukan kisan ratkaisi yksi ääni. Sepponen kertoi järkyttyneensä valinnasta itsekin, eivätkä tuntemukset ole sen jälkeen juurikaan muuttuneet.

Ruokolahden kunnanvaltuusto nimittäin teki kunnanhallituksen hyväksymään johtajasopimukseen kolme heikennystä. Kunnanjohtajan palkkaa alennettiin 500 eurolla 7 000 eurosta 6 500 euroon, irtisanomisajan palkasta luovuttiin ja sopimukseen lisättiin kuuden kuukauden koeaika.

Muutokset tehtiin keskustan ja sosialidemokraattien esityksestä, ja ne hyväksyttiin äänestysten jälkeen. Erikoisen tilanteesta tekee se, että johtajasopimuksen muutoksista päätettiin uutta kunnanjohtajaa kuulematta.

– Olen tosi hämmentynyt ja ihmeissäni, että miten asia voi saada tämmöisiä käänteitä. Tämä on todella tekninen asia, joka on saanut hämmästyttävät mittakaavat, toteaa Anu Sepponen.

"Voi miettiä tasa-arvokysymyksiä"

Sepposen mielestä kunnanvaltuuston esittämät ehdot ovat kohtuuttomat. Hän sanoo, että erorahan poistaminen on kunnanjohtajan työn aliarviointia.

– Tuommoisilla ehdoilla ei kukaan tule niin tuuliseen tehtävään. Erokorvaus on kunnanjohtajan ainoa työsuhdeturva. Muutenhan irtisanominen voi tapahtua ja työ päättyä luottamuspulaan vaikka tänään.

Sepponen ei myöskään ymmärrä, miksi uudelle kunnanjohtajalle tarjottaisiin huonompaa sopimusta ja maksettaisiin pienempää palkkaa kuin edeltäjälleen.

– Se kertoo eriarvoisuudesta. Voi miettiä tasa-arvokysymyksiä, ja ihmisten kunnioitusta. Minulla on työkokemusta ihan eri tavalla kuin edeltäjälläni.

Pudotti palkkatoivettaan

Hän kertoo, että Ruokolahden valtuustolla oli hänen palkkatoiveensa tiedossaan, kun valintoja tehtiin. Sepponen on jo pudottanut palkkavaatimustaan 7900 eurosta 7300 euroon.

– Olen sanonut, että sillä summalla tulen.

Hän kertoo pyrkineensä neuvottelemaan asianmukaisesti johtajasopimuksen yksityiskohdista, jotka ovat ihan normaaleja sopimuskäytäntöjä.

– Olen koko ajan halunnut neuvotella niin, että se voidaan yhteisesti siinä hyväksyä eikä käänny kulman takana niin, että se tulee ihan erilaisena ota tai jätä -periaatteella. Toivoisin, että molemmat osapuolet kunnioittaisivat sitä.

Ruokolahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Paananen (kesk.) sanoo, että esitys uuden kunnanjohtajan palkasta on tehty tämän työkokemukseen ja historiaan peilaten.

Ruokolahden edellinen kunnanjohtaja Tuomo Sallinen oli kuitenkin Anu Sepposta nuorempi ja hänellä oli vähemmän kokemusta kunnanjohtajan tehtävistä. Paanasen mukaan Sallisella oli oikeustieteiden maisterina kuitenkin lakiosaamista.

– Kun arvioitiin Tuomon palkkaa, todettiin ettei hänen kohdallaan tarvitse käyttää juristipalveluita. Palkka koostuu koko kunnan johtamisen aiheuttamista kuluista, Paananen toteaa.

"Ei nais-mies-asetelmaa"

Palkkakeskustelu on Paanasen mielestä kiteytynyt liikaa Anu Sepposen johtajasopimukseen, kun tosiasiassa kunta määrittelee sen. Paananen sanoo, että kunnanjohtajan keskipalkka Ruokolahden kokoisissa kunnissa on noin 6500-6600 euroa.

– Peilaten hänen tämänhetkiseen palkkaansa ja ympäristökunnissa oleviin palkkoihin, sieltä tuli peruste tähän esitykseen.

Paananen kiistää vahvasti, että olisi kyse sukupuolesta.

– En ajattele, että tässä olisi nais-mies-asetelmaa. Kyse on kuntakentän kokemuksesta ja muusta juridisesta opista, mitä Tuomolla oli enemmän. Hän toimi kaupunginsihteerinä ollessaan myös kunnanjohtajan sijaisena.

Anu Sepponen on pohtinut, olisiko kunnanjohtajan tehtävään sittenkin haluttu kenties joku toinen henkilö.

Taina Paananen, onko kyse pettymyksestä siihen, ettei Kimmo Tiilikaista valittu?

– Ei. Kun valtuusto oli ratkaisunsa tehnyt, lähdimme oikeasti neuvottelemaan johtajasopimusta uuden kunnanjohtajan kanssa ja miettimään askelmerkkejä pestiin.

Johtajasopimuksesta neuvotellaan jälleen torstai-iltana. Silloin ratkeaa, tuleeko Anu Sepponen Ruokolahden kunnanjohtajaksi. Paananen ei halua vielä miettiä muita vaihtoehtoja - kuten sitä, pitääkö kunnanjohtajan paikka laittaa uuteen hakuun ja mitä se mahdollisesti tekee kunnan maineelle.

– Keskustelu on saanut tosi surullisia piirteitä eikä tämä todellakaan vie positiivista kuntakuvaa eteenpäin. Tänään on ratkaisujen aika, ja vasta niiden jälkeen mietitään seuraavaa askelmaa.

Sisä-Suomen poliisi julkaisi 22. syyskuuta valokuvan miehestä, jonka epäillään syyllistyneen Tampereen Tesomalla viime vuonna tapahtuneeseen henkeen ja terveyteen kohdistuneeseen rikokseen.

Poliisi sai ihmisiltä lukuisia ilmoituksia, jotka eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta henkilöllisyyden selvittämiseen. Kuvan esittämän miehen henkilöllisyys on kuitenkin selvinnyt, kun mies itse ilmoittautui tällä viikolla poliisille.

Poliisi haluaa kuitenkin kiittää ihmisiä, jotka pyrkivät auttamaan poliisia asian selvittämisessä.

Hänet otettiin kiinni ja häntä on kuulusteltu. Häntä epäillään myös toisesta henkeen ja terveyteen liittyvästä rikoksesta Tampereella.

– Epäilty on täysi-ikäinen mies ja tuomioistuin on hänet tänään vanginnut, poliisi kertoo tiedotteessa,

Poliisi ei tiedota asiasta tässä vaiheessa tämän enempää.

Molemmat epäillyt rikokset tapahtuneet yleisellä paikalla

Epäilty rikos tapahtui sunnuntaina 18. elokuuta 2019 puolen päivän aikaan Tampereella Tesomalla, Tesomajärven vieressä olevassa metsikössä.

Toinen epäilty rikos on tapahtunut läntisen Tampereen alueella. Rikoksen tekoaika on tämän vuoden elokuu ja tekopaikka Haukiluomassa oleva yleinen paikka.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Hannu Kallioniemi sanoi syyskuussa, että kyseessä on vakava rikos. Uhrin suojelemiseksi rikoksesta ei kerrota tarkemmin tai kerrota uhrin ikää.

Lue myös: Tampereella tutkitaan vuosi sitten metsässä sattunutta vakavaa rikosta: poliisi pyytää apua julkaisemalla epäillyn kuvan

– On ajanlasku poikani kanssa, ja on ajanlasku poikani kuoleman jälkeen.

Lehdet putoilevat puista, kun Monika seisoo pihatiellä ja kertoo tarinaansa.

Tai oikeastaan hänen poikansa, viisitoistavuotiaana yläkoululaisena kuolleen Danielin tarinaa.

Monika ja Danielin isä Markku eivät esiinny haastattelussa koko nimellään asian arkaluontoisuuden takia. Perhe asuu pienellä paikkakunnalla Uudellamaalla, ja vanhemmat haluavat suojella muiden lastensa yksityisyyttä.

Daniel päätti elämänsä tämän vuoden alussa.

Hän oli autismikirjon nuori, ja lisäksi hän oli transpoika eli eri sukupuolta kuin mihin oli alun perin syntynyt.

Tuoreen tutkimuksen mukaan autismikirjoon kuuluvilla on huomattavasti suurempi riski kuolla itsemurhaan kuin muulla väestöllä. Myös nuorilla ylipäätään itsemurhat ovat keskeinen kuolemansyy.

• Jutun lopussa voit keskustella aiheesta tänä iltana kello 23:een asti. Keskustelua seuraa ja kommentoi Itsemurhien ehkäisykeskuksen kriisityön psykologiopiskelija Samu Ratus.

Danielin vanhemmat toivovat, että asiasta puhuminen herättelisi etenkin autismikirjon ihmisten kanssa työskenteleviä ammattilaisia, lääkäreitä ja hoitajia.

He sanovat, ettei heidän poikansa saanut oikea-aikaista ammattiapua ja -tukea, mutta ehkä jokin toinen nuori saa.

Sitä Danielkin haluaisi, Monika sanoo. Että seuraavan nuoren kohdalla joku yrittäisi vielä vähän enemmän.

Aavistus siitä, ettei kaikki ole hyvin

Jokin on hätänä. Niin Monika muistaa ajatelleensa jo silloin, kun Daniel oli pieni vauva.

– Hän oli niin mielettömän vaikeahoitoinen.

Lapsen kasvaessa tunne vain vahvistui. Danielilla oli voimakkaita pelkotiloja ja raivokohtauksia, ja hän saattoi nousta keskellä yötä huutamaan ja kirkumaan pariksi tunniksi. Syytä käytökselle ei ollut.

