Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner katselee harmissaan yhtiön pääkonttorin ylimmän kerroksen terassilta avautuvaa näkymää Helsinki-Vantaan kentälle.

Joka puolella kenttää näkyy pysäköityinä yhtiön koneita. Finnair käyttää laivastostaan nyt vain 25 konetta, moottorit huputettuna pysäköitynä on 36 konetta. Valtaosan lennoista hoitaa Finnairin osittain omistama Nordic Regional Airlines Oy, tutummin Norra.

Tällä hetkellä Finnair kuljettaa vain noin kymmenen prosenttia siitä matkustajamäärästä, joka sillä oli vuosi sitten. Ensi kevääseen mennessä yhtiön pitää päästä jälleen lentämään kilpailijoiden tahtiin, tai Finnair ei ehkä palaa entiselleen.

– Jos meillä on edelleen keväällä tiukemmat matkustusrajoitukset kuin muualla, menetämme pysyvästi markkinoita, jolloin Finnairista tulee nykyistä pienempi lentoyhtiö, sanoo Topi Manner.

Euroopassa kyse on lentoyhtiöille arvokkaista sloteista eli lähtö- ja saapumisajoista. Ruuhkaisille kentille on vaikea lisätä vuoroja, ja yhtiöille ainoa keino säilyttää jo myönnetyt slotit on lentää vähintään 80 prosenttia suunnitelluista vuoroista.

Koronapandemian takia EU:n komissio on perunut väliaikaisesti lentoyhtiöitä koskevan vaatimuksen slottien käyttämisestä. Päätös on voimassa maaliskuun loppuun asti, jonka jälkeen käyttämättömiä aikoja aletaan jakaa niille yhtiöille, jotka lentävät.

Finnairin kannalta suuri tappio olisi slottien menettäminen Amsterdamin, Lontoon Heathrow'n, Frankfurtin ja Pariisin kaltaisilta kentiltä. Niiden kautta Finnair saa runsaasti kauttakulkumatkustajia Aasian lennoille.

– Jos verkostomme kapenee slottien menetysten takia Euroopassa, silloin menetämme matkustajavirtoja myös Aasian kaukoreiteiltä, harmittelee Manner.

EU:n yhteiset matkustusrajoitukset lentoliikenteeseen

Keski-Euroopan ilmatilassa lennetään tällä hetkellä noin puolet lennoista, joita operoitiin ennen koronapandemiaa. Poikkeuksen tekee Suomi, jossa lentäminen on vähentynyt peräti 80 prosenttia.

– Suomen matkustusrajoitukset ovat olleet Euroopan tiukimpia, ja siksi lennämme vähemmän kuin muut eurooppalaiset yhtiöt, selittää Topi Manner syytä lentojen vähäisyyteen.

Tosin myös Keski-Euroopassa lentäminen vähenee loppuvuodesta. Esimerkiksi Euroopan suurin lentoyhtiö Ryanair lensi syyskuussa vuoden takaiseen verrattuna noin puolet lennoista, mutta yhtiö on ilmoittanut leikkaavansa tarjontaa loppuvuodesta. Myös saksalainen Lufthansa arvioi, että sen paikkatarjonta vähenee loppuvuonna noin 30 prosenttiin edellisvuoden määrästä.

British Airwaysin ja Iberian omistavan IAG:n juuri eläköitynyt toimitusjohtaja Willie Walsh sanoi Eurocontrollin webinaarissa, että matkustajien luottamusta lentomatkustamiseen vähentää erityisesti epävarmuus kohdemaiden matkustusrajoituksista. Keski-Euroopassa lentojen määrää on voitu lisätä, kun yhä useammat maat ovat ottaneet käyttöön EU:n yhteiset suositukset.

– Olennaisinta olisi, että myös Suomi siirtyisi matkustusrajoituksissa kokonaisuudessaan EU-komission linjalle, jolloin meille tulisi nykyisten punaisen ja vihreän lisäksi keltainen kategoria, sanoo Topi Manner.

Tuolloin ilman karanteenia Suomeen voisi matkustaa myös sellaisista maista, joissa on ollut alle 50 uutta koronatapausta 100 000 ihmistä kohden kahden viikon aikana.

– Tämä tarkoittaisi sitä, että myös riskimaista olisi mahdollista tulla Suomeen yhdellä testauksella. Kun testin tulos on negatiivinen, silloin myöskään karanteenia ei tarvittaisi, vaan matkustaminen olisi mahdollista turvallisesti.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on testattu elokuun jälkeen yli 6 500 matkustajaa, joista noin prosentti on todettu koronapositiiviseksi. Lapissa hiljattain vierailleet elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sanoivat, että hallitus kertoo pian matkailuun liittyvien matkailurajoitusten muutoksia.

– Matkailutoimiala on metsäteollisuuden kokoinen toimiala Suomessa, ja työllistää yli 140 000 ihmistä. Meidän on löydettävä keinot, joilla matkailuala selviää talven yli, muistuttaa Manner.

Jääkö Helsinki-Vantaan laajennus tarpeettomaksi

Kauttakulkumatkustuksen väheneminen johtaisi vuorojen harventamiseen tai pahimmillaan joidenkin kaukoreittien lopettamiseen kokonaan. Ennen koronapandemiaa Finnairin matkustajista 60 prosenttia oli muita kuin suomalaisia.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner on huolissaan siitä, että jääkö Helsinki-Vantaan lentoaseman miljardi euroa maksava laajennus silloin tarpeettomaksi, jos Suomen kautta tapahtuva lentomatkustus pysyvästi vähenee. Laajennuksen jälkeen kentän kautta pystyy kulkemaan vuodessa 30 miljoonaa matkustajaa, noin 10 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019.

– Tammikuussa Helsinki-Vantaasta tuli Pohjoismaiden suurin lentokenttä kaukoliikenteen matkustajamäärissä mitattuna, kun ohitimme Kööpenhaminan. Meidän täytyy toimia oikein, jotta se on sitä myös pandemian jälkeen.

Helsinki-Vantaalle lentävistä yhtiöistä pelkästään Finnairin reittiverkostossa oli ennen koronapandemiaa 135 kohdetta, joista noin sata Euroopassa ja parikymmentä Aasiassa. Myös Pohjois-Amerikan ja Intian välisessä matkustuksessa Helsinki-Vantaan osuus oli kasvussa.

– Me keräämme matkustajat kaukolennoille suuresta määrästä eurooppalaisia kaupunkeja, ja verkoston ylläpitämiseen tarvitsemme eurooppalaisia ja aasialaisia matkustajia.

Matkustusrajoitusten höllentäminen kolminkertaistaisi lentomatkustamisen

Vielä syyskuussa Finnair lensi päivittäin hieman yli 80 lentoa, mutta matkustuksen vähentyessä lentojen määrää on vähennetty. Vuosi sitten päivittäisiä lentoja oli 350.

Aasian kohteista jäljellä ovat reitit Tokioon, Souliin, Shanghaihin, Nanjingiin, Hongkongiin ja Bangkokiin. Mutta eurooppalaisten vaihtomatkustajien puuttuessa lentojen täyttöaste on jäänyt Aasian reiteillä keskimäärin 18 prosenttiin. Poikkeuksen tekevät Shanghain ja Nanjingin reitit, joihin Kiina on rajoittanut kaikilta yhtiöiltä lentovuoroja, ja vähät vuorot lentävät täydempinä.

– Tällä hetkellä Aasian lentojen kulujen peittämiseksi tarvittava kassavirta tulee olennaisilta osin rahdin kuljettamisesta.

Mikäli lentomatkus elpyy loppuvuoden aikana matkustusrajoitusten höllentämisen myötä, Finnair harkitsee lentojen aloittamista uudelleen Japanin Osakaan.

– Tuolloin pääsisimme samalle tasolle, missä eurooppalaiset kilpailijat ovat nyt, ja matkustus nykytasoon voisi jopa kolminkertaistua, pohtii Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner.

Persianlahden maiden lentoyhtiöt vievät asiakkaita

Persianlahdella toimivat suuret lentoyhtiöt, kuten Emirates ja Qatar Airways ovat alkaneet palauttaa koronapandemian takia peruttuja reittejä.

Emirates lentää lokakuussa jo 31 kohteeseen Euroopassa, ja koko reittiverkostossa on 99 kohdetta. Qatar Airwaysista puolestaan tuli koronapandemian aikana ainakin väliaikaisesti maailman suurin lentoyhtiö reittitarjonnalla mitattuna. Loppuvuoden aikana yhtiö kertoo palauttavansa lennot 124 kohteeseen.

Eteläinen reitti Aasian ja Euroopan välillä kulkee Dubain ja Qatarin lentokenttien kautta. Juuri näillä reiteillä Persianlahden lentoyhtiöt vievät nyt markkinaosuuksia eurooppalaisilta ja aasialaisilta yhtiöiltä. Kilpailutilanne vaikuttaa myös Finnairin matkustajamääriin.

– Tämä on keskeinen kysymys meille, koska kilpailemme Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä paitsi eurooppalaisten yhtiöiden kanssa, myös Lähi-Idän yhtiöiden kanssa.

Finnair varautuu jo elpymisvaiheeseen – kestää vuosia

Osa lentoyhteyksistä Suomeen voi palautua nopeastikin, mikäli matkustusrajoitukset muuttuvat. Mutta Finnairissa arvioidaan, että matkustus alkaa lisääntyä enemmän vasta keväällä 2021.

– On tärkeää, että kaikki lennot ovat sellaisia, että niiden tuottama liikevaihto kattaa lennon aiheuttamat suorat kulut, eli henkilöstön palkat ja polttoainekulut, pohtii toimitusjohtaja Topi Manner.

Lentojen palautuminen vuoden 2019 tasolle tullee Finnairissa kestämään kolmisen vuotta. Osa eurooppalaisista yhtiöistä arvioi, että niillä palautumisvaihe voi kestää pidempäänkin. Lentoyhtiöiden kassat ovat tyhjiä koronapandemian pitkittyessä, ja tappiolliset reitit ovat suuri riski.

– Jos lentoyhtiö lisää kapasiteettia liian nopeasti suhteessa kysyntään, niin kassan ulosvirtaus kiihtyy ja lentoyhtiön taloudellinen tilanne heikkenee.

Lentoyhtiöt seuraavat tällä hetkellä hyvin tarkasti, mitä reittejä matkustajat hakevat eri varausjärjestelmistä, jotta liikenteen käynnistyessä uudelleen tarjolla olisivat oikeat yhteydet.

Mutta mikä tuo lopullisesti matkustajille luottamuksen matkustamisen turvallisuuteen ja sen myötä halun matkustaa jälleen?

– Laajasti jakelussa oleva toimiva rokote tai vaihtoehtoisesti toimiva lääkitys, pohtii Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner.

Reggaebändi Sten’s Stonedin piti tehdä tänä vuonna juhlakiertue, kun mittariin tuli 40 vuotta. Hiljaista on pidellyt, ja kaikki tietävät syyn: koronavirus.

– On tullut peruuntumisia toisensa perään. Ravintoloitsijat ovat nyt todella varovaisia kovennettujen rajoitusten kanssa, sanoo bändin nokkamies Kari "Stenkka" Stenman.

Suomen ensimmäinen reggaebändi oli Makeat Varpaankynnet, joka perustettiin 1970-luvulla. Vuonna 1980 päivänvalon nähnyt Sten’s Stoned on kuitenkin Suomen vanhin edelleen keikkaileva reggaebändi.

Stenman nostaa vahvan yhteishengen tiukimmaksi bändiä yhteenpitäväksi liimaksi. Pitkään yhdessä soittaneita bändejä usein riivaavia sisäisiä riitoja ei ole ollut, vaikka taipaleelle mahtuu pari taukoakin.

– Se on vahva side, jonka me 1980-luvulla loimme. Me treenasimme ja jammailimme tosi paljon. Kun pidettiin breikki, mentiin puistoon pelaamaan futista ja heittämään frisbeetä.

"Punkkarit diggasivat"

Yhtye perustettiin Kotkassa vuonna 1980, joka ei Suomessa ollut varsinaista reggaen kulta-aikaa. Tuolloin ilmatilaa hallitsi punk. Sten’s Stoned kulki reggaekuningas Bob Marleyn jalanjäljissä.

