Kelan yhteyspäällikkö Sami Koponen IT-palvelujen viestinnästä vahvistaa, että Oma Kela -palvelu on osittain pois käytöstä, mutta ei pysty kertomaan tällä hetkellä tarkemmin, mistä on kyse, kauan häiriö kestää ja mihin se vaikuttaa.
– Häiriön syytä selvitetään. Tämä on keskeinen palvelu asiakkaillemme ja Kelan asiantuntijat tekevät varmasti kaikkensa, että saamme ongelman mahdollisimman pian hoidettua, Koponen sanoo.
Kelan verkkosivujen mukaan Oma Kela -palvelu on ollut pois käytöstä ainakin tiistai-iltapäivästä. Koposen mukaan Oma Kela- palvelun häiriön ei pitäisi vaikuttaa Kelan verkkosivun muuhun toimintaa.
Vain puolet 7–12-vuotiaista ja alle viidesosa 13–17-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Pandemia-aikana liikkumisen määrä on osalla lapsista ja nuorista tipahtanut entisestään.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tänään keskiviikkona julkaisema kansallinen liikkumissuositus ohjeistaa, miten paljon ja millaista liikuntaa lapset ja nuoret tarvitsisivat. Pohjana ovat suomalainen ja kansainvälinen tutkimustieto sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n viime vuonna päivittämä suositus.
Jyrki Lyytikkä / Yle
7–17-vuotiaille suositellaan joka päivä vähintään tunnin verran monipuolista liikkumista, joka on reipasta tai rasittavaa. Suurimmaksi osaksi lasten ja nuorten liikkumisen tulisi olla kestävyystyyppistä.
– Myös runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa ja istumista pitäisi välttää, sanoo suosituksen valmisteluun osallistunut UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Reipas liikkuminen tarkoittaa suosituksessa liikkumista, jossa sydämen syke nousee ja hengitys kiihtyy ainakin jonkin verran. Se voi olla esimerkiksi ripeää kävelyä tai pyöräilyä. Rasittavalla liikkumisella puolestaan tarkoitetaan liikkumista, jossa sydämen syke nousee ja hengitys kiihtyy huomattavasti, niin kuin esimerkiksi juostessa.
Liikkuminen voi kertyä useista pätkistä päivän mittaan. Vaikka tunti liikkumista ei joka päivä täyttyisi, kaikki vähäisempikin liikunta on hyödyksi.
Ainakin kolmesti viikossa rasittavaa liikkumista, jossa hengästyy
Ainakin kolmena päivänä viikossa liikkumisen olisi hyvä sisältää hetkiä, jolloin hengästyy kunnolla ja luusto ja lihasvoima vahvistuvat.
– Minimissään kolme kertaa viikossa tulisi tehdä kuormittavampia ja enemmän sykettä nostavia liikuntasuorituksia, jolloin tulee hiki ja hengästytään vahvasti. Samalla tavalla myös lihaksia ja luita pitäisi kuormittaa kolme kertaa viikossa minimissään, Tommi Vasankari sanoo.
Liikkumissuosituksen mukaan lasten ja nuorten liikkumisen pitäisi olla monipuolista, jolloin liikuntataidot karttuvat.Jorma Vihtonen / Yle
Pienemmille lapsille kuormittava kestävyystyyppinen liikkuminen on luontaista muutaman sekunnin tai muutaman minuutin jaksoissa, ja liikkumisen ja levon jaksot vuorottelevat. Nuorille sitä kertyy tavallisimmin urheilulajien harrastamisesta.
Luustoa vahvistavaa liikkumista ovat puolestaan esimerkiksi hypyt ja nopeita suunnanmuutoksia sisältävät pelit ja leikit. Lihasten vahvuutta edistää vaikkapa portaiden nousu tai kehonpainoharjoittelu.
Myös liikkuvuuden ja notkeuden ylläpitäminen olisi tärkeää jo lapsille ja nuorille. Koululaisten Move!-mittauksissa on huomattu, että ne tuottavat osalle vaikeuksia.
– Move-mittausten mukaan lasten ja nuorten toimintakyvyssä on haastetta ihan kyykkyyn menossa ja alaselän suoristuksessa. Sen vuoksi olemme nyt kirjoittaneet myös suosituksiin tämän osa-alueen, että liikkuvuus tulisi huomioida jo lasten kohdalla, Tommi Vasankari sanoo.
Liikkuvuutta edistävänä liikuntana suosituksessa mainitaan esimerkiksi venyttely ja voimistelu.
Iloa ja taitojen oppimista
Vaikka liikkumissuositus antaa suuntaa, lasten ja nuorten liikkumisessa ei kannata korostaa minuuttimääriä tai suorituksia.
– Sen pitäisi olla monipuolista. Sen pitäisi tuottaa iloa, siinä pitäisi oppia taitoja, Tommi Vasankari sanoo.
Jalkapalloseura PPJ:n 10-vuotiaiden taitokouluryhmä harjoitteli Jätkäsaaren kuplahallissa 1. huhtikuuta.Jorma Vihtonen / Yle
Taitojen oppimisen halu ja kavereiden seura tuntuvat olevan vahvoja liikkumisen kannustimia myös helsinkiläisen jalkapalloseura PPJ:n 10-vuotiaiden poikien taitokoulun harjoituksissa.
– Parhaat hetket ovat ehkä niitä, kun teet maalin tai teet jotain hyvää, Rasmus Rönnqvist toteaa.
– Pelaaminen kavereiden kanssa. On vaan kivaa potkia palloa, Vincent Grotenfelt sanoo.
Rasmuksen mielestä on hyvä asia, että futistreenejä on voitu korona-aikanakin erityisjärjestelyillä jatkaa.
– Jos ei voi olla treeneissä, ei voi olla kavereiden kanssa. Eikä sitten opi mitään, hän sanoo.
10-vuotiaat Rasmus Rönnqvist ja Vincent Grotenfelt treenasivat Jätkäsaaren kuplahallissa 1. huhtikuuta. Korona-aikana harjoituksissa toimitaan erityisjärjestelyjen mukaan.Jorma Vihtonen / Yle
Lasten ja nuorten liikkuminen hiipuu iän mukana
Jätkäsaaren kuplahallissa treenaavat Rasmus ja Vincent kertovat harrastaneensa jalkapalloa pitkään: he ovat potkineet palloa jo naperoiässä. Futistreenejä he kertovat olevan tällä hetkellä neljä kertaa viikossa ja heidän arkeensa kuuluu monenlaista liikkumista muutenkin. Molemmat arvioivat liikkuvansa paljon.
Suomalaisista lapsista ja nuorista moni kuitenkin liikkuu paljon vähemmän kuin suosituksen mukaiset 60 minuuttia päivässä. Lasten ja nuorten liikkuminen romahtaa iän mukana. Tytöt liikkuvat vähemmän kuin pojat.
Vähintään 60 minuuttia reipasta / rasittavaa liikkumista kaikkina mittauspäivinä saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet. LIITU 2018 -tutkimus.Jyrki Lyytikkä / Yle
Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2018 julkaisemaan Liitu 2018 -tutkimukseen osallistuneista 7-vuotiaista lapsista noin 70 prosenttia liikkui tunnin päivässä reippaasti tai rasittavasti. 15-vuotiaista tunnin päivässä liikkui vain 10 prosenttia.
Koronan hintalappu huolettaa
Koronapandemian aikana monet harrastukset ovat olleet tauolla tai toimivat tiukoin rajoituksin. Lapsia ja nuoria on tippunut harrastusryhmistä. Osalla nuorista myös etäkoulua on jatkunut kuukausikaupalla eikä koulumatkoista tai koulupäivien ajalta siten kerry liikettä normaaliin tapaan.
UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mielestä lasten ja nuorten liikkumisen elvyttäminen pitää saada käyntiin välittömästi, kun koronatilanne sallii. Riskinä on, että korona-ajan vaikutukset heijastuvat tulevienkin vuosien tottumuksiin ja sen myötä terveyteen.
– Olen henkilökohtaisesti äärimmäisen huolissani siitä, mikä on koronan hintalappu tuleville vuosille.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari oli tekemässä lasten ja nuorten uutta liikkumissuositusta.Yle / Päivi Nieminen
Vasankari kehottaa myös huomioimaan, että pienilläkin teoilla voi vaikuttaa liikkumiseen. Lasten, nuorten ja heidän perheittensä lisäksi liikkumiseen vaikuttavat monet tahot kouluista, kavereista ja järjestöistä kuntiin ja valtioon.
– Joka päivä tehdään lukemattomia päätöksiä lasten ja nuorten liikkumiseen vaikuttavista tai sitä jarruttavista asioista, Tommi Vasankari sanoo.
Voit keskustella jutun aiheesta 8. huhtikuuta kello 23 asti.
Koulupsykologille pääsyä jonotetaan Suomessa kaupungista riippuen jopa vuosia.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittelee, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään viikon sisällä yhteydenotosta. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä.
Mahdollisiin psykologisiin tutkimuksiin pääsyssä on kuitenkin suurta vaihtelua.
Esimerkiksi Turussa sellaisiin pääsee yleensä parissa kuukaudessa, kun Porissa joutuu pahimmillaan odottamaan kolme vuotta tai kauemmin.
Helsingissä tilanne on hyvä, ja tutkimuksiin pääsee lähtökohtaisesti alle neljässä viikossa.
Porilaisen Suvin kaksi alakouluikäistä lasta on jonossa koulupsykologin tutkimuksiin.
Molempien kohdalla kyse on ADHD-epäilystä.
7- ja 10-vuotiaiden lasten kanssa on käyty terveyskeskuslääkärillä, joka on todennut tutkimukset tarpeellisiksi.
– Tuolloin toimitin myös nuoremman osalta päiväkodista ja vanhemmalta omalta opettajalta lausunnon, että haasteita on muuallakin kuin kotona, Suvi kertoo.
Suvi esiintyy jutussa pelkällä etunimellään, koska jutussa käsitellään hänen alaikäisten lastensa terveystietoja.
Kolmannella luokalla olevan esikoispojan kohdalla tutkimuksiin pääsyä on siis odotettu nyt kolmatta vuotta. Suvi on ollut aktiivisesti yhteydessä niin kouluun, Porin sivistystoimeen kuin aluehallintovirastoon.
– Ainoa konkreettinen apu tällä hetkellä on se, että koulussa tiedetään molempien lasten tilanne.