Kolmivuotiaana Danielille yritettiin hakea ensimmäisen kerran apua.

– Psykologi pyöritteli käsiään ja ihmetteli. Totesi, että onpa mielenkiintoista.

Äiti kuvaa Danielia älykkääksi lapseksi ja sanoo tämän läpäisseen neuvolan testit ongelmitta. Poikaa saatettiin siksi pitää ujona ja syrjäänvetäytyvänä luonteena.

Kouluiässä pelkotilat ja raivokohtaukset lisääntyivät ja Daniel alkoi vajota yhä useammin omaan sisäiseen maailmaansa. Vasta silloin vanhempien huoli otettiin vakavasti, ja kymmenen vuoden iässä Daniel sai diagnoosin: ensin Aspergerin oireyhtymän, sitten lapsuusiän autismin. Molemmissa on kyse autismikirjoon luettavasta häiriöstä.

– Autismikirjo oli meille täysin vieras käsite. Emme olleet osanneet epäillä sitä missään vaiheessa, Monika kertoo.

"Ihminen ei aina ole se miltä näyttää" Sitaatti Danielin yksinäisyyttä käsittelevästä runosta

Kuntoutus ja muut tukitoimet päästiin aloittamaan kymmenvuotiaana. Siihen mennessä Daniel oli jäänyt kotiopetukseen koulunkäynnin kuormittavuuden vuoksi ja takana oli muutenkin lukemattomia raivokohtauksia, vanhemmat sanovat.

Arki haastaa autismikirjoon kuuluvia koko ajan

Autismikirjon ihmisiä arvioidaan olevan Suomessa noin 55 000, kertoo Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen. Väestötasolla autismikirjoa esiintyy noin prosentilla ihmisistä.

Autismikirjon häiriöllä tarkoitetaan aivojen neurobiologista kehityshäiriötä, Parviainen selittää. Se on synnynnäinen ominaisuus ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, millä tavalla ihminen hahmottaa maailman ympärillään ja miten hän on vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Autistisilla ihmisillä on usein aisteihin liittyviä yli- tai aliherkkyyksiä: ympäristö haastaa heidän aistejaan arjessa koko ajan.

Tämä taas vaikuttaa osaltaan siihen, että autismikirjoon kuuluvilla on suuri riski kuormittua ja kokea stressiä.

Stressi yksistään on pitkittyneenä monin tavoin vaarallista ja saattaa johtaa muun muassa masennukseen.

Daniel on esimerkki siitä, miten tämä kaikki voi ilmetä myös itsetuhoisuutena.

Kymmenkertainen riski

Autismikirjon ihmisillä esiintyvää itsetuhoisuutta on tutkittu vastikään Ruotsissa.

Arvostetun Karoliinisen instituutin viime vuonna julkaistu tutkimus perustui ruotsalaisiin rekistereihin, sanoo tutkimusryhmään kuulunut, lääketieteellisen yliopiston tutkija Tatja Hirvikoski.

Tutkijat tarkastelivat kaikkiaan 325 000 ihmisen tietoja. Heistä 55 000 edusti autismikirjoa.

Johtopäätös oli, että autismikirjoon kuuluvilla itsemurhan riski on muuhun väestöön verrattuna kymmenkertainen.

Suurin riski oli niillä, joilla oli todettu autismikirjon häiriön lisäksi tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD.

– Näimme myös, että riskitekijät kasautuvat. Autismi sinänsä on riskitekijä. ADHD on erikseen riskitekijä, mielenterveysongelmat ovat riskitekijöitä. Näistä jokainen lisää autismikirjon ihmisten riskiä itsemurhan yritykseen ja itsemurhaan, Hirvikoski kertoo.

Sen sijaan esimerkiksi vanhempien koulutustasolla ei ollut vaikutusta, vaan itsemurhariski oli samanlainen riippumatta siitä, millainen heidän taustansa oli.

Hän vain teki sen

Daniel ei koskaan kertonut aikeistaan etukäteen.

Monika sanoo, että perhe oli aina ollut tiivis. Lapset leikkivät paljon yhdessä ja olivat toistensa parhaita kavereita.

Jossain vaiheessa Danielin murrosikää äiti huomasi, että vanhemmat ja sisarukset eivät enää riittäneet.

– Kun vartutaan isommaksi, tarvittaisiin myös ystäviä. Danielilla ei ollut koskaan yhtään ystävää. Hän oli äärimmäisen yksinäinen.

"Ystävyys on lahja, joillain se jää vain toivelistalle" Sitaatti Danielin yksinäisyyttä käsittelevästä runosta

Autismin vuoksi hän ei osannut itse solmia ystävyyssuhteita.

– Häntä ei varsinaisesti kiusattu, mutta häneen ei varsinkaan murrosikäisenä otettu kontaktia.

Murrosikä toi mukanaan myös muita muutoksia. Eräänä päivänä äiti saapui kotiin ja näki Danielin leikanneen pitkät hiuksensa lyhyiksi.

– Hän koki vahvasti olevansa poika.

– Hänen kanssaan kommunikointi meni niin, että piti itse osata esittää oikeat kysymykset. Silloin hän vastasi ja vuorovaikutus toimi. Ei minulle ollut tullut mieleenkään esittää sellaista kysymystä, että mitä sukupuolta koet itse olevasi.

Autismi-lehden mukaan epätyypillinen sukupuolikokemus on poikkeuksellisen yleistä autismikirjon lasten joukossa.

Toisaalta tiedetään sekin, että itsemurhan riski on transihmisillä muuta väestöä korkeampi, tutkija Tatja Hirvikoski kertoo. Samaa sanoo ihmisoikeusjärjestö Seta: jopa puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa.

Se, että Daniel kertoi olevansa poika, selitti paljon ja moni asia loksahti paikoilleen.

– Olen äärimmäisen onnellinen, että hän sai sanottua sen. Huomasin, miten se helpotti hänen oloaan, Monika toteaa.

Tiiviistä väleistä huolimatta Danielin itsetuhoisuus tuli perheelle odottamatta ja järkytyksenä. Lopulta tilanne kärjistyi itsemurhaan alkuvuonna.

– Liian paljon ehti tapahtua, ennen kuin saatiin selvyys siitä, miksi hän koki niin vahvasti olevansa erilainen, äiti sanoo.

– Hänellä ei ollut masennusta, ei mielenterveyshäiriötä. Hän oli aina ollut äärimmäisen omaehtoinen ja vahvatahtoinen lapsi. Hän ei koskaan puhunut siitä, että hän haluaa tappaa itsensä, lopettaa elämänsä. Hän vain teki sen.

Viisi vaaran merkkiä

Puhuminen on keskeisessä asemassa itsemurhien estämisessä, sanoo Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen.

Hän on muutenkin kannustava: suuri osa itsemurhista olisi ehkäistävissä, mikäli vaarassa olevat ihmiset tunnistettaisiin ajoissa ja heille pystyttäisiin tarjoamaan apua, tukea ja hoitoa.

– Harvoin kyse on siitä, että ihminen haluaa konkreettisesti kuolla. Pikemminkin pyrkimyksenä on ratkaista jokin äärimmäinen henkinen kipu, joka juuri sillä hengenvaarallisella hetkellä tuntuu jäävän pysyväksi olotilaksi. Niin ei kuitenkaan käy, vaan akuutti, itsetuhoinen mielentila menee kyllä ohi.

Tilastokeskuksen mukaan itsemurhien osuus nuorten eli 15–24-vuotiaiden kuolemansyistä on yli kolmannes.

Mistä sitten tunnistaa vaaran merkit? Kukkonen luettelee viisi yleisen tason esimerkkiä:

1. Jos käyttäytymisessä tapahtuu muutoksia. Nuori on esimerkiksi ärtyneempi, alakuloisempi tai vetäytyneempi kuin aiemmin.
2. Jos ilmenee päihteiden käyttöä tai se muuttuu, esimerkiksi lisääntyy.
3. Jos unessa tapahtuu muutoksia eli nuori nukkuu selvästi aiempaa enemmän tai vähemmän.
4. Jos alkaa ilmetä itsetuhoista käyttäytymistä: nuori esimerkiksi ottaa riskejä liikenteessä tai viiltelee itseään.
5. Jos nuori alkaa vihjailla itsetuhoisista ajatuksista.

Kukkosen neuvo lähipiirille on yksinkertainen: Jos sinulle kerrotaan itsetuhoisista ajatuksista, ota kerrottu asia tosissasi ja pysähdy sen äärelle. Kysy tarkemmin.

– Me emme voi tietää, mitä toinen ajattelee, ellemme suoraan kysy.

Yhteiskunta ei tunnista eikä tunnusta

Danielin kaltaisten, autististen ihmisten tilannetta on hankaloittanut Suomessa sekin, ettei autismikirjon häiriölle ole ollut kansallista, tutkimusnäyttöön perustuvaa Käypä hoito -suositusta.

Suositus yhdenmukaistaisi muun muassa diagnoosin saamista ja hoitoa.

Nyt lääkäriseura Duodecimistä kuitenkin kerrotaan, että autismikirjon häiriön hoitosuositus on päätetty laatia ja työ on alkamassa loppuvuonna tai ensi vuoden alussa. Uuden suosituksen laatimiseen kuluu tyypillisesti kaksi vuotta.

Tällä hetkellä ongelma on, että autismikirjon häiriötä ei aina tunnisteta – eikä tunnusteta, sanoo Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.

Moni autismikirjon nuori saattaa suoriutua opinnoistaan kiitettävästi, ja siksi heihin kohdistuu usein samanlaiset odotukset kuin muuhun väestöön. Se taas kuormittaa heidän mielenterveyttään ennen pitkää.