– Reggae oli Suomessa marginaalimusiikkia, mutta punkkarit diggasivat myös reggaeta. Meillä meni hyvin ja oli tosi paljon keikkoja. Olimme jonkinlaisessa maineessa, sanoo Stenman.

Sten's Stoned julkaisi omakustanteena esikoissinglensä You’d better be stoned vuonna 1981. Se nousi heti radiosoittoon. Bändi ei koskaan tavoitellut maailmanmainetta, mutta yksi unelma sillä oli.

Unelma vinyylilevystä

1980-luvun puolivälissä bändi kävi neuvotteluja useiden levy-yhtiöiden kanssa. Se halusi tehdä vinyylialbumin suurelle, Stenmanin sanoin "oikealle" levy-yhtiölle.

Bändillä oli kuitenkin ehtoja: se ei halunnut vaihtaa nimeään eikä laulukieltään.

– Tuli kova, vuosien vääntö levy-yhtiöiden katteettomien lupausten kanssa. Bändin nimi oli liian epäkaupallinen, ja 80-luvulla vaadittiin, että piti laulaa suomeksi. Me emme suostuneet. Se kuvio kaatui siihen. Harmittaa edelleen, kertoo Kari Stenman.

Isku oli niin kova, että Sten’s Stoned laittoi pillit pussiin. Osa bändin jäsenistä lähti armeijaan, mutta kaikki jatkoivat soittamista omissa kuvioissaan.

Taistelulauluja "babyloniaa" vastaan

Reggaen juuret ovat 1960-luvun alussa syntyneessä ska-musiikissa. Siinä yhdistettiin yhdysvaltalaiseen rhythm and bluesiin jamaikalaisen perinnemusiikin aineksia.

60-luvun lopulla reggaesta tuli äänitorvi Jamaikan köyhille. Siinä mielessä se oli aikansa punk- tai rapmusiikkia, että reggaessa oli yhteiskunnallista sanomaa.

Sten’s Stonedille reggaen sanoma on ollut aina tärkeä.

– Silloin 1980-luvulla osa jäsenistämme oli rastafaristeja, ja se näkyy myös kappaleiden sanoituksissa. Meillä oli myös taistelulauluja babyloniaa eli yleistä köyhien sortamista vastaan.

Pari vuotta ennen Sten’s Stonedia syntyi britteihin UB40-yhtye, joka ei istunut sen aikaiseen mielikuvaan reggaebändistä.

– Se teki reggaemusalle hyvää. Oli uskomatonta, millä soundilla se punapäinen irkku lauloi.

Myös Sten’s Stoned on Stenmanin mukaan saanut osansa kritiikistä, vaikka valtaosa yleisöstä ottikin bändin hyvin vastaan.

– Musiikkikriitikot Tampereen suunnasta kirjoittelivat isoihin musiikkilehtiin, että mitäs nämä valkonaamat oikein yrittävät. Se oli aika jännä reaktio.

Se ei ollut bändin ainoa kokemus ennakkoluuloista. Kari Stenman lähti Jamaikalle reggaen juurille vuonna 1999.

– Se ei ollut kaikilta osin mukava vierailu, koska rasismi oli todella vaarallista. Valkoisella naamalla ei menty joka paikkaan. Mutta köyhyys, orjuus ja riistäminen, siitä se juonsi juurensa. Nykypäivänä meininki on onneksi muuttunut.

Kaksi viikkoa hytkymistä

Jamaikan matkalta jäi myös hyviä muistoja. Kari Stenman kertoo, ettei meinannut pysyä paikoillaan.

– Hytkyin kaksi viikkoa sen jälkeen. Reggae on siitä jännä, että se tarttuu vauvasta vaariin.

Tarvittiin kuitenkin vielä muutamia vuosia,ja Suomi-reggaen nousubuumi ennen kuin Sten’s Stoned palasi takaisin yhteen.

Reggae rantautui Suomeen toden teolla 2000-luvun alkupuolella. Suurta roolia tässä näytteli Jukka Poika.

– Ehdottomasti. Jukka Poika ja hänen aiemmat orkesterinsa, sitä kautta se nousi 2000-luvun alkupuolella. Se oli hieno juttu, sanoo Kari Stenman.

Talvella 2010 Sten’s Stoned päätti juhlistaa 30-vuotispäiviään ja alkoi treenata. Se lähti juhlakiertueelle, joka onnistui hyvin. Yhtye jatkoi keikkailua vuoteen 2013, minkä jälkeen seurasi kolmen vuoden tauko. 2017 Sten's Stoned aktivoitui uudelleen.

"Roudaaminen on kauheaa"

Vuonna 2020 Suomen vanhin yhä keikkaileva reggaeyhtye täyttää 40 vuotta, mutta tällä kertaa juhlakiertue jää puolitiehen. Keikoissa on ollut koronatilanteen takia jopa parin kuukauden taukoja.

Bändissä soittavat Kari Stenmanin lisäksi Sami Virtanen, Juha Perilä, Ville Tolvanen ja Raimo Hämäläinen. Heistä neljä on alkuperäisjäseniä. Stenmanin mukaan meininki on sama kuin bändiä perustaessa vuonna 1980. Ainoa hidastava tekijä on ikä.

– Roudaaminen on ihan kauheaa. Nuorena niitä tavaroita veteli vaikka huvikseen edestakaisin, Stenman naurahtaa.

Uusia biisejä bändi ei ole enää tehnyt. Yleisöä on riittänyt keikoilla muutenkin.

– Meillä on niin paljon hyviä vanhoja biisejä, joten ei ole tullut sellaista inspiraatiota. Palo musiikkiin ei ole enää yhtä kova kuin nuorena, mutta on olemassa.

Autoliiton mukaan Suomeen ei pidä luoda omaa tieverojärjestelmää.

Lauantaina Ylen TV1:n Ykkösaamussa vieraillut valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ehdotti, että liikenteen verotus voisi perustua tulevaisuudessa paikannukseen. Heikommilla paikallisteillä maksu olisi alempi, ja moottoriteillä tai kaduilla, joita hoidetaan koko ajan, maksu voisi olla korkeampi, kertoi Vanhanen haastattelussa.

Työryhmä valmistelee parhaillaan ensi kevääksi ehdotusta liikenteen kokonaisverouudistuksesta. Vanhanen kertoi esittäneensä ehdotuksensa ryhmälle.

Autoliitto ei Vanhasen ehdotuksesta innostu. Sen mukaan autoilun verotukseen ei tarvita kallista satelliittiperusteista järjestelmää.

– Aluepolitiikka voidaan hoitaa muullakin verotuksella. Mikäli autoilijoilta kerättäviä veroja halutaan poliittisilla päätöksillä muuttaa aluepainotteisiksi, niin se voidaan toteuttaa ajoneuvoveron porrastamisella. Näin toimii myös lakisääteinen liikennevakuutus. Tähän ei tarvita satojen miljoonien investointeja ja kymmenien miljoonien jatkuvia operointikustannuksia, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo tiedotteessa.

Vanhanen sanoi haastattelussa, että nykyinen litroihin perustuva verotus rankaisee pitkiä sorateitä ajavia.

– On kannustettava koko maassa vähäpäästöiseen liikenteeseen. Missä on joukkoliikennettä, on kannustettava käyttämään sitä. Jotenkin sen pitäisi alentaa kustannuksia pitkien etäisyyksien Suomessa, varsinkin ammattiliikenteessä. Tässä on monta tavoitetta, joiden on toteuduttava yhtä aikaa. Nykyisellä veromallilla tämä ei onnistu, Vanhanen kuvaili.

Autoliitto kysyy tiedotteessaan, kuka määrittelee, missä on toimiva joukkoliikenne. Sen mukaan edes pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne ei toimi joka suuntaan.

Lue lisää:

Valtiovarainministeri Vanhanen ehdottaa: Liikenteen verotus voisi perustua paikannukseen

Professori autoilun verottamisesta: Paikantamiseen perustuva maksujärjestelmä saadaan pystyyn muutamassa vuodessa

EU:n maataloustukijärjestelmä ohjaa julkista rahaa ilmastonmuutoksen lietsomiseen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoamiseen eikä välitä maatalousyrittäjien toimeentulosta.

Näin sanoo Eurooppalainen kansalaisverkosto Corporate Europe Observatory (CEO) tänään julkaistussa raportissaan.

Järjestö on tutkinut Euroopan maataloustoimijoiden kattojärjestön Copa-Cogecan lobbausta eli vaikuttamispyrkimyksiä EU:n maataloustukijärjestelmään. Corporate Europe Observatory on erikoistunut tutkimaan järjestäytynyttä lobbausta ja vaikuttamistyötä EU:ssa.

Maatalouslobbarit liittoutuvat torjunta-ainejättien kanssa vastustamaan kaikkea aktiivisesti

Raportin mukaan laaja joukko, kuten suuret maatalouslobbarit, torjunta-aineita valmistavat suuryritykset sekä ruokateollisuus, yrittävät saada EU:n maataloustukijärjestelmän pysymään entisellään.

Brysselissä toimiva Copa-Cogecan lobbauskoneisto toimii CEO:n mukaan usein yhdessä torjunta-ainejättien, kuten BASF:n, Bayer-Monsanton, Syngentan sekä ruokajättien kuten Mondelezin, Nestlén and Unileverin kanssa.

Myös maatalousministeriöt ympäri Eurooppaa sekä valtaosa Euroopan parlamentin maatalouskomitean jäsenistä yhdessä Copa-Cogecan kanssa eivät halua järjestön mukaan systeemiin mitään muutoksia. Päinvastoin Copa-Cogeca kumppaniensa haraa aktiivisesti lobbaamalla vastaan kaikkia muutoksia, raportissa todetaan.

Muutosten vastustajat yrittävät raportin mukaan viivyttää päätösten tekemistä ja vaikutusten arviointia, järjestävät kansallisia lobbaustilaisuuksia ja ottavat yhteyttä oman maansa viranomaisiin tai komissaareihin sekä tekevät kanteita, joiden mukaan ehdotetut tavoitteet eivät olisi realistisia tai vaikuttavia.

Komissio pyrkii vähentämään torjunta-aineiden ja lannoituksen haittoja

Vastaanhankaaminen sotii pahasti sitä vastaan, mitä Ursula von der Leyenin johtamassa EU:n komissiossa suunnitellaan tehtäväksi maatalouspolitiikalle ja sen tukijärjestelmälle.

Tarkoitus on puolittaa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö maataloudessa ja antibioottien antaminen tuotantoeläimille kymmenessä vuodessa. Lannoitteita pitäisi käyttää myös 20 prosenttia vähemmän, jotta ravinteiden valuminen vesistöihin vähenisi. Komission tavoitteena on myös, että luomuviljely kattaisi 25 prosenttia koko viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä.

Nämä tavoitteet on tarkoitus sisällyttää maataloustukijärjestelmään, joka taas on tarkoitus saada linjaan EU:n biodiversiteettistrategian ja maatalousstrategian kanssa.

Asia on ajankohtainen, koska lähiaikoina Euroopan parlamentissa päätetään järjestelmän uudistuksesta ja samalla myös EU:n suurimmasta rahanjaosta, maataloustuista. Ne vievät kolmanneksen koko EU:n budjetista. Maataloustukien budjetti vuosille 2021–2027 on 391,4 miljardia euroa.

Maataloustuilla ei ole vielä onnistuttu muuttamaan maataloutta kestäväksi

Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä EU:ssa on vuosikymmeniä tukenut maataloutta, joka on sekä sosiaalisesti että ympäristön kannalta kestämätön, Corporate Europe Observatory -järjestö kirjoittaa raportissaan.

Maataloustuilla ei ole onnistuttu saamaan aikaan siirtymää kestävämpään maatalouteen.

Tämä on todettu myös Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa Suomen osalta tänä vuonna:

• Maatalous ei ole onnistunut vähentämään merkittävästi päästöjään miljardituesta huolimatta

Teollisen mittaluokan viljelykäytännöt ovat suurin syy biodiversiteetin hupenemiseen ja yksi isoista ilmastonmuutoksen aiheuttajista:

• Ihmiskunta tienristeyksessä – YK:n jättiraportti maapallon tilasta: Tarvitaan kahdeksan massiivista muutosta luonnon tuhon pysäyttämiseksi

Muutokset aiheuttavat harmaita hiuksia alan toimijoille

Maatalouskemikaalien tuottajille suunnitelmat torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentämisestä aiheuttavat harmaita hiuksia.

