Valitsijayhdistyksensä presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on toistellut vaalikeskusteluissa ja blogissaan useaan kertaan väitettä, jonka mukaan Suomi vietiin 1990-luvulla euroalueeseen perustuslain vastaisesti Sauli Niinistön (Niinistön valitsijayhdistys) johdolla.
Viimeksi Väyrynen esitti väitteen puheessaan Ylen presidentinvaalien yksilötentissä maanantaina 8.1. Sanantarkasti Väyrynen sanoi seuraavasti:
– Hän [Niinistö] ajoi perustuslakia rikkoen Suomen osaksi euroaluetta. Mehän olemme tästä joutuneet kovasti kärsimään taloudellisesti. Meillä on ollut suuri työttömyys. On jouduttu leikkaamaan valtion ja kuntien menoja. On jouduttu ottamaan velkaa ulkomailta myös maksaaksemme tukea Kreikalle ja muille euroalueen kriisimaille.
Myöhemmin samassa lähetyksessä Väyrynen täsmensi väitettään näin:
– Kyllä hänellä [Niinistö] on tässä kaksoisrooli, koska hän oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vuonna 1994, jolloin käsiteltiin liittymissopimusta Euroopan unioniin. Ja silloin perustusvaliokunta totesi lausunnossaan, että liittymissopimuksen hyväksyminen ei voi vielä merkitä sitä, että Suomi olisi sitoutunut menemään talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Eli kun eduskunta teki päätöksen liittymissopimuksen hyväksymisestä, eduskunta nimen omaa ei päättänyt, että mennään euroon.
Väyrynen viittaa kommentissaan perustuslakivaliokunnan 7.10.1994 ulkoasiainvaliokunnalle antamaan lausuntoon liittymissopimuksesta. Siinä valiokunta totesi sanantarkasti seuraavasti:
– Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.
Väyrysen väite Niinistön "kaksoisroolista" eli merkittävästä roolista Suomen viemisessä euroon on totuudenmukainen. Suomen liittymisestä euroalueeseen päätettiin eduskunnassa Paavo Lipposen (sd.) hallituksen aikana keväällä 1998. Äänestys käytiin hallituksen eduskunnalle antaman tiedonannon pohjalta. Niinistö toimi tuolloin kokoomuksen puheenjohtajana ja hallituksen valtiovarainministerinä. Niinistö taas toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 1994, kun valiokunta antoi lausunnon EU-liittymissopimuksesta.
Tiitinen: "Perustuslakivaliokunta on aina oikeassa"
Siitä, mistä vuonna 1994 liittymissopimuksen yhteydessä todellisuudessa päätettiin, on kuitenkin olemassa erilaisia tulkintoja. Tätä vasten euroalueeseen liittymisen perustuslaillisuuden arvioiminen onkin jo monimutkaisempaa.
Väyrysen mukaan Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö myönsivät vuonna 1997, että päätös euroalueeseen liittymisestä tehtiin jo EU-liittymissopimuksen yhteydessä 1994, vaikka perustuslakivaliokunta näki tuolloin asian toisin. Väyrysen mukaan Lipponen ja Niinistö tulkitsivat täten liittymissopimuksen sisältöä väärin.
– Totta kai muodollisesti Niinistö ja Lipponen ovat hyvässä tilanteessa, kun Ville Itälän (kok.) johtama perustuslakivaliokunnan enemmistö [vuonna 1998] poliittisella päätöksellä siunasi tämän menettelyn. Mutta ei se tee sitä perustuslain mukaiseksi. Se oli perustuslain vastainen menettely, toisti Väyrynen Ylen vaalitentissä.
Eduskunnan pääsihteerinä vuosina 1992-2015 toimineen Seppo Tiitisen mukaan hallitus menetteli asiassa perustuslain mukaisesti. Tiitinen toimi eduskunnassa myös Perustuslakikomitean 2000:n pysyvänä asiantuntijana vuosina 1992-1999.
Tiitinen viittaa Väyrysen tavoin perustuslakivaliokunnan vuonna 1998 antamaan lausuntoon, jonka mukaan hallituksen toimintatavassa ei ollut moitittavaa.
– Minun ymmärtääkseni perustuslakivaliokunnan kanta oli selvä, vaikka se vähän erosi vuoden 1994 kannanotosta. Mutta perustuslakivaliokuntakin voi muuttaa kantaansa, Tiitinen kertoo Ylelle.
Tiitinen sanoo, että kanta minkä perustuslakivaliokunta kussakin asiassa ottaa, "on se kanta, jolla on merkitystä ja muilla ei".
– Jos Paavo Väyrynen väittää, että perustuslakivaliokunta on ollut väärässä, niin oli väärässä tai ei, Suomen järjestelmässä perustuslakivaliokunta on aina oikeassa, Tiitinen sanoo.
Professori: Lausunnot "vain politiikkaa"
Niin ikään Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen tyrmää Väyrysen väitteen. Toisin kuin Tiitinen, hän lähestyy väitettä ensisijaisesti EU-oikeuden näkökulmasta.
Ojasen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltiolla on vuonna 1992 solmitun Maastrichtin sopimuksen mukaan oikeudellinen velvollisuus osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, jos se täyttää kaikki siihen vaadittavat edellytykset.
– Toisin kuin talous- ja rahaliiton ulkopuolelle aikoinaan jääneet Iso-Britannia ja Tanska, Suomi ei tehnyt vuoden 1994 liittymissopimukseen erillisiä varaumia, kuten esimerkiksi pöytäkirjoja, jotka olisivat sulkeneet maan ulos talous- ja rahaliitosta, Ojanen huomauttaa.
Ojasen mielestä Suomen eurojäsenyyden oikeudelliset asiat olivat siis ratkaistu jo vuonna 1994. Hänen mukaansa eduskunta haki aikoinaan EMU -päätöksellään vain poliittista hyväksyntää.
– Kaikki muut, kuten myös muun muassa perustuslakivaliokunnan lausunnot asiasta, ovat olleet politiikkaa. Niillä ei sinällään ole ollut enää mitään oikeudellista merkitystä.
Lue myös:
Väyrynen hyökkäsi jälleen presidentti Niinistöä vastaan – katso ehdokkaan puhe kokonaan