Porissa rekrytointivaikeuksia
Porin opiskeluhuollon esimies Tero Grönmark myöntää, että jonot ovat Porissa jopa kolmesta neljään vuotta.
Isona haasteena on saada pysyviä tekijöitä. Avoimia paikkoja on tällä hetkellä neljä.
– Vaihtuvuutta on paljon. Meillä on ollut vaikeuksia saada sopivia hakijoita, Grönmark sanoo.
Psykologiliitto suosittelee, että yhden koulupsykologin vastuulla olisi noin 500 oppilasta. Suositus ylittyy Porissa reippaasti.
– Tällä hetkellä tilanne on jopa 1 500 oppilasta per psykologi ja siihen esiopetus päälle.
Mitä psykologipulalle voidaan Porissa tehdä? Tero Grönmarkin mukaan kaupunki voi ainakin tehostaa rekrytointia.
– Sekä tietysti yrittää pitää ne psykologit, jotka meillä jo on.
Porin oppilashuollon päällikkö Tero Grönmark kertoo, että Porissa on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua uusia koulupsykologeja.Jenni Joensuu / Yle
Julkisen puolen pitää skarpata
Rekrytoinnin tehostaminen on myös Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtolan mukaan oikea keino.
– Psykologeilla on Suomessa aika hyvä työtilanne ja heillä on valtavasti valinnanvaraa työrintamalla. He pystyvät kilpailuttamaan itsensä melko hyvin. Julkinen puoli ei ehkä näyttäydy tässä tilanteessa kaikkein houkuttelevimpana.
Julkisen puolen pitää Ahtolan mielestä silti pystyä pysymään kilpailussa mukana.
– Työolojen ja palkan pitää olla kunnossa, että pärjää yksityiselle sektorille. Myös esimerkiksi työnohjaus pitää järjestyä ja muutenkin työoloissa on oltava joustoa.
Psykologipulaa Suomessa ei ole, vaan kyseessä on pikemminkin kohtaanto-ongelma. Ahtolan mukaan psykologian alan koulutuspaikkoja on viime vuosina noin sata vuosi 2021 mukaan lukien.
Taustalla peruskoulu-uudistus 60 vuoden takaa
Kuten koulupsykologien jonoissa, myös palvelun järjestämisessä on isoja eroja.
Tämä juontaa Annarilla Ahtolan mukaan juurensa 1960-luvulle, jolloin peruskoulu-uudistusta tehtiin. Osa kunnista tarttui oppilashuoltoon heti tuolloin, osassa on herätty vasta 2000-luvun puolella.
– Esimerkiksi Lahdessa ja Helsingissä lähdettiin kehittämään psykologipalvelua peruskoulu-uudistuksen alusta saakka, kun taas esimerkiksi Turussa koulupsykologitoiminta on alkanut vasta 2001, Ahtola kertoo.
Lainsäädännön vaiheita on ollut useita. Alun perin koulupsykologitoiminta oli kirjattu lastensuojelulakiin ja se oli valinnaista. Varsinaisiin koululakeihin ja pakolliseksi se on tullut vasta 2000-luvulla.
– Yksi ongelma on myös se, ettei kunnille koidu mitään sanktioita siitä, jos lakia rikotaan. Asiasta puhutaan julkisesti kiitettävästi ja myös esimerkiksi eduskunnan oikeuskansleri ottaa asian puheeksi säännöllisesti. Kehitystä tapahtuu kyllä, mutta se on hidasta.
– Koulupsykologin paikka on koulussa, osana yhteisöä. Kouluyhteisöön kuuluu oppilaan lisäksi koulun henkilökunta: opettajat, kuraattorit, psykologit. Mitä enemmän koulussa huolehditaan oppilaan kuulumisesta yhteisöön, sitä vähemmän tarvitaan koulupsykologin yksilöllisiä palveluita.
Vanhemmille raskas taakka
Porilainen Suvi pitää vääränä sitä, että nimenomaan vanhemmat joutuvat vaatimalla vaatimaan palvelua.
Suvilla on itsellään diagnosoitu ADHD, johon hänellä on myös lääkitys. Hän tietää, minkälaista arki on perheessä, jossa neuropsykiatrisia (nepsy) ongelmia on.
– Monesti myös perheen aikuisella voi olla nepsy-taustaa. Kaikki mehut menevät siihen, että arki pyörii sujuvasti.
Oman taustansa takia Suvi on osannut tarkkailla omia lapsiaan tietyllä pelisilmällä jo nuoresta saakka. Molempien kohdalla haasteita on ollut jo päiväkodissa.
– Aika sellaisia perinteisiä: ylivilkkautta ja keskittymisvaikeuksia.
Oireet silti myös poikkeavat toisistaan. Siinä missä kolmasluokkalaisen pojan kohdalla esiintyy esimerkiksi häiriökäyttäytymistä luokassa, ekaluokkalaisen tytön kohdalla korostuu ylisuorittaminen. Koulussa kaikki sujuu suht hyvin, mutta kun kotona pitäisi keskittyä läksyihin, huomio kiinnittyy kaikkeen muuhun.
– Onneksi tyttöjen oireista tiedetään nykyään enemmän. Olen itsekin ollut varsinainen ylisuorittaja, Suvi kertoo.
Suvi on tällä hetkellä varovaisen toiveikas, sillä ainakin nuoremman lapsen kohdalla on väläytelty, että tämä pääsisi psykologin tutkimuksiin tämän kevään aikana.
Suvi kertoo olevansa siinä mielessä onnekkaassa tilanteessa, että hänen lapsillaan on vakuutus. Hän voisi siis tarvittaessa viedä lapsensa yksityiselle psykologille tutkimuksiin. Hän pitää tilannetta kuitenkin epätasa-arvoisena ja siksi aikoo vaatia, että lapset saavat heille kuuluvia palveluita julkiselta puolelta.
– Ei kaikilla ole vakuutusta, eikä moni vanhempi välttämättä edes tiedä, mitä oppilashuoltolaki pitää sisällään. En tiennyt minäkään, ennen kuin luin lain Finlexin sivuilta, Suvi puuskahtaa.
Suvi kertoo käyttäneensä kaikki viralliset kanavat lastensa asian hoitamiseen. Hän on myös tehnyt kantelun aluehallintovirastoon. Suvi aikoo jatkossakin olla yhteydessä kaikkiin mahdollisiin tahoihin, että asia tulee hoidettua oikein.
– Kyllä minä aluksi mietin, onko minulla paukkuja tähän kaikkeen. Mutta kyse on kuitenkin omista lapsista. He eivät pääse koskaan käyttämään koko potentiaaliaan vaan parhaimmillaan vain pärjäävät.
Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella 8.4. kello 23:een saakka.
Uusi suositus 7–17-vuotiaille: Vähintään tunti monipuolista liikkumista joka päivä, hiki pintaan ainakin kolmesti viikossa
7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan vähintään tunnin verran monipuolista liikkumista joka päivä. Tuntiin olisi hyvä sisältyä reipasta sekä rasittavaa liikettä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman uuden suosituksen mukaan vähintään kolmena päivänä viikossa olisi tarpeen liikkua niin, että hengästyy kunnolla. Runsasta paikallaanoloa pitäisi puolestaan välttää.
Liberialaiset silminnäkijät kertovat teoista, joista Tampereella asuvaa miestä nyt syytetään
Kamatahun Hassala on tunnettu Liberiassa siitä, että siellä tapahtui sisällissodan aikana hirmutekoja. Paikalliset uskovat, että siksi maan oma totuuskomissio kävi täällä, vaikka se lopulta ei kysynyt heiltä mitään. Liselott Lindström / Yle
Sierraleonelaista miestä syytetään Pirkanmaan käräjäoikeudessa Liberiassa tehdyistä sotarikoksista. Käräjäoikeus on jo viikkoja kuullut Liberian pääkaupungissa Monroviassa todistajia. Ylen toimittaja Liselott Lindström kävi sisällissodan hirveyksien tapahtumapaikalla kuulemassa paikallisilta, mitä oikein tapahtui liki parikymmentä vuotta sitten.
Brexit ajamassa au pairit sukupuuttoon?
Brittiläisen lastenhoitajajien kustannukset ovat noin 2 000 puntaa kuukaudessa. Kuvituskuva Lontoosta viime helmikuulta.AOP
Halvat au pair -lastenhoitajat ovat historiaa Britanniassa maan EU-eron jälkeen. Järjestelmä salli EU-maiden nuorten lastenhoitajien asua brittiperheissä esteettömästi viime vuoden loppuun, mutta sen jälkeen heiltä on muun muassa edellytetty työviisumia. Se taas vaatisi 20 000 punnan vuosituloja eli neljä kertaa sen, mitä au pairille on viime aikoina tyypillisesti maksettu. Lontoolaisesta au pair -toimistosta kerrotaan, ettei hakijoita juuri ole.
Etäkokokousapatia vyöryy työpaikoille
Etätyö jakaa mielipiteitä.Jorge Gonzalez / Yle
Vuosi sitten iskenyt koronapandemia nakkasi jopa miljoona suomalaista jatkamaan työntekoa etänä, yleensä omassa kodissa. Alkuajan gallupeissa iso osa ilmoitti haluavansa jatkaa etänä myös koronan kaikottua. Nyt vuotta myöhemmin on alkanut ilmetä myös muuta: etäkokousapatiaa ja -väsymystä.
Koulupsykologille jopa vuosien jonot – tilanne vaihtelee eri kaupunkien välillä
Pääsyä koulupsykologille voi joutua odottamaan pitkään.Benjamin Suomela / Yle
Koulupsykologille voi joutua kaupungista riippuen jonottamaan jopa vuosia. Porilaisen Suvin lapset jonottavat pääsyä ADHD-tutkimuksiin nyt kolmatta vuotta. Psykologiliiton mukaan psykologeja Suomessa riittää, mutta julkinen puoli ei ole pysynyt kilpailutilanteessa mukana.
Lumisateet jatkuvat keskiviikkona
Yle
Hajanaisia lumi-, räntä- ja vesisateita liikkuu tänään monin paikoin Suomessa. Lämpötila vaihtelee iltapäivällä nollan tuntumasta noin kuuteen asteeseen.
Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Itä-Lapissa kertynee paikoin lunta yli viisi senttiä.
Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja länsirannikolla on enimmäkseen poutaa, ja Lapissakin lumisateet vähenevät iltapäivällä.