– Esimerkiksi kouluissa ei välttämättä suostuta näkemään sitä, että autismikirjon ihmisten tapa hahmottaa maailma on erilainen. Erityisesti stressin merkitys olisi tärkeä ymmärtää, Parviainen sanoo.

Oppilaitoksissa pitäisi hänen mukaansa hyväksyä, että autismikirjoon kuuluvien on vaikea muuttaa omaa käytöstään.

– Ympäristön täytyy pystyä auttamaan ja tukemaan heitä, jotta he pystyvät toimimaan kykyjensä mukaisella tasolla.

Danielin perheessä muillakin lapsilla on sittemmin todettu autismin kirjoa. Vanhemmat kokevat, että ovat joutuneet taistelemaan, jotta lapsille on saatu tukea.

– Jos Daniel olisi saanut apua pienestä pitäen, olisiko hän täällä tänään? En tiedä, isä pohtii.

Elämän pitää jatkua

Lintuparvi kaartaa pihatien ylle ja kaakattaa äänekkäästi.

Markkua on jäänyt surettamaan, etteivät he ehtineet viettää Danielin viimeisinä kuukausina tarpeeksi isä–poika-aikaa.

Monikalla puolestaan ei ole ollut montaakaan päivää, jolloin kyynelet eivät olisi tulleet silmiin.

– Näen hänestä todella paljon unia. Se on lohdullista, mutta toisaalta tuskallista. Tuntuu, että menetän hänet joka aamu uudelleen.

Hän on kuitenkin kokenut syyllisyyttä siitä, että ei ole surrut muiden mielestä oikealla tavalla. Suru ei ole näkynyt päällepäin, ja se on hätkähdyttänyt monia.

– On oletus, että ihmisen pitäisi käyttäytyä tietyllä tavalla oman lapsen kuoleman jälkeen. Minä en ole pysäyttänyt elämääni. Olen ajatellut, että vaikka tämä on varmasti karmeinta mitä elämässä voi kohdata, elämä jatkuu. Niin sen pitää olla.

Äitiä on kannatellut ajatus myös siitä, että Danielin tarinan kertomisesta voi olla apua jollekulle toiselle.

– Se on voima, joka vie eteenpäin. Danielin muisto. Poikani muisto.

"Miksi kaikki muuttui yhtäkkiä niin harmaaksi, milloin tästä maailmasta tuli näin hiljainen, mihin kadotin todellisuuden, missä vaiheessa ehdin haihtua pois" Sitaatti Danielin yksinäisyyttä käsittelevästä runosta

Lue seuraavaksi:

5 nuorta kertoo, mikä ahdistaa – kaiken keskellä on myös toivoa: kasvamassa on sukupolvi, joka puhuu asioista ääneen

Trigger Warning: 17-vuotias Andrine vietti elämänsä viimeiset hetket Instagramissa – "Istun autossa ja itken, koska elokuva on ohi ja niin on elämänikin"

Asiakasryntäys yllätti uuden itsemurhien ehkäisykeskuksen – Apua saanut: "Se oli rajua shokkihoitoa, mutta tilanne vaati sen"

Nuorille varhaista hoitoa kouluihin, itsemurhien ehkäisyyn uusi ohjelma – Mielenterveystyö sai pitkän tähtäimen suunnitelman

Keskustelu on avoinna torstaihin 1.10. kello 23:een asti. Sitä seuraa ja kommentoi Itsemurhien ehkäisykeskuksen kriisityön psykologiopiskelija Samu Ratus.

– Luin juuri otsikon, että nuorten juhlinta pilaa joulun. Välillä tuntuu, että viruksen leviäminen sysätään kokonaan nuorten syyksi, sanoo Meeri Saltevo, 22.

Myös Lotta Kivelän, 22, mielestä nuoret ovat usein syntipukkeja julkisessa keskustelussa.

– Meidän elämäntapa on liikkuvampaa ja näkyvämpää, joten koronan kaltaisissa kriiseissä meitä on helppo osoitella.

Helsingin yliopiston päärakennuksen edessä pysäytetyt nuoret aikuiset kannattavat sitä, että sosiaalisten tilanteiden riskeistä tiedotetaan.

Mutta uutisoinnin sävyssä olisi parantamisen varaa.

Nuorten aikuisten lisääntyvät tartunnat ovat herättäneet viime viikkoina paljon huomiota. Syyskuussa lähes joka kolmas tartunta todettiin 20–29-vuotiailla.

Lukuvuoden alkaessa opiskelijoiden joukkoaltistumisista ja nuorten liikkuvasta elämäntyylistä on uutisoitu tiuhaan. Myös esimerkiksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on useaan otteeseen vedonnut nuoriin.

– Julkinen keskustelu on ollut monin paikoin toiseuttavaa. On puhuttu nuorista kysymättä nuorilta itseltään, kirjoittaa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Tapio Hautamäki sähköpostitse.

“Ei ne tartunnat tyhmyydestä johdu vaan yksinäisyydestä”

Monen nuoren mielestä keskustelussa on kiinnitetty liian vähän huomiota siihen, että nuorten kokoontumisessa ei ole kyse pelkästään juhlimisesta ja hauskanpidosta.

– Sosiaalisuus on erilaista eri-ikäisillä, tiivistää Eeva Toivonen, 27, Helsingin yliopiston edessä.

– Onhan se ihan loogista, että nuorena haetaan uusia kontakteja ja ollaan mukana isommissa tapahtumissa. Vanhemmilla ihmisillä taas oma lähipiiri on jo vakiintunut.

Myös Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) puheenjohtaja Anna Laurila korostaa, että ihmisten tapaaminen on olennainen osa nuoruutta.

– Moni opiskelija on muuttanut ensimmäistä kertaa pois kotoa uudelle paikkakunnalle eikä tunne sieltä ketään.

– Ystävät ovat nuorille kuin perhe. Ei kukaan ole tässäkään tilanteessa kieltämässä omien perheenjäsenten tapaamista.

Nuorisoalan kattojärjestön Allianssi ry:n vaikuttamisen asiantuntija Eero Löytömäki huomauttaa, että nuoret aikuiset myös asuvat usein yksin.

– Siksi koronasta johtuva eristäytyminen ja sosiaalisten kontaktien puute iskee nuoriin poikkeuksellisen lujaa.

– Jos pitäisi tiivistää, niin ei ne tartunnat tyhmyydestä johdu vaan pikemminkin yksinäisyydestä.

“Tapaamisten kieltäminen vaikuttaisi monen mielenterveyteen”

SAMOKin Anna Laurilan mielestä koronatoimien vaikutusta mielenterveyteen pitäisi pohtia pidemmällä aikavälillä.

– Yksinäisyys on aidosti vahingollista. Se, että koronarajoituksia tehdään, on toki vastuullista. Mutta sen saman vastuun olisi ulotuttava myös näihin lieveilmiöihin.

– Nuorten keskinäisten tapaamisten kieltämisellä olisi varmasti kauaskantoisia seurauksia, pohtii Helsingin yliopiston opiskelija Iines Lampinen, 24.

– Erityisesti niiden nuorten mielenterveyteen, joilla menee jo valmiiksi huonosti.

Lue lisää:

Suomalaiset Ylen kyselyssä: Uusiin koronarajoituksiin olisi helppoa sopeutua, jopa helpompaa kuin keväällä

5 nuorta kertoo, mikä ahdistaa – kaiken keskellä on myös toivoa: kasvamassa on sukupolvi, joka puhuu asioista ääneen

"Moni tiedostaa riskin, mutta samalla oma nuoruuskin pitää elää"

Käytännössä kaikki Porthanian portailla pysäytetyt opiskelijat pitävät kuitenkin tärkeänä sitä, että riskitilanteista uutisoidaan.

– Asennoituminen on muuttunut tosi negatiiviseksi turhaa ryyppäämistä kohtaan, kun on tullut tätä keskustelua siitä, että nuoret levittää tautia, toteaa Eveliina Ruusola, 22.

Meeri Saltevo on oman tiedekuntansa opiskelijajärjestön tapahtumavastaava ja hänen mukaansa paljon varautumista on jo tehty.

– Meillä ei järjestetä edes pieniä tapahtumia, joissa tartunnat voisivat levitä. Siksi kolahtaa, kun uutisoidaan, että nuoret ja opiskelijat kokonaisuutena eivät välitä koronasta.

Vili-Veli Auvisen, 29, mielestä osa nuorista kuitenkin ottaa edelleen riskejä. Hän kannattaisi tiukempiakin rajoituksia esimerkiksi yökerhoihin.

– Luulisin, että Suomen nuoret tiedostaa sen riskin, mutta samaan aikaan oma nuoruuskin pitää elää.

– Siinä on valinta, ja nuoret tekevät sen, toiset suuntaan ja toiset toiseen.

SAMOKin Anna Laurilan mielestä tuomitsemisen sijaan nuorten ahdistukseen pitäisi etsiä ratkaisuja. Hän toivoisi lisää keskustelua siitä, miten sosiaalisuutta tuetaan turvallisesti.

– Jos nuorilta viedään asioita pois, samalla pitäisi miettiä, miten annetaan jotain tilalle.

Aiheesta voi keskustella 2. lokakuuta kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Koronan leviämisen kannalta nuorten aikuisten käytös voi olla ratkaisevaa – puolet koronan uusista kantajista juhlivia ja aktiivisia nuoria

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kelluvaa mökkikylää Sysmään suunnitellut yrittäjä on haastanut Sysmän kunnan käräjille sopimusrikkomuksesta. Yrittäjä vaatii kunnalta ensisijaisesti 1,7 miljoonaa euroa vahingonkorvausta.