Esimerkiksi suuryritys Bayer on todennut komissiolle, että sen on “keksittävä itsensä uudelleen”. Bayer omistaa muun muassa Monsanto-yhtymän, joka on maailman suurimpia maataloudessa käytettyjen kasvien jalostajia sekä kasvinsuojeluaineiden tuottajia.

Monsanto on viime vuosina tullut tunnetuksi muun muassa pitkästä oikeudenkäynnistään, jossa se suostui lopulta maksamaan jättikorvaukset yhdysvaltalaisen joukkokanteen asianomistajille, jotka sanovat sairastuneensa syöpään yhtiön tuottaman Roundup-torjunta-aineen vuoksi. Aine on saanut muutama vuosi sitten jatkoajan EU:ssa vuoden 2022 loppuun asti.

Yhden CEO:n raportissa kuvatun dokumentin mukaan EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto on yrittänyt heikentää EU:n biodiversiteettistrategiaa. Myös yritys jakaa maataloustuet sosiaalisesti kestävämmin asettamalla raja kuinka paljon yksi toimija voi tukia saada, saa vastustusta suurimmalta osalta jäsenmaista ja Copa-Cogecalta.

Samaan aikaan, kun maataloustuet eivät ole auttaneet päästöjen vähentämisessä, ne eivät ole järjestön mukaan myöskään onnistuneet takaamaan riittävää toimeentuloa maatalouden toimijoille, koska järjestelmä suosii suurimpia maataloustuottajia ja -yhtiöitä. Suurimmat tuet menevät suurimmille maanomistajille.

Suuret maatalouslobbarit saavat erityiskohtelua EU:ssa

Copa-Cogecalla ja muilla maatalouden toimijoilla on paljon valtaa EU:ssa.

Niin sanotuissa maatalouden kansalaisvuoropuheluryhmissä Copa-Cogeca oli viime vuonna puheenjohtajana kahdeksassa 13:sta näistä ryhmistä ja sillä oli 28 paikkaa 72:sta maataloustukia suoraan käsittelevässä ryhmässä.

Copa-Cogeca on yksi vanhimmista lobbausorganisaatioista EU:ssa. Sillä on CEO:n mukaan valtava ja etuoikeutettu asema EU:n instituutioihin.

Viime vuotisen The New York Timesin artikkelin mukaan Euroopan johtajat ovat historiallisesti pitäneet Copa-Cogecaa ei niinkään vero-eurojen saajana, vaan päätöksentekijänä politiikassa.

Copa-Cogecalle annetaan yksityisvastaanottoja Euroopan neuvoston presidentin kanssa ennen tärkeitä tapaamisia maiden maatalousministereiden kanssa. Ympäristöjärjestöiltä on evätty samat oikeudet sillä perusteella, että Copa-Cogecalla on etuoikeutettu asema, koska kyseessä on perinne.

Lue myös:

Maanviljelijöiden pahin painajainen vältettiin, MTK-pomo "varovaisen tyytyväinen" – Suomen saama summa pullistui yön tunteina sadoilla miljoonilla

Mihin EU:n biljoonapaketin rahat menevät? Katso 4+1 grafiikkaa

Maatalouden kuormitus Itämereen uhkaa nousta historian pahimmaksi tänä vuonna – satojen miljoonien tukirahat uusjakoon?

Pelastaako hiiliviljely Itämeren? Meren suojelija Ilkka Herlin ja MTK näkevät mahdollisuutena – mutta siihen ei vielä viljelijöitä kannusteta

Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen tavalliselta suomalaiselta pellolta? "Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy"

EU-komission puheenjohtaja: Ilmastotavoitteita pitää kiristää ja Dublin-järjestelmä pitää korvata uudella – Yle seurasi von der Leyenin linjapuheen

Pimeyden ytimessä – Ylen erikoisartikkeli kertoo, miksi hyljeksitystä Euroopan parlamentista pitäisi puhua paljon enemmän kuin siitä puhutaan

Perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan tuoreesta tutkimuksesta.

THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola arvioi laitoksen tiedotteessa, että perheenyhdistämisen kautta saapuneiden miesten työllistymistä voi helpottaa se, että aiemmin Suomeen saapuneet perheenjäsenet ovat saattaneet saada työllistymisen kannalta olennaisia tietotaitoja ja solmineet sosiaalisia verkostoja.

Perheenyhdistämisen kautta tulleet naiset sen sijaan työllistyivät muita hitaammin, tiedotteessa kerrotaan. Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset ovat muita ryhmiä yleisemmin perhevapaalla maassaolon alusta lähtien, mikä THL:n mukaan viivästyttää heidän työllistymistään.

Tutkimuksessa käy myös ilmi, että alun perhevapaalla voi olla naisten työllistymisen kannalta pitkäkestoisia vaikutuksia.

– Tulokset herättävät kysymään, pystyttäisiinkö kotouttamistoimia kohdentamaan nykyistä enemmän myös lasta kotona hoitaville äideille. Työttömille maahanmuuttajille tehtävä kotoutumissuunnitelma ja siihen liittyvät toimet tutkitusti edistävät työllistymistä, Tervola sanoo tiedotteessa.

– Jotkin kunnat järjestävät jo nyt esimerkiksi kielenopetusta kotihoidontuen saajille ja tarjoavat kurssin ajaksi lastenhoitoa. Voidaankin miettiä, tulisiko toiminnasta tehdä velvoittavaa järjestäjälle ja ehkä myös osallistujalle.

Aineistossa on mukana noin 15 000 ihmistä

Tutkimuksessa selvisi, että pakolaisten työllistymisessä on eroja sen mukaan, ovatko he saapuneet maahan turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina vai perheenyhdistämisen kautta. Tiedotteen mukaan erot selittyvät sillä, että muuttoväylien kautta Suomeen saapuu erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa.

Perheenyhdistämisen kautta oleskeluluvan saaneet ovat saapuneet Suomeen perhesiteiden perusteella.

Kiintiöpakolaiset valitaan suoraan pakolaisleireiltä tai lähtömaista. Tiedotteessa sanotaan, että Suomi tapaa antaa etusijan lapsiperheille ja vaikeassa asemassa oleville naisille.Turvapaikanhakuprosessiin ja sitä edeltävään matkaan taas voi liittyä suuria riskejä. Osittain sen vuoksi suuri osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä, tiedotteessa todetaan.

Tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä. Aineistossa on noin 15 000 ihmistä, joista valtaosa on Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Iranista. Tutkimuksen aineisto on koottu Kelan, Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston rekistereistä.

6.40 Sähkönsiirron hinnankorotukset puhuttavat

7.11 Onko Suomi onnistunut Afganistanissa?

7.24 Espanjan koronatilanne heikkenee jatkuvasti

7.40 Millainen syysloman varaustilanne on Ylläksellä?

7.45 Jälkihiki

8.12 Ruokolahden kunnanjohtajan sopimuskiemurat

8.50 Ensilumi-elokuvan Hamy Ramezan

Juontajina Kreeta-Maria Kivioja ja Nicklas Wancke

Mikkelin teatterin vierailuesitys Saikkua kiitos, osa 3 on lähes loppuunmyyty, vaikka on arki-ilta. Tosin katsojia on silti paikalla puolet vähemmän kuin tavallisesti. Katsomon joka toisen penkin yli on vedetty mustakeltainen teippi varmistamaan, ettei turvavälejä unohdeta.

Valkoisena hohkaavia naamareita on pimeässä salissa rivi toisensa perään. Teatterin ovella jokainen katsoja on toivotettu tervetulleeksi henkilökohtaisesti kasvomaskin ja käsidesin lurautuksen kera.

Salin ovien avautumista tavallisesti edeltävä kuhina aulassa puuttui tänään kokonaan. Yleisöä opastettiin paikoilleen sitä mukaa, kun he saapuivat. Narikkajonoakaan ei syntynyt, koska takit saa nyt ottaa mukaan saliin.

– En juuri miettinyt, uskaltaako teatteriin tulla. Kuulin, että täällä on hyvät turvatoimet. Ei tullut mieleenkään jättää väliin, mikkeliläinen Satu Virtanen sanoo.

Esirippu aukeaa ja pian ilmoille kajahtaa Ismo Leikolan sanoittama Tartuntavalssi. Kolme lääkäriasuista hahmoa näyttämöllä laulavat, kuinka kaikki voivat tartuttaa, kun liikkeellä on hirveä tauti.

Ei uskoisi, että Leikola on sanoittanut laulun jo vuosia ennen kuin kukaan tiesi koronasta. Nyt laulu soi ajankohtaisempana kuin koskaan.

Maski viestii halusta kokoontua poikkeusoloissakin

Tartuntalaulu on esimerkki siitä, miten koronapandemia luo esityksiin tulkintoja, joita sinne ei ole alunperin aiottu. Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen lehtorin Riku Roihankorven mukaan vanhat klassikotkin katsotaan nyt koronalinssien läpi.

– Teatteri heijastelee aina ympäröivää yhteiskuntaa. Nyt yleisökin tuottaa esityksiin merkityksiä katsomon erityisjärjestelyiden takia. Jokainen katsoja näyttelee poikkeustilaa, jossa teatteria esitetään.

Teatterisalissa jokaisella on maski, vaikka Mikkelin katukuvassa ne eivät ole ihmisten vakiovaruste. Roihankorpi pitää maskin käyttämistä vahvana symbolina.

– Suomalaisen teatterikatsojan kasvoilla maski viestii ennen kaikkea solidaarisuudesta, halusta kokoontua yhä poikkeusoloissa, mutta vastuuta kantaen.

Teatterin merkitys yhteiskunnassa voi olla nyt suurempi kuin tavallisena aikana, vaikka sinne meneminen mietityttääkin. Roihankorpi vertaa teatterin tämän hetken tehtävää siihen, millainen rooli sillä on autoritaarisissa yhteiskunnissa. Teatteri voi tuottaa merkityksiä ja antaa ajatuksia, jotka vastustavat totalitaarisia voimia.

– En halua suoraan verrata korona-ajan teatteria autoritaaristen yhteiskuntien kapinalliseen teatteriin, mutta niissä on samoja piirteitä. Kun teatteri toteuttaa kulttuurista tehtäväänsä, se pyrkii olemaan kaiken läpileikkaavan koronan vastavoima. Se tarjoaa ihmisille uusia tapoja ajatella ja oloa helpottavia näkökulmia.

Näyttelijä on yleisötapahtumassa ilta toisensa perään

Teatterisalissa yleisö ulvoo naurusta, kun näyttelijä Ville Keskilä esittää, miten kondomilla voi suojautua koronavirukselta. Kasvoja hiostava maski unohtuu hetkeksi.

Saikkua, kiitos on komedia, jota on esitetty jo muutaman vuoden ajan ympäri Suomea.

Komediassa yleisön reaktioilla on suuri merkitys. Nyt koronarajoitukset vaikuttavat siihen, millaisia reaktioita lavalle kiirii.

Näyttelijä Mikko Kivinen ei erota lavalta ihmisten kasvoja, mutta maskit kylläkin.

– Olen tottunut siihen, että yleisöstä tuleva reaktio on suurempi. Nyt katsomossa nauraa puolet vähemmän väkeä ja niilläkin on kaikilla kasvonaamarit.

Muuten Kivinen ei koe koronan vaikuttavan työhönsä. Tartuntariski ei pelota, vaikka hän viettää illan toisensa perään yleisötapahtumissa eri kaupungeissa.

– En ole yleisön keskellä vaan edessä, joten turvaväli on pitkä. Jos sellaisessa tilanteessa alkaisi arveluttaa, niin kaikkihan silloin pitäisi sulkea. Ei Suomea voi laittaa kiinni.

Kivinen on silti tyytyväinen, ettei juuri nyt ole buukattu esitystä Vaasaan, missä korona jyllää voimalla. Vaasassa yli 10 henkilön kokoontumiset onkin kielletty.

Yleisö purkautuu ulos hallitusti

Esitys on ohi, mutta yleisö istuu rauhassa paikoillaan. Esiripun sulkeutuessa kauittimista on kuulutettu, että ihmiset opastetaan ulos.

Hiljaisuuden vallitessa katsomo tyhjenee rivi kerrallaan.