Pohjoisessa Keski-Suomessa Pihtiputaalla toimiva vanhusten hoivakoti Kotikylä Kaski on sulkemassa hoitajapulan takia ovensa kokonaan.
Yksityinen terveyspalveluyhtiö Humana sulkee paikan, koska sinne ei ole saatu riittävästi vakituista henkilökuntaa. Humanasta kerrotaan, että sekä sairaanhoitajien että lähihoitajien rekrytointi on ollut erittäin vaikeaa.
Kotikylä Kaskessa on 23 vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkaa. Humana arvioi, että asukkaat saavat huhtikuun aikana uudet kodit.
Humana on sitoutunut pyörittämään hoivakotia, kunnes kaikille asukkaille löytyy uudet hoitopaikat. Kotikylä Kaskessa on asukkaita Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Kinnulasta.
Valvova viranomainen: Päätös lopettamisesta hoivakodin oma
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ylitarkastaja Jaana Aarnio toteaa, että valvova viranomainen on puuttunut aikoinaan Pihtiputaan yksikön toiminnassa esimerkiksi hoidon laadun, viriketoiminnan ja lääke- ja perushoidon puutteisiin.
Myös soteammattilaisten välillisiä tehtäviä, kuten ruoka- ja pyykkihuoltoa on tarkasteltu ja niihin on saatu lisäkäsiä.
Aarnio korostaa, että yhteistyö Humanan kanssa on sujunut hyvin, vaadittuihin toimiin on ryhdytty ja yhtiö on pyrkinyt kehittämään toimintaansa.
Aarnio painottaakin, että päätös hoivakodin sulkemisesta on Humanan oma, ei valvovan viranomaisen.
Aarnion mukaan hoivakoteja ei voi loputtomiin pyörittää pelkän vuokratyövoiman turvin. Esimerkiksi pitkäjänteinen kehitystyö on vaikeaa, jos henkilökunta vaihtuu koko ajan.
Aarnion mukaan sekä vanhustenhoidossa että psykiatrisissa asumispalveluissa erityisesti sairaanhoitajien saatavuus on paikoin hankalaa. Vaikeudet hoitajien rekrytoinnneissa ovat tavallisia pienemmillä paikkakunnilla.
– Kun mennään Jyväskylästä pienemmille paikkakunnille, niin sairaanhoitajia on ollut tosi haastavaa saada esimerkiksi Joutsaan ja pohjoiseen Keski-Suomeen jo aiempina vuosina, kuvailee Aarnio.
– Tämä näkyy edelleen meidän valvonta-asioissa. Jonkun verran on myös haasteita saada hoitajia jäämään ja sitoutumaan näihin yksiköihin.
Aarnio toteaa, että sairaanhoitajat ovat vanhusten hoivakodeissa hyvin merkittävässä roolissa, koska paikkoihin pääsyn kriteerejä on tiukennettu niin, että vanhuksilla on hoivapaikan saadessaan jo paljon somaattisia sairauksia.
– Heidän tärkeä tehtävänsä on vastata yksiköissä terveydenhoidon laadusta ja siitä, että asiakkaiden somaattisia sairauksia hoidetaan ja seurataan oikein.
– Lääkehoidon vastuu on varmasti se merkittävin, joka sairaanhoitajille kuuluu asumispalveluyksiköissä. He osaltaan vastaavat muun muassa lääkelupien prosesseista muun henkilöstön osalta, siitä, että lääkehoitoa toteutetaan asianmukaisesti.
Hoitajapula heijastuu lääkehoitoon
Pätevän henkilökunnan puute voi näkyä puutteellisena hoitona.
Aarnio kertoo, että puutteita saattaa hoivayksiköissä olla esimerkiksi diabeteksen hoidossa, niin ettei verensokereita ole mitattu säännöllisesti tai lääkärin ohjeiden mukaan.
Myös lääkehoidon toteutus on haasteellista, jos yksikössä ei ole hetkeen lainkaan lääkehoidosta vastaavaa sairaanhoitajaa.
– Tällöin siellä ei ole myöskään henkilöä, joka voi lääkenäytöt ottaa vastaan. Seuraa ongelmia, jos uusille työntekijöillekään ei saada lääkelupia hankittua.
– Tällaiset tilanteet pitää hoitaa mahdollisimman pian niin, että yksikköön saadaan sairaanhoitaja, painottaa Aarnio.
Aarnio toivoo, että jonkilaista helpotusta hoitajapulaan voisi löytyä hoivakotien henkilöstörakenteen monipuolistamisesta ja tehtäväkuvien tarkastelusta. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien lisäksi hoivakodeissa voisi olla nykyistä enemmän muitakin sosiaalialan ammattilaisia, kuten toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, geronomeja tai sosionomeja.
Epäkohtailmoitusten määrä vähentynyt Keski-Suomessa
Aluehallintovirasto saa hoivakotien epäkohdista ilmoituksia sekä omaisilta että hoitohenkilökunnalta.
Aarnion mukaan Keski-Suomessa kolmen viime vuoden aikana valvovalle viranomaiselle tehtyjen ilmoitusten määrä on vähentynyt.
– Omaiset kokevat huolta palvelun laadusta, siitä elämästä yksiköissä. Hoitohenkilöstön puolella taas korostuu välillisten tehtävien määrää ja sen tyyppiset puutteet.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jaana Aarnio muistuttaa, että vanhusten asumispalveluyksiköissä ja myös kotihoidossa tehdään äärimmäisen tärkeää ja arvokasta työtä, jonka merkitystä pitäisi korostaa.
Hän toivoo, että alan henkilökunta ottaisi epäkohdista yhteyttä viranomaisiin, jotta ongelmia voidaan ratkoa.
– Kaikki me ikäännymme ja tarvitsemme monenlaisia palveluja. Jos henkilöstö kokee epäkohtia, niin toivon, että he olisivat yhteydessä.
– Epäkohtiin voidaan yhdessä hakea ratkaisuja. Ratkaisun ei tarvitse olla se, että vaihdetaan työpaikkaa. Vaan poistetaan epäkohtia ja kehitetään toimintaa, jotta työ olisi mielekästä myös työntekijöille.
Hoiva-alalla erityisesti nuoret työtekijät saattavat vaihtaa työpaikkaa helposti.
– Onneksi on pitempään töissä olleita, jotka näyttävät olevan enemmän sitoutuneita. Mutta sekin vaihtelee tilanteittain ja yksiköittäin todella paljon, sanoo Aarnio.
Lähes kymmenen prosenttia sikatiloista lopettaa tuotannon vuosittain. Toisaalta sianlihan vienti on kasvanut kohisten. Viime vuoden tuotannosta vientiin meni lähes neljännes.
Rakennemuutoksen taustalla on tuotannon heikko kannattavuus ja esimerkiksi se, että tuottajat ikääntyvät eikä tiloille löydy jatkajia. Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg muistuttaa, että sikatiloilla tarvitaan aika ajoin suuriakin investointeja.
– Sikalat ovat aika vanhoja. Koneiden ja laitteiden käyttöikä on viitisentoista vuotta. Niihin tarvitaan perusteellisia korjauksia, ja investoinnit maksavat helposti satoja tuhansia euroja. Tuotanto ei ole niin kannattavaa, että rahoja laskuihin olisi kertynyt kassaan.
Suomessa tuotannolta edellytetään hyviä tuotanto-olosuhteita, mikä aiheuttaa tuottajalle lisäkustannuksia.
– Tästä pitäisi saada parempi korvaus. Tuottajahintoihin kymmenen prosentin korotus, eli 15 senttiä kilolle, olisi jo merkittävä korotus, Ari Berg sanoo.
Saksan sikarutto oli viimeinen niitti
Viime vuonna tuottajahinta romahti, kun Saksassa todettiin villisioissa afrikkalaista sikaruttoa. Sikarutto sotki Euroopan sianlihamarkkinat pahoin. Saksan vienti EU:n ulkopuolelle kiellettiin. Euroopan markkinoille ilmaantui yhtäkkiä suuria määriä sianlihaa. Tämä vaikutti sianlihan hintaan ja sitä kautta tuotantohintoihin myös Suomessa.
Forssalaisella Timo Norrilla oli sikalassaan tuhatkunta sikaa. Norri kasvatti aikoinaan HKScanille rypsiporsaita, joiden ruokalista on vaatelias. Rypsiporsaistaan Norri luopui tuotantokustannusten karattua käsistä. Hän jätti sianlihan tuottamisen kokonaan, kun tuottajahinnat romahtivat 15 prosenttia viime vuonna. Norrin sikalan viimeiset siat vietiin teuraaksi helmikuussa.
– Viime vuonna vielä alkuvuodesta näytti, että lihasian pitäminen on ihan kannattavaa, mutta loppuvuotta kohden hinnasta vietiin pois 23 senttiä.
Norrin sikalasta viimeiset siat lähtivät teurastamolle helmikuussa.Ville Välimäki / Yle
Lihantuottaja siirtyi palkkatöihin.
– Töitä oli tarjolla, ja tulo on huomattavasti suurempi kuin ympärivuorokautisesta siantuotannosta, sanoo Timo Norri.
Suomen tuotannosta ulkomaille 23 prosenttia
Suomessa sianlihan tuotannon kokonaisvolyymi kuitenkin kasvaa. Sitä kasvattavat suuret tuotantoyksiköt. Vastaavasti pienemmät yksiköt lopettavat tuotantoaan.
Isot lihatalot käynnistivät vientiponnistelunsa kymmenisen vuotta sitten. Esimerkiksi pääsy Kiinan markkinoille oli kimuranttia, sillä Kiina on maailman tiukimpia maita myöntämään tuontilupia. Suomessa Atria ja HKScan saivat ovet auki Kiinaan suunnilleen yhtä aikaa.
MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi kertoo, että Kiina on tällä hetkellä merkittävin sianlihan ostaja koko maailmassa. Kiinan jälkeen merkittäviä vientimaita Suomelle ovat Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti. Sianlihaa menee myös Puolaan, Viroon, Ruotsiin, Japaniin, Yhdysvaltoihin, Singaporeen, Kongoon ja Uuteen-Kaledoniaan.
Esimerkiksi Kiinaan vietiin sianlihaa vuonna 2020 jo 20 miljoonaa kiloa. Etelä-Koreaan sitä meni 4,4 miljoonaa kiloa ja Uuteen Seelantiin 3,9 miljoonaa kiloa. Viime vuonna Suomen tuotannosta meni vientiin 23 prosenttia.