Lakeliving Oy:n piti alun perin rakentaa kymmenen kelluvaa mökkiä kunnan vesialueelle Päijänteen rantaan. Yritys solmi kunnan kanssa lähes 30-vuotisen vuokrasopimuksen vesialueesta vuonna 2014.

Neljä vuotta myöhemmin Sysmän kunnanvaltuusto kuitenkin pudotti kelluvat mökit pois kaavasta. Yrittäjälle vuokrasopimus ilman kelluvia mökkejä oli hyödytön, eikä kunnan kanssa syntynyt yhteistä näkemystä sopimuksen purkamisesta.

Alkuvaiheessa kunta oli ennakkoluulottomasti mukana. Mökkikylä vaati asemakaavan muutosta, mutta vuonna 2014 kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki ei nähnyt sitä ongelmana. Suosittu matkailukunta kaipasi korkeatasoista majoitusta. Pian tuuli kuitenkin kääntyi.

– Projekti rupesi viivästymään. Minulle heräsi epäilys, että jotain on tapahtumassa, kertoo Lakeliving Oy:n toimitusjohtaja John Lönnberg.

Lönnberg kokee jääneensä omassa hankkeessaan alkuvaiheen jälkeen sivustakatsojaksi. Kaavaprosessissa suunnitelma kymmenestä mökistä muuttui neljäksi, vaikka yrittäjän mukaan se ei olisi ollut enää kannattavaa.

– Sitten tuli ehto, että mökit eivät saa olla oransseja, tuli lokkiongelmaa ja lopuksi valtuusto kaatoi koko hankkeen.

Lönnbergin mukaan hankkeesta oli liikkeellä huhuja, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Kylällä kulki huhu, jonka mukaan kelluvat mökit vaatisivat 100 metriä pitkän ja 4 metriä korkean aallonmurtajan. Yrittäjä koki tulleensa myös mustamaalatuksi.

Mökkihankkeesta tuli myös poliittinen kiistakapula. Lönnbergin vaimo Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg (kesk.) toimi edellisellä valtuustokaudella Sysmän valtuuston puheenjohtajana. Hän oli riitaantunut kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoenkanssa, mistä Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti vuonna 2016. Kitkiöjoen puoliso on puolestaan kokoomuksen valtuutettu Mika Järvinen, joka toimii tällä hetkellä Sysmän valtuuston puheenjohtajana.

Koska monet sysmäläiset vastustivat kelluvaa kylää voimakkaasti, siitä tuli vaaliteema kunnallisvaaleissa 2017. Valtuusto päättikin vuonna 2018, ettei kelluvia mökkejä tule kaavaan.

Lönnberg ymmärtää kuntalaisten vastustuksen. Usein uusi ja erikoinen idea herättää voimakkaita mielipiteitä. Häntä kuitenkin harmittaa, että monet muodostivat mielipiteensä väärien tietojen ja mustamaalauksen perusteella.

Kunta kiistää sopimusrikkomuksen

Yrittäjä ja kunta ovat yrittäneet päästä sopuun, mutta he ovat lähes kaikesta eri mieltä. Yrittäjä haluaa purkaa vuokrasopimuksen, sillä se ei vastaa sovittua. Kuntakin haluaisi sopimuksesta eroon, mutta sen mielestä yrittäjä on rikkonut sopimusta.

Yrittäjä Lönnberg vaatii myös kunnan ylintä viranhaltijajohtoa vastuuseen. Kunnanjohtaja solmi yrittäjän kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen, vaikka kelluvan kylän mahdollistavaa kaavaa ei vielä ollut. Yrittäjän mielestä sopimus on johtanut harhaan.

– Sekä kunnan että omasta puolestani kiistän kanteen perusteettomana, sanoo kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki.

Kitkiöjoen mukaan kunnalla on kaavoitusmonopoli ja kaavan ratkaisee valtuusto.

–Tietysti se on harmillista, että olemme päätyneet haasteeseen ja oikeuteen. Kunnanvaltuusto on päättänyt asian selkeällä äänten enemmistöllä. Se on kuunnellut kuntalaisia.

Kunta puolestaan syyttää yrittäjää sopimusrikkomuksesta. Kunnan näkemyksen mukaan Lönnbergin olisi pitänyt kunnostaa vuokra-alueella olevat kunnan vanhat laiturit. Laiturit ovat 40 vuotta vanhat ja vaarassa joutua käyttökieltoon. Kunta ei ole voinut korjata niitä, koska ne kuuluvat yksityisen yrittäjän vuokra-alueelle.

Lönnberg tulkitsee sopimusta niin, että ylläpitovelvolisuus tarkoitti yrittäjän tekemiä laitureita. Niitä hän ei koskaan tehnyt, kun ei tullut mökkejäkään.

Yrittäjä kertoo enemmän laiturijupakasta Ylen haastattelussa vuonna 2018.

Kuuntele Yle Areenasta: Sysmä torppasi yrittäjän haaveet kelluvista mökeistä - kunta pelkää nyt uimalaitureidensa kohtaloa

Lakeliving Oy:n vajaan kahden miljoonan euron korvausvaatimus perustuu laskelmiin menetetyistä tuloista kaavan valmistumisesta sopimuksen purkamiseen saakka.

Kiipeilypuistokin jäi haaveeksi

Toisellakin sysmäläisellä yrittäjällä on riitaa Sysmän kunnan ja kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen kanssa. Leonotis Oy halusi vuokrata maa-alueen kunnalta perustaakseen kirkonkylän tuntumaan, Ohrasaareen, kiipeilypuiston.

Maanvuokrasopimus kuitenkin purettiin tällä viikolla yrittäjän aloitteesta. Yrittäjä Kalle Sinor näkee mahdottomaksi hoitaa yritystoimintaa alueella. Hänen puolisonsa Annika Sinor kertoo, että kunnanjohtaja vaikeuttaa tietoisesti kaikkea yritystoimintaa, missä Sinorin pariskunta on mukana.

– Kiipeilypuiston toiminta on niin luvanvaraista, että on mahdotonta harjoittaa sellaista liiketoimintaa, mikä ei suju kunnan kanssa hyvässä yhteistyössä, sanoo Annika Sinor.

Kunnanhallitus päätti vuokrata maa-alueen Sinorin yritykselle helmikuussa. Sopimuksen allekirjoitus jäi kunnan viranhaltijoiden kontolle. Allekirjoitustilaisuutta ei järjestynyt yrittäjän useista pyynnöistä huolimatta.

– Viimein kolmen kuukauden kuluttua saimme sopimuksen allekirjoitettua, mutta yritys ei voi odottaa asioiden järjestyvän niin myöhään, sanoo Sinor.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kiistää tietoisen viivyttelyn. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Juho Hopeasaari (kesk.)kuitenkin kertoo, että kunnanhallitus joutui erikseen sanomaan kunnanjohtajalle sopimuksen allekirjoittamisesta, kun kunnanhallitukselle selvisi, että sopimus oli edelleen kolme kuukautta päätöksenteon jälkeen tekemättä.

Sinorit ovat aiemmin käyneet oikeutta Sysmän kuntaa vastaan. Vuonna 2013 Annika Sinor ja Sysmän kunta tekivät sovintosopimuksen työsuhteen irtisanomisesta ja vuonna 2018 markkinaoikeus kumosi Sysmän kunnan tekemän hankinnan talvikunnossapidosta, josta Sinorit tekivät valituksen. Kunta joutui maksamaan Sinoreiden yrityksen oikeudenkäyntikulut.

Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvan uniapnean hoidossa CPAP-laitteen käyttötunnit ovat avainasemassa.

Ylipaine- eli CPAP-hoidon vaikuttavuutta väitöksessään tutkinut lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylä havaitsi, että sydän- ja verisuonitautien kannalta suotuisan vaikutuksen saavuttaminen edellyttää laitteen ahkeraa käyttöä.

– CPAP-laitetta tulisi käyttää yli 4-6 tuntia vuorokaudessa, että voidaan saavuttaa mahdolliset hyvät vaikutukset sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen. Mitä enemmän laitetta käyttää, sitä parempi hoitovaste todennäköisimmin saadaan, kiteyttää Minna Myllylä.

Aamuyön REM-unen aikaiset hengityskatkokset pahimpia

Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuva uniapnea eli obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus, johon liittyy vakavia terveysriskejä. Näitä ovat muun muassa suurentunut sydän- ja verisuonitautisairastuvuus sekä aineenvaihdunnan toimintahäiriöt.

Ylähengitysteiden ahtautuminen aiheuttaa unen aikana toistuvaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista ja hengityskatkoksia sekä pirstoo unta. Obstruktiivisen uniapnean ensisijainen hoitomuoto on ylipaine- eli CPAP-hoito, jossa hengitysteihin johdetaan ahtautumista estävä jatkuva positiivinen ilmanpaine.

Alle neljän tunnin käyttöjaksoilla REM- eli vilkeunen (rapid eye movement) aikaiset hengityskatkot jäävät usein hoitamatta.

REM-unen aikaiset hengityskatkokset ovat yleensä pidempikestoisempia ja veren happikyllästeisyys pienenee niiden yhteydessä enemmän kuin muissa univaiheissa, minkä vuoksi niitä pidetään haitallisempana sydän- ja verisuonitautien kannalta. Suurin osa unista nähdään REM-unen aikana, ja siihen liittyy vilkkaita silmän liikkeitä sekä lihasjänteyden häviäminen.

