Salossa Meri-Teijon laskettelukeskuksen pihalla käyskentelee kaksi tyytyväistä yrittäjää. Jarkko Rannikko ja Tapani Kakko ovat hermoilleet viime viikkoina talven tuloa. Lumetusta rinteisiin yritettiin jo viikonloppuna, mutta siitä ei tullut mitään. Vasta keskiviikkoyönä 10.1.2018 kello 3 päätettiin aloittaa lumetus toden teolla.
Samalla tavalla merivesi jäätyy kuin tavallinenkin vesi. Jarkko Rannikko
– Noin kaksi kuukautta on seurattu joka päivä lämpömittaria. Normaalisti kausi on alkanut marraskuun alkupuolella, mutta nyt meni tammikuun alkupuolelle. Joskus kausi on alkanut vasta tammikuun lopulla, huokaisee Jarkko Rannikko.
Meren läheisyys vaikuttaa.
– Olemme tavallaan saaristossa. Lounaistuuli on ollut vallitseva tuuli ja se tulee mereltä. Sieltä tulee myös kosteutta ja lämpöä.
Merivettä apuun tällä kaudella
Laskettelukeskuksen lumenteko vaatii paljon vettä ja energiaa. Salossa toimiva Meri-Teijo käyttää merivettä lumetuksessa tiettävästi ainoana Suomessa. Vettä tarvitaan yli 100 000 litraa tunnissa ja joskus se on loppunut kesken.
– Olemme rakentaneet putken golfkentän yli meren rannalta. Pumput ovat siellä. Olemme lisänneet lumitykkien määrää. Käytämme merivettä lisävetenä. Aiemmin vedestä on ollut pulaa. Silloin lumitykkiä ei pystytä käyttämään täysillä.
Rannikko arvioi, että merivesi soveltuu hyvin lumetukseen.
– Samalla tavalla merivesi jäätyy kuin tavallinenkin vesi. Kyllä meri on aina jäätynyt. Kauden jälkeen ajamme järvivedellä koneiston vielä läpi, kertoo Rannikko.
Peter Söderholm rinne- ja latukoneita sekä lumetusjärjestelmiä myyvästä Kessu Osakeyhtiöstä vahvistaa, että merivettä käytetään laskettelurinteissä tällä kaudella tiettävästi vain Meri-Teijossa.
– Muistelen, että joku hiihtokeskusyrittäjä Turun suunnalla käytti merivettä noin 20 vuotta sitten lumetukseen, kertoo Söderholm.
Joulu ja hiihtoloma ratkaisevia hiihtokeskusbisneksessä
Hiihtokeskus menetti kolmasosan kauden tuotoista, koska joulun aikaan ei ollut vielä lunta. Viime vuodet ovat olleet vaihtelevia. Meri-Teijossa oli vuonna 2012 kävijöitä yli 30 000, kun taas vuonna 2014 vain 13 000. Yrittäjä Jarkko Rannikko kertoo, että toiminta vaatii suunnittelua.
– Emme me tee tappiota. Olemme tarkkoja. Koko vuoden tehdään työtä ja eletään sen mukaan. Tiedämme, että tulee huonoja vuosia välillä. Jos hiihtolomalla on kuivaa pakkasäätä, se auttaa pääsemään talven tavoitteisiin, kertoo Rannikko.