– Sianlihan viennin lisäksi myös broilerin vienti on käynnistynyt nopeasti, sanoo MTK:n Mari Lukkariniemi.
Tuottaja luuli, että sikalainvestoinnin voi maksaa sioilla
Forssalainen Timo Norri kertoo, että Kiinan viennin merkitystä on hehkutettu tuottajille voimakkaasti.
– Meille uskoteltiin, että vienti tulee vaikuttamaan sianlihan hintaan. Voi olla, että se vaikuttikin. Viime vuonna kun asiasta keskusteltiin, signaali oli, ettei vienti merkitse sitä, mitä oli annettu ymmärtää. Lupauksia paremmasta on viimeisen kymmenen vuoden aikana annettu, mutta ei se meidän tilipussissa ole näkynyt, sanoo Timo Norri.
Timo Norri kertoo tyhjässä sikalassaan, että osa sianlihatuotannon investoinneista on jo saatu maksettua, mutta sikalan laajentamisesta on vielä jäänyt velkaa.
– Sehän tässä synkistää mieltä. Ajatuksena kuitenkin oli, että sikalat maksetaan sioilla. Jollain muulla on kuitenkin loppuvelka maksettava. Mutta ei auta. Asiat menevät niin kuin ne menevät.
Markku Länningin tilan suojat ovat täynnä nautakarjaa.Ville Välimäki / Yle
Suuren osan elämästään sianlihantuottajana ollut forssalainen Markku Länninki luopui tuotannosta hänkin taloudellisista syistä ja siirtyi kasvattamaan nautakarjaa. Länninki kertoo nyt, että yksikkö oli liian pieni suhteessa markkinatilanteeseen.
– Myös suuri teurastamo päätti muuttaa sianlihantuotannon rakennetta. Siirryttiin suuriin yksiköihin, ja sitä kautta lihatalo varmaan sai kuljetus- ja muita kuluja alemmaksi. Meiltä lähti vain 30–40 sikaa viikossa.
Länningin sikalasta on sittemmin tehty maatilakorjaamo, jonne viedään talvella traktorit lämpimään. Nyt tilalla kasvaa pihvivasikoita. Markku Länninki kertoo, että karjaa varten tehdyt suuret investoinnit on saatu maksettua siinä aikataulussa kuin oli tarkoitus.
Kaikki ruhonosat kelpaavat vientiin
Atria vei viime vuonna lihaa ja lihatuotteitaan yhteensä yli 40 miljoonaa kiloa. Viennistä yli puolet meni Euroopan ulkopuolelle. Vientiä Atrialla oli viime vuonna yli neljäänkymmeneen maahan. Tärkein vientimaa on Kiina, mutta merkittävästi vientiä Atrialla on myös esimerkiksi Etelä-Koreaan ja Japaniin.
HKScan vie tällä hetkellä sianlihaa noin viiteenkymmeneen maahan. HKScanin vientijohtaja Juha Ruohola sanoo, että vienti merkitsee paljon. Esimerkiksi sian jalat ja saparot ovat kysyttyä tavaraa Aasian markkinoilla, muistuttaa Juha Ruohola.
– HKScan vie miljoonia kiloja sekä varsinaista lihaa että ruhonosia, joita suomalaiset eivät kuluta. En avaa lukuja tarkemmin.
Kiinan viennille tulee HKScanilla jatkossakin olemaan tarvetta, sanoo vientijohtaja Juha Ruohola. HK-Scan
Tärkeintä on kuitenkin edelleen kotimaan markkinoilla menestyminen.
– Valitettavasti sianlihan kulutus on laskussa. Vastaavasti tuotanto on ollut nousussa, esimerkiksi porsastuotanto on kasvanut. Eli viennin tarvetta kyllä tulee olemaan, kertoo vientijohtaja Juha Ruohola.
HKScanin Juha Ruohola ei ota kantaa, mitä vienti merkitsee sianlihan tuottajahinnoille.
Pelkästään HKScanin viennin volyymeistä kertoo jotain suuren konttialuksen jumittuminen Suezin kanavaan. Kyydissä oli 80 HKScanin sianlihakonttia. Yhdessä kontissa oli 23 tonnia Forssassa leikattua sianlihaa. HKScanin vientijohtaja Juha Ruohola kertoo, että HKScan suunnittelee rautatieyhteyttä Suomesta Kiinaan. Meritse lihan rahtaaminen kestää useita viikkoja.
– Suurimmat esteet ovat Kiinan päässä. Siellä on tuontikieltoja liittyen Kiinan koronatilanteeseen. Kiinassa ei nyt pystytä viemään tiettyjen alueiden lävitse junavaunuja, jotka sisältävät lihaa.
Koronan jälkeen rautatiekuljetukset olisivat mahdollisia. Käytännössä Helsingistä Kiinaan keskelle markkina-aluetta sianliha menisi perille jopa 14 vuorokaudessa.
Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.
Päivitetty 7.4.2021 klo 10.05: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti myös Snellmanin vievän sikaa Kiinaan.
Saimaannorpan pesälaskennat alkoivat pääsiäisenä. Nopeasti edennyt kevät on romahduttanut norppien pesäkinosten katot, minkä vuoksi laskennat on voitu aloittaa. Pesät lasketaan, jotta syntyneiden kuuttien määrä voidaan arvioida.
Muutaman viikon kestäviin laskentoihin osallistuu yli sata henkilöä, joista suuri osa on vapaaehtoisia Saimaan alueen asukkaita. Risto Eronen on ollut pesälaskennoissa mukana liki 30 vuotta. Laskennat tehdään aina työpareittain, ja tänä vuonna Erosen parina hydrokopterilla liikkuu Jaana Modig.
Pesälaskennassa pyritään vuosittain kattamaan koko norpan elinalue Saimaalla. Eronen ja Modig kartoittavat Puumalan alueen pesäkinoksia. Tänä aamuna olemme Lietvedellä ja pääsemme kurkistamaan norpan poikaspesään.
Suomalaiset eivät ole koskaan tällä vuosituhannella syöneet niin paljon kananmunia kuin viime vuonna. Suomi mätti mahaansa 12,5 kg kananmunaa per asukas eli yli neljä kananmunaa viikossa.
Kasvu huomattiin myös Aittolahden tilalla Kuhmoisissa Pirkanmaalla. Vuosi sitten keväällä kananmunat vietiin käsistä ja tilan oli myytävä ei-oota. Koronatodellisuus oli juuri paiskautunut ihmisten arkeen.
– Vuosi sitten pääsiäisen aikaan tahti oli hurjaa. Nyt se on tasaantunut. Kyllä kotimaisen ruuan arvostus otti viime keväänä ison harppauksen, kun ymmärrettiin ettei kaikki ruoka voi aina tulla ulkomailta, Aittolahden tilan emäntä Lea Aittolahti kertoo.
Kananmunan kulutus on kasvanut vuodesta 2007 lähtien tasaisesti. Lähes täydellisen elintarvikeen mainetta varjosti pitkään kolesterolikammo. Vuonna 2016 kaltoin kohdeltu kananmuna sai vihdoin synninpäästön, kun ravitsemussuosoitusten sanamuoto muuttui sallivaksi.
Kolesterolikammo hellittänyt
Kananmuna on ollut vuosia yksi ristiriitaisimmista elintarvikkeista, jonka suhdanteita kolesterolikeskustelu on keikuttanut. Aiemmin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan laatimat ravitsemussuositukset olivat tiukempia kananmunan suhteen.
Nyt kananmunan keltuaisen käytöä suositellaan rajoittamaan vain kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla.
– Asiakkaat ovat hyvin tiedostaneet ravitsemussuositusten muutoksen. Silloin kun suositus muuttui, he oikein mainitsivat, että nyt taas uskaltaa ostaa ja syödä munia. Kyllä meillä on valistuneita asiakkaita, Lea Aittolahti toteaa.
Jari Aittolahden kanalassa lattiaa peittää pehku, jossa voi kylpeä tai kuopsutella. Pehkuun sirotellut viljan jyvät tuottavat löytämisen iloa asukkaille.Outi Parikka / Yle
Nyt valmisteilla oleva seuraava ravitsemussuositus huomio ensimmäistä kertaa myös ruuan ilmastovaikutuksen kuten hiilijalanjäljen.
Kananmunan kansallista hiilijalanjälkeä lasketaan parhaillaan Luonnonvarakeskuksessa. Tuloksia saadaan tämän kevään aikana. Siipikarjaliiton mukaan jo ennakolta tiedetään, että kananmuna on eläinperäisen proteiinin lähteistä yksi vähiten ympäristöä rasittava. LUKE:lta tulossa oleva tarkka analyysi tekee mitä ilmeisemmin kananmunalle kunniaa
Munafanit tietoisia tuotantotavasta
Tietoisuus ruuan eettisyydestä on lisääntynyt ja lähituottajalta ostava kuluttaja on entistä valmiimpia maksamaan tuotantotavan vastuullisuudesta.
Aittolahden tilan onnellisen kanan munia Tampereella Tohlopin REKO-jakelusta noutava Heidi Bonen arvelee munien laadun kielivän kanojen hyvinvoinnista.
– Ne ovat erilaisia. Niissä on kovempi kuori. Ilmeisesti kanat saavat parempaa ravintoa, koska kuori on niin kova.
Anu Nieminen on saapunut hakemaan tilaamansa kananmunat Tohlopin lähituottajajakelussa.Outi Parikka / Yle
Vasta toista kertaa Tohlopin REKO-piiriiin ostoksille tulut Leila Puolakka on myös tyytyväinen muniin sekä kaikkeen muuhinkin, mitä on ostanut suoraan tuottajilta.
REKO-sana tulee ruotsinkielestä rejäl komsumtion. REKO-toiminta eroaa torikaupasta siten että jakotilaisuudessa myydään vain tuotteet, jotka on ennalta tilattu Facebookin ryhmässä. Tällä hetkellä ryhmiä on jo sata ympäri Suomea.
Vaikka lähiruokapiirien toiminta on vilkastunut, vain runsaat miljoona kiloa kananmunia kulkee suoraan tuotajalta asiakkaalle. Siipikarjaliiton mukaan keskuspakkaamoot pakkaavat edelleen 75,8 miljoona kiloa 77 miljoonan kilon tuotannosta.