– Jos laitetta käytetään vain 3-4 tuntia yössä, jää valtaosa REM-unen aikaisista obstruktiivisista hengitystapahtumista hoitamatta. REM-unta esiintyy pääsääntöisesti vasta aamuyön tunneilla. Lisäksi CPAP-hoidon on todettu alentavan verenpainetta merkittävämmin niillä, jotka sitoutuvat hoitoon paremmin, kertoo Minna Myllylä.

Optimitulos yli kuuden tunnin käytöllä

Turun yliopistossa perjantaina tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Minna Myllylä selvitti pitkäaikaisen CPAP-hoidon vaikuttavuutta obstruktiivisessa uniapneassa.

Tutkimuksessa oli mukana 1 030 pitkäaikaisesti hoitoon sitoutunutta potilasta ja 1 030 verrokkia, jotka olivat lopettaneet CPAP-hoidon lääkärin suosituksesta huolimatta. CPAP-hoidettujen potilaiden sydän- ja verisuonitautisairastavuutta seurattiin keskimäärin yhdeksän vuoden ja painon muutoksia seitsemän vuoden ajan.

Tutkimuksen perusteella CPAP-laitehoidon käyttö yli 4-6 tuntia yössä liittyi pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin verrattuna hoitamattomiin verrokkeihin tai niihin, jotka käyttivät laitetta vähemmän. Optimaalisesti käyttötuntien tulisi olla yli kuusi tuntia yössä.

– CPAP-hoito liittyi pienempään kokonaiskuolleisuuteen, mutta vain niillä, jotka olivat käyttäneet laitetta yli kuusi tuntia päivässä. Jos käyttötunnit olivat keskimäärin matalammat, ei yhteyttä nähty, sanoo Myllylä.

CPAP ei ole laihdustuslaite

Myllylä havaitsi väitöstutkimuksessaan CPAP-hoidetuilla potilailla ryhmätasolla vähäisen painonnousun, joka oli vastaava kuin suomalaisessa keski-ikäisessä väestössä yleensä. Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu painon pysyvän muuttumattomana tai jopa nousevan CPAP-hoidon aikana.

Elintapahoito on tärkeää myös CPAP-hoidetuilla potilailla, korostaa lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylä. Lihavuus on obstruktiivisen uniapnean merkittävin riskitekijä.

– Valtaosalla potilaista painonnousu hoidon aikana oli vähäistä. Kuitenkin lihominen oli todennäköisempää kuin laihtuminen CPAP-hoidon aikana. Ei voi ajatella, että CPAP olisi jokin laihdutuslaite.

Yksilötasolla kymmenen prosenttia potilaista lihoi merkittävästi CPAP-hoidon aikana. Huolestuttavana Myllylä pitää sitä, että nämä potilaat olivat nuoremmasta iästään huolimatta vaikeammin lihavia kuin muut CPAP-hoidetut potilaat hoidon alkaessa.

Hoidonaikaisen lihomisen syyt eivät ole tarkasti tiedossa.

CPAP-hoito laskee öistä energiankulutusta, koska se vähentää obstruktiiviseen uniapneaan liittyvää ilmateiden vastusta ja hengitystyötä. Lisäksi CPAP-hoidon on todettu korjaavan tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston yliaktivaatiota, mikä voi johtaa vähentyneeseen energiankulutukseen.

On myös todettu, ettei CPAP-hoito merkittävästi nosta potilaiden aktiivisuustasoa valveilla ollessa, vaikka helpottaakin päiväväsymysoireita.

– Öisen energiankulutuksen vähenemisellä on kuitenkin suhteellisen pieni merkitys verrattuna peruselintapoihin, eli mitä syö ja kuluttaa, huomauttaa Minna Myllylä.

Lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylän väitöskirjatutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. lokakuuta 2020.

Aiheesta aiemmin:

Uniapnea ei katso ikää tai sukupuolta – Hanna Tuovila kärsi uniapneasta lähes 20 vuotta ennen diagnoosin saamista

Moni saa uniapneasta turhan diagnoosin ja vielä useampi jää hoitamatta – Juha Hytönen haki apua, kun väsymys keskeytti toistuvasti työpäivän

Sari Mäkistä hoidettiin vuosia unettomana, sitten väsymyksen syyksi paljastui vakava uniapnea – "Norsunkärsästä on tullut paras petikaverini"

Noin 2 000 Oulun kaupungin työntekijää aloitti keskiviikkona kolmipäiväisen lakon, jolla he vastustavat kaupungin suunnitelmia ulkoistaa muun muassa ateria- ja puhtauspalveluiden työntekijät.

Koska lakossa ovat muun muassa koulujen ja päiväkotien siivoojat sekä keittiöhenkilökunta, kaupunki on määrännyt, että päiväkotien johtajien on huolehdittava siitä, että paikalla oleville lapsille tarjotaan aamupala ja ruokaa.

Pikku-Iikan päiväkodin keittiössä aamiaista on laittanut päiväkodin johtaja Helinä Pykäläaho.

– Vähän vaihtelevasti on sujunut, kun itsellä ei ole tarvittavaa koulutusta tähän. Olen yrittänyt tehdä työtä maalaisjärjellä ja tietenkin on pitänyt huolehtia hyvin tarkasti hygieniasta, Pykäläaho sanoo.

Poikkeustilanne on vaatinut myös alkuperäisen ruokalistan soveltamista.

– Eilen lakon alkaessa meillä ei ollut muroja, koska ne oli syöty jo viime viikolla työtaistelun edellisen kierroksen aikana. Niinpä keitin eilen kaikille puuron. Täksi aamuksi saatiin muroja, ja puuroa piti keittää vain pienimmille.

Moni lapsi jäi lakon ajaksi kotiin

Pikku-Iikan päiväkodissa on normaalisti noin 90 lasta, mutta nyt määrä on vajaa puolet. Epätavallista tilannetta helpottaa se, että moni vanhemmista on onnistunut järjestämään lapsilleen lakon ajaksi väliaikaisen hoitopaikan.

– Ketään ei ole tarvinnut palauttaa kotiin vaan kaikille on onnistuttu järjestämään päivähoito, koska monet vanhemmista ovat pystyneet olemaan kotona, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Pirjo Härkönen.

Hän arvelee, että kaupungin kehotus väliaikaisesta hoidosta on otettu vakavasti ehkä senkin takia, että siihen totuttiin jo keväällä koronan aikana.

Osa työtehtävistä jää joka tapauksessa odottamaan perjantaina päättyvän lakon jälkeistä aikaa.

– Täytyy katsoa, mitkä ovat tärkeimpiä tehtäviä ja keskittyä niihin. Huolehditaan, että lapsilla on kaikki hyvin ja turvallista olla täällä, päiväkodinjohtaja Helinä Pykäläaho toteaa.

Ruokapuolen lisäksi suurimmat vaikutukset näkyvät siivouksessa. Jos vessasta loppuu paperi, täydennyksestä huolehtii se, joka asian huomaa. Roskiksiakin tyhjennetään, mutta muu siivous jää vain pöytien pyyhkimiseen.

– Varsinaisesta siivouksesta nyt ei vastaa kukaan, kertoo Pirjo Härkönen.

Päivärytmistä hoitopaikoissa pyritään pitämään kiinni eikä Pikku-Iikassakaan ole sitä tarvinnut kesken kaiken muuttaa. Esimerkiksi yhdelle hoitoryhmälle torstaiksi suunniteltu pikkuretki toteutui alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Härkösen mukaan lapsilla on kuitenkin selvästi päivärytmi sekaisin poikkeuksellisen tilanteen takia.

– He kyselevät jo aamupäivällä, ollaanko me jo nukuttu ja ollaanko syöty, vaikka lepohetki on vasta iltapäivällä.

Keskustelu on auki 2.10 kello 23:een saakka.

Oletko koskaan avantouinnilla miettinyt, että tässäpä olisi oiva tapa lämmittää kaupunkia?

Arkijärjellä ajateltuna Helsingin energiayhtiö Helenin uusi selvitys voi kuulostaa hölmöläisen hommalta.

– Me näemme, että tässä on järkeä. Meidän täytyy lämmittää Helsinki, ja merivesilämpö on uusiutuvaa ja ehtymätöntä. Se on lämmönlähteenä itsessään ilmainen, vaikka sen hakeminen ei ole ilmaista missään määrin, sanoo Helenin yksikönpäällikkö Janne Rauhamäki.

Kysymys on, voisiko Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan Salmisaaren kivihiilivoimalan lämmön korvata meriveden lämmöllä – myös niinä talvina, jolloin pakkaset tekevät jäisen kannen Suomenlahden ylle.

Kysymys on iso, sillä ilmastonmuutosta kiihdyttävää kivihiiltä poltetaan pakkaspäivinä Salmisaaressa isolla liekillä. Kattila polttaa kivihiiltä joka minuutti tuhat kiloa, eli henkilöauton painon verran. Kivihiilen lisäksi kattilassa palaa myös pienempi määrä puupellettejä.

Kivihiilivoimala voi tuottaa lämpöä 300 megawatin teholla ja sähköä 160 megawatin teholla.

Nyt Helen pohtii merivesilämpöpumppulaitosta, joka tuottaisi lämpöä usean sadan megawatin teholla.

Se olisi merkittävä siivu koko kaupungin lämmittämisestä. Helsingin kaukolämmön kulutus heilui 250:n ja 2500:n megawatin välillä vuonna 2016. Nämä tiedot Helen on julkaissut avoimena datana (Helen).

Merivesilämpölaitos olisi erittäin merkittävä ratkaisu erittäin vaikeaan ja tärkeään ongelmaan.

– Lämpöpumputkin tarvitsevat lämmönlähteen. Niitä ei isossa mittakaavassa hirveästi ole, jos haluaa tehdä kerralla isompaa, sanoo Rauhamäki.