Hoitajana työskentelevään Teija Väisäseen lääketieteen maailmassa pyörivä esitys teki vaikutuksen, kuten aiemmatkin trilogian osat. Turvajärjestelyt eivät juuri vaikuttaneet teatterikokemukseen, sillä ne ovat tuttuja työpaikalta.

– Hyvät naurut sai ja turvajärjestelyt olivat riittävät. Väliajallakaan ei tullut tungosta, koska ihmiset istuivat pääasiassa katsomossa omilla paikoillaan, Väisänen sanoo.

Ylen selvitys paljastaa yllättävän syyn rajusti nousseisiin sähkön siirtohintoihin

Hinnankorotuksia on perusteltu myrskyihin varautumisella, mutta selitys kattaa vain murto-osan siirtolaskujen paisumisesta. Korotuksien taustalla on etupäässä viranomaisen viisi vuotta sitten tekemä muutos verkkoyhtiöiden valvontamalliin. Muutos salli jopa kymmenien prosenttien hinnankorotuksen.

Uusi kirja Tarja Halosesta kertoo kovan arvostelun satuttaneen presidenttiä

Uusi kirja paljastaa, kuinka vastustajat herjasivat presidentti Tarja Halosta muun muassa ihmisikeusvouhottajaksi ja lesbofeministiksi sekä arvostelivat tämän ulkonäköä. Politiikan ykköspaikoille enimmäisenä naisena tiensä raivannut Halonen kuvataan huumorintajuisena, kerkeäkielisenä ja taitavana poliitikkona. Kirja kertoo myös Halosen laajasta kansainvälisestä arvostuksesta.

Bensa- ja leipäjonot kiemurtelevat Damaskoksen kaduilla – sota romahdutti Syyrian talouden

Syyrian talous on romahtanut, ja punnan kurssi on tänä vuonna menettänyt yli puolet arvostaan suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Leipää saa valtion kaupoista edullisesti, 50 punnalla eli noin 20 sentillä kilo. Yksityisissä kaupoissa leipäkilo voi maksaa tuhat puntaa. Yle on haastatellut damaskoslaista naista tilanteesta.

Näyttelijä Mikko Kivinen kohtaa katsomon valkoiset maskirivistöt illasta toiseen – korona muutti teatterikokemusta

Teatterikokemus on muuttunut monin tavoin koronarajoitusten takia. Salit ovat puoliksi tyhjiä ja näytöstä täytyy katsoa maski kasvoilla. Koronarajoitukset vaikuttavat niin lavalle kiiriviin yleisön reaktioihin kuin esitysten tulkintaankin. Asiantuntijan mielestä teatterin merkitys voi silti olla nyt suurempi kuin tavallisesti.

Luvassa pilvinen päivä ja sadekuuroja

Aamulla on paljon sumuja, ja päivä on melko pilvinen. Sadekuuroja tulee lännessä, idässä ja pohjoisessa. Aurinkoisinta lienee Lappeenranta–Oulu-akselilla.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Koronakriisi toi entistä näkyvämmäksi sen, ettei hyvinvointivaltiomme huolehdikaan kaikista, kun ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvoi nopeasti epidemian edetessä. Tuhansien ihmisten ruuan saanti jäi riippumaan vapaaehtoisten työstä.

Kriisi kosketti erilaisissa asemissa olevia ihmisiä: lapsiperheitä, yrittäjiä, opiskelijoita, lomautettuja ja irtisanottuja. Avunsaajien määrän räjähdysmäinen kasvu osoitti sen, kuinka melkein kuka vain voi joutua turvautumaan ruoka-apuun.

Ruoka-apu on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa kolme vuosikymmentä. Köyhyyttä on tänä aikana tutkittu paljon, ja tutkijoilla on samanmielinen näkemys siitä, miten huono-osaisuutta voitaisiin vähentää: päättäjien tulisi nostaa perusturvaetuuksien tasoa, koska niistä saatavat tulot eivät monella riitä elämiseen.

Lisäksi järjestelmää pitäisi tutkijoiden mielestä yksinkertaistaa. Nyt erilaiset tuet ovat kuin viidakko, ja tuhannet ihmiset eivät edes osaa hakea heille tarkoitettua etuutta.

Paineita muutokselle on, sillä toiminnan nojaaminen hävikkiruokaan tekee avun saannista epävarman.

Perusturva ei riitä elämiseen

Ruoka-avun pirstaleisuudesta kertoo se, ettei kukaan tarkasti tiedä, kuinka moni tarvitsee ruoka-apua tai kuinka moni taho tarjoaa apua.

Jo pelkissä arvioissa on iso haarukka. Osallistava yhteisö -hankkeen projektipäällikkö Reetta Nick kertoo, että apua saa vuosittain ainakin 100 000–200 000 ihmistä. Ruoka-avun tarjoajia uskotaan olevan yli tuhat.

Ruoka-avulla on pitkät perinteet, kun 1990-luvun lamassa monet järjestöt ja seurakunnat perustivat leipäjonoja.

– Auttajien viesti oli, että me jaamme apua, kun yhteiskunnan turvaverkot ovat alkaneet vuotaa, kertoo Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan lehtori Tuomo Laihiala.

Leipäjonojen oli tarkoitus olla väliaikainen helpotus tilanteeseen, mutta turvaverkkojen aukkoja ei ole paikattu kolme vuosikymmentä myöhemminkään. Moni joutuu hakeutumaan ruoka-apuun, koska yhteiskunnan jakamat etuudet eivät ole riittävät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimeisimmässä arvioinnissa perusturvan riittävyydestä todetaan, että monien etuuksien saajien tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Raportissa todetaan muun muassa, että hieman yli puolet perusturvan varassa elävistä kokee vaikeuksia saada tulot riittämään tavanomaisiin menoihin.

Moni myös eksyy byrokratian sokkeloissa niin, että ei edes hae hänelle kuuluvaa etuutta esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi. Moni kaipaisi matalan kynnyksen palveluita luukuilla asioimisen ja kaavakkeiden täyttämisen sijaan.

THL:n tutkimuspäällikön Minna Kivipellon mielestä järjestelmiä ei ole rakennettu käyttäjälähtöisesti. Usein tukijärjestelmiä kehitetään miettimättä, miten erilaiset palvelut toimivat yhdessä.

– Esimerkiksi nyt tehtiin toimeentulotukiuudistus. Ajateltiin, että Kela hoitaa perustoimeentulotuen, kunnat hoitavat ehkäisevän ja täydentävän tuen. Ylhäältä vaan laitettiin konseptit liikkeelle, mutta ei ajateltu, että asiakas joutuu liikkumaan näiden välillä.

Ihmisistä huolehtiminen valuu vapaaehtoisten harteille

Suomessa lukuisat seurakunnat, yhdistykset ja järjestöt pyörittävät ruoka-aputoimintaa. Ihmisten perustoimeentulo kuuluu kuitenkin julkisille palveluille.

THL:n Minna Kivipelto näkee suurena ongelmana sen, että lain asettamia velvollisuuksia on valunut epävirallisesti kolmannelle sektorille.

– Perustuslain mukaan julkisen vallan kuuluu huolehtia siitä, ettei ihmisen perustoimeentulo romahda. Siksi kunnat eivät voi virallisesti siirtää vastuutaan esimerkiksi seurakunnille tai vapaaehtoistoimijoille.

Kuitenkin useiden ihmisten viimeinen turvaverkko on laista huolimatta vapaaehtoisten apu. Kivipelto uskoo, etteivät kunnat selviäisi ilman kolmatta sektoria.

Vapaaehtoisesti järjestetty ruoka-apu on näyttänyt kyntensä kriisin keskellä. Toiminnan jatkumisessa nykyisen kaltaisena on kuitenkin perustuslakiakin suurempia ongelmia: ruokaa ja vapaaehtoisia ei riitä kaikkialle.

Ruoka-avun nojaaminen hävikkiruokaan uhkaa toiminnan jatkamista

Kaupoista, ravintoloista ja tukuista jää yhteensä valtavia määriä ruokaa myymättä. Elintarvikkeesta tulee hävikkiruokaa vaikka ostajille kelpaamattoman ulkonäkönsä, menneen parasta ennen -päiväyksen tai sulamaan päässeen pakasteen vuoksi.

Yritykset ja ruoka-apua jakavat tahot ovat kehittäneet symbioosin, jossa miljoonat kilot hävikkiruokaa matkaa yrityksiltä ruoka-aputoimijoiden kautta vähävaraisille. Yritykset saavat näin vähennettyä jätemaksuja ja toki myös hyvän mielen.

Ruoka-avusta noin 90 prosenttia nojaa ruokahävikkinä saatavaan ruokaan, kertoo Osallistava yhteisö -hankkeen projektipäällikkö Nick.

Auttajat eivät ikinä tiedä, mitä he saavat ja kuinka paljon. Jos yrityksen kuljetusauto menee rikki, on avun saajille luvassa satoja pakastepullia. Tukusta tulevat pakkaukset ovat isoja, joten apua hakevat voivat saada vaikka jugurttia viiden kilon purkeissa.

Usein kaupoista jää annettavaksi nahistuneita hedelmiä ja vihanneksia. Leipää jää yleensä aina, sillä se on syötävää parasta ennen päiväyksen jälkeenkin.

Lihatuotteet, maitotuotteet ja einekset ovat ruoka-avussa kortilla. Kaupoille lahjoittaminen on vasta viimeinen vaihtoehto. Punaiset alennustarrat ovat olleet tehokas tapa vähentää kauppojen ruokahävikkiä.

Kun korona-aikana ruoka-apua tarvitsi aikaisempaa useampi, ruokaa ei riittänytkään kaikille.

Ruoka-avun saajat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Pohjoisessa ja maaseudulla avun saaminen voi olla vaikeampaa kuin isoissa kaupungeissa, joissa on useampia toimijoita ja hävikkiruokaa lahjoittavia yrityksiä. Tukut ja monet elintarvikeyritykset ovat keskittyneet kehätie kolmen tuntumaan.

Koronakriisin alkaessa vapaaehtoiset joutuivat liian koville. Moni auttaja oli jopa vaarassa uupua auttaessaan kasvanutta avuntarvitsijoiden määrää. Moni vapaaehtoisista kuuluu lisäksi riskiryhmään, mikä on tuonut entisestään haasteita avun järjestämiseen.

Ihmisten toimeentulo on poliittinen päätös

Tutkijat uskovat, että erityisesti päättäjillä olisi valta vähentää köyhyyttä Suomessa.

Helsingin yliopiston Tuomo Laihiala arvioi, että poliitikkoja kiinnostaa köyhyystilanne, mutta heidän mielipiteitään jakaa se, ketä täytyisi auttaa. Lopputuloksena politiikassa syntyy kompromissi, jonka vuoksi köyhyyden lopettaminen Suomesta ei tapahdu yhdellä harppauksella.

Laihialan mielestä päättäjien on toisaalta helppo sulkea silmänsä, koska ruoka-avusta ei ole paljon tietoa.

– Tähän liittyy paljon epävarmuutta. Mutta tiedämme, että ruoka-apuun turvautuu niin valtava joukko suomalaisia pitkäaikaisesti, että voimme puhua rakenteellisesta köyhyysongelmasta.

THL:n tutkimuspäällikkö Kivipelto kertoo, että tutkijat tuottavat paljon tietoa köyhyydestä, mutta tieto pirstaloituu eri paikkoihin.

Ongelma ei ole kuitenkaan lopulta tiedon puute vaan se, mitä poliitikot pitävät tärkeänä: halutaanko yhteiskunnan varoja laittaa enemmän etuuksien nostamiseen vai johonkin muuhun?

– Kun koronakriisi alkoi, yritysten tukemiseen kyllä löytyi heti rahaa. Ruoka-apuun ei ole tarvetta, jos järjestelmät ovat kunnossa.

Juttua varten on haastateltu lisäksi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuurta, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Anna Järvistä, SOK:n suunnittelujohtaja Mika Lyytikäistä sekä Operaatio Avoin Ovi -yhdistyksen vastuuhenkilöitä.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.

Puhtaita pistosvälineitä, neularoskis, aamupalapusseja, mehukeittoa, hygieniatarvikkeita, vaatteita sekä läppäri kadulla elävien virastoasioiden hoitoa varten.

Tukialus-hankkeen Robert Koski ja päiväkeskus Symppiksen Jani Laasonen ovat pakanneet mukaan tärkeimmät. Kello on aamukahdeksan ja lähdemme kiertämään Helsingin keskustaa.