Asiakkaille ilman välikäsiä
Aittolahden kanalan 1 650 kanan tuotokset menevät kaikki suoraan ilman välikäsiä asiakkaille lähiruokapiirien kautta. Lea Aittolahti pakkaa maasturinsa peräkontin kananmunalastiin neljä kertaa viikossa ja hurauttaa yli 100 kilometrin säteellä asiakkailleen, jotka tilaavat ne Facebookin kautta.
– Aina kun tästä lähtee, se on 200–400 kilometrin reissu. Me käymme Jyvässeudulla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kaukaisimmat asiakkaat ovat Tuusulassa ja Nurmijärvellä
Kanalalla on kuuden vuoden kokemus lähiruokapiireistä. Sinä aikana asiakaskunta on selvästi kasvanut ja korona-aika on kanalayrittäjän mukaan lisännyt entisestään hankintoja suoraan tuottajilta.
– Ihmiset eivät halua lähteä kauppakeskuksiin ihmispaljouteen. Ulkona ostosten tekeminen koeataan turvalliseksi
Lea Aittolahti on huommannut, että munia ostavat esimerkiksi isot perheet ja kuntosaliharrastajat.
Suomen Luomuliiton mukaan luomumunien käyttäjissä on kaksi suurkuluttajien ryhmää. Nuoret miehet käyttävät kananmunia paljon ja usein. Toinen faniryhmä ovat yli 65-vuotiaat naiset. He ovat erityisen ahkeria leipojia ja käyttävät kananmunia erityisesti reseptiikan kautta.
Munituskana on vuoden ikäisenä ikäloppu
Aittolahden kanalan asukit kerääntyvät uteliaina ihmettelemään kaikkea uutta. Ne eivät arastele suojapuvussa kameransa kanssa kyykkivää toimittajaakaan, vaan kokeilevat nokallaan, olisiko kamera syötävää.
– Kyllä siellä niillä tekemistä riittää. Kanalassa roikkuu virikkeitä ja heinää verkoissa. Pehku peittää koko lattian. Eli ne saavat kylpeä, kuopsutella ja puuhailla missä tykkäävät. Myös viljaa on laitettu pehkulle, jotta sitä on sitten mukava kaivella, tilan isäntä, Jari Aittolahti kuvailee.
Jari Aittolahti hoitaa kanoja jo toisessa polvessa. Tällä kerta kanalassa on hänelle uusi kanarotu. 1750 yksilön parvi koostuu ruskeista Bovans-munintakanoista. Ne ovat nyt 29-viikkoisia ja alkavat yltää tehoikkaampaan munintatahtiin.Outi Parikka/ Yle
Kesän parvi saa puuhata myös ulkoaitauksessa. Kanalassa on myös kuusi kukkoa, vaikka se ei tuotannon kannalta ole välttämättömyys.
– Minä tykkään että siellä pitää olla aina joku pitämässä jöötä.
Kanala on statukseltaan lattiakanala, jonka munia myydään erilaisilla pakkausnimikkeillä kuten lattiakanojen, vapaan kanan tai onnellisen kanan munina.
Onnellisen kanan kanalassa asukas saa mennä munimaan mihin tahansa pesistä. Outi Parikka / Yle
Munintakana on tehokkaimmillaan 20-viikkoisesta 50-viikkoiseksi. Silloin tehokkuus on noin 90 prosenttia eli kana munii munan lähes joka päivä. Vanhetessaan kana munii myös entistä heikompikuorisia munia. Ne menevät helposti pesistä kerätessä rikki, mikä heikentää tuotantoa.
Vaikka tilan kanat saavat viettää virikehäkkikanaa onnellisemman elämän, on elämänkaari silti lyhyt. Se päättyy, kun munintateho alkaa laskea. Vuoden vanha kana on jo ikäloppu. Tuotantokustannukset eivät salli hellämielisyyttä. Harrastekanaloissa sen sijaan kana saa elää vähemmän tehokkaana pitempään.
Jari Aittolahti ruokkii hoidokkejaan viljalla, joka tulee omalta tilalta. Tarjolla on ohraa, kauraa ja vehnää. Kanat popsivat myös heinää ja kauden kasviksia. Juuri rehu ratkaisee kananmunan maun ja koostumuksen.
Korona-aikana lainvalmistelussa on ollut aika ajoin kupruja, eivätkä liikkumisrajoitusten valmistelun ongelmat olleet mitenkään ensimmäisiä. Näin sanoi Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne SalminenYlen aamussa.
– Suomalainen lainvalmistelu kokonaisuutena tarkastellen on varsin korkeatasoista ja laadukasta. Ministeriöissä on paljon asiaosaamista ja myös lainsäädäntöprosessien tuntemusta, mutta aika ajoin ja aika useinkin näin korona-aikaan on ollut lainvalmisteluissa kupruja.
– Perustuslakivaliokunta on useaan otteeseen muistuttanut valtioneuvostoa, siis lainvalmistelua, siitä, millaisia prosessien tulisi olla, miten asioita pitää valmistella ja miten eduskunnalle tulee varata asianmukaisesti aikaa perehtyä hallituksen esityksiin.
Professori käytti esimerkkinä vuodentakaista Uudenmaan eristämistä, joka sekin oli hänestä hyvin erikoinen ratkaisu.
Yleisesti ottaen Salminen on tyytyväinen, kun lainvalmistelusta keskustellaan ja perustuslakivalvonta toimii. Lisäksi perustuslakivaliokunnan lausunto, jolla liikkumisrajoitukset lopulta tyrmättiin, oli professorin mielestä selkeä ja ymmärrettävä.
– Perustuslakivaliokunta teki hyvää työtä.
Julkisoikeuden professori korosti, että ministereillä pitää olla avustajakunta ja virkamiehet, joihin he voivat luottaa. Kyse on instituutioiden toimivuudesta, ei yksilöiden toiminnasta, hän vielä selvensi.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin toimintaa liikkumisrajoitusesityksen ennakkotarkastuksessa on arvosteltu kovin sanoin, koska perustuslakivaliokunta Pöystin hyväksynnästä huolimatta piti liikkumisrajoituksia lainvastaisina ja esitys vedettiin pois eduskunnasta.
Pöysti vastasi tiistaina kritiikkiin seikkaperäisesti. Hänestä esitystä liikkumisrajoituksista olisi kannattanut valmistella avoimesti, ei julkisuudesta piilossa.
Tampereella sattui kiirastorstaina kaksi vakavaa onnettomuutta.
Kaksi ihmistä kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti henkilöauton ja raskaan ajoneuvon yhteentörmäyksessä valtatie 9:llä Tampereella. Surmansa saaneet ja loukkaantuneet olivat kaikki henkilöautossa.
Poliisi epäilee, että kuorma-auton rengas puhkesi ja sen jälkeen ajoneuvo ajautui vastakkaiselle kaistalle. Vastaan tuli henkilöauto, jonka sisällä aikuinen ja alle kouluikäinen lapsi kuolivat. Samassa autossa olleet aikuinen ja alle kouluikäinen lapsi loukkaantuivat vakavasti.
Poliisi tutkii kiirastorstain kuolinkolaria liikenneturvallisuuden vaarantamisena, kuolemantuottamuksena ja vammantuottamuksena, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jani Ortamala kertoo Ylelle. Tekninen tutkinta on vielä kesken.
Toinen kolari perään samalla tiellä
Samalla tiellä sattui hetkeä myöhemmin myös toinen liikenneonnettomuus muutaman kilometrin päässä ensimmäisestä. Onnettomuudessa osallisena oli kaksi henkilöautoa ja moottoripyörä. Tässä onnettomuudessa osallisena olleet kolme henkilöä loukkaantuivat.
Edellinen kuolonkolari aiheutti ruuhkaa ja henkilöauton kuljettaja törmäsi edellä ajaneen perään. Perään ajettu auto kimposi vastaantulevien kaistalle ja päätyi katolleen. Samaan aikaan toisesta suunnasta tuli moottoripyörän kuljettaja, joka törmäsi tiellä poikittain olleeseen ajoneuvoon ja kaatui.
Kaikki kolme loukkaantunutta kuljetettiin Acutaan. Poliisin tietoon ei ole tullut, että loukkaantuneet olisivat hengenvaarassa.
Tutkinta tässä asiassa on kesken.
Liikenne ysitiellä ruuhkautui onnettomuuden jälkeen. Jonot olivat jopa kilometrien mittaisia.
Pääkaupunkiseudulla asuva tuttu otti yhteyttä. Hänen ulkomaalainen ystävänsä tarvitsi apua.
Ystävä harrastaa pyöräilyä. Ei mitään sunnuntaiajelua vaan sen tason polkemista, jossa tarvitaan kunnon välineet, useamman tuhannen euron polkupyöristä alkaen. Ja nyt oli lykästänyt: netistä oli löytynyt pyöräliike, joka myi erikoisvarusteltuja polkupyöriä kohtuuhinnoin.
Pyöräliikkeellä oli nettisivujen perusteella kivijalkakauppa Porissa. Voisinko porilaisena suositella tätä pyöräliikettä?
Ensin tutustuin liikkeen verkkosivuihin. Ihan kivan näköiset. Pyöräliikkeen nimi Tinbikes kuulosti tuntemattomalta, mutta en ole alan harrastaja, joten sen perusteella ei pidä tuomita. Liikkeen osoitteeksi kerrottiin Siltapuistokatu. Muistelin, ettei siinä kohdassa ole pyöräliikettä.
Sivuston osoite väitti kaupan sijaitsevan Porissa.Kuvakaappaus
Nopea vilkaisu netin karttapalveluun vahvisti epäilyn: vanhassa puutalossa ei sijaitse pyöräkauppaa vaan pizzeria.
Isot rahat, kova kasvu
Nettikauppa on kasvanut viime vuosina merkittävää vauhtia. Postin tammikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisista 60 prosenttia ostaa verkkokaupasta vähintään kerran kuussa. Korona on vahvistanut kehitystä.
Sama ilmiö muuttaa kaupan rakenteita joka puolella maailmaa. Ihmiset tilaavat netistä, lentokoneet ja laivat rahtaavat tavaraa maailman laidalta toiselle. Elektroniikan, kirjojen tai vaikkapa polkupyörien ostaminen maailman toiselta puolelta ei ole enää eksoottista vaan pikemminkin arkipäivää.
Samalla kasvavat riskit. Kun verkkokauppa on miljardien ja miljardien dollarien ja eurojen pelikenttää, myös rikollisuus on siirtynyt nettiin.