Matala rannikko venyttää merivesitunnelia

Koska kaupunki tarvitsee lämpöä etenkin talvella, merivesi pitää ottaa sieltä, missä se on talvellakin lämmintä. Tai pitäisikö sanoa vähiten kylmää.

Tavoitteena on, että veden lämpötila olisi ympäri vuoden vähintään 2 astetta. Sellaista pitäisi löytyä Suomenlahdelta noin 50–60 metrin syvyydestä.

Pitää löytää siis syvänteitä, ja mielellään laajoja, koska vettä tarvitaan suuret määrät.

Juuri tällaisten paikkojen etsiminen on nyt alkavan selvitystyön ytimessä.

Sitten pitäisi olla vielä mahdollisimman suuri varmuus siitä, etteivät olosuhteet muutu. Huomioon pitäisi ottaa esimerkiksi merivirrat, veden kerrostuneisuus ja se, miten veden ottaminen muuttaa tilannetta.

– Kun luonnonvoimista on kysymys, kaikkia epävarmuustekijöitä on vaikea sulkea pois, vaikka selvitykset tekee huolellisesti, sanoo Rauhamäki.

Helsingin epäonni on se, että rannikko on matala.

Vasta parinkymmenen kilometrin päässä pohja alkaa olla säännönmukaisesti yli 60 metrin syvyydessä.

Suomenlahden vastarannalla Virossa syvänteet ovat huomattavasti lähempänä rantaviivaa. Myös Tukholmassa, jossa merivesilämpöpumput käyvät jo, olosuhteet ovat huomattavasti paremmat.

– Eihän Helsingin sijainti ole tietysti mikään maailman paras, jos sitä verrataan melkein mihin tahansa. Mutta täällä pitää elää niissä realiteeteissa mitä on, naurahtaa Rauhamäki.

Merivesitunneliin mahtuisi ajamaan rekalla

Tunneli olisi paitsi pitkä myös paksu.

Koska hyisestä merivedestä on tarkoitus tehdä 90-asteista kaukolämpöä, merivettä tarvitaan todella paljon.

Jos tunneli tehdään perinteisellä menetelmällä, siitä tulee jo porauskoneiden koon takia niin iso, että siitä mahtuisi ajamaan rekalla.

Merivesi virtaisi hidasta kävelyvauhtia kohti lämpöpumppulaitosta.

Salmisaari olisi laitokselle sopiva paikka, koska sieltä lähtee kaukolämpöä kaupunkilaisille jo nyt. Moni putki ja laite löytyisi jo valmiina.

Mutta laitoksen paikkaan vaikuttaa myös se, mihin päin avomerta tunnelin toinen pää tulisi. Ja se, mihin isot lämpöpumput saadaan mahtumaan.

Laitoksella lämpöpumput ottavat kaksiasteisesta merivedestä irti kaiken energian minkä saavat ja johdattavat sen kaukolämpöverkon kautta kaupunkilaisten suihkuveteen ja lämmityspattereihin.

Merivesi jäähtyy 0,5-asteiseksi ja palaa takaisin mereen – johonkin sopivaan paikkaan ja huomattavasti lähemmäksi kuin 20 kilometrin päähän.

Lämpöpumppulaitoksen idea on karkeasti ottaen seuraava: Jos 10 litran vesiämpäriä jäähdytetään 1,5 astetta, siitä saadulla energialla voi lämmittää puolen litran teekannua 30 astetta. Kun myös lämpöpumppujen käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi, vesikannun lämpötila on noussut jo 75 asteeseen.

Eli jäähdyttämällä suurta vesimäärää vähän voi lämmittää pientä vesimäärää paljon.

Kaukolämmön tekeminen kylmästä merivedestä syö sähköä

Merivesilämpölaitoksen vähäpäästöisyys perustuu samaan periaatteeseen kuin muidenkin lämpöpumppujen: sen sijaan, että lämpö tuotetaan esimerkiksi kivihiiltä, maakaasua tai öljyä polttamalla, lämpöpumput käyttävät sähköä. Sen päästöt ovat Suomessa kohtuullisen matalat ja pienenemään päin.

Lämpöpumppulaitos kuluttaa sähköä sitä vähemmän, mitä vähemmän sen pitää nostaa energialähteen – esimerkiksi ilman tai veden – lämpötilaa.

Nyt, kun tarkoitus olisi tehdä kuumaa kaukolämpöä kylmästä merivedestä, sähköä kuluu väkisinkin runsaasti.

Laitoksen tuottamasta kaukolämmöstä suurin piirtein 40 prosenttia olisi peräisin sähköstä ja 60 prosenttia merivedestä. Eli kun laitos kuluttaa yhden wattitunnin sähköä, se tuottaa kaksi ja puoli wattituntia kaukolämpöä – sen lämpökerroin olisi siis 2,5.

Rauhamäki huomauttaa, että kyseessä on karkea arvio noin 0,5 yksikön tarkkuudella.

Vertailun vuoksi: kun Katri Valan laitos tekee kaukolämpöä esimerkiksi 10-asteisesta jätevedestä, sen lämpökerroin on suuruusluokkaa 3.

Perinteisten maalämpöpumppujen lämpökerroin on usein kolmen ja neljän välillä.

Vantaalle rakennettavassa parin kilometrin geolämpölaitoksessakin lämpökerroin on kolmen ja neljän välillä, kun lämpö kiertää kaukolämpöverkon kautta. Espoon Koskelossa samankaltaisen geolämpölaitoksen lämpö menee suoraan kiinteistöön, ja lämpökerroin on 3,5–4,5.

Jos Espoon Otaniemeen rakennettava jättimäinen geolämpölaitos saadaan toimimaan, se tuottaa yhdellä wattitunnilla sähköä jopa liki kymmenen wattituntia lämpöä. Idea on, että 7 kilometrin syvyydestä saadaan niin kuumaa vettä, että se kelpaa kaukolämpöverkkoon sellaisenaan ilman lämpöpumppuja.

Helen: Kustannustehokas nykylaitoksiin verrattuna

Merivesilämpölaitos tarvitsisi siis pitkän putken ja suuren lämpöpumppulaitoksen ja kuluttaisi vielä aika tavalla sähköä.

Juuri näistä syistä ajatusta on pidetty aiemmin kannattamattomana.

– Verrattaessa vaikkapa Helenin maanalaiseen Esplanadin lämpöpumppulaitokseen, ominaisinvestointi (€/MW) kokonaisuudelle olisi moninkertainen, kirjoitti itse Rauhamäki blogissaan keväällä 2019.

Esplanadin laitos tekee kaukolämpöä kaukojäähdytyksen sivutuotteena. Talvisin se ei kaupunkia juuri lämmitä – toisin kuin merivesilämpöpumppu.

Mutta vaikka merivesilämpöpumppu kävisi täysillä päivät pääksytysten, sen tuottama lämpö olisi Esplanadia kalliimpaa.

– Jos kokonaisinvestointina katsotaan, suuren kokoluokan merivesilämpöpumpun kustannus ei olisi lämpötehoon nähden sentään moninkertainen, mutta korkeampi kyllä, sanoo Rauhamäki.

Merivesilämpöpumppu ei kuitenkaan nostaisi kaupunkilaisten kaukolämpölaskuja, vakuuttaa yksikönpäällikkö.

– Laitos olisi kustannustehokas kaukolämmön lähde, kun vertailee nykyisten laitosten käytön hintasuuntaa. Polttoaineiden verotusta on kiristetty voimakkaasti. Samalla sähkön hinta on laskenut ja teollisten lämpöpumppujen verotus on laskemassa, luettelee Rauhamäki.

Yksikönpäällikkö sanookin, että selvityksen tekeminen juuri nyt ei johdu siitä, että käytettävä teknologia olisi ottanut merkittäviä harppauksia. Huomattavasti suurempi muutos on tapahtunut toimintaympäristössä, siis esimerkiksi ilmastotavoitteissa ja verotuksessa.

Merivesi samalle pöydälle geolämmön, öljynjalostamon hukkalämmön ja ydinreaktorien kanssa

Kun Helsinki pyrkii eroon kivihiilestä – ja lopulta myös fossiilisesta maakaasusta – uusille vaihtoehdoille on todellakin tarve.

Ensihätään kivihiiltä korvataan polttamalla puuta, mutta lopullinen tavoite on tuottaa lämpöä ilman polttamista.

Merivesilämpöpumppulaitos asettuu nyt samalle pöydälle, missä ovat jo ainakin geolämpö, Kilpilahden öljynjalostamon hukkalämpöjen hyödyntäminen sekä pienet ydinreaktorit.

Yhdistävä tekijä kaikille on se, että ilmaston näkökulmasta niitä tarvittaisiin kipeästi, mutta vielä on turhan aikaista sanoa, mikä tai mitkä niistä lopulta otetaan käyttöön.

– Tilaa on ainakin jossakin mittakaavassa kaikille, onhan meillä näitä ilmastotalkoita jäljellä kivihiilen jälkeenkin. Kunkin hankkeen edellytykset tässä hetkessä määrittelevät, mitä tehdään ensin, sanoo Rauhamäki.

Kuinka todennäköistä on, että merivesilämpöpumppulaitos joskus oikeasti rakennetaan?

– Sitä on tällä hetkellä vielä mahdoton sanoa. Mutta kun nyt alkavat selvitykset valmistuvat ensi vuoden lopulla, olemme paljon viisaampia, Rauhamäki sanoo.