Korona pisti päihdeongelmaisten päiväkeskukset keväällä säppiin ja ajoi käyttäjät kaduille. Siksi myös päihdetyöntekijät ovat lisänneet jalkautumista.

Tukialus-hankkeessa kohdataan tavallisesti parikymmentä apua tarvitsevaa käyttäjää päivässä. Nyt korona-aikana, monien muiden tukipalveluiden ollessa kiinni, katukohtaamisten määrä on noussut 30–50 henkeen päivässä.

Fredrikinkadulla törmäämme aamun ensimmäiseen tuttuun.

– Tuo on meidän ihminen, Koski sanoo ja lähestyy keski-ikäistä miestä, joka istuu bussipysäkillä.

Jutussa mainittujen henkilöiden, Roopen, Oskun ja Samin, nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi.

Asunnoton "Roope" kantaa tärkeintä omaisuuttaan mukana repussa. Hän viettää aikaa olutta juoden ja lehtiä lukien. Jalkapartio tarjoaa miehelle aamupalapussia, mutta hän on saanut jo syödäkseen Hietaniemen yömajassa.

Päihdetyöntekijöiden mukaan kaupungilla näkee huumeongelmaisia aiempaa huonommassa kunnossa. Facebookin kaupunginosaryhmissä valitetaan, että ruiskut ja neulat unohtuvat tienvarsille ja kukkapuskiin.

Roope on huomannut saman, mutta kertoo välttelevänsä "huumezombeja" , koska ne ruikuttavat aina rahaa tai tupakkaa.

– Jos keskellä Narinkkatoria seisoo poliisiauto ja vain 200 metrin päässä vedetään penkillä suoraan suoneen, niin on se kyllä aika hurjaa, Roope sanoo.

Juttutuokio katkeaa, kun päihdetyöntekijän Robert Kosken puhelin soi. Tuttu kaveri tarvitsee apua Kalasatamassa.

• Lue myös: Katso Ylen vertailusta, miten huumerikokset ovat yleistyneet kotikulmillasi – aineita saa nykyään "ihan joka paikasta", väittää entinen huumekauppias

22-vuotias "Osku" menee katkolle kolmatta kertaa

Kalasataman terveysaseman pihalla odottaa 22-vuotias "Osku" seurassaan pari vanhempaa miestä ja naista, joiden kasvoista näkyy eletty elämä. Päihdetyöntekijät Koski ja Laasonen jakavat porukalle aamupalapusseja ja puhtaita neuloja.

Kaverit kaikkoavat, mutta Oskun kanssa jatketaan päihdeklinikalle. Hän on kyllästynyt kaman vetämiseen ja haluaa katkolle.

Koski ja Osku ovat vanhoja tuttuja. Luottamus syntyi jo vuosia sitten, kun Osku oli Subutexin takia huonossa kunnossa, ja Koski juotti nälkiintyneelle nuorelle miehelle mehukeittoa kadulla.

Nyt Osku on jättänyt opiaatit, mutta amfetamiinia menee edelleen niin paljon kuin budjetti antaa myöten. Viikonlopun Osku painoi taas samoilla silmillä ja nyt väsyttää.

– En oikein edes muista enää, minkä takia aloin sitä vetämään. Olin silloin 16. Ei tämä enää niin hienoa ole, hän sanoo.

Tämä on kolmas kerta kolmen vuoden sisään, kun Osku on menossa katkolle. Edellisellä kerralla hän oli ilman huumeita melkein vuoden, mutta ryyppäsi paljon. Nyt hän tiedostaa, että huumeidenkäytön lopettaminen edellyttää myös viinan jättämistä. Kännissä kun tulee helposti kiusaus vetää viivat.

Tukialuksen Koski menee päihdeklinikan vastaanotolle mukaan, ja asioita saadaan eteenpäin. Osku jatkaa päiväänsä hyvällä tuulella.

"Nuorilla päihde-elämässä on vielä glamouria"

Kello kymmenen maissa jalkapartio saapuu Sörnäisten Kurviin. Piritorilla eväspussit ja neulat käyvät hyvin kaupaksi. Joukossa on mukana verrattain nuoria kasvoja, mikä huolettaa päihdetyöntekijöitä.

– Nuorilla päihde-elämässä on vielä glamouria ja jonkinlaista uhoa, mutta ei samanlaisia selviytymistaitoja kuin vanhoilla tekijöillä. Se tekee heidät alttiiksi hyväksikäytölle, Robert Koski sanoo.

Parhaiten pääkaupungin päihdeongelmaisten nuorten kuulumiset tuntee Sininauhasäätiön Faina Puustinen. Tapaamme hänet Vallilan Nuoli-tukipisteessä, missä asunnottomat päihdenuoret voiva ruokailla, peseytyä ja levätä, sekä saada tukea esimerkiksi sosiaaliviranomaisten kanssa asiointiin. Paikalle voi saapua missä kunnossa hyvänsä.

Nytkin sohvalla nukutaan. Yöunet ovat tainneet jäädä väliin.

– Meidän keskiverto asiakas on 25–26-vuotias mies, joka on ollut kadulla ainakin vuoden. Henkilöpaperit ovat usein kadoneet, omasta sosiaalityöntekijästä ei ole tietoa ja rikosseuraamusasiat ovat levällään, hän kuvailee.

Puustinen kertoo, että käyttäjiä on tullut viime vuosina lisää, ja nuorten osuus on kasvanut.

Myös Nuoli oli koronan takia kiinni maaliskuulta syyskuun alkuun. Vaikka sosiaalityöntekijät lisäsivät jalkautumista, tilanne oli Puustisen mukaan monelle asunnottomalle katastrofi. Jos sattui saamaan koronatartunnan, ei ollut paikkaa missä sairastaa. Puustista huolettaa jo nyt, mitä epidemian pahenemisesta voi talven aikana seurata.

Asuntolapaikkoja olisi, jos on valmis jättämään päihteet

Katukierros maalaa asunnottomien päihdeongelmaisten elämästä aika lohduttoman kuvan. Mutta aina on niitäkin, jotka saavat kierteen katkaistua.

Yksi heistä on parikymppinen "Sami", joka on vetänyt koko värisuoran: opiaatteja, amfetamiinia, rauhoittavia, psykedeelejä, alkoholia ja kannabista. Bailaaminen asuntolassa johti häätöön. Sami asui isänsä yksiön sohvalla, ja miehet nappailivat yhdessä pillereitä ja ryyppäsivät.

Katkon kautta Sami pääsi Kalliolan tuettuun asuntolaan Laajasaloon. Sieltä hän on löytänyt kodin, josta saa tarvitsemansa tuen.

– Välillä ihmetyttää, miten elämä yhtäkkiä toimiikin näin selvin päin. En olisi uskonut, että pystyn käymään asioilla tuolla ulkomaailmassa selvin päin ilman että ahdistuu ihan täysin, Sami sanoo.

Kalliolan asuntoloissa olisi enemmän vapaita paikkoja kuin on kysyntää. Yksi syy on se, että vaatimus päihtettömyydestä on ehdoton. Kaikki eivät siihen pysty ja osa ei edes halua lopettaa.

Samillakin päätöksen kypsyttely vei aikansa, mutta nyt hän on tyytyväinen. Koronakevät käynnisti Samille uuden elämän.

Lue myös:

Amfetamiinia käytettiin keväällä pääkaupunkiseudulla ennätysmäärä – koko maassa huumekuskeja ensimmäistä kertaa enemmän kuin rattijuoppoja

Tappouhkauksia, huutelua ja varastelua – narkomaanit piinaavat koululaisia Kalliossa, poliisi lisäsi partiointia

Näin Espoon kokaiiniryöstö eteni: Punaista konttia jäljitettiin matkapuhelimella, väijytysvaatteita ostettiin Jumbosta ja Algolin varastoaluetta tarkkailtiin

Poliisi paljasti laajan huumevyyhden – takavarikoitujen huumeiden arvo satoja tuhansia euroja

Nimimerkki "Manskun_stokka" on Europolin etsityimpiä rikollisia – 26-vuotias espoolaismies pystyi pakenemaan tuomiotaan Espanjaan, koska laissa on porsaanreikä

Huumekysely: Puolet suomalaisista hyväksyy kiistellyt käyttöhuoneet

Aki Mäki-Leppilampi on tuohtunut. Hän kertoo istuneensa apteekissa odottamassa vuoroaan, kun samassa apteekissa asioinut työkaveri haki omaa reseptiään.

Palvelutiskillä käyty keskustelu kuului odotustilaan.

Mäki-Leppilampi kertoo kokneensa tilanteen hankalaksi ja miettineensä, haluaisiko itse keskustella esimerkiksi omaishoitajana puolisolleen hakemistaan lääkkeistä niin, että muut kuulevat.

– Mietin, etten haluaisi tietää työkaverini lääkityksiä tai tuntemattoman rouvan intiimivaivoja. Se ei tunnu mukavalta, Mäki-Leppilampi sanoo.

Aki Mäki-Leppilampi ei ole ajatuksineen yksin.

Koronan vuoksi monissa asiakaspalvelutilanteissa käytettävät pleksit, visiirit ja maskit vaikeuttavat kuulemista ja ymmärtämistä.

Siksi henkilökohtaisista asioista voi esimerkiksi apteekissa joutua puhumaan tavallista äänekkäämmin.

Kokkolan Kallentorin apteekissa ongelma tiedostetaan.

– Maskin takaa ei näe ihmisten ilmeitä, jolloin ei esimerkiksi pysty lukemaan huulilta. Visiirin alla ääni kaikuu ja katoaa välillä. Jos asiakkaalla on kuulovaikeuksia, voi joutua toistamaan asian tai korottamaan ääntä. Siinä intimiteettisuoja vähän kärsii, apteekista kerrotaan.

Akustiikkalevyjä ja post-it-lappuja

Apteekkeja valvovan Fimean mukaan palautetta intimiteettisuojan rikkoutumisesta tulee heille asti harvoin.

Yliproviisori Tiina Kuosa uskoo sen johtuvan siitä, että apteekit ovat miettineet toimintatapojaan ja tehneet jo keväällä erityisjärjestelyjä.

Apteekin henkilökunta voi esimerkiksi pohtia, onko lääkettä tarpeen mainita nimeltä ollenkaan.

Kokkolan Kallentorin apteekissa tiedetään, että joskus asiakkaat kirjoittavat itse lääkkeidensä nimet lapulle. Lääkepaketteja voidaan myös näyttää asiakkaalle ja siten varmistua, että asiakas saa sen lääkkeen, jonka haluaa.

Intimiteettisuojan säilyttämiseksi apteekkeihin on myös tehty rakenteellisia ratkaisuja ja asennettu esimerkiksi akustiikkalevyjä.

Kokkolalaisessa Tervahovin apteekissa odotustilassa on televisio.

– Televisio kiinnittää vuoroaan odottavien huomion ja tuo äänimuuria reseptipuolella oleviin ihmisiin nähden. Lisäksi meillä on reseptipisteissä erillinen looshi, joka ei ole samassa rivissä muiden kanssa. Se on vähän intiimimpi ja siinä pystyy keskustelemaan paremmin rauhassa, apteekkari Anu Nissilä kertoo.

Mahdollista on myös soittaa tilaus tai ostaa tuotteet verkkokaupasta, jolloin asiointi tapahtuu kokonaan etänä.

– Viranomaiset ovat antaneet luvan, että korona-aikana reseptiasioita voi hoitaa myös puhelimitse. Meillä on myös kotiinkuljetus, jolloin itse ei tarvitse tulla apteekkiin hakemaan lääkkeitä, Nissilä jatkaa.

Aki Mäki-Leppilampi toivoo, että apteekeissa mietittäisiin enemmän intimiteettisuojaa.

– Pitäisi olla varmaan niin kuin pankissa, missä asiakkaat menevät yksitellen sisälle. Mutta se ei varmaan onnistu apteekissa, joissa asiakkaita on niin paljon, Mäki-Leppilampi miettii.