Nettikauppa on nykyään iso bisnes, ja paketteja tilataan ulkomailta. Arkistokuva.Marja Väänänen / Yle
Käräjäoikeudet käsittelevät tasaisin väliajoin pikkurikollisten tekemiä nettipetoksia, joissa tilattu ja maksettu tavara ei koskaan saavu perille. Tämä keplottelu kalpenee verkon todellisten huijaustehtaiden ammattimaisen toiminnan edessä.
Luksuspyöräkauppa puutalossa?
Kalliita polkupyöriä myyvä nettikauppa alkoi vaikuttaa huijaukselta. Ainakaan liike ei sijainnut ilmoitetussa osoitteessa Porissa. Rakennus on vanha puutalo, jonne ei edes mahtuisi liikkeen nettisivun kuvissa näkyvää isoa kauppaliikettä.
Ja miksi porilainen pyöräliike ilmoittaa hinnat dollareissa? Puhelinnumerotkin viittasivat ihan jonnekin muualle kuin Suomeen ja Satakuntaan.
Netissä voi törmätä uusiin ja tuntemattomiin kauppoihin, jotka toimivat aivan rehellisesti. Yksi hyvä keino selvittää kaupankäynnin luotettavuutta on käyttää hakukoneita ja etsiä muiden kokemuksia.
Pyöräkaupasta löytyi pian tietoja, ja ne vahvistivat epäilyn, ettei kysessä ollut täysin luotettava polkupyöräliike.
Yhteys huijattuun
Amerikkalainen asiakas – kutsun häntä Georgeksi hänen oikean henkilöllisyytensä suojelemiseksi – oli kirjoittanut kitkerää palautetta kokemuksistaan. Päätin ottaa yhteyttä. Ehkä hän osaisi antaa vahvistuksen tuntemuksestani, että tätä nettikauppaa ei kannata suositella.
George vastasi kysymyksiini nopeasti. Hän kertoi olevansa kokenut nettikaupankävijä, ei siis ensimmäistä kertaa asialla. Pyöräkauppa oli vaikuttanut luotettavalta. Sivusto oli taitavasti tehty ja yhteystiedot löytyivät. Pyörien hinnatkin olivat kohtuulliset, mutta eivät epäilyttävän halvat.
– Sivut eivät näyttäneet ollenkaan huijaukselta. Laaja sivusto ja hienot kuvat eivät herättäneet epäilyksiä, toisin kuin normaalit huijaussivut, joilla on muutama suttuinen kuva. Tilauskori ja maksu toimivat erinomaisesti. Sivustolla käytetty englannin kieli oli täydellistä, ja tiedot pyöristä olivat oikeita. Minusta sivut olivat luotettavat, George kuvailee nyt.
Tilaus onnistui helposti ja George jäi odottamaan pyöräänsä – ja sai odottaa, odottaa ja odottaa. Pyöräliike antoi tilatessa kuljetusliikkeen yhteystiedot. Paketti näytti lähtevän kiertämään usean eri välietapin kautta: Frankfurt, Barcelona, Buenos Aires ja lopulta Alaska, jonne kuljetus tyssäsi.
Pyörä ei ikinä tullut perille.
Petos jäi harmittamaan
George huomasi tulleensa petetyksi. Onneksi hän oli maksanut pyörän sellaisen välityspalvelun avulla, josta hän sai rahansa takaisin.
Petos jäi kuitenkin vaivaamaan, ja George alkoi selvittää sivuston taustoja. Hän kopioi nettisivulla olleita tekstejä hakukoneisiin ja teki kiinnostavan havainnon: samanlaisia sivustoja olikin useita kymmeniä.
Yksi sivu myi moottoripyöriä, toinen veneiden moottoreita. Katuosoitteita oli milloin Suomessa, milloin Belgiassa, milloin Norjan pääkaupungissa Oslossa. Sivustot kertoivat käyttävänsä samaa kuljetusyhtiötä – jota sitäkään ei ole oikeasti olemassa.
Georgea harmitti. Hän päätti ottaa uudestaan yhteyttä pyörähuijareihin ja petkuttaa tällä kertaa itse. Yle on nähnyt hänen ja myyjäksi tekeytyneiden huijarien välisen kirjeenvaihdon. George teki uuden tilauksen, tällä kertaa itse luomallaan valeprofiililla eli nimellä "Mark Doughlas".
Iso tilaus liikkeelle
"Mark" kirjoitti sivustolta löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja kertoi olevansa valmis tilaamaan yritykselleen kymmenen maastopyörää, arvoltaan lähes 15 000 dollaria. Vastaus tuli pikaisesti – tällä kertaa huomattavasti huonommalla englannin kielellä kuin nettisivuilla.
Pyöräkauppiaaksi tekeytyvät huijarit olivat odotetusti iloisia tilauksesta. Tietysti kauppa onnistuisi!
Huijarien ilmiselvä tavoite oli saada "Mark" välttämään sellaisten maksupalveluiden käyttämistä, joista rahat voi saada takaisin. He pyysivät "Markia" maksamaan rahat suoraan pankkitilille. Ja nyt alkoi selvitä koko huijauksen keskuspaikka: pankin kotipaikaksi vahvistui Jakarta, Indonesian pääkaupunki.
Indonesia sijaitsee Kaakkois-Aasiassa.Petteri Sopanen / Yle
Huijarit hermostuvat
George-Markilla ei ollut aikomustakaan maksaa, mutta hän kävi useiden viestien pituisen kirjeenvaihdon kauppiaiden kanssa. Näiden hermot alkoivat kiristyä, kun "Mark" kertoi pankkinsa kieltäytyneen rahojen maksamisesta epäluotettavalle kauppiaalle.
"Mark" ilmoitti lähettävänsä Helsingissä asuvan (olemattoman) suomalaisystävänsä tuomaan rahat suoraan Porissa sijaitsevaan kivijalkakauppaan. Tämä ei kelvannut vastapuolelle. Rahat olisi pitänyt maksaa tilille eikä käteisellä, kuulemma verotussyistä.
Kun "Mark" tämän jälkeen kertoi kauppiaille ystävänsä käyneen Porissa ja löytäneen ilmoitetusta osoitteesta pizzerian, vastapuoli vihastui ja alkoi syyttää "Markia" huijauksesta. Kauppa kuulemma löytyy pizzerian takaa ja "Mark" oli huijari. Tilatut pyörätkin oli jo lähetetty ja ne odottivat Mexico Cityn lentokentällä "Markin" maksusuoritusta.
Loppuvaiheessa huijareille olisi riittänyt, että "Mark" olisi maksanut etukäteen edes puolet tilaushinnasta "luotettavuuden osoitukseksi".
Ammattimaiset sivustot
Tässä vaiheessa oli jo selvää, että suosittelin omaa tuttavaani ja hänen ystäväänsä pysymään kaukana tästä nettikaupasta. Mutta miten isosta vyyhdistä lopulta on kyse, ja miksi Porissa sijaitseva osoite oli päätynyt huijarien sivuille?
Yle selvitti Georgen antamia tietoja ja havaitsi niiden pitävän paikkansa. Netistä löytyy kymmeniä vastaavia, samalla tyylillä tehtyjä sivustoja, jotka johtavat Indonesiaan tai lähiseudulle.
Sivut ovat ammattimaisen näköisiä, ja niiden tekijöillä on sekä teknistä osaamista että kielitaitoa. Tuotteiden kuvat ja esittelytekstit on todennäköisesti kopioitu muilta sivustoilta, mutta lopputulos on luotettavan näköinen.
Luotettavuuden lisäämiseksi sivustoille on valittu kotipaikoiksi länsimaisia osoitteita. Porista osoitteeksi oli ehkä yritetty paikantaa paikallista suurta kauppakeskusta, mutta jostain syystä osoite oli erehdyksessä kirjoitettu väärin ja se johdatti tien toisella puolella sijaitsevaan puutaloon, jossa toimii pizzeria.
Mistä on kyse?
Sivustoja on tämän jutun tekoaikana eli alkuvuonna päivitetty ja uudistettu. Tekijät pyrkivät pitämään yllä kuvaa rehellisestä liiketoiminnasta. Huijauksessa apuna käytetyn valelentoyhtiön nettisivut ovat kuitenkin kadonneet jutunteon aikana.
Kymmenet sivustot ja nopea vastaaminen yhteydenottoihin kertovat teollisesta toimintatavasta. Kun mereen on laskettu monta koukkua, silloin tällöin nappaa. Ja jos edes osa asiakkaista menee lankaan ja lähettää rahat suoraan pankkitilille, vilunki kannattaa.
– Huijaus huomataan usein liian myöhään, joten aina rahansiirtoa ei saa palautettua tai estettyä, Kuluttajaliiton Huijarit kuriin -hankkeen projektipäällikkö Tapani Veija kertoo huijausten kannattavuudesta.
Veijan mielestä tässä artikkelissa kuvattu tapaus on mielenkiintoinen, eikä liiton tiedossa ole aivan vastaavaa huijausyritystä. Tapauksessa uutta on oma huijauslentoyhtiö.
– Suurin osa nettikauppahuijauksista on liittynyt ulkomaisiin nettikauppoihin. Huijari esiintyy usein eurooppalaisina. Yleensä mitään tilattua ei saa, mutta joskus uhrille on lähetetty aivan jotain muuta kuin mitä tilattiin, Veija kuvailee.
Poliisin arvion mukaan nettihuijarien kiinnijäämisen riski on pieni.
Apua luotettavuuden varmistamiseen
Nettikauppa on kuitenkin kasvuala, ja useimmat meistä haluavat tilata tuotteita netin kautta. Miten asiakas voi yrittää varmistua, että kauppa on luotettava? Kuluttajaliiton Tapani Veija kertoo vinkkejä:
Kannattaa tarkistaa yrityksen yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) ja se, että sivuilta löytyy selkeät palautusohjeet ja maksuohjeet.
Keskustelupalstoilta voi lukea kommentteja yrityksestä. Yleensä aina löytyy jotain keskustelua, ja jos kyseessä on huijaus, siitä löytyy myös keskustelua. Toisaalta jos mitään keskustelua tai tietoa ei löydy, voi sekin olla merkki huijauksesta.
Huijauskaupoissa on yleensä ”asiakkaiden” arvioita, jotka ovat todella hyviä ja ylistäviä (ei yhtään huonoja palautteita, pisteytys 5/5), lauseet ovat yleensä huonoja ja jopa identtisiä.