Millaisia ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella lauantaihin 3. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Tulevaisuuden lämpöenergiavarasto otettiin käyttöön Vaasassa – vanhoista öljyvarastoista tuli päästöttömän lämmön lähde

Lämpöaallot uhkaavat Itämeren herkkää ekosysteemiä – pahimmillaan veden lämpeneminen voi johtaa massakuolemiin ja metaanin vapautumiseen

Hakeeko Fortum jatkoaikaa Loviisan ydinvoimalalle vai haudataanko laitos kallioperään? Reaktoreiden tulevaisuudesta alkaa mittava selvitys

Kotien lämmitys kivihiilellä loppuu jo muutaman vuoden päästä lähes kokonaan – Ylen kysely: Enemmistö energiantuottajista pyrkii eroon hiilestä jo 2025

Poliisi tutkii Pihtiputaan Muurasjärvellä tapahtunutta henkirikosta, jossa on saanut surmansa paikkakuntalainen keski-ikäinen mies.

Tapaus tuli poliisin tietoon torstaina. Poliisi on ottanut henkilöitä kiinni tapaukseen liittyen.

Asian esitutkinta on vasta alkuvaiheessa, eikä poliisi tässä vaiheessa kerro asiasta enempää.

6.40 EU painii kovien haasteiden kanssa

6.54 Vaasa haluaa olla Suomen onnellisin kaupunki

7.11 Saksa yrittää johtaa EU:ta paineiden alla

7.40 Levillä voi aloittaa jo laskettelukauden

7.44 Jälkiviisaat

8.18 Koronapandemia kirittää Kiinaa teknologiarintamalla?

9.10 Tove-elokuvan Zaida Bergroth ja Alma Pöysti

Juontajina Rosa Kettumäki ja Tommy Fränti

Tapahtuma-alalla on ajauduttu suuriin vaikeuksiin koronan vuoksi.

Uudet ravintolarajoitukset pahentavat tilannetta entisestään. Tapahtuma-ala työllistää vakituisesti 20 000 ihmistä. Tällä hetkellä 9 000 työntekijän työ on loppunut tai he ovat joutuneet lomautetuksi.

Viihdetaiteilija Tommi Soidinmäellä on peruuntunut ainakin 150 esiintymistä tänä vuonna ja peruuntumisia tulee koko ajan lisää.

– Tämä on ollut todella raskas vuosi. Peruuntumiset alkoivat maaliskuun puolivälissä. Musikaalien pääroolit lähtivät ja kaikki konsertit sekä kiertueet esimerkiksi laivoilla ja Lapissa peruttiin.

Myös Soidinmäen uuden korumalliston julkaisu siirtyi keväältä syksylle ja lanseerauskiertuetta lyhennettin. Lisäksi levyn tekoa on lykätty.

Myös muusikko Jani Wickholmilla keikkatilanne on surkea.

– Maaliskuusta kesäkuuhun minulla ei ollut yhtään keikkaa. Heinäkuu oli erittäin hyvä, mutta elokuu jälleen huonompi ja syyskuu edelleen heikompi. Loppuvuodeksi on tasan yksi esiintyminen sovittuna.

Ennen koronaepidemian alkua tammi- ja helmikuussa Wickholmilla oli orkesterinsa kanssa hyvin keikkoja. Hänen mukaansa korona on vähentänyt hänen keikkakalenteriaan 80 prosenttisesti.

Ei taloudellista tukea mistään

Erityisen hankalassa asemassa ovat ne artistit, jotka saavat tulonsa live-esiintymisistä.

Osa artisteista saa tuloja myös levytyssopimuksista sekä radio- ja suoratoistopalveluiden soitoista, kuten Spotifysta.

Koronan vuoksi peruuntuneesta esiintymisestä artisti ei saa korvausta tapahtuman järjestäjältä, eikä yleensä muualtakaan. Tilanne on sama riippumatta siitä, onko artisti yrittäjä tai ohjelmatoimiston työntekijä.

Peruutukset tehdään koronan takia force majeure eli ylivoimainen este -päätöksinä, joka ei oikeuta korvauksiin. Jos esiintyjä sen sijaan itse sairastuu, hän voi lääkärintodistuksella hakea korvausta Kelalta.

– Olen saanut tukea koko reilun puolen vuoden aikana Jyväskylän kaupungilta 2000 euroa, en mitään muuta. Onneksi osaan elää säästeliäästi ja olen selvinnyt tähän asti säästöilläni, sanoo Soidinmäki.

Jani Wickholm on ajautunut koronan vuoksi köyhyyteen. Hän ei ole pystynyt ostamaan esimerkiksi yhtään uutta vaatekertaa.

– Olen saanut koko korona-aikana 515 euroa työmarkkinatukea. Minulla on asuntolaina maksettavana ja lapset ovat luonani joka toinen viikko. Pahimmillaan meiltä laitettiin sähköt poikki maksamattomien laskujen vuoksi. Jouduimme kahden viikon ajan turvautumaan jopa seurakunnan ruoka-apuun, kun ei ollut rahaa ostaa ruokaa.

Viihdetaiteilija Arja Koriseva kertoo, että hänet pelastaa tv-työt.

– Olen mukana Vain Elämää -ohjelmassa ja meillä on myös Kontio & Parmas -sarjan kuvaukset meneillään. Muutama joulukonsertti on sovittuna. Järjestämme joissain kirkoissa kaksi konsettia, jotta mahdollisimman moni pääsisi perinteisesti tunnelmoimaan joulua kanssamme.

Korisevan mielestä pahinta tilanteessa on epätietoisuus, kun ei tiedetä, kauanko koronarajoitukset jatkuvat ja kuinka ne aina muuttuvat.

Tapahtuma-ala järjestäytyy

Tapahtuma-alalla toimii 3200 yritystä ja sen kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa.

Alan liikevaihdosta on katoamassa tänä vuonna Turun yliopiston arvioiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

Tapahtumien järjestämiseen liittyy edelleen paljon rajoituksia ja niiden turvallinen järjestäminen syö merkittävästi kannattavuutta. Kannattavuus laskee, kun paikalle sallitaan pienempiä yleisömääriä, mutta valvontaa ja erikoisjärjestelyjä täytyy samalla lisätä.

– Yleisöjen luottamuspula vaikeuttaa myös tapahtumien järjestämistä. Moni ei uskalla tulla esimerkiksi konsertteihin turvajärjestelyistä huolimatta, sanoo hallinnon ja edunvalvonnan johtaja Kati Kuusisto Tapahtumateollisuudesta.

Kulttuuri-, urheilu- ja viihdealalla sekä muilla tapahtumiin liittyvillä aloilla tehdään työtä usein intohimosta ja on totuttu selviämään yksin.

Nyt alalla aletaan järjestäytyä, koska koetaan, ettei alan ahdinkoon olla kiinnitetty riittävästi huomiota.

– Tapahtumateollisuus ry perustettiin tänä kesänä ja jäseniksi liittyi hyvin laajasti eri tapahtuma-alojen organisaatioita muun muassa musiikista teatteriin ja urheiluun. Sillä on merkityksensä, että kokoonnumme yhteen ja puhumme yhdellä suulla, kertoo Kuusisto.

Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestön perustajäseninä oli 44 eri tapahtuma-alan toimijaa. Kaikkiaan yhdistyksellä on yli 150 jäsentä, muun muassa Jääkiekon SM- liiga, Suomen palloliitto ja Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA sekä Helsingin Rock and Roll Oy.

Helsingissä syyskuun alussa järjestetyssä mielenilmauksessa luovutettiin esitys toimialan tukemiseksi elinkeinoministeri Mika Lintilälle.

Tapahtuma-alalla on lisäksi 175 000 tilapäistä työpaikkaa, joista peräti 145 000 on jäänyt täyttämättä.

Työt liittyvät usein tapahtumien järjestämiseen, kuten rakentamiseen, äänentoistoon, valoihin ja turvallisuuspalveluihin.

Moni on siirtynyt näiltä aloilta toisiin töihin.

– Olen kuullut, että esimerkiksi bändien ja artistien miksaajia on lähtenyt rakennustöihin, asentamaan keittiökalusteita tai pystyttämään hirviaitoja. Pelkona on, saadaanko näitä ammattilaisia koronan jälkeen enää palaamaan alalle, kertoo Kuusisto.

Kitara naulaan ja uusiin hommiin

Moni muusikko miettii jo jopa uran lopettamista ja alan vaihtoa.

Jani Wickholm kertoo olleensa keikkojen puuttuessa apaattinen.

– Olen vain tuijottanut seinää. Palo musiikin tekoon ja esittämiseen on vaihtunut syvään veteen sukeltamiseen.

Muusikkona itsensä parikymmentä vuotta elättänyt Wickholm on ilmoittanut itsensä työttömäksi työnhakijaksi lokakuun alusta lähtien.

– Olen laittanut osakeyhtiöni jäihin ja en tule enää tekemään musiikkia päätoimisesti vuonna 2021.

Wickholm kertoo tehneensä monenlaisia töitä elämänsä aikana ja olleensa työttömänä kolme päivä, eikä siis työtä pelkää.

– Olen valmis monenlaisiin hommiin, kunhan saan laskut maksettua. Voin ajaa taksia tai tarttua vaikka lapioon.

Myös Tommi Soidinmäki on pohtinut alan vaihtoa, jos koronarajoitukset vielä jatkuvat pitkään.

– Olen miettinyt tubettajan uraa tai voisin tehdä laulunopettajan työtä, johon olen saanut koulutuksenkin. Tai sitten voisin lähteä opiskelemaan maisemasuunnittelua.

Wickholm toivoo, että löytäisi vielä jonain päivänä musiikin tekoon sen kipinän, joka on vastoinkäymisten vuoksi nyt sammunut.

Molemmat miehet toivovat hartaasti voivansa jatkaa suuren intohimonsa musiikin parissa.