Lue seuraavaksi:

Ostamassa alkoholia, tupakkaa tai Veikkaus-tuotteita? Varaudu ottamaan maski pois kasvoilta, jos myyjä kysyy ikääsi

Myyjät eläneet koronapelossa jo puoli vuotta – asiakkaat tulevat iholle ja pahimmillaan sylkevät tai yskivät päin myyjää

Pikaluottoyhtiö Euro24 Finance ja perintäyhtiö Gothia ovat suostuneet maksamaan asiakkailleen hyvityksiä. Näin ollen Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asiamies ei enää harkitse ryhmäkannetta niitä vastaan.

Kuluttaja-asiamies puuttui viime syksynä pikaluottojen kohtuuttomiin kustannuksiin keräämällä julkisesti nimiä mahdollista oikeudenkäyntiä varten. Mukana oli myös J.W.-Yhtiöt, jonka kanssa neuvottelut ovat vielä kesken.

Kuluttaja-asiamies on pitänyt Euro24 Financen 2000 euron pikavippien kustannuksia kohtuuttomina. Nyt Euro24 Finance on ilmoittanut maksavansa kuluttaja-asiamiehen vaatimat hyvitykset. Samaa lupaa perintäyhtiö Gothia, jolle luottoja on myyty niiden erääntymisen jälkeen.

Näissä tapauksissa kyse oli luottokustannusten kohtuuttomuuden lisäksi siitä, että luottosopimusten tekemisessä oli jätetty noudattamatta lakia. Tällöin seuraamuksena on kaikkien luottokustannusten mitätöinti.

Yhtiöt kiistivät kuluttaja-asiamiehen vaatimusten perusteet, mutta silti ilmoittivat hyvittävänsä luottokustannukset yli 150:lle luottoa ottaneelle henkilölle, jotka ennakkoilmoittautuivat ryhmäkanteeseen viime vuoden loka–marraskuussa.

Yhtiöiden mukaan kuluttajat saavat palautuksia yhteensä 336 000 euroa.

Ryhmäkanne on hyvä pelote

Kuluttaja-asiamies haluaa puuttua kaikin keinoin pikaluottojen kohtuuttomiin luottokustannuksiin. Yksi keinoista on ryhmäkanne, vaikka se onkin prosessina raskas niin kantajalle kuin vastaajillekin.

Yhtiöt ilmoittivat hyvittävänsä luottokustannukset kuluttajille, kun kuluttaja-asiamies oli jättämässä haastehakemusta käräjäoikeuteen.

– Yritykset haluavat välttää viimeiseen saakka ryhmäkanteen kohteeksi joutumista. Tässäkin tapauksessa yritykset päätyivät lopulta siihen, että ne mieluummin maksavat suoraan vaaditut summat kuin joutuvat vedetyksi oikeudenkäyntiin, joka todennäköisesti kestää hyvin pitkään, on kallis eikä ilmeisesti tee hyvää yrityksen maineelle, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen kertoo tiedotteessa.

Lue myös:

Pikavippien korkokatto laskee loppuvuoden ajaksi kymmeneen prosenttiin

Kaksi pikavippiyhtiötä nostetaan tikun nokkaan esimerkiksi poskettomista lainoista – Suomen ensimmäisen ryhmäkanteen taakse haetaan lainaehdoista kärsiviä

"Jotta voi selvitä 20 pikavipistä, pitää olla aika hyvät tulot" – Velkasummat kasvavat ja niitä maksetaan jopa uusin vipein, mistä apua?

Jo useat pikavippifirmat ovat ilmoittaneet, etteivät enää myönnä uusia lainoja – syynä kulutusluottojen korkokaton madaltaminen 20 prosenttiin

Tampereen yliopiston väitöstutkimuksessa on löytynyt uusia syöpäalttiuteen liittyviä geenejä. Filosofian maisteri Tommi Rantapero kokosi ja sovelsi väitöskirjassaan uusia bioinformatiikan menetelmiä ja tutki lisäksi geenin sääntelyä.

Eturauhas- ja rintasyöpä kuuluvat yleisimpien syöpätautien joukkoon ja on jo pitkään tiedetty, että perinnölliset tekijät voivat lisätä alttiutta sairastua. Vasta tehdyissä tutkimuksissa perinnöllisten tekijöiden on myös havaittu liittyvän kehittyvän syövän aggressiivisuuteen.

Uuden sukupolven niin sanotuilla sekvensointimenetelmillä on mahdollista määrittää yksilön koko perimä. Väitöstutkijan mukaan haasteena on löytää valtavasta määrästä informaatiota juuri syöpään liittyvät tekijät.

– Tutkimukseni ensimmäisenä tavoitteena oli koota ja soveltaa tunnettuja bioinformatiikan menetelmiä sekvensointidatan analyysiä varten pyrkimyksenä löytää uusia syöpäalttiuteen sekä syövän aggressiiviseen muotoon liittyviä geenejä suomalaisessa ja ruotsalaisessa potilasaineistossa, Rantapero kertoo tutkimustiedotteessa.

Tutkimuksena tuloksena löydettiin uusia syöpäalttiuteen liittyviä geenejä kuten ZNF652 ja HDAC4 sekä vahvistettiin ATM- ja CHEK2 -geenien rooli aggressiivisten syöpien kehityksessä suomalaisessa ja ruotsalaisissa potilasaineistosta.

Tutkimuksen toisena kohteena oli geenin säätely. Syövässä geenien aktiivisuuden eli ilmentymisen säätely on usein muuttunut. Laajoissa syöpätutkimuksissa on havaittu, että syöpätyypit voidaan luokitella alatyyppeihin eri geenien erilaisen ilmentymisen mukaan.

Tutkimus sai esimerkiksi uutta tietoa BMP4-proteiinin roolista geenin säätelyssä eri rintasyövän solumalleilla.

– Tämä löydös voi omalta osalta selittää, kuinka syövän eri alatyypit kehittyvät, Rantapero sanoo.

Rantaperon bioinformatiikan alaan kuuluva väitöskirja Developing a Framework for Analysis of Next-Generation Sequencing Data in Cancer Genetics and Epigenetics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.10.2020.

Suomen huumepolitiikka kaipaa radikaalia uudistusta, sanoo A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja ja päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki.

Yle kertoi eilen, miten entistä suurempi osa rikoksista tehdään huumeiden vaikutuksen alaisena. Poliisin tietojen perusteella rikoksia saatetaan tehdä tänä vuonna jo enemmän huumeissa kuin humalassa.

• Lue lisää: Rikoksia tehdään tietyillä alueilla enemmän huumeissa kuin humalassa – katso oman kuntasi tilanne

Poliisin mukaan huumeisiin liittyvien rikosten taustalla ovat usein päihderiippuvaiset ihmiset, joilla on monipuolisia ongelmia elämänhallinnassa.

Simojoen mielestä kehitys on merkki siitä, että huumepolitiikan peruskysymyksestä on jälleen syytä keskustella. Se on: suhtaudummeko huumeidenkäyttäjiin rikosoikeudellisesta vai terveydenhoidollisesta näkökulmasta.

– Nyt pitää olla radikaali, hän aloittaa.

Simojoen mielestä tulisi keskustella huumeiden dekriminalisoinnista – eikä pelkästään kannabiksen. Dekriminalisointi tarkoittaa, että huumeiden käyttö ei olisi enää laissa kiellettyä.

Simojoen mukaan vakavasti syrjäytyneiden näkökulmasta oikea ratkaisu olisi dekriminalisointi muidenkin huumeiden kohdalla, Portugalin mallin mukaan. Näin voitaisiin kuitenkin tehdä vain sillä ehdolla, että myös palvelut uudistettaisiin.

– Olen yrittänyt koko ajan sanoa, että Portugalissa dekriminalisointi oli vain pieni osa uudistusta. Sen keskeinen osa oli palveluiden ja hoidon aito parantaminen, Simojoki painottaa.

– Siitä olemme Suomessa valovuosien päässä. Jos palveluita ei saada kuntoon, dekriminalisointi ei ole järkevää.

Valtaosa ei pidä ylinopeuden ajamista pahana. Emmehän me silti ole luopumassa ylinopeudesta sakottamisesta. Jonne Rinne, Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja

Päihdepalvelujen puutteet ovat nousseet viime viikkoina keskusteluun, kun muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat ovat uutisoineet asiasta.

"Rangaistus on kuin lumipallo, joka lähtee pyörimään"

Suomen päihdehoidon suunta on ollut 1990-luvun laman jälkeisinä vuosikymmeninä pikemminkin päinvastainen kuin Simojoki toivoo. Hoidon tarpeessa olevat päihteenkäyttäjät ovat olleet entistä useammin vankiloissa.

– Monen on vaikea päästä päihde- ja mielenterveyspalveluiden piiriin. Jonot ovat pitkät ja hoitojaksot riittämättömiä, sanoo aihetta tutkinut tutkijatohtori Yaira Obstbaum Helsingin yliopistosta.

Portugalissa dekriminalisointi oli vain pieni osa uudistusta. Sen keskeinen osa oli palveluiden ja hoidon aito parantaminen. Kaarlo Simojoki

Viiden viime vuoden aikana syyttäjille on tullut lähes 50 000 rikosepäilyä huumausaineen käyttörikoksesta. Niistä noin joka viidennessä tekijää ei epäillä mistään muusta rikoksesta.

Huumeisiin liittyvää rikollisuutta tutkineen Heini Kainulaisen mielestä on päivänselvää, että ongelmaa ei ole saatu ratkaistua käyttäjiä rankaisemalla.

– Monet huumeenkäyttäjät ovat kuvanneet, että rangaistus on kuin lumipallo, joka lähtee pyörimään. Se syrjäyttää ja luo muiden silmissä leiman, että olet epäluotettava. Ja siitä on vaikea päästä eroon.

Kaksi mahdollista ratkaisua ongelmaan

Kainulaisen näkökulmasta huumeongelman pienentämiseen on kaksi mahdollista ratkaisua. Toinen on huumeiden poistaminen markkinoilta, mitä poliisi parhaansa mukaan tekeekin. Toinen on kysyntään vaikuttaminen.

– Tuotetaan tietoa, keskustellaan asiallisesti. Kehitetään huumeiden käyttäjien palveluita, vähennetään narkofobisia (huumekammoisia) asenteita eri viranomaisissa. Tällä hetkellä monet joutuvat piilottelemaan huumeenkäyttöään, hän sanoo.

Kainulainen pyrkisi etsimään myös enemmän vaihtoehtoja vankeusrangaistuksille. Osa sitä on käytön dekriminalisointi, jota hän Simojoen tavoin kannattaa.

– Mitä enemmän olen tätä asiaa tutkinut, lukenut ja katsellut eri näkökulmista, sitä vahvemmin olen ollut tätä mieltä.

Poliisin henkilöstöjärjestön puheenjohtaja: Ei dekriminalisointia

Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan huumeiden yleistyminen on "hirveän iso huoli" poliisikunnassa. Hän ei kuitenkaan näe, että käytön laillistaminen voisi olla ratkaisu.

– Luin juuri lehdestä, että valtaosa ei pidä ylinopeuden ajamista pahana. Emmehän me silti ole luopumassa ylinopeudesta sakottamisesta, hän perustelee.

– Tämä on myös tärkeä asia päättää poliittisesti: olemmeko yhteiskunta, joka aktiivisesti torjuu huumeidenkäytön.

Hän pyrkisi mieluiten rajoittamaan huumeiden maahantuontia lisäämällä viranomaisten resursseja. Jos kiinnijäämisriski kasvaa, kauppiaat etsivät muita markkinoita.

Poliisin perustoiminnassa Rinne lisäisi puolestaan henkilöstöä pitkäkestoiseen valvontaan, kotietsintöihin ja huumeisiin liittyvien omaisuusrikosten selvittämiseen.

– Tämä on sitä poliisityötä, minkä vuoksi itse aikanaan hakeuduin poliisikouluun.

Aihetta käsitellään Ylen A-studiossa maanantaina 12.10. TV1:llä klo 21. Vieraina ovat Kymsoten päihdelääkäri Juha Oksanen ja tiimin esimies Juha-Pekka Pääskysaari Sininauha Oy:stä. Mitä kysyisit heiltä? Ehdota kysymyksiä tämän jutun alla olevassa kommenttikentässä.