Varuillaan kannattaa olla, jos kaupassa on jatkuvasti "liian hyviä" tarjouksia tai nettikauppa poistuu yhtäkkiä kokonaan.
Mitä on tehtävissä, jos on maksanut rahaa huijareille?
Ensimmäisenä pitää aina ottaa yhteys omaan pankkiin ja/tai luottokorttiyhtiöön, jotta maksu saataisiin ehkä palautettua ja lisänostot estettyä. Pankille on tehtävä reklamaatio.
Tämän jälkeen on aika tehdä rikosilmoitus poliisille.
Jos on vasta epäilys siitä, että kyseessä olisi huijaus, kannattaa ensin yrittää reklamoida yritykselle. Aina tämä ei ole mahdollista. Reklamoinnissa voivat auttaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (suomalaisten kauppojen osalta) ja Euroopan kuluttajakeskus (EU-alueen osalta).
Ei saa antaa lisää rahaa – vaikka huijarit sanoisivat, että sillä voi saada alkuperäisen maksun takaisin.
Ja kuten tässä artikkelissa kuvatussa tapauksessa, omastakin tuttavapiiristä voi saada apua nettikaupan luotettavuuden selvittämisessä. Silläkin voi säästää rahaa ja mielenharmia.
Onko sinulla kokemuksia huijausyrityksistä? Oletko maksanut rahaa huijareille? Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 8.4. kello 23.
Vähikkälän kylässä Janakkalassa seurantalo valmistui samana vuonna kun talvisota syttyi. Yli 80-vuotisen historiansa aikana sen seinien sisäpuolelle on mahtunut koko kylän kirjo. Kyläläiset tekevät paljon töitä sen eteen, että talon käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä.
Punainen, jykevistä ikihirsistä tehty talo on kylän ja sen 450 asukkaan arjen keskiössä edelleen. Ennen koronaa siellä tanssittiin häitä, vietettiin syntymäpäiväjuhlia ja järjestettiin suurempia tilaisuuksia. Myös Olavi Uusivirran Skorpioni-levy näki päivänvalon seurantalon salissa, ja koko Vähikkälän kylä oli hetken otsikoissa.
Kun korona tyhjensi talon varauskirjan, jäljelle jäivät viikoittaiset liikuntavuorot. Keväällä käärittiin kuitenkin jo hihat, ja tyhjässä talossa uusittiin keittiö ja käyttövesiputkisto.
– Siitä remontista ei aiheutunut kenellekään mitään haittaa, vaikka keittiötä ei voinut käyttää useaan viikkoon, sanoo Vähikkälän Maa- ja Kotitalousseura ry:n puheenjohtaja Jari Anttila.
Nyt kylällä odotetaan, miten maailma asettuu koronan jälkeen. Valmiina kyllä ollaan.
Seurantalojen korjaustarve jaettua avustussummaa huomattavasti suurempi
Kotiseutuliitto jakoi tänä vuonna avustuksia yhdistyksille ja yhteisöille seurantalojen kunnostukseen yhteensä 2 174 000 euroa. Avustuksen tarkoituksena on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset. Avustuksia myönnettiin 130 kohteeseen.
Avustusta haettiin erityisesti vesikaton korjauksiin, julkisivujen korjaamiseen ja maalaamiseen sekä töiden suunnittelukustannuksiin. Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle.
Tänä vuonna avustussumma oli keskimäärin 16 700 euroa avustuksen saajaa kohti. Tarve on kuitenkin suurempi. Kotiseutuliittoon avustushakemuksia lähetettiin tänä vuonna 209 kappaletta. Haettava summa oli yli viisi miljoonaa euroa.
Taloudellinen tuki mahdollisti etäseurannan seurantalon tekniikalle
Vähikkälässä seurantalo on viiden vuoden aikana kokenut lukuisia muutoksia, jotka kaikki tähtäävät siihen, että talo pysyisi kunnossa ja seuraisi aikaansa. Ilman erilaisia avustuksia ja talkootyötä se ei olisi mahdollista.
Avustuksia on saatu Kotiseutuliiton lisäksi kunnalta, jolta saadun taloudellisen tuen avulla on parannettu energiatehokkuutta.
– Kunnan avustusten avulla taloon on saatu vaihdettua esimerkiksi lämpöeristettyjä ovia, sanoo Anttila.
Pari vuotta sitten nykyaika tuli rytinällä taloon. Kun Caruna kaivoi valokaapelin alueelle, tuli talosta kylän valokuituverkon keskus. Samalla sen sähköt uusittiin.
– Koko talon sähköt mittarikeskusta myöten modernisoitiin. Lisäksi paikallisten voimin on siistitty talon etu- ja takapiha, sanoo Anttila.
Olavi Uusivirta saattoi Vähikkälän vuonna 2019 otsikoihin julkaisemalla Skorpioni-levynsä kylän seurantalolla.Tiina Kokko / Yle
Kotiseutuliiton avustuksella Vähikkälän seurantalossa voitiin suurimmaksi osaksi korvata kallis ja käyttäjilleen kankea öljylämmitys. Nyt tilaa lämmittävät etäohjatut ilmalämpöpumput.
– Yksi iso haaste oli öljylämmitys. Pakkasella hurahti 50 litraa öljyä salin kertalämmitykseen, jonka takia taloa ei voitu lämmittää aina kun oli tarve. Nyt talo lämpiää energiataloudellisesti vaikka yhtä jumppatuntia varten.
Seurantalo elää pitkälle sen varassa, mitä alueen ihmiset voivat sille antaa. Kun toinen tulee traktorinsa kanssa pihatalkoisiin, ottaa toinen asiakseen pestä ikkunat. Myös Jari Anttilan ammattitaito ja kiinnostuksen kohteet on valjastettu talon käyttöön.
– Pidän kaikesta tekniikkaan liittyvästä, ja se näkyy myös tässä projektissa. Esimerkiksi tietokone on valjastettu valvomaan ympäri vuorokauden, että talon eri huoneiden lämpötila ja kaivon vedenpaine on sallitulla alueella. Mikäli näin ei ole, automatiikka hälyttää ihmisen tutkimaan poikkeustilanteen.
Seuraava askel on esteetön seurantalo
Vähikkälän seurantalon kunnostus on otettu tosissaan. Isoja remontteja on jo takana, mutta isoja on vielä tulossa. Esimerkiksi esteettömyys on asia, jonka Anttila kokee tärkeäksi. Ramppien, kynnysten ja wc-tilojen muuttaminen pyörätuolille sopivaksi vaatii kuitenkin paljon ajatustyötä ja suunnittelua.
– Toisaalta esimerkiksi julkisivua ei haluttaisi muuttaa liikaa, ja sen takia ratkaisuja etsitään esimerkiksi toisesta sisäänkäynnistä, sanoo Anttila.
Vaikka perinteet ovatkin arvossaan, ei kaikkea voi säästää. Uudistamista tehdään harkiten ja yhteistyössä, koska sillä varmistetaan myös tulevien sukupolvien kiinnostus.
– Talo on tehty käyttöä varten. Ei museoimista, vaan käyttöä varten.
Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan toimittaja Johanna Vehkoolle kunnianloukkausta koskevassa asiassa.
Vehkoo oli rajatulle joukolle julkaistussa Facebook-päivityksessään nimittänyt vaaliehdokkaana toiminutta oululaista valtuutettua (asyl) Junes Lokkaa natsiksi, natsipelleksi ja rasistiksi.
Rovaniemen hovioikeus katsoi, että vuonna 2016 julkaistu kirjoitus oli halventanut Lokkaa ja ollut omiaan aiheuttamaan hänelle vahinkoa tai kärsimystä. Hovioikeus katsoi Oulun käräjäoikeuden tavoin Vehkoon syyllistyneen kunnianloukkaukseen.
Vehkoo vaatii korkeimmassa oikeudessa syytteen hylkäämistä.
Vehkoo katsoi valituslupahakemuksessaan, että Rovaniemen hovioikeus sovelsi kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä ilmeisen virheellisesti tavalla, joka on ristiriidassa perustuslain ja korkeimman oikeuden sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa.
Vehkoon mukaan hovioikeus teki ratkaisullaan tyhjäksi Vehkoon oikeuden käyttää poliittista sananvapauttaan ja antoi suuremman painoarvon poliitikon oikeudelle olla joutumatta kriittisen arvostelun kohteeksi.
Vehkoo katsoo, että asiassa on kyse poliittisen sananvapauden rajoista.
Valituslupahakemuksessaan Vehkoo vetosi siihen, että hovioikeuden ja käräjäoikeuden ratkaisut osoittavat, että ennakkoratkaisulle ja ohjaavalle oikeuskäytännölle on painava tarve.
Turun korkeakoulujen vaihto-opiskelijoiden keskuudessa laajalti levinnyt koronatartuntarypäs on rauhoittunut.
Vaihto-opiskelijoiden keskuudessa on nyt todettu kaikkiaan yli 120 tartuntaa.
– Näyttää siltä, että näillä tiukoilla rajoitustoimilla ollaan onnistuttu pysäyttämään tämä paikallinen, kaupungin sisällä oleva koronarypäs, sanoo Turun tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi
Turun kaupunki on määrännyt vaihto-opiskelijoita ja kokonaisia asuntoloita karanteeniin, jota on valvottu muun muassa vartijoiden avulla. Lisäksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto määräsi kokonaisen opiskelija-asuntolan pakolliseen terveystarkastukseen, eli koronatesteihin.
Peltoniemen mukaan vartiointi on lopetettu nyt.
– Suurin osa karanteeneista on purettu ja enää yksittäisiä ihmisiä on eristyksissä.
Korkeakoulut ja Turku kokoustavat tällä viikolla tilanteesta
Peltoniemi kuvailee tilannetta rauhalliseksi, mutta kaupunki seuraa hänen mukaansa tilannetta edelleen tiiviisti.
– Virus on niin arvaamaton, ja moni voi kantaa virusta täysin oireettomana. Eli ei voi sanoa, että rypäs olisi taltutettu kokonaan, vaikka tilanne on rauhoittunut.
Peltoniemen mukaan Turku kokoustaa Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa vielä tällä viikolla koronarajoitustoimien ylläpidosta.
– On tärkeää, että koronarajoitustoimia jatketaan korkeakouluissa, eikä missään nimessä kokoonnuta viettämään iltaa. Riski, että epidemia riehahtaa uudelleen, on olemassa.