Soidinmäen päästyä kesällä harvoille keikoilleen, saapui yleisö paikalle pitkienkin matkojen takaa.

– Yleisöllä on kova kaipuu elävän musiikin pariin. Ihmiset saavat voimaa konserteista, se on heille terapiaa, sanoo Soidinmäki.

EU-maiden johtajat pääsivät sopuun Valko-Venäjän pakotteista

EU-maiden johtajat ovat päässeet sopuun Valko-Venäjän pakotelistasta. Sopu syntyi, kun EU-johtajat pääsivät yhteisymmärrykseen riittävän tiukasta Turkkia koskevasta päätöslauselmasta. Pakotteet pannaan täytäntöön kirjallisella menettelyllä lähes välittömästi. Pakotelistalla on nelisenkymmentä nimeä. Valko-Venäjää itsevaltaisesti hallitseva Aljaksandr Lukašenka ei ole nyt hyväksytyllä listalla.

Lämmittääkö hyinen Itämeri pian Helsinkiä? Energiayhtiö selvittää kivihiilen korvaamista merivedellä – video näyttää, miten se onnistuisi

Helsinki pyrkii eroon kivihiilestä, ja yksi uusi keino energian tuottamiseen voisi olla meriveden lämmön hyödyntäminen. Koska kaupunki tarvitsee lämpöä etenkin talvella, merivesi pitää ottaa sieltä, missä se on talvellakin vähiten kylmää. Tavoitteena on, että veden lämpötila olisi ympäri vuoden vähintään 2 astetta. Selvitykset meriveden hyödyntämisestä valmistuvat ensi vuoden lopulla.

Yksi twiitti riitti pudottamaan ibuprofeenin myynnin – jos parasetamoli kiilaa kipulääkkeiden kärkeen, päättyy erikoinen suomalainen lääketarina

Keväällä Ranskan terveysministeri Oliver Véran esitti Twitterissä näkemyksen siitä, että osa tulehduskipulääkkeistä saattaa pahentaa koronavirustautia. Uutisoinnin vaikutukset näkyivät apteekissa heti, ja parasetamoli kiilasi ensimmäistä kertaa ibuprofeenin ohi. On mahdollista, että pohjoismaisittain ainutlaatuinen ibuprofeenin suosio on nyt taittumassa.

Tommi Soidinmäki miettii alan vaihtoa ja Jani Wickholm turvautui ruoka-apuun – artistit kertovat kuinka korona vei elannon

Tapahtuma-alalla on ajauduttu koronarajoitusten vuoksi suuriin vaikeuksiin. 9000 työntekijää on lomautettuna tai lopettanut työnsä. Moni artisti elää ilman tukia ja pohtii alan vaihtamista.

Sää on edelleen tavanomaista lämpimämpää

Viikonloppua vietetään vuodenaikaan nähden tavallista lämpimämmässä säässä. Sää jatkuu perjantaina ja lauantaina laajalti poutaisena. Pohjoisessa on pilvistä, etelässä osin aurinkoista. Päivän ylin lämpötila on 13–18 astetta, Lapissa 9–13 astetta. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Syysruskan väreissä koreilevat lehtipuut antavat kauniin taustan 13-vuotiaan Anna Kerkon ilmalennolle, joka kantaa 17–18 metriä. Kerkon jälkeen hyppytornin puomille istahtaa vuotta nuorempi Andreas Helanne, jonka v-tyyli kantaa suunnilleen samoihin lukemiin.

Kerko ja Helanne kuuluvat harvalukuiseen joukkoon: Helsingin mäkihyppääjissä on tällä hetkellä noin kymmenen aktiivista hyppääjää, jotka harrastavat lajia Herttoniemen mäkikeskuksessa. Harjoituksia on 3–4 kertaa viikossa.

• Katso pääkuvan videolta Anna Kerkon ja Andreas Helanteen taidonnäytteet Herttoniemen K22-mäessä

Hyppytorneja on kaksi: toisen kriittinen piste on 15 metrissä ja toisen 22 metrissä. Pidempiä hyppyjä havittelevien täytyy ajaa Lahteen.

– Helsingissä lajin kokonaiskuva on tällä hetkellä tämä, mutta se on silti parempi kuin ei mitään. Ongelma on siinä, että ihmiset eivät oikein tiedä, että Herttoniemessä on edelleen mahdollisuus hypätä mäkeä, toteaa Helsingin mäkihyppääjien aktiivi Antti Kainulainen.

Myös pikkumäessä hyppäävä Anna Kerko sai tietää Herttomäen mäkihyppytoiminnasta vasta aloitettuaan lajin.

– Kun aloitin joskus 3–4 vuotta sitten, ei me heti edes tiedetty, että Helsingissä on hyppyrimäkiä. Me mentiin aluksi Lahteen.

Ainakin tiedottamisessa on siis parantamisen varaa.

Tämän tilanteen paikkaamiseksi seura on valjastanut taustavaikuttajakseen uunituoreen helsinkiläisen, 45-vuotiaan asuntomyyjän, ex-mäkihyppääjän ja olympiavoittajan Toni Niemisen.

Iso torni purettiin, mutta hyppääminen jatkuu

Elokuussa 2015 Herttoniemen suuressa hyppyrimäessä sattui kuolemaan johtanut onnettomuus, kun kolme nuorta laski ilta-aikaan mäestä alas. Mäkeen oli asetettu kaksi vaijeria estämään ilkivaltaa, mutta nuoret eivät huomanneet vaijereita pimeässä. Turmassa sai surmansa 16-vuotias tyttö. Kaksi muuta mäkeä laskenutta nuorta loukkaantui.

Kesäkuussa 2018 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tapauksen johdosta sakkorangaistuksiin kolme Helsingin kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä sekä kaksi Helsingin mäkihyppääjien vastuuhenkilöä. Helsingin mäkihyppääjien vastuuhenkilöt valittivat tuomiosta edelleen hovioikeuteen, joka piti helmikuussa 2020 sakkotuomiot ennallaan.

Onnettomuuden jälkeen suuri mäkihyppytorni laitettiin käyttökieltoon, ja keväällä 2019 huonoon kuntoon päässyt torni purettiin kokonaan pois. Tätä moni piti lopullisena kuoliniskuna Helsingin mäkihyppytoiminnalle. Hyppääminen on kuitenkin jatkunut kahdessa pienemmässä mäessä näihin päiviin saakka.

– Moni paikallinenkaan ei tiedä, että lajia voi edelleen täällä harrastaa. Meidän täytyy nyt pitää asiasta vähän meteliä, Toni Nieminen sanoo.

Nieminen muutti elokuussa Helsingin Paloheinään. Pian pääkaupunkiin asetuttuaan hän kävi katsastamassa paikan, johon liittyy herkullisia lapsuudenmuistoja. Nieminen hyppäsi ensimmäisen mäkihyppykilpailunsa Herttoniemessä.

– Täällä pidettiin silloin paljon juniorikilpailuja, ja muistan, että sarjan voittaja palkittiin aina paketillisella lakuja. Meitä oli kolme veljestä täällä usein hyppäämässä ja pärjäsimme kohtuullisen hyvin. Mahat olivat aina jumalattoman kipeitä jo ennen kuin oltiin kotona Lahdessa, kun lakut oli syöty jo siihen mennessä.

Haaveissa uusi hyppytorni

Helsinkiin muutettuaan Nieminen tutustui nopeasti paikallisten mäkihyppyaktiivien kanssa, ja nyt hänelle on jo soviteltu jonkinlaista mentorin ja taustavaikuttajan roolia seuran toiminnassa. Tavoite on yksiselitteisen selkeä: harrastajamäärän kasvattaminen.

– Mäkihyppy kilpailee monen muun yksilölajin tavoin elintilasta e-urheilun ja kaikenlaisten muiden uusien lajien kanssa, mutta on aika huono selitys piiloutua sen taakse. Meidänkin pitää rohkeasti uudistaa omaa toimintaa ja muistuttaa ihmisille, että mäkihyppy on edelleen hieno laji, Nieminen sanoo.

Tarinassa ja argumenteissa on tuttuja piirteitä: Nieminen oli mukana vastaavanlaisessa yhteistyössä jo ainakin pari vuotta sitten, kun hän oli muuttanut Ouluun.

Helsingin mäkihyppääjien aktiivijäsenen Antti Kainulaisen mukaan jalat maassa lausuttu realistinen toive on, että tulevan talven aikana saataisiin mukaan kymmenen uutta harrastajaa. Heitä yritetään houkutella lajin pariin tulevana sunnuntaina järjestettävässä tapahtumassa. Tarkoitus on lisäksi käynnistää Niemisen luotsaama mäkikoulu.

Ja kun harrastajamäärää on saatu hiljalleen kasvatettua, seuraava tavoite on jo tiedossa. Puretun suuren mäkihyppytornin tilalle pitäisi saada uusi.

– Nyt nuoret hyppääjät tarvitsevat isomman mäen jo suunnilleen 10 ikävuoden jälkeen. On aika kova homma käydä kolme kertaa viikossa Lahdessa harrastamassa, Kainulainen sanoo.

Hän puhuu kokemuksen äänellä: oma 12-vuotias poika Andreas Helanne leiskauttaa jo päälle 40-metrisiä ilmalentoja, ja sellaisia ei Helsingissä voi hypätä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 3. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Yle Puhe Urheiluperjantai: Kuinka Toni Nieminen pelastaa mäkihypyn?

Helsingin Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomio: Sakkorangaistukset liikuntaviraston työntekijöille ja yhdistyksen vastuuhenkilöille

Hovioikeus piti Herttoniemen hyppyrimäkituomion ennallaan