• Koulujen syyslomaviikkoja vietetään viikoilla 42 ja 43 eli tällä ja ensi viikolla.
• Osa kotimaan majoituskohteista on täynnä. Suomalaiset matkailevat nyt kotimaassa, koska ulkomaan matkailu on vähentynyt huomattavasti koronavirustilanteen takia.
• Matkailualan yritykset ovat tehneet monia varautumistoimia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
• Seurasimme suorassa lähetyksessä syyslomanviettoa Pohjois-Savon Tahkolla, Pelkosenniemellä Lapissa, Kainuun Vuokatissa sekä Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Toimittajina ovat Anu Rummukainen, Anni Tolppi, Jarmo Nuotio sekä Jaana Kainulainen.

12.10.2020 klo 11.59 Kaupassa siivotaan nyt erityisen paljon

Vuokatin S-marketissa desinfioidaan syyslomalla erityisen paljon ovenkahvoja ja ostoskorien kahvoja. Marketpäällikkö Olli Pulkkinen odottaa syysloman tuovan ruuhkia. Kiireisin päivä on lauantai, jolloin lomailijat vaihtuvat.

Asiakkaille käsidesin käyttö näyttää olevan jo rutiini.

– Enää näistä asioista ei tarvitse ihmisiä opastaa, kyllä huomaa että ihmiset käyttävät käsidesiä paljon enemmän kuin keväällä, Pulkkinen toteaa.

Pulkkisella on maski, kuten muullakin henkilökunnalla. Pulkkinen odottaa, että karkit,sipsit ja juomat tekevät näinä päivinä hyvin kauppansa.

12.10.2020 klo 11.53 "Korona on ärsyttävä", tuumataan uimahallissa

Joensuun Vesikon uimahallissa on myyty parisataa lippua aamupäivän aikana. Hallissa yritetään noudattaa metrin turvaväliä ja esimerkiksi pukuhuoneen kopit jaetaan niin, että turvavälit pysyvät. Käsidesiä on tarjolla tullessa ja lähtiessä. Lastenaltaassa pulikoivat Sasu ja Osku Siitonen ovat tyytyväisiä. Korona tulee mieleen vain joskus.

– Mä en oikein tykkää tästä koronasta kun se tuli, se on vähän ärsyttävä.

Kävijämäärät uimahallissa ovat yleisesti ottaen vähentyneet, vaikka koronan ei ole todettu tarttuneen uimahalleissa. Liikuntapalvelupäällikkö Vesa Martiskainen kertoo, että erityisesti ikäihmiset käyvät uimassa nyt entistä harvemmin.

12.10.2020 klo 11.41 Huskyfarmilla odotetaan suomalaisturisteja

Pelkosenniemellä rekikoirafarmilla on luvassa haastava talvi. Huskysafareiden asiakkaat ovat olleet pääosin ulkomaisia, ja tänä talvena on laskettava kotimaisten turistien varaan.

– Jää nähtäväksi, miten koirat pääsevät lumille ja vetämään. Täytyy toivoa, että tästä vielä hyvä tulee. Mutta kyllä se on iso juttu, jos ulkomaiset turistit jäävät pois, sanoo tuotannon esimies Outi Kunnari Arctic Husky Farmilta.

Huskykoiria rapsuttelevan helsinkiläisen Karjalaisen perheen tyttäret Leonora ja Isabella kertovat koirakuumeen nousevan. Etätöitä pitkään tehnyt perheen äiti Karoliina on tyytyväinen, että Helsinki vaihtui hetkeksi Pelkosenniemeen.

– On ihanaa, että pitkästä aikaa pääsee johonkin kodin neljän seinän sisältä, Karoliina Karjalainen toteaa.

12.10.2020 klo 11.36 Tahkolla kävijöitä paljon viime vuotta enemmän

Kuopion Tahkovuorella on nyt kävijöitä selvästi viime syksyä enemmän, kasvua on arviolta 35 prosenttia. Erityisen paljon on lapsiperheitä. Sähköavusteista läskipyörää vuokraava raisiolainen Ari Varjonen kertoo, että matkaa Tahkolle mietittiin viime hetkeen asti. Terveysturvallisuutta on matkaseurueessa punnittu.

– Viikko vietetään ulkona, valmistamme omat ruoat mökillä emmekä nauti ravintolapalveluista tällä lomalla, Varjonen sanoo.

Monen muunkin suunnitelmissa näyttää olevan pyöräilyä, mikä näkyy välinevuokraamossa. Monille pyörien kysyjille joudutaan myymään eioota.

Syysloma tuo ruuhkia kotimaan matkailukohteisiin

Osa kotimaan majoituskohteista on täynnä syyslomaviikkojen eli tämän ja ensi viikon ajan. Suomalaisten matkat suuntautuvat nyt kotimaahan, koska koronavirustilanteen vuoksi ulkomaan matkailu on vähentynyt merkittävästi.

Pohjois-Savossa Kuopion Tahkolla on kuitenkin vapaana huomattava määrä mökkejä ja vapaa-ajan asuntoja. Tahko on suosittu ulkoilu- ja juhlapaikka. Aiemmin alueella todettiin koronavirusrypäs nuorten mökkibileiden jälkeen. Se on kuitenkin saatu hallintaan.

Kuopiossa kylpylähotelli Rauhalahti on lähes loppuunmyyty. Hotelli joutuu tekemään poikkeusjärjestelyjä, jotta sinne ei pääsisi syntymään niin sanottua koronalinkoa.

– Muistutamme turvaväleistä. Henkilökunta saa puuttua tilanteeseen, jos niitä ei pidetä, kertoo johtaja Maarit Paunonen.

Rauhalahdessa on toimittu kuten monessakin muussakin majoituspaikassa: aamupalaa on porrastettu, ruokailuaikoja pidennetty, suositaan korttimaksua ja henkilökunta pitää kasvomaskeja.

Lisäksi kylpylähotelli on poistanut käytöstä lasten pallomeren ja tanssiparketille pääsee kerrallaan vain tietty määrä ihmisiä.

Johtaja: "Voisimme taata, että se on koronaturvallisempi loma"

Paunonen kertoo, että yritys markkinoi myös "koronaturvallisempaa lomaa". Käytännössä se tarkoittaa, ettei majoittujan tarvitse kohdata lainkaan muita ihmisiä. Johtaja ei kuitenkaan pysty takaamaan, että se riittäisi estämään virustartunnan.

– Voisimme taata, että se koronaturvallisempi loma.

Osa majoituspaikoista on tehnyt erilaisia toimenpiteitä turvallisuuden takaamiseksi jo keväästä asti. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kansallispuisto Kolilla kävijöitä on ollut tavallista enemmän koko korona-ajan.

– Meillä kyse on enemmän käytännön turvallisuuden vaalimisesta. Esimerkiksi kylpylässä katsotaan, että turvavälit pystytään pitämään, Break Sokos Hotel Kolin johtaja Pasi Ripatti toteaa.

Voit keskustella aiheesta 13. lokakuuta kello 23 saakka.

Lue myös:

Syyslomalle lähdetään kiihtyvässä koronatilanteessa – HUSin Järvinen: Turvaohjeista ei voi lomailla, mutta muuten paussi on ihmisille tarpeen

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit: Syyslomailu turvallista, kunhan maskisuositus muistetaan

• Noin 700 ihmistä on asetettu koronakaranteeniin Jyväskylässä.
• Karanteeneja on asetettu muun muassa useille kouluille ja päiväkodeille.
• Altistumiset ovat alun pitäen peräisin syyskuun lopulta uskonnollisesta yksityistilaisuudesta, johon osallistui runsaat sata ihmistä.
• Kaikki alkuperäiseen tilaisuuteen osallistuneet on koronatestattu, ja heistä 50 on saanut tartunnan.
• Seurakunnat ovat kiistäneet koronaryppään liittymisen heidän toimintaansa.
• Kaikki tilaisuudessa olleet ovat terveydenhuollon tiedossa.
• Jyväskylä ei julkista tietoa siitä, minkä uskonnollisen yhteisön jäsenistä tai mistä tilaisuudesta oli kyse, koska siitä ei olisi hyötyä tilanteen hoitamisen kannalta, ja koska ihmisten yksilönsuoja saattaisi vaarantua.
• Keskisuomalaisen mukaan tartunnat lähtivät tänä vuonna rekisteröidystä uudesta uskonnollisesta yhteisöstä.

13.45: Korona pysyy rokotteeseen saakka

Koronaviruksen leviämisessä on tällä hetkellä kyse ihmisten käyttäytymisestä - mikään muu ei sitä rajoita.

– Virus on keskuudessamme, ja on aina siihen saakka, että sille saadaan rokote, sanoo Jyväskylän ylilääkäri Johanna Tuukkanen.

Tuukkasen mukaan koronaohjeista pitääkin edelleen pitää kiinni, eli ei olla joukoissa lähekkäin, huolehditaan käsihygieniasta ja pidetään kasvomaskeja.

13.41: Toinen aalto ei ole ensimmäistä lievempi

Koronatartuntojen toisen aallon voi arvioida olevan meneillään. Sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on pienempi kuin ensimmäisessä aallossa, mikä on johtanut päättelemään, että virus olisi aiempaa heikommin sairastuttava.

Asiantuntijat kuitenkin vakuuttavat, että merkkejä viruksen laimenemisesta ei ole.

– Tartunnan saaneet ovat nyt eri ikäryhmää kuin keväällä. Tämän hetken tartuntaluvut eivät myöskään ole vertailukelpoisia kevääseen, koska testejä tehdään moninkertainen määrä, sanooTuukkanen.

Koronakaranteeni lyhenee jatkossa kymmeneen vuorokauteen 14 sijaan.

13.36: Suositusten noudattaminen olisi toiminut

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo, että jos koronasuosituksia olisi noudatettu, uusi tartuntaryväs olisi jäänyt suutariksi.

– 50 hengen kokoontumisrajoitus ja laajennettu maskisuosituksemme, jos niitä olisi noudatettu, tätä ryvästä ei olisi ainakaan tässä mittakaavassa syntynyt.

Koiviston mukaan syytä erityisen lisähuoleen ei uusien tapausten tiimoilta ole, mutta virus sinällään on syytä ottaa vakavasti.

– Pestään käsiä, pidetään etäisyyksiä, sairastetaan kotona, noudatetaan karanteeneja, käytetään maskeja. Jos jokainen näitä noudattaa, on selvää, että tauti pysyy kurissa.

13.31: Valmiudessa lisärajoituksiin

Jyväskylä on jo valmistautunut antamaan lisärajoituksia, jos koronaviruksen leviäminen kiihtyy. Kaupungin ja terveydenhuollon edustajat kokoustavat ajoittain jopa useita kertoja päivässä tilanteen tiimoilta.

– Me otamme käyttöön kaikki ne suositukset ja rajoitukset, joiden arvioimme vaikuttavan merkittävästi taudin etenemiseen. Tilanne ei nyt anna aihetta uusiin rajoituksiin tai suosituksiin, sanoo Koivisto.

Jyväskylän koronatilanne oli kehittymässä parempaan suuntaan ennen yhden tilaisuuden koronapommia. Samoin kasvomaskien käyttö on yleistynyt kaupungissa selvästi.

13.28: Etäopetusvalmiutta lisätty

Jyväskylän kaupunki valmistautuu siihen, että kouluja voidaan tarvittaessa siirtää etäopetukseen. Useilla kouluilla on karanteenissa kymmeniä oppilaita kussakin.

Syyslomaviikko antaa kaupungille hengähdystauon päätöksentekoon.

– Koska karanteenissa on myös henkilökuntaa, eteen voi tulla tilanne, ettei jonkin koulun toimintaa voi järjestää riittävän turvallisesti. Silloin voidaan siirtyä etäopetukseen niissä kouluissa, joissa jo on luokkia karanteenissa, sanoo Koivisto.

13.22: Tilaisuus tiedossa, mutta sitä ei kerrota

Jyväskylä ei kerro, mistä yhteisöstä tartunnat ovat peräisin, mutta se on tiedossa.

– Tiedon jakamien ei tuottaisi lisäarvoa, emme pystyisi hoitamaan tätä yhtään sen paremmin, vaikka kertoisimme. Lisäksi jos kertoisimme, mistä tilaisuudesta on kyse, kertoisimme käytännössä samalla sen, keitä siellä oli, Koivisto sanoo.

– Tilanne on hyvin hallussa, eikä annan aihetta uusiin suosituksiin, hän jatkaa.

Kaikki tilaisuuteen osallistuneet ovat terveydenhuollon tiedossa.