Opiskelijoiden keskuudessa levinneiden koronavirustartuntojen aiheuttajaksi on varmistunut Etelä-Afrikan virusmuunnoksen uudenlainen muunnos. Turun yliopistollinen keskussairaala tutkii edelleen muunnosta.
Tampereen perussuomalaiset nimesi pormestariehdokkaakseen kahden kärjen taktiikan: Veikko Vallinin ja Lassi Kalevan.
Kansanedustaja Vallin työskentelee eduskunnan talousvaliokunnan valiokuntavastaavana. Lisäksi hän toimii poliisiasiain neuvottelukunnassa ja Fortumin neuvottelukunnassa.
Tiukkaa talouskuria peräänkuuluttava Vallin vaatii ehdokaslupauksissaan yhteisten varojen käyttämiseen tarkkuutta.
– Omalla tärkeyslistallani ikäihmiset ovat kärjessä. On tärkeämpää käyttää rajallista verokertymäämme vanhushoivaan kuin puiden istutukseen keskelle katua pysäköintiruutujen paikalle, kuten Tammelassakin tehdään.
Yrittäjänä työskentelevä Kaleva on Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä valtuustoryhmän puheenjohtaja. Vallinin tavoin hän otti ehdokastiedotteessaan kantaa maahanmuuttoon.
– Emme ylipäänsä kannata haittamaahanmuuttoa. Sitä on maahanmuutto, joka luo turvallisuusuhkia tai huomattavia kuluja vastaanottavalle yhteiskunnalle.
Tampereen perussuomalaiset kertoi tiedotteessaan, että kahden ehdokkaan nimeämisestä päätettiin jo syksyllä.
Myös kokoomus toi tarjolle kaksi pormestariehdokasta: Kalervo Kummolan ja Anna-Kaisa Ikosen.
Muiden puolueiden ehdokkaat Tampereen seuraavaksi pormestariksi ovat Jouni Ovaska (kesk.), Sari Tanus (kd.), Minna Minkkinen (vas.) ja Jaakko Stenhäll (vihr.).
Vuonna 2017 virassa aloittanut SDP:n Lauri Lyly on ilmoittanut haluavansa jatkaa pormestarina myös seuraavan kauden ajan.
Tekstiin lisätty 7.4. kello 14.12 kristillisdemokraattien pormestariehdokas Tanus.
Suomessa todettiin viime vuonna 91 puutiaisaivokuumetapausta, kertoo lääkeyhtiö Pfizer.
Vuonna 2019 puutiaisaivokuumetapauksia, eli TBE-tapauksia oli 69.
Kasvua tapahtui erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa tapauksia kirjattiin 46. Suhteessa väkilukuun puutiaisaivokuumetapauksia oli eniten Ahvenanmaalla.
Turun yliopiston puutiaistutkija Jani Sormusen mukaan tapauksissa on heittelyä.
– Luvut eivät ole mikään yllätys, koska vuosittaista vaihtelua on. Me olemme tutkimuksissamme huomanneet, että puutiaisten määrä on lisääntynyt. Eri puolilla Eurooppaa on havaittu viruskantoja, myös Suomessa pääkaupunkiseudulla. Me tiedämme, että puutiaisia on enemmän ja näitä viruskeskittymiä syntyy koko ajan lisää.
Ihmiset ulkoilivat viime vuonna ahkerasti
Sormusen mukaan myös viime vuonna alkanut luontoinnostus koronan takia on saattanut vaikuttaa tapausmäärien kasvuun.
– Ihmiset eivät päässeet tekemään mitään muuta kuin ulkoilemaan, joten he liikkuivat paljon enemmän luonnossa. Sitä kautta he ovat voineet kohdata puutiaisia enemmän kuin aikaisemmin. Aikaisemmin taas vaihtelu on voinut johtua vaikka säistä. Jos on ollut hyvä, lämmin kevät, niin ihmiset ovat olleet enemmän ulkona.
Puutiaisaivokuumeen aiheuttaa punkkien levittämä virus, jota vastaan on kehitetty rokote. Borrelioosin aiheuttaa taas bakteeri, eikä siihen ole rokotetta.
THL:n tilastojen mukaan puutiaisaivokuumetapauksien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Vuosien 2011–2020 välillä Manner-Suomessa diagnosoitiin 543 puutiaisaivokuumetapausta. Vuosina 2001–2010 tapauksia oli 138.
Puutiaistutkija Jani Sormunen kertoo, että puutiaisten määrän lisääntyminen on todettu maastosta kerätyillä puutiaisilla ja niistä kerätyillä viruksilla.
– Vuonna 2015 meillä oli kansalaiskeräys, missä kartoitettiin levinnäisyyttä. Silloin havaittiin aikaisempiin aineistoihin verratessa, että punkit ovat siirtyneet pohjoisemmas. Luultavasti leviäminen on jatkunut.
Puutiaisen pureman voi yrittää estää peittävällä pukeutumisella luonnossa ja virusta vastaan voi suojautua rokotuksella. THL:n rokoteohjelmassa TBE-rokotetta saavat saaristossa tai muualla riskialueella asuvat.
– TBE voi siirtyä minuuteissa punkista ihmiseen. Borrelioosi-bakteerin siirtyminen kestää kauemmin, tunneista jopa päivään. Korostetun tärkeää on muistaa tehdä punkkisyynejä riskialueilla, Sormunen muistuttaa.
Artikkelia tarkennettu klo 12.16: Punkin levittämää virusta vastaan voi suojautua rokotuksella.
Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) on valittava uusi pääjohtaja pian, kirjoittaa VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Lassi Perkinen Twitterissä.
– Virastolla on sijaisjärjestelyt, mutta sijaisella ei ole eduskunnan mandaattia toimia riippumattomasti tarkastustyössä tai tehdä strategisia muutoksia. Jos virastoon halutaan uudistuksia, tarvitaan eduskunnan valitsema pääjohtaja, Perkinen kirjoittaa.
VTV:n tarkastuspäällikkö esittää pitkässä Twitter-ketjussa useita ratkaisuja VTV:n ongelmiin.
– Kulukurin on tiukennuttava ja kustannustietoisuuden parannuttava. Löyhää rahankäyttöä on ollut liikaa. Joka seminaariin ei tarvitse mennä. Edustuskuvia voi ottaa yhdet. Konsulttiapua voi ostaa harkitummin. Työpäivän hintaa on seurattava tarkemmin, hän kirjoittaa.
Kuohunta tarkastusviraston ympärillä alkoi pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin virkamatkoihin ja rahankäyttöön liittyen. Näiden lisäksi eduskunnan oikeusasiamies on antanut huomautuksen siitä, että VTV on maksanut palkkaa työntekijälle, joka oli vapautettu työtehtävistään.
VTV:n työntekijät ovat kertoneet, että virastossa olisi sensuroitu joitakin raportteja. Virasto itse kiisti sensuurin tiedotteessaan tiistaina.
Tytti Yli-Viikari on kommentoi eilen voimakkaan arvostelun kohteeksi joutuneen virastonsa toimintaa blogissa.
Yli-Viikari kirjoittaa viraston tarkastustyön pohjautuvan kansainvälisiin standardeihin ja ohjeisiin, jotka vahvistavat tarkastuksen laatua ja tiedon objektiivisuutta.
– Tietoa valtionhallinnon toiminnasta on saatavilla paljon, mutta se voi olla pirstaleista tai liian yksityiskohtiin kiinnittyvää. Tarkastusvirasto tähtää siihen, että tietoa hyödynnetään asioiden muuttamiseksi ja toiminnan parantamiseksi. Tästä syystä näen, että tarkastuksen aikainen vuorovaikutus ja avoin keskusteluyhteys tiedon hyödyntäjien kanssa on ensiarvoisen tärkeää, hän kirjoittaa.
Viraston tulisi olla "esimerkillinen toimija"
VTV:n luottamusmies ja johtava tilintarkastaja Pasi Tervasmäki sanoi tiistaina Ylen A-studiossa, että viraston ydintehtävää pitäisi kirkastaa. VTV:n tulisi olla muita virastoja tarkastava esimerkillinen toimija ja siksi Tervasmäen mukaan isku viraston maineelle on kova.
Tervasmäen mielestä tarkastajan rooli on vaihtunut välillä kaverin rooliin.
– Jos on aihetta, pitäisi antaa kannanottoja, eikä sitä mikä kuulostaa hyvältä.
VTV on valtiontalouden rahankäyttöä valvova ylin elin. Sen tehtävä on tarkastaa taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta muun muassa valtion viranomaisissa, liikelaitoksissa ja rahastoissa.
Keskusrikospoliisilla on käynnissä esitutkinta, joka koskee kahta VTV:n johtajaa. STT:n tietojen mukaan epäiltyinä ovat pääjohtaja Yli-Viikari ja lakiasiainjohtaja Mikko Koiranen.
Aino ja Leo ovat vuonna 2020 syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet. Ainon sai ensimmäiseksi nimekseen 276 tyttöä ja Leo annettiin etunimeksi 356 pojalle.
Ainon jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Olivia, Sofia, Pihla ja Aada. Pojille useimmin annetut etunimet Leon jälkeen olivat Eino, Oliver, Elias ja Onni.
Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Aurora, Olivia ja Emilia. Viisi suosituinta poikien nimeä olivat Juhani, Olavi, Johannes, Mikael ja Oliver.
Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Ellen. Poikien nimistä suosituin oli Emil. Ellenin sai nimekseen 27 tyttöä ja Emilin 35 poikaa. Ellenin jälkeen suosituimmat tyttöjen etunimet olivat Stella, Saga, Freja ja Ebba.
Pojille annettiin Emilin jälkeen ensimmäiseksi etunimeksi useimmin Oliver, Liam, Edvin ja Benjamin.
Ruotsinkielisten tyttöjen kaikista etunimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Linnea, Elisabeth ja Linnéa. Pojilla taas viisi suosituinta nimeä olivat Alexander, Erik, Johannes, Mikael ja Emil.
Tiedot suosituimmista nimistä perustuvat 47 839 viime vuonna syntyneen lapsen tietoihin, jotka olivat saaneet nimen 5.4.2021 mennessä. Kaikkiaan lapsia syntyi 48 186. Nimen sai 23 356 tyttöä ja 24 483 poikaa. Suomenkielisiä heistä oli 38 943 ja ruotsinkielisiä 3 246.
Nimitiedot kootaan väestötietojärjestelmästä, joka sisältää henkilötietojen lisäksi tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja asunnoista. Järjestelmää ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto.
