Syöpäkasvaimia voidaan tekoälyn avulla tulevaisuudessa todennäköisesti tunnistaa nykyistä herkemmin ja ne saatetaan löytää pienempinä. Näin visioi HYKS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.
– Tulemme tekoälyn avulla kuromaan umpeen syöpäkasvaimen etumatkaa. On iso asia, jos pystymme havaitsemaan pahanlaatuiset muutokset herkemmin ja sen myötä varhentamaan diagnostiikkaa ja hoitoja.
Jos kuva-analytiikkaan perustuvan koneoppimisen ja tekoälyn avulla pystytään jatkossa tunnistamaan pahanlaatuisia muutoksia varhaisemmin, pystytään ehkä tunnistamaan paremmin myös syövän esiasteita. Silloin pystytään tehokkaammin ennaltaehkäisemään niiden kehittymistä varsinaisiksi syöpäkasvaimiksi. Syövän hoidosta voi tulla myös nykyistä yksilöllisempää, kun valtavien datamäärien avulla pystytään räätälöimään juuri tietylle potilaalle paras hoito.
Tekoälyä voidaan opettaa tunnistamaan tietyt asiat ja tekemään niitä yhdistämällä tietyt päätelmät. Toisaalta tekoälyn avulla voidaan löytää valtavista datamääristä yllätyksellisiäkin yhteyksiä.
Lääkäripäivillä Helsingissä puhuneen Johanna Mattsonin mukaan kaikki palaset tekoälyn hyödyntämiseen osana hoitojen kehitystyötä alkavat nyt olla kohdallaan. Esimerkiksi kuva-analytiikan hyödyntäminen diagnostiikassa näyttää hänen mielestään hyvin lupaavalta.
– Uskon, että kehitystyö lähtee nyt etenemään nopeasti monella rintamalla, Mattson sanoo.
Turhia leikkauksia saatiin vähennettyä tekoälyn avulla
Harvardin yliopiston ja Massachusetts Istitute of Technologyn MIT:n tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia tekoälyn hyödyntämisestä rintasyöpäkudoksen tunnistamisessa. Tekoäly onnistui potilaiden taustatietojen ja lausuntojen perusteella löytämään tekijöitä, joiden avulla 97 prosentissa tapauksista pystyttiin erottamaan koepalojen perusteella epäselvät tapaukset pahanlaatuisiksi. Mammografiassa näkyneiden muutosten pahanlaatuisuutta ei muilla tavoin pystytty koepaloista varmistamaan. Mukana tutkimuksessa oli yhdeksänsataa potilasta.
– Turhia leikkauksia saatiin vähennettyä kolmanneksella, Johanna Mattson sanoo.
Tutkijoiden oletuksena on, että koneäly pääsee vielä tarkempiin tuloksiin jatkotutkimuksessa, jossa mukaan otetaan kuvadataa.
Nature-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa puolestaan kerrotaan tutkimustuloksesta, jossa pystyttiin yli sadallatuhannella kuvalla opettamaan koneälyä erottamaan hyvänlaatuiset ja pahanlaatuiset luomet toisistaan, yhtä hyvin kuin kokenut ihotautilääkäri. Tästä on poikinut kännykkäsovelluksia.
– Tämä on mielestäni erinomainen esimerkki siitä, mitä tekoäly voi tuoda potilaalle jo ihan lähiaikoina, Johanna Mattson sanoo.
Tekoäly auttaa hoidon valinnassa
HYKS Syöpäkeskuksessa tekoälyn hyödyntämisessä pisimmällä ollaan leukemian hoidossa. Tekoälyn avulla pyritään nopeuttamaan oikean hoidon ja sopivan lääkkeen valintaa. Potilaat voivat jo nyt halutessaan osallistua heille sopiviin kokeellisiin hoitotutkimuksiin.
– Kasvainten tarkan profiloinnin ja lääkeherkkyystestauksen avulla saatetaan löytää leukemiapotilaalle hoito, jota muuten ei olisi tultu ajatelleeksi, HYKS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson kertoo.
Tällä viikolla käynnistyvässä Syöpäkeskuksen koordinoimassa laajassa EU-tutkimushankkeessa otetaan tekoälyä apuun rintasyöpäpotilaiden kuntoutuksen kehittämisessä. Yhtenä työkaluna on tutkimukseen osallistuvien potilaiden käyttämään suomalaiseen Noona-sovellukseen kertyvä data. Syöpäpotilaat voivat raportoida Noonaan voinnistaan kotoa älypuhelimen avulla.
Tekoäly ei voi kantaa vastuuta
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:in johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi arvioi, että tekoäly on viiden vuoden kuluttua mukana suomalaisen terveydenhuollon arjessa.
– Haluaisin ennustaa positiivisesti, että tekoäly on silloin useimmilla erikoisaloilla ja useimmissa potilasryhmissä jokapäiväisessä käytössä.
Mäkijärvi uskoo, että varsinaisena lääkärin työkaverina tekoäly on käytössä 10–20 vuoden kuluttua. Tekoälyn käyttöä terveydenhuollossa hidastavat vastuukysymykset, jotka on pohdittava äärimmäisen tarkasti.
– Jos tekoäly tekee diagnoosin ja sen perusteella annetaan hoito, kenellä on vastuu, jos tulee hoitovahinko? Eihän se ole tietokoneen vastuulla, vaan kyllä ihminen tulee siinä vaiheessa mukaan kuvaan.
Syöpäkeskuksen lisäksi tekoälyä on kokeiltu HUS:issa esimerkiksi Lastenklinikalla pikkukeskosten hengenvaarallisten verenmyrkytysten varhaisessa havaitsemisessa. IBM:n kehittämä Watson-tekoäly päihitti monissa tapauksissa lääkärit nopeudessa tarkkaillessaan pieniä muutoksia, jotka saattavat ennakoida vaarallisen bakteeritulehduksen syntyä. Watsonin käyttöön kerätään Lastenklinikalla parhaillaan lisää dataa verenmyrkytysten ennustamiseksi.
"Suomella kaikki edellytykset olla edelläkävijä"
Suomessa on hyvin kattavasti potilasdataa ja teknologista osaamista, ja monet yritykset ovat kiinnostuneita terveysteknologiasta. Myös IBM kehittää Suomessa tekoälyä sairaaloihin yhteistyössä Tekesin kanssa. Kunhan rahoitusta löytyy, Suomella on HYKS Syöpäkeskuksen Johanna Mattsonin mielestä valtavat mahdollisuudet kehittää potilaita hyödyttävää tekoälyä.
– Suomella on kaikki edellytykset olla tekoälyn hyödyntämisessä edelläkävijä, Mattson sanoo.