• KSML: Jyväskylän koronatartunnat lähtivät uudesta uskonnollisesta yhteisöstä

13.18: Poikkeuksellisen moni sairastui

Tilanne lähti liikkeelle perjantai-iltana, ja nopeasti havaittiin, että tapaukset liittyvät aiemmin havaittuihin. Jäljittämistä on helpottanut se, että tilaisuuteen osallistuneiden joukossa oli paljon lapsiperheitä.

Tartunnan saaneiden osuus tilaisuudessa altistuneista on poikkeuksellisen suuri, lähes puolet.

– Korona on tietyissä oloissa hyvin tarttuva. Supertartuttajista on ollut puhetta, ja voi olla, että tässä tilaisuudessa on ollut tällainen henkilö, sanoo Jyväskylän ylilääkäri Johanna Tuukkanen.

Kaupunki tiedotti karanteeneista sunnuntaina

Jyväskylässä kaupunki tiedotti sunnuntai-iltana asettavansa koronakaranteeniin ainakin 700 ihmistä, ja terveyskeskukset keskittyvät tällä hetkellä karanteenipuheluihin ja altistuneiden hoitamiseen. Maanantaiaamuun mennessä karanteeniin oli asetettu 600 ihmistä, ja tavoittamatta oli edelleen noin sata ihmistä. Karanteeneja on asetettu useille kouluille ja päiväkodeille.

Seurakunnan yksityistilaisuudesta alkunsa saaneen tartuntaryppään altistuneiden selvittäminen jatkuu edelleen Jyväskylässä. Tilaisuudessa olleet on tavoitettu ja testattu, mutta altistumiset ovat levinneet laajemmalle. Jyväskylän kaupungin ylilääkäri Johanna Tuukkasen mukaan kyseessä oleva seurakunta ei toistaiseksi järjestä kokoontumisia.

Jyväskylän kaupungin koronajohtoryhmä kokoontuu maanantaina pohtimaan koronatilannetta ja mahdollisia uusia toimia epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Jyväskylässä on voimassa laaja, julkisia tiloja koskeva maskisuositus.

Tämän kokouksen jälkeen Yle tekee suoran lähetyksen kello 13.15 alkaen. Haastattelussa ovat ainakin Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivistosekä ylilääkäri Johanna Tuukkanen.

Altistumiset liittyvät hengelliseen tilaisuuteen, joka järjestettiin Jyväskylässä 27. syyskuuta. Kun kaikki kokoontumiseen osallistuneet on testattu, runsaan sadan hengen kokoontumiseen liittyy tällä hetkellä 50 koronatartuntaa.

Jyväskylän kaupunki ei ole kertonut, mistä seurakunnasta on kyse vedoten tilaisuuden yksityiseen luonteeseen. Ylen soitot useisiin jyväskyläläisiin seurakuntiin eivät tuota tulosta, vaan seurakunnat kiistävät koronaryppään liittyvän heidän toimintaansa. Myös ainakin Keskisuomalainen on yrittänyt selvittää tartuntaryppään alkuperää.

Kokoontumisen osallistujat olivat enimmäkseen lapsiperheitä ja nuoria, ja altistumisia on todettu useissa alueen oppilaitoksissa.

Altistuneita useissa oppilaitoksissa

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia kertoo, että sen oppilaitoksissa on todettu koronavirustartunta kahdeksalla opiskelijalla ja 146 henkilöä on altistunut virukselle. Altistuneista 127 on opiskelijoita ja 19 työntekijöitä.

Gradian mukaan tartunnat liittyvät laajaan tartuntaketjuun, jonka alkuperä on tiedossa.

Ammatillisessa oppilaitoksessa Gradia Jyväskylässä altistumista on tapahtunut 28.–29. syyskuuta Viitaniemen kampuksella sekä 7. lokakuuta Viitaniemen, Harjun ja Priimuksen kampuksilla viidessä opiskelijaryhmässä ja Lyseon lukiossa yhdessä opiskelijaryhmässä

Jyväskylän kaupungin terveydenhuolto on Gradian mukaan tavoittanut valtaosan altistuneista ja asettanut heidät karanteeniin.

Kaupungin jäljitysryhmä jatkaa altistuneiden tavoittamista vielä tänään maanantaina.

Laajan joukkoaltistuksen johdosta myös Kilpisen yhtenäiskoululla ja Kuokkalan yhtenäiskoululla on altistunut koronalle sunnuntai-illan tietojen mukaan noin 60 henkilöä kummassakin.

Lisäksi karanteeneja asetetaan Huhtasuon yhtenäiskoululle, Lehtisaaren koululle ja Kristilliselle opistolle. Päiväkodeista karanteeniin asetetaan osa Huhtasuon päiväkodin lapsista sekä Lammastarhan päiväkodista 25 lasta ja henkilökuntaa.

Lue myös:

Jyväskylän koronaryppäästä jopa 700 karanteeniin – sadan hengen yksityistilaisuudesta raportoitu 50 tartuntaa

30 uutta koronatartuntaa Jyväskylässä

Korona Keski-Suomessa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Poliisi tutkii lauantaina 10. lokakuuta Helsingin Alppipuistossa tapahtunutta epäiltyä törkeän ryöstön yritystä.

Poliisin tietojen mukaan noin kymmenen pojan ryhmä tuli illalla yhdeksän jälkeen kahden 15-vuotiaan pojan luo tarkoituksena ryöstää omaisuutta.

– Toista pojista lyötiin tilanteessa puukolla. Hän on saanut hoitoa vammoihinsa, mutta on jo kotiutunut sairaalasta, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitoksen tiedotteessa.

Epäillyt tekijät eivät onnistuneet yrityksessään, vaan asianomistajat pääsivät karkuun. He kuvailivat epäiltyjä noin 15–18-vuotiaiksi maahanmuuttajataustaisiksi pojiksi, joilla oli tummat vaatteet ja useimmilla huppu päässä. Asianomistajien mukaan epäillyt puhuivat suomea, mutta aksentilla.

Alppipuistossa oli tapahtumahetkellä poliisin mukaan parisataa nuorta.

Poliisi pyytää tapauksen nähneitä henkilöitä tai muuten siitä tietäviä ottamaan yhteyttä Helsingin poliisin nuorisoryhmään.

– Yleensä aika nopeasti sosiaalisessa mediassa leviää tietoja tällaisista tapahtumista ja nuoret tuntevat toisiaan. Toki toivotaan, että kotona nyt keskusteltaisiin nuorten kanssa ja ilmoitettaisiin meille, jos nuorilla on jotain lisätietoja Alppipuistossa tapahtuneesta tilanteesta, sanoo Forss.

Forssin mukaan alaikäisten tekemien epäiltyjen ryöstöjen tai niiden yrityksien määrässä ei ole tapahtunut viime aikoina radikaalia nousua tai laskua. Esimerkiksi Helsingissä on tähän mennessä tehty melko saman verran tähän lukeutuvia rikosilmoituksia kuin viime vuonna.

Alaikäisten tekemät ryöstöt ovat Forssin mukaan kuitenkin lähinnä isompien kaupunkien haaste ja etenkin pääkaupunkiseutu erottuu tilastoissa muusta Suomesta.

Tampereen Työväen Teatteri lomauttaa koko henkilökuntansa. Lomautus koskee kaikkiaan 120 henkilöä.

Neljän viikon mittaiset lomautukset sijoitetaan portaittain ja pääasiassa joulukuulle, teatteri kertoo tiedotteessa.

Lomautusten sijoittelulla varmistetaan, että niiden vaikutukset tämän hetkiseen esitystoimintaan ovat vähäiset ja että tulevan ohjelmiston valmistelu etenee täysipainoisesti.

Teatterin YT-neuvottelut alkoivat elokuussa.

Korona-aikana puoli katsomoa tarkoittaa loppuunmyytyä

Lomautusten taustalla on korona. Syksyn ohjelmisto on ollut menestyksekäs taiteellisesti, mikä olisi normaalitilanteessa tarkoittanut myös taloudellista menestystä.

Suuren näyttämön uusia musikaaleja Hamlet ja Kinky Boots on esitetty täysille saleille. Samoin muita kassamagneetteja kuten Hitler ja Blondi, Voi Luoja! ja Idiootit ympärilläni. Täyttöaste on tällöin noin 60 prosenttia.

– Turvavälejä kunnioittaen uusi loppuunmyyty tarkoittaa Suurella näyttämöllä 470 paikkaa 815 paikan sijaan, sanoo teatterinjohtaja Otso Kautto tiedotteessa.

Kauton mukaan YT-neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä.

Tappio noin miljoona euroa

TTT:n mukaan lomautuksista koituvilla säästöillä voidaan varmistaa esitystoiminnan jatkuminen. Teatteri arvioi, että ennakoivista toimenpiteistä huolimatta arvoitu tappio tulee vuoden 2021 loppuun mennessä olemaan noin miljoona euroa.

– Lisärahoitus on näissä olosuhteissa edelleen tarpeen. Haluamme katsoa kaikessa päätöksenteossa kohti tulevaa. Tämä kurimus loppuu ennen pitkää ja silloin meidän täytyy olla täydessä iskussa, Kautto sanoo.

Teatterin mukaan tämän syksyn ohjelmisto toteutuu pääosin suunnitelulla tavalla. Ensi-iltoja on kaikkiaan kymmenen, joista kuusi on kotimaisia kantaesityksiä. Esityksiä on syksyn aikana kaikkiaan 207.

Lue myös:

Rokkaava Hamlet vie katsojan perimmäisten kysymysten äärelle – tamperelaisversiossa soivat raskaat kitarasaundit

Teatterit torjuvat tartuntariskiä – koronan takia katsojien määrää vähennetään ja turvatoimia lisätään

Tampereen Työväen Teatteri yt-neuvotteluihin, potkuja ei tiedossa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Pirkanmaalla: TTT lomauttaa koko henkilöstönsä, testitulosta pitää odottaa ruuhkan takia nyt useita päiviä

Poikkeuksellisen lämmin lokakuun alku on kääntymässä kylmempään tällä viikolla, kun pohjoisesta alkaa virrata viileää ilmaa koko maahan.

Ylen meteorologi Anniina Valtonen kertoo, että Norjan rannikoille kehittyvän matalapaineen seurauksena Suomeenkin saadaan viikon puolivälin jälkeen lumikuuroja.

– Keskiviikkoyönä virtaa viileää ilmaa ja ensilumen riski on olemassa. Yöpakkaset lisääntyy ja heikot lumisateet ovat mahdollisia pohjoisesta Jyväskylään asti, Valtonen sanoo.

Lapin ensilumi myöhässä

Valtosen mukaan Lappiin on yleensä tässä vaiheessa syksyä saatu jo lunta. Tänä syksynä ensilumi on saapumassa Suomeen harvinaisen myöhään, lokakuun puolivälissä.

– Lokakuun lämpötilat eivät eilistä lukuun ottamatta ole vielä laskeneet 10 asteen alapuolelle, mikä on erikoista, Valtonen kertoo.

Etelässäkin sää on kylmenemässä, mutta lumisateen mahdollisuutta on vielä vaikea ennustaa. Valtosen mukaan siihen vaikuttaa matalapaineen reitti ja aikataulu.

Yöpakkasten myötä autoilijoiden on hyvä varautua liukkaisiin ajokeleihin paikoin koko maassa.

Lue myös:

Talviset vesisateet lyhentävät lumista aikaa – päästöjen vähentämisellä suuri merkitys Itämeren jäätymiseen

Karhu Aeron iltapäivälennot Porin ja Helsingin välillä on peruttu maanantailta. Lentoyhtiön maajohtaja Juha Köykkä kertoo, että tavoitteena on vielä saada illan viimeinen lento Helsingistä Porin suuntaan lennettyä varakoneella. Ainakin tiistain lennot pääsevät hänen mukaansa varakoneella ilmaan.

Porista kello 7.40 aamulla lähtenyt kone törmäsi heti noustuaan lintuparveen ja joutui palaamaan asemalle.

– Koneeseen osui aika monta lintua ja sitä joudutaan puhdistamaan. Tässä on tietyt proseduurit, jotka pitää hoitaa ennen kuin koneen voi laittaa takaisin liikenteeseen, Köykkä toteaa.

Lentojen perumisesta kertoi ensimmäisenä Satakunnan Kansa.

Päivitetty tieto varakoneesta kello 